"Ihanaa" että muitakin oloihin kypsiä on, voi koittaa lohduttautua sillä kun ketuttaa oma olo
Itellä ehkä eniten vaivaa toi kokoaikanen kylkikaaren pistävä kipu, kun tyyppi painaa pepullaan sitä,vaikka pää onkin jo ollut pari viikkoa tiiviisti kiinnittyneenä lantiossa. Toinen ärsytyksen aihe on tämä Radin hoito, pistäminen ja mittailu, ja varsinkin oon ihan kypsä syömään samoja ruokia päivästä toiseen ja kyttäämään kellosta mihin aikaan niitä on syötävä. (nimimerk. edes ruisleipää ei voi syödä kun sekin nostaa arvoja, saatika sitten jotain patonkia tai riisipiirakkaa
) Mutta kiitosta sain sekä neuvolassa että polilla siitä että mun paino on nyt ollu vaan laskussa, eilisen jälkeen kokonaispainoa enää alle +9 kiloa verrattaen ennen raskautta ja siihen oon tosi tyytyväinen.
Eilen oli siis taas polipäivä, Radin hoito kunnossa. Käyrillä supisteli aina napakasti, ja kätilökin meinas aluks että katotaan jäänkö jo sinne, kohdun suu 2cm auki ja kaula lähes kadonnut. Tyyppi oli nyt 3200g, kasvu onneks vähän hurjimmista pyrähdyksistä taittunu kun ollaan saatu sokerit kuriin. Ens viikolla viel katellaan ja jos sillon viel pääsen sieltä kotiin, nii seuraavalle viikolle käynnistys. Eli meidän vauva syntyy viimestään rv 38, mikä ei kyllä tuu mun mielestä yhtään liian aikasin näiden olojen puolesta.
Lääkäri oli hyvin tyytyväinen tohon paikkojen kypsymiseen, palonggilla tai jopa kalvojen puhkasulla voitais sit käynnistää
Sen verran kovakourasesti se tutki että koko loppupäivän supisteli niin että mietin jo käskenkö miehen kärrätä mut sinne takasin, mutta kun ei vaan säännöllistyny noi supparit, niin lopulta illalla unikin tuli.
Viikonloppu tai varsinkin ens viikko olis hyvä aika synnyttää, kun L on äidillään eikä meillä, niin ei tarvis järjestellä pojan hoitoa ja kerkeis mieskin vähän enemmän tutustua uuteen tulokkaaseen.