Helmikuun helmiäiset 2016 *Tammikuussa*

Imetysvaatteita en oo ajatellu valmiiksi hommata, vaan sitten jos tulee tarve. Muutenkin on kauhea stressi koko imetyksestä, kun ei se ennenkään oo onnistunut.. Oispa tarpeeksi omaatuntoa sanoa vaan etten imetä, mutta pakko kai se on yrittää.
Esikoista yritin kovasti sairaalassaolon ajan imettää, mutta se oli niin kipeää hommaa (ei sitä tavallista alkukipua) ja rinnanpäätkin vuosi verta vauvan poskille asti, joten lääkärikin kotiinlähtötarkastuksessa tuumasi, että älä nyt itteäs kituuta kun tosta oo mitään hyötyä. Poika oli muutenkin tosi laiha ja paino piti saada nopeasti nousuun, joten lisämaito oli alusta asti se pääasiallinen ravinto. Eipä siinä päässyt maito kunnolla nousemaankaan kun poika söi pullosta paremmin.
Tytöllä oli myös lisämaito käytössä heti alusta saakka, mutta imetin kuitenkin ihan muodon vuoksi pari-kolme kuukautta. Tissi oli kyllä enemmän semmonen unilelu kuin ravinnonlähde ja suurimman osan sai pullosta, mutta en kehdannut lopettaa. Lähipiirissä kaikki muut on ollu oikeita superimettäjiä, eikä keneltäkään oo oikeen ikinä herunu myötätuntoa kun oon ottanu pullon esiin Vaikka kyllähän niitä täyspäisiä lapsia korvikkeellakin kasvaa, se on ainakin tullut todistettua.

 

Tuosta neuvolasta vielä, jäi vaan ihmetyttään ku viimeksi sanottiin että ajat tiuhenee nyt sitten. No eihän mulla varmaankaan enää ookkaan kuin yksi neuvola koska pitäisi seuraavalla viikolla synnyttää saatikka jos tuloo ennen aikojaan. Th vertaa edelliseen synnytykseen ja vauvan kokoon vaikka jokainen raskaus/synnytys/vauva erilainen. Olen siis huolissani vatsan suuruudesta, joka huitelee yläkäyrillä. Sanoi vaan että ku esikoinen oli n.3kg ni niin se tämäkin varmaan on, jaksan kyllä epäillä

Onko muilla ollut hengenahdistusta? Johtunee varmaan vatsasta mutta päivässä saa monta kertaa huokailla ja haukkoa happea kun tuntuu että loppuu.

Laittelin tuossa sairaalakassia valmiiksi, voivoi kun alkaa vähän pelottaa synnytys, huomaa kun vieläkin koitan siirtää asiat pidemmälle, "ei ole mitään kiirettä vielä" meiningillä

Esikoisesta ei imetys lähtenyt laitoksella ollenkaan käyntiin ja meinattiin sen takia joutua jäämään pidemmäksi aikaa kun ei paino noussut vauvalla kun ei maitoa tullut. Kotona sain maidon nousemaan mutta ei siitä oikein tahtonut mitään tulla. Jouduin imettämään maaten kun alapää oli kipeä synnytyksestä, käyttämään rintakumia kun nännit olivat niin matalat yms. niin ei sitä kestänyt kuin 4kk ja sekin lisämaidolla. Aion kyllä yrittää tämän kanssa mutta en jaksa ottaa mitään paineita, niinkuin sanottu, kyllä niitä täyspäisiä lapsia korvikkeellakin tuloo

 

Imetys siis hohhoijaa jos joku jaksaa arvostella toista jos ei imetys jostain syystä luonnistu. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos mokomat motkotukset. Itsellä imetys onnistui tasan 6kk esikosta, poika lopetti sen itse aikanaan. Rintakumi myös koko ajan käytössä, ilman ei olisi onnistunut. Tämä oli tympeää sillä sairaalassa ei imetys meinannut luonnistua sillä eivät alussa tarjonneet vaikka näkivät taatusti että homma ei luonnistu. Nyt otan omat mukaan jo heti vahingosta viisastuneena.

Korvike vaikka imetän niin kyllä annan. Ja ihan hyvällä omatunnolla ja ylpeänä. Mieskin hoitaa toisinaan yövuoroja vauvan kanssa joten hänen on helppo lämmittää pulloon, jos en ole jaksanut pumpata maitoa jääkaapiin. Mites muilla, onko rintapumppua hankittuna?

Nimami Tässä vaiheessa on vauvat yleensä tosi ylhäällä ja painaa kaiken kasaan joten ei ihme että välistä ei henki kulje

 

Mä en ymmärrä ylipäätään mitään imetys-meuhkausta. Miks siitä on tehty niin iso asia? Musta jokainen tekee niinku parhaaks näkee ja tosiaan kun se imettämisen onnistuminen ei välttämättä edes oo itestä kiinni. Ja mitä sitten jos joku ei halua imettää. Joo, äidinmaito on varmaan parasta ravintoa mitä voi olla, mut korvikkeillakin kasvaa ja tärkeintä mun mielestä, että lapsella on muuten perusasiat kunnossