HELMIMAMMAT 2008 (8)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja UUSI KETJU!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Huomenta päivää!
Ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille.
täällä ei mitään sen kummempia ole tapahtunut, vauva on ollut hivenen hiljainen. välillä jotain möyrii mutta ei sillä tavalla miten ennen. oon huomannu että mulla puutuu kädet. myös valveilla ollessa, nytkin on puuduksissa kun tätä kirjotan.ja toinen asia, mulla tulee syömisen jälkeen maha kipeeksi, ainakin näin aamulla, se oikein särkee ja hetken päästä menee ohi. täytyykin ke neuvolassa jutella kaikista vaivoista. hirvittää se puntarille meno nytten kun on tullut "hivenen" herkuteltua koko pari viikkoa, en tiedä että minne se itsekuri karkasi=) mutta tulen kertoilemaan neuvola kuulumisia viimestään keskiviikkona, ellei aijemmin jotain muuta tule mieleen=)
Nina 32+3
 
heipat!
Neuvolassa on taas käyty ja kaikki suhtkoht hyvin, vauva on vaan jo laskeutunut tonne kanavaan mutta kyllä onneksi vielä hieman liikkuu. Hemppa oli 134, verenpaine 134/82, painoa tullut kahessa viikossa reilu 1,2kg ja sf-mitalla mennään yläkäyrällä, se oli nyt 30. Muuten kaikki ok, mutta muutto ois tämän viikon aiheena, lauantaina pitäs saadaa kämppä tyhjäks ja sit pääseekin laittamaan joulua uuteen kotiin. Vähän vaan jänskättää näitten suppareitten ja selkäkipujen kanssa että millanenhan olo sitä on sunnuntaina.. Noh onneks on äiti olemassa ja äitillä lomaviikko:)!
Eipä tällä erää muutakummempaa, palailemisiin!

Outi 31+2
 
Nii joo, ja sen verta piti tuohon Ninalle, meillä taas ihan päinvastoin ton vauvan liikkumisien kanssa, viime yönä ekaa kertaa heräsin siihen kun vauva oikein myllersi mahassa, oli kyllä aikamoista menoa..huh!
 
Moi, mulla oli kans neuvola tänään aamulla. Ja auts! Mä pyörryin siihen tutkimuspöydälle kun se kuunteli vauvan sydänääniä. Oli ihan kamala tunne. Mulla oli neuvola jo 7.45 aamulla, joten ajattelin eka että olen vaan unenpöppörössä. Sitten siinä pöydällä alkoi maailma pyöriä ja oksettaa, ja sanoin että on vähän paha olo - ja kops! Kuulemma jotenkin olin sellaisessa asennossa että vauva painoi pahasti verisuonia. No, seuraavalla kerralla kylkiasennossa. Vp oli 105/65 ja Hb 135.. että ehkä toi alhainen verenpainekin voi olla osasyyllinen. Oletteko te muut tyytyväisiä neuvolatäteihinne? Mun täti on kyllä oikein ystävällinen ja mukava, mutta jotenkin en vaan löydä samaa aaltopituutta hänen kanssaan - ja oikeasti vähän ärsyttää kun hän kysyi tänään viidennen tai kuudennen kerran ihan tismalleen saman kysymyksen "minkä kokoinen sinä itse olit kun synnyit"... äh!
-Pia-
 
Meidän neuvolantäti tuntuu joskus olevan vähän sellainen vanha höppänä, joten välillä epäilyttää, huomaisiko hän mitään vaikka olisi jotain vialla. Mutta sikäli hän on mukava, että ei nipota mistään, vaan suhtautuu aika rennosti asioihin.

Siihen vielä haluaisin lisätä, kun kirjoittelin aiemmin tuosta vauvojen nukkumisesta/ äitien valvomisesta, että ei se minustakaan niin kovin kamalaa ollut se vauva-aika, vaikka univelkaa olikin. Silloin kun esikoista odotin, niin muistan kun mua ärsytti se, kun kaikki maalailivat jotain kauhukuvia, kuinka sitten on raskasta kun vauva syntyy. Ja nyt tokaa odottaessa on saanut kuulla, että "eihän sen yhden lapsen kanssa vielä mitään, mutta sitten kun niitä on kaksi niin jopas on kamalaa." Mutta kyllä minustakin positiivinen asenne auttaa aika paljon. Ja toisaalta jos on huonosti nukkuva vauva, niin kyllä se väsyttää. Mutta ainakin mun mielestä (niinkuin varmaan melkein kaikkien) niitä hyviä asioita on lapsen saamisessa enemmän kuin huonoja.
 
Hei, mun on ihan pakko vielä jatkaa :) Olen samaa mieltä Helmipöllön kanssa tuosta positiivisesta asenteesta. Oikealla asenteella jaksaa paljon enemmän.
Musta tuntuu että ihmisillä - varsinkin naisilla - on nykyisin pakonomainen tarve marista ja valittaa kaikesta. Ihan kuin sä olisit riittävän hyvä äiti tai vaikkapa työntekijä vasta kun sulla on tarpeeks rankkaa. Mä en meinaa kestää lainkaan kun ihmiset valittaa kuinka kamalaa on kun on kaikki joulukiireet tai kuinka töissä on niin hirveä kiire ja naapurihuoneen Irmelikin vaan puhuu yksityisasioita työaikanaan...
Sitten kun toteaa että "musta on kyllä ihan kiva leipoa ja ostaa lahjoja" tai että "no, musta pieni kiire töissä auttaa vaan siinä että aika kuluu nopeammin" niin saa suunnilleen murhaavia katseita osakseen. Ihan kuin kaiken PITÄISI olla niin rankkaa. Musta on ihanaa että meille tulee vauva - ja mun ei tarvitse silloin tehdä muuta kuin olla sille äiti.. Jos vauva on terve ja mä en siitä suoriudu tai koen sen liian rankaksi, niin silloin on kyllä mun mielestä syytä katsoa peiliin. En mä siis sitä ollenkaan tarkoita että kuvittelisin kaiken olevan tosi helppoa ja ihanaa - mutta itsehän olen osani valinnut ja uskon että synkilläkin pilvillä on ne kultareunat.
Tiedän, tiedän - mun oma äitikin haukkuu mua aina välillä naiiviksi ja ties miksi, mutta mä olen kauan sitten tullut siihen tulokseen että meillä on vain tämä yksi hetki täällä maan päällä, jos asiat tuntuu liian raskailta tai vaikeilta niin sitten niihin on puututtava tai on itse toimittava toisin, mä en ainakaan halua kuluttaa aikaani surkuttelemalla sitä kun on liian raskasta ja vaikeaa. Se ei tee musta pätkääkään parempaa äitiä tai työntekijää tai vaimoa.
Hoh. tulipas avauduttua. Pahoittelen.. taitaa olla taas hormonit jotenkin vinossa :)
 
Alkuun ahdistuksesta. Siis se fyysinen ahdistus vaivaa edelleen satunnaisesti. Välillä saattaa liittyä suppareihin ja välillä tuntuu ihan vaan istuessa pöydän ääressä... Onneksi nuo menevät äkkiä ohi, joten en ole huolissani.

Ihanaa kun vauva tuntuisi nyt hiukan kääntyneen ja lakanneen jalkojen/pepun tunkemisen mun kylkiluita vasten. Toivottavasti en hihku liian aikaisin...

Ja tuosta vauva-ajan rankkuudesta. Mulla ei ole aavistustakaan, mitä on edessä, mutta olen päättänyt että siitä selvitään. Oon kuitenkin sitten lomalla vauvaa varten, joten mun elämä tulee pyörimään sitten vauvan ympärillä ja rytmissä. Miehen tulee kuitenkin käydä töissä, joten sillä on etuoikeus viikolla nukkua. Saa nähdä miten onnistun tässä, kun kuulun niihin, jotka kyllä jaksaa valittaa väsymystä yms., mutta jospa etukäteen asian ajatteleminen ja asennoituminen auttaisi. Onneksi mulla on aika hyvä kaaoksen kestämiskyky, joten kodinhoidosta en kovin helpolla stressiä ota. Ja vieraat saa tuoda pullat mukanaan...
 
helmipöllö ja rollepa olette asian ytimessä:)
kyllä täytyy myöntää että sorrun vähän väliä valittamiseen, mutta pyrkimys olisi kuitenkin ajatella positiivisesti ja suhtautua myönteisesti vauvan mukanaan tuomiin, myös hankaliin tilanteisiin. nehän kuuluvat elämään ja opettavat..ja eihän hyviä hetkiä/asioita osaisi edes arvostaa jos ei välillä olisi niitä huonojakin.

aamulla neuvolaan..32+2
 
Ihan totta, momento, kyllä elämään väistämättä kuuluu vaikeuksiakin välillä. Ja kyllähän valittaminenkin on ihan sallittua silloin kun siltä tuntuu, välillä on hyvä "päästää höyryjä pihalle" ja täällä palstalla on ainakin siitä hyvä paikka valittamiseen, että saa vertaistukea, kun samat ongelmat ovat tuttuja muillekin. Kunhan ei tee siitä valittamisesta elämän pääsisältöä ja ryhdy ns. martyyriäidiksi, koska se ei yleensä auta tilannetta mitenkään. Itsekin valitan välillä turhastakin, mutta enimmäkseen yritän muistaa, kuinka hyvin minulla on asiat, kun on ihana perhe ja olen saanut lapsia, niinkuin olen itse halunnutkin. Kyllähän lapsen/lasten kanssa menee välillä hermot, mutta menee ne hermot joskus töissäkin tai sinkkuelämää viettäessä. Jokaisessa elämäntilanteessa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta en silti vaihtaisi omaa tilannettani kyllä tällä hetkellä kenenkään kanssa:-)
 
Olen kyllä myöskin sitä mieltä että omalla asenteella voi paljon vaikuttaa vauva arjen rankkuuteen. Ja joskus täytyy saada valittaa ja tämä palsta on oikein hyvä paikka päästellä höyryjä ulos.

Onko teillä muilla milloin se viimeinen lääkärinneuvola, huomasin tuossa että minulla ensi viikolla normaali neuvola mutta sittenhän se pitäisi jo alkaa olemaan alkuvuodesta lääkärillä käynti.Pitääpä muistaa kysyä ensi viikolla siitä.
Minulla on sujunut asiat nykyisen terveydenhoitajan kannsa oikein hyvin, on oikein asiallinen ja mukava.
Eilen illalla minulla tuli aikamoisia supistuksia, ehtivät jo hieman säikäyttää kun olivat sellaisia jotka jo tuntuivat reilusti selässä ja yläreisissä, mutta onneksi menivät ohi kun makasin sohvalla. Saisi tuo synnytys mennä kuitenkin ensi vuoden puolelle niin olisi vauva jo valmiimpi syntymään.Ja eiköhän tuo tuolla yksiössään pysy kun muistaa vain hellittää tahtia aina kun siltä túntuu.

Nyt aamu toimiin pojan kanssa.
 
montakos lääkärikäyntiä teillä on jotka olette uudelleensynnyttäjiä? mulla on ollut 2 kertaa lääkäri ja sillä toisella kertaa lekuri sanoi ettei jatkossa ole lääkärintarkistuksia ellei jotain erityistä ilmene..esikoiselta kävin muistaakseni 4 kertaa lääkärillä.

tänään kävin neuvolassa ja seuraava käynti varattiin 28.pvlle tätä kuuta..nyt kait sit alkaa nuo käynnit tihenemään.
painokin oli noussut uusille kymmenille:) ja sen kyllä tuntee selässä ja nivusessa.tällä kertaa oli oman neuvolatätin sijasta joku nuorehko tyttö, ja se ei oikein saanut mitattua sf-mittaa eikä ollut varma miten päin lapsi masussa oikein on, mutta muuten kaikki oli ok:) jospa sit ens kerralla ois oma teveydenhoitaja niin saisi vähän selvyyttä asioihin.
 
momento, olen käynyt neuvolalääkärillä vasta kerran, sillä tuota lääkäriaikaa rupesinkin kaipailemaan.Aikaisemmissa raskauksissa olen käynyt neuvolalääkärillä kolme kertaa.
 
Mä olen käyny lääkärillä 2 kertaa. eka oli rv 10 ja toinen rv27. oli mulla se yx ylimääränen käynti tossa kanssa, mutta silloin jatkettiin sairaslomaa. mulla varmaan seuraava lääkäri käynti on se synnytystapa arviossa, joka on tammikuun 8pvä.
 
Olen käynyt kaksi kertaa lekurilla (tai siis sisätutkimuksessa), mutta se toinen oli ihan varmistelua kun supisteli, "oikeasti" lääkärikäyntejä olisi kaksi, toinen tuolla viikoilla 26-28 ja toinen jossain tammikuussa. Meillä siis seuraava ja viimeinen tammikuussa.
 
Minulle tulikin tänään postissa aika äitipolille tammikuulle elikkä tehdään vielä painoarvio, no eipä tarvitse enää huolehtia jos ei tuota viimeistä neuvolalääkäri aikaa saakaan!
 
Mä olen ollut lääkärillä 3 kertaa, viimosin käynti oli kyllä kontrollikäynti kun vierailin siellä päivystyksen tarkkailussa, mutta lääkäri teki sisätutkimukset ja ultran, eli siis joo mulla on ollut kolme käyntiä ja neljäs tammikuun puolella.
 
Mulla ei ole takana vasta kuin yksi lääkärikäynti, kun ensimmäisen kolmanneksen tarkistus jäi väliin. Toinen käynti lienee sitten tammikuussa. Mulla tämä raskaus on sitten kai mennyt aika mallikkaasti, kun en ole missään ylimääräisissä tutkimuksissa joutunut juoksemaan. Ainakaan vielä. Pitää koputtaa puuta...

Olisko jollakulla muuten ylimääräistä työmotivaatiota? Lähettäkää tähän suuntaan! Lasken vaan aamuja, nyt enää seitsemän, kun olen loppuvuoden lomalla ennen hiukan varhaistetulle äitiyslomalle jäämistä.
 
Mä oon ollut lääkärissä kahdesti, niistä eka oli ultra noin rv 12 jonka siis teki lääkäri, en muista tutkittiinko jotain muuta samalla. Toinen kerta oli noin rv 27 "ylimääräinen" kun tarvitsin lääkärintodistusta lentoyhtiölle. Yksi lääkärikäynti on kai vielä tulossa, koska neuvolan täti muistaakseni sanoi, että meilläpäin on ensisynnyttäjille kolme ja uudelleensynnyttäjille 2, uudelleensynnyttäjät siis yleensä ei käy siinä keskiraskauden lääkärintarkastuksessa, vain alussa ja lopussa.
 
Moi ja terveisiä Lapista, oltiin siellä viime viikko. Kivaa oli ja hyvin jaksoin sekä minä, että esikko istua autossa sen 900 kilsaa. Siellä sai sentään nauttia lumesta, no onneksi tänään on taas hienompi päivä, pienikin auringonpaiste tekee niin hyvää!

Neuvolassa kävin ma, vkoja 30+4, painoa ei onneksi nyt ole tullut paljonkaan, sitä kun tuli urakalla jossain vaiheessa ja tietää, että jouluna tulee kuitenkin... Hb oli 130, rautaa en ole syönyt tässä raskaudessa, ekassa kyllä. Sf-mitta oli 29 ja verenpaine 116/60. Erityisen iloinen olin sokeriarvosta, joka oli tunti syömisen jälkeen 5,4, eli tarkoittaa sitä, että saan miehen lupaaman suklaarasian jouluksi, kun ei sokeri ollut korkealla... :) Meillä muuten on uud.synnyttäjilläkin 3 lääkärikäyntiä.

Siitä äitiydestä ja vauva-ajan rankkuudesta on ihan pakko kommentoida. Mulla oli ihan liian ruusuinen kuva asiasta ja odotin itseltäni sekä lapselta täydellisyyttä. Kuvitelma oli sellainen, että lapsi on helppo ja nukkuu paljon, etenkin öisin... Itse olisin pitkäpinnainen täydellinen äiti ja siinä sivussa hoitaisin kodin ja vielä mieskin tuntisi itsensä huomioiduksi. No kuinkas sitten kävikään...
Lapsi oli itkuinen ekat 4 kk ja tosi huono nukkumaan, etenkin öisin... Yöt alkoivat parantua vasta n.vuoden ikäisenä. Lapsella todettiin lehmänmaitoallergia sekä broileri- ja kananmuna-allergia. Minä väsähdin ihan täysin ja petyin itseeni, kun en ollutkaan se täydellinen äiti. Hermo meni milloin lapseen, milloin mieheen, milloin itseeni. Kärsin jonkinasteisesta masennuksesta, kävin siitä juttelemassakin, pääasiassa johtui väsymyksestä. Mietin, etten välttämättä edes halua toista lasta, ensimmäisenkin olisin voinut jossain vaiheessa palauttaa, jos palautusoikeus olisi ollut...

No kaikesta selvittiin jotenkin ja lapsi alkoi tuntua aina ihanammalta. Mies oli mahtavasti tukena, vaikka ei paljoa lapsenhoitoon osallistunutkaaan. Samoin isovanhemmat auttoivat paljon. En halua pelotella ensimmäistä lastaan odottavia, vaan kertoa, että ei kannata odottaa itseltään liikoja ja se positiivinen ja rento asenne auttaa pitkälle. Koti saa olla rempallaan, pääasia että itse jaksaa! Kyllä sitä kotia ehtii sitten myöhemmin laitella, kun lapset kasvaa. Asioista ei saisi ottaa itselleen stressiä!

Toivon, että osaisin olla tämän lapsen synnyttyä rennompi ja olla murehtimatta liikoja, asiat menee omalla painollaan ja kaikki aina aikanaan järjestyy. Lapsi oppii ennen pitkää nukkumaan, itse vain pitää kärsivällisesti odottaa parempia aikoja... :)
Ja lopuksi voin mainita, että aina joskus joku saa helponkin lapsen... =)

misuli79 rv 30+6
 
Niitä neuvola kuulumisia..
Painoa tullu enemmän kun ois kait saanu, noh 650g/vko,hb 118, verenpaine 124/64, sf mitta 28, ja vaavelin pulssi 144. seuraava käynti on 31.12 jonka jälkeen viikottain.eipä täällä oo oikein mitään uutta..
Nina 32+5
 
Neuvolakuulumisia myös, viikkoja 32+1, painoa +867 /vko (turvotusta...), hb 124, verenpaine 105/77, sf 30, vauvan painoarvio 1800 g ja pulssi 136-143. Arveli, että näillä käyrillä syntymäpaino olisi 3300, mikä on minun oma syntymäpainoni. Niin ja edelleen perätilassa. Lääkäri viikolle 36, jolloin äitiyspolille aika käännökseen, jos ei ole kääntynyt. Kaikki siis ok.
 
Huomenia, piti alkaa jotain kirjoittaan kun näytti että pudotaan toiselle sivulle.
Täytyy lähteä heti aamusta ostaan pojalle kengät, aloin eilen laittamaan villasukan kanssa kenkiä hälle jalkaan niin ei mennyt koko kengät jalkaan ,onkin poika moittinut varpaita kipeäksi(tosi tarkkaavainen äiti).Ja itselle pitäisi jonkinlainen pikkujoulu vaatetus kehittää.

Täällä oli eilen jo pakkasta -15,mutta nyt näyttää enää-2, toivottavasti pysyy pakkasen puolella muuten menee tuo ajokeli niin liukkaaksi.

Mutta nyt aamutoimiin ja shoppaileen.
 
Mekin ollaan saatu pakkasta, tosin täällä on -4 astetta, mutta pakkasta kuitenkin=) saisipa viellä lunta, vaikka viimeksi sitä manailin kun meinasin postihaku reissulla kaatua 3 kertaa.mutta edes jouluksi. olen tänään lähdössä myös shoppailemaan, ristiäislahjaa=)
piti tulla oikeestaan kehuskelemaan meijän neuvola tätiä, hän on tosi mukava. hän osaa ottaa huumorilla toisin kuin se meijän entinen niuho neuvola täti. eilen hän kysyi kun olin puntarilla käynyt että ootkos syönyt jotain herkkuja kun saisi se 500g per viikko nousta paino. vastasin vaan että no joka päivä on tullu herkuteltua, hän vaan nauroi ja totesi että siitähän se äkkiä sitten nousee. ja se keskustelu jäi siihen. entinen neuvola täti ois haukkunu läskix(niinkun aijemmin on tehnyt)..mutta joo en viitsi pilata hyvin alkanutta päivää miettimällä sitä=)
ainiin tänään on sitten ensimmäinen talviloma päivä
 
kääk mulla on tullu tota painoa lisää 700g/vk, mut ei oo tähän mennessä huomauteltu neuvolassa,saapa nähä sanovatko mitään jos samaa rataa jatkuu..voisin kyllä ehkä vähän kiinnittää huomiota mitä suuhuni laitan,nyt on tullu aika paljon herkuteltua.toisaalta ajattelin niin etten revi ressiä syömisistä, että otan tavoitteeksi sitten synnytyksen jälkeen päästä kesään mennessä omiin mittoihin..saapa nähdä onnistuuko..esikoiselta kyllä tippui kilot nopeasti.
 

Similar threads

U
Viestiä
283
Luettu
7K
M
U
Viestiä
237
Luettu
6K
K
U
Viestiä
147
Luettu
5K
H
U
Viestiä
155
Luettu
4K
M
U
Viestiä
325
Luettu
8K
S

Yhteistyössä