HELMIMAMMAT 2008 (8)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja UUSI KETJU!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla oli ihme kyllä paino laskenut (!) kun kävin tänään neuvolassa. Sf-mitta oli onneksi kuitenkin kasvanut, oli nyt 30 (rv32). Terkkari neuvoi syömään useammin... Luulen kyllä, että painon lasku korjaantuu seuraavaan neuvolaan mennessä, joka on vasta uudenvuoden jälkeen. Joulunahan ei muuta tehdä kuin syödään. Itse aloin epäillä, oisko ananasmehun juomisella ollut osuutta asiaan, sehän vähentää turvotusta. Vaikka ei mulla mitään turvotusta edes ole ollut, niin olen sitä juonut vähän kuin ennaltaehkäisevästi ja kun se niin hyvää. Mutta ehkä pitää vähän varoa, ettei sitä liikaa juo.
 
Miten toi lasketaan että paljonko on tullut painoa/vko? Mulle ei ole ikinä sitä neuvolassa sanottu... edellisessä raskaudessakaan:O Ja vaikuttaako se sitten kun ekana multa lähti 5kg ja nyt olen siis samoissa lukemissa kuin ennen raskautta...
 
Sirenialle: se luku löytyy (ainakin minulla) neuvolakortista, siitä kohdasta "tutkimusarvot ja tupakointi" painon vierestä. Kone taitaa laskea sen automaattisesti, mutta ei siitä minullekaan ole hötkyilty. Nousu on ollut kerta taaksenpäin 240g/vko ja nyt 867g/vko, joten tuossa jälkimmäisessä on turvotusta enemmän ja se on tietty huono juttu.
 
Wilma, mulla ei ole siihen merkattu mitään... taitaa sitte olla eri käytäntöjä eri paikkakunnilla kun ei esikoisestakaan mulle mitään noista mainittu eikä merkattu. Olis kyllä kiva vaan itekin seurata sitä.

Mulla taitaa vauva pyöriä vielä aika paljon tuolla mahassa kun välillä potkut tuntuu ihan tuolla kyljessä ja välillä ihan mahan yläosassa. Ja sillä alkaa olla tosiaan voimia jo niin että se oikeesti sattuu! Välillä sitä ois jo ihan valmis synnyttään mutta kyllä se nyt sais ens vuoden puolelle siellä vielä köllötellä:)

Mites teillä muilla joilla jo toinen (tai 3. tai 4.) tulossa, miten isommat lapset on suhtautuneet tähän mennessä vauvan tuloon? Vai ymmärtääkö välttämättä vielä jos on kovin pieniä?
Meillä tuo 2v. tyttö välillä silittelee ja taputtelee mun mahaa ja sanoo että "äitin masussa vauva, silittää vauvaa" ja välillä masua halitaan kovin:) Ei kyllä varmaan oikein tajua että millanen se vauva sitten todellisuudessa on. Olen kyllä koittanut sitä kertoa että vauva sitten itkee varmaan paljon ja sitä tarvii pitää paljon sylissä.. ettei tuu sit ihan kauheena järkytyksenä kun on itse ollut ennen huomion keskipiste:)

Jaahas, nyt se neitokainen sieltä heräs päikkäreiltä...

Sirenia 32+4
 
Meillä esikoinen (2v.) tuntuu olevan jo valmiiksi vähän mustasukkainen, on kovasti kiinnostunut tuttujen vauvoista mutta haluaisi sitten olla itse vauva ja juoda tuttipullosta, yms. Toisaalta taputtelee mahaa ihan ystävällisesti, vaikkakin välillä turhan kovakouraisesti. Varmaan tulee kyllä olemaan mustasukkainen, kun vauva syntyy, mutta jos vaikka tämä etukäteismustasukkaisuus jotenkin auttaisi asiaa, että olisi vähän paremmin valmistautunut sitten? Toivossa on hyvä elää...

Soittelin äsken hemoglobiinivastauksia, yli 130 oli vieläkin. Olin melkein pettynyt, kun ei löytynyt mitään "vikaa", on väsyttänyt niin paljon viime aikoina, että suorastaan toivoin sen johtuvan raudan puutteesta joka olisi ehkä korjaantunut rautakuurilla. Nyt ei liene muuta konstia, kuin yrittää vaan levätä enemmän. No, onneksi kohta on joulunpyhät.
 
meillä 7v esikoinen odottaa kyllä pikkuveljeä, silittelee mahaa ja tunnustelee potkuja..yhessä vaiheessa hällä meinas itku tulla ku rupes miettiin että sitten vaavi menee hänen tavaroilleen ja sekoittaa kaiken:) nooh mä sitten yritin lohdutella että siihen vaiheeseen on vielä piiiiitkä aika ja että ei äiti anna vaavin koskea siskon tavaroihin..pääasiassa on ihan ilolla odottanut kuitenkin veljeä.
 
Meillä esikoinen ei taida oikein oivaltaa vauvan tuloa, ollaan kyllä koitettu siitä puhua ja on muutama hyvä kirjakin, mutta enpä tiedä. Esikoiselta puuttuu vielä puhe, joten tuo kommunikaatio on aika viittomapohjaista ja siten ei aina ihan tiedä, mitä menee perille ja mitä ei. Ainakin haluaa olla sylissä koko ajan ja osaa varoa vatsaa. Saas nähdä, mitä käy, äitiä ainakin jännittää. Toisaalta esikoinen on varmaan innoissaan, kun äiti on taas kotona kokopäiväisesti!
 
Meillä esikoinen 9v odottaa kovasti pikkuveljeä, on aikonut vaihtaa vaippaa ja lykkiä vaunuja, keskimmäinen 7v ei olekaan niin innostunut , tuumii vaan että taitaa olla kuitenkin kova itkemään ja kuopus 4v ei ole ottanut oikein minkäänlaista kantaa tulevaan vauvaan.

Karmea väsymys painaa täälläkin päälle vaikka hb on aivan hyvä, mutta muistelisisn että olen ollut edellisissäkin raskauksissa melko väsynyt koska on nuo yöunet olleet katkonaisia.Toivottavasti vuoden päästä saisi nukkua yhtenäisiä yöunia =)
Meinaa pikkuhiljaa alkaa stressaamaan kun suurin osa lahjoista on vielä kaupassa, mutta ajattelin käydä ensi viikolla yhtenä päivänä ostamassa kaikki kerralla.Äiti on leiponut joululahjaksi meille kaikki mahdolliset joululeivonnaiset, muksujen kanssa leivotaan vaan piparit että saadaan vähän jouluntuoksua kotiin.

Mutta täytyy ruveta vielä ruoan laittoon kun mieskin tulee kohta kotiin.
 
Tulen pitkästä aikaa kertomaan kuulumisiani. Olen lähinnä taustaillut monta viikkoa.
Mulla ajoittain vaivana kova väsymys, hemoglobiinia ei ole vähään aikaan kontrolloitu ja rautaa olen ottanut vähän laiskanpuoleisesti. Hb oli keskiraskaudessa 109 ja siitä sitten raudalla korjaantunut 118:een, kunnes taas vatsaoireiden vuoksi sen käytön lopetin. Edellisyönä unet venyi 13 tuntiin... Töissä olen jaksellut ihan hyvin, enää muutama työpäivä jäljellä, sitten joulupuuhiin.
SF-mitta torstaina (32+6) oli 32,5. painoa yhteensä tullut 8kg. Vauva on kova liikkumaan, vaikka alkuviikosta vähän huolestuin, kun oli pari hiljaisempaa päivää.
Synnytys lähestyy..ja vähän jännittää. Ja ehkä vielä enemmän jännittää se, miten sitten kaikki lähtee sujumaan. Kiva lukea teidän jo aiemmin synnyttäneiden äitien kommentteja siitä, kuinka kodin ei tarvitse olla tiptop ja että oma jaksaminen on paljon tärkeämpää. Mulla kun on vähän sitä täydellisen kotiäidin syndroomaa...ja niinhän sitä helposti sitten itsensä väsyttää.
Hyvää joulunodotusta kaikille Helmimammoille!
 
Meillä esikoinen 1v 10 kk ei tunnu käsittävän koko "vauva masussa" -asiaa, kovasti kyllä tykkää vauvoista (vissiin aika yleistä...) ja hoitaa omaa nukkeaan. Pinnasänkyä kutsutaan vauvan sängyksi ja äitiyspakkauksesta oli ihan innoissaan, kun ne oli vauvan vaatteita. Mielenkiintoista, kuinka paljon ollaan sitten mustasukkaisia, tuo neiti kun on kovin läheisriippuvainen ja huomionkipeä (eikös kaikki esikoiset ole...). Olen koittanut iskostaa itselleni, että huomiota pitää esikolle paljon antaa, eikä pitää itsestäänselvyytenä, että hän on jo iso tyttö, koska eihän hän oikeastaan vielä kovin iso ole... :)
Tahtoisin malttamattomana jo tietää kumpaa sukupuolta tulokas on, vaikka ei sillä mitään väliä olekaan...!!
misuli 31+3 luultavasti
 
auts, taas yksi yö meni valvoessa..Vein äsken pissanäytteen labraan kun rupesi yöllä sattumaan niin julmetusti alapäähän ja pitäs koko ajan istua vessassa. Saapa nähdä onko nyt taas tulehdus iskeny.Kauheesti vihloo (ilmeisesti virtsarakkoa) mutta pissaaminen ei sitten satu yhtään.Ei kyllä jaksa naurattaa, tuntuu että koko ajan on joku tauti päällä.
Meinaa positiiviset ajatukset olla vähissä vaikka yritän pitää mielessä että ei olisi enää pitkästi laskettuun aikaan.Olisin niin iloinen jos joulunpyhät menisi ilman kipuiluja ja sairastamista.

33+2
 
Onko teillä muilla kokemuksia migreenistä, että millaista se on? Mulla oli nimittäin viikonloppuna joulusiivouksen kanssa riehuessa sellainen jotenkin migreeniä muistuttava "kohtaus", vaikka en ole yleensä migreenistä kärsinyt. Päätä ei silti särkenyt kuin ihan vähän, mutta näkyi kuin olisi valoja vilkkunut silmissä ja tuntui että ajatuksetkin pätki, ei saanut sanottua mitä tarkoitti vaan sanoi jotain ihan muuta kuin oli aikomus. Se meni sitten aika pian itsestään ohi. Noi näköhäiriöt nyt tietty voisi viitata raskausmyrkytykseenkin, mutta oli just torstaina neuvolassa ja kaikki verenpaineet ynnä muut arvot oli tosi hyvät, joten tuskin se raskausmyrkytyskään ihan noin äkkiä tulisi, ja sitäpaitsi tuskin se menisi saman tien itsestään ohi... No, oli mitä oli niin onneksi ei enää vaivaa. Ja työstressikin vähän helpottaa, vaikka jotain hommia jääkin vielä tammikuulle (jolloin oikeastaan pitäisi olla jo äippälomalla).
 
joo kyllä on migreenistäkin kokemuksia.just näkökenttään ilmestyy sahalaitaa ja puheen kanssa saattaa tulla tommosta pätkimistä, mulla viimeksi migreenikohtauksessa meni toinen käsi ja puoli naamaa turraksi..
 
Oltiin jo toisella sivulla, täytyy vähän nostella. Neuvolatäti soitteli äsken, että viimeinen tk-lääkärikäynti menee viikolle 37+0, mikä on kyllä mun mielestä myöhään... Vuodenvaihteessa on kuulemma kiirettä ja jotkut lääkäripäivät, joten meidän nlalääkäri on paikalla vasta tuolloin. Myöhään se aika on lähinnä siksi, että meillä esikoinen käännettiin 36+jotain viikoilla ja tämä on ainakin vielä perätilassa...

Nyt alkaa olla aika tukala olo hengityksen ja istumisen suhteen, vatsa on ihan valtava ja pää puskee kylkiluihin / rinnan alta ulos. Ilmeisesti mulla on lyhyt selkä ja vauva ei mahdu kunnolla mihinkään ennen kun laskeutuu, mitä ei varmaan tapahdu niin kauan kun on pää ylöspäin... Töissä koitetaan kuitenkin vielä sinnitellä pari viikkoa!

Tulipas tylsää tekstiä, toivottavasti muut helmimammat on piristävämmällä tuulella!
Wilma74 33+0

ps.hehheh, luin nyt vasta momenton toiveita positiivisesta olosta, koittakaahan joku muu piristää listaa! Ja momentolle tsemppiä, toivottavasti saat helpotusta oloon ja kunnon yöunet.
 
Koska te muut työssäolijat meinaatte jäädä pois? Päätin jäädä virallisesti vuoden alusta, mutta käytännössä mulla on nyt menossa viimeinen työviikko. Mahan kanssa tulee nyt viikonloppuna 33 viikoa täyteen. Oon kyllä jo ihan kypsä töissä istumiseen, mutta se johtuu paljolti siitä, ettei mulla ole riittävästi tekemistä. Ei oikein viime viikolla viitsinyt enää mitään uutta aloittaa, kun keksken olisi kuitenkin jäänyt. Ja mun työ siis on toimistolla paperinpyörittelyä ilman mitään rutiinihommia. Ajattelin vaan, kun Vilmakin on noin pitkään töissä...

Muuten mulla on vuorostaan olo helpottunut (koitan siis kertoa jotian piristävää tai ainakin positiivista ;) ). Vauva on (ollut jo kauan) pää alaspäin ja terkkarin mukaan tosi alhaalla eli tuskin enää kääntyilee. Enää se ei mahdu saamaan potkuihin kunnolla vauhtia vaan potkut on kipeiden iskujen sijaan usein muljahtelua. Hikkaa on varmaan joka päivä ja potkut tulee joko ihan oikean kyljen alaosaan tai sitten ylös (ja eteen). eli kyllä se vielä jonkin verran pyörii...

Mä jäin miettimään keskiraskauden lääkärissä mitattua kohdunkaulan pituutta. Lääkäri merkkasi korttiin 2 cm. Musta se tuntuu tosi lyhyeltä ja olisko ollut tuolla tammikuisten puolella seikkaillessani aloin miettiä asiaa enemmän, kun mitat siellä oli paljon isompia. Tosi en mikään hirveä pitkä ole itsekään, mutta tutuisi, ettei tuollaisessa mitassa paljon lyhenemistä enää ole. Tuleekohan vauva sitten aikoinaan rytinällä?! Sen näkee sitten.
 
Heissan!
Tänään kävin kattomassa kaverin vauvaa sairaalassa. voi kun oli pieni ja suloinen(47,5cm/2,5kg).
tänne ei oikeestaan mitään uutta, enään ei oo ollu hengenahdistustakaan..mutta nyt vuorostas polttelee alavatsaa ja se sattuu välillä selkäänkin..aijemmin tossa poltti mutta se meni jo ohi.
nyt taidan mennä tv:n ääreen löhöilemään=)
Nina 33+4
 
Heipparallaa pitkästä aikaa!
Nyt on muutot muutettu ja kotikin jo näyttää pikkuhiljaa kodilta eikä jätesäkkilaatikkomereltä, ja joulunkin olen saanut laitettua jo pikkuhiljaa:), lahjoja on vaan vielä muutama hankkimatta.Kyllä huomaa että kuukausia on jo takana raskauden kanssa kun vaikka mmiten vähän sitä olevinaan teki muuton suhteen niin tuntuu joka ilta ilta että jalat räjähtää ja selkä..
Nyt on tyttö päikkäreillä niin taidan suoristaa itseni tuohon sohvalle hetkeksi.

Mukavaa viikonjatkoa!

Outi 32+5
 
Marjuli: Kiitos vaunu-kommenteista... Tiiätkö mitä...? Katsoin tuota teidän la-listaa, meillä taitaa olla sama tuo Lastentarvike-liike, jonka kanssa on taisteltu...!!! Alkoi niin huvittaa, kun eilen juuri naikkonen puhui, että Elk ja Platina vaan viedään käsistä... Ja kun laitoit, että "hait Ruotsin puolelta, rajan tuntumassa kun ollaan", niinpä niin, niin ollaan...:) Tiedä vaikka satuttais yhtä aikaa laitokselle. Kävin muuten eilen siellä tutustumassa. Mikä päivä sulla nyt on tammikuun puolella la?

Rosa ja Piiperöinen rv35+0
 
Rosa, minulla on ultrien mukaan la 26-28.1, mutta kaikki lapset ovat syntyneet ennen la.ta , nuorimmainen syntyi rv38 ja kyllä nytkin toivon että pikkuisen aikaisemmin syntyisi.
Huomasin tässä vielä että silloin kun vaunut varasin niin kylkiäseksi luvattiin se vaipparoskis, mutta en sitä kyllä saanut, taidanpa vielä soittaa tuonne kemin liikkeeseen etteikö se kuulukkaan mukaan.
Nyt alkaa olla kamppeet kasassa vain pinnasänky ja rintapumppu puuttuu, taidan ainakin tuon rintapumpun huomenna hakea.Huomenna olisi taas neuvola ja taitaa puntarille tärähtää taas uusia kymmeniä , on jonkin verran tuo dieetti livennyt,eikä liikkumisesta tule mitään supistelujen ja raastavien liitoskipujen takia.
Mutta nyt siivoamaan ja laittamaan kotia joulukuntoon, on jäänyt vähän rästiin kotihommat, mutta onneksi suurin osa lahjoista on valmiina.
Palaillaan.
 
Marjuli: Muistelen, että meilleki on luvattu vaipparoskis. Saapa nähdä, tänään mennään ilmeisesti hakemaan vaunut, kun sieltä SOITETTIIN eilen, että nyt ne on täällä...

Rosa
 
Heippa vaan pitkästä aikaa! Olen lähinnä taustaillut viime viikkoina, kun tuntuu ettei ole uutta kerrottavaa. Olen kaksi viimeistä työpäivää saikulla eli oikeastaan vois sanoa, että mammaloma on alkanut! Eikä kyllä hetkeäkään liian aikaisin. Olin ylimääräisessä lääkärintarkastuksessa pari viikkoa sitten ja hänen mielestään olin työkuntoinen, vaikka en sitä omasta mielestäni ollutkaan. Kaikki arvot oli kuitenkin kohdillaan, niin töihin vaan (Olen keittiöllä töissä ja jalkojen päällä koko päivän ).
Mullahan kuoli mumma syyskuussa ja eilen meni pappa perässä. Surua on mahtunut tähän raskauteen riittävästi ja on sellainen pelko, että ehdinkö valmistautua vauvan tuloon ollenkaan, kun koko ajan on jotain ikävää.. Pelkään, että kaikki tulee sitten kerralla niskaan kun synnytyksen jälkeen hormoonit sekoilee, väsytttää jne. Viime kerralta vain muistan, että alku ei ollut silloinkaan helppo.

Mutta Joulu tulossa ja onneksi esikoinen pitää joulutunnelmaa yllä!

HaLi!
 

Similar threads

U
Viestiä
283
Luettu
7K
M
U
Viestiä
237
Luettu
6K
K
U
Viestiä
147
Luettu
5K
H
U
Viestiä
155
Luettu
4K
M
U
Viestiä
325
Luettu
8K
S

Yhteistyössä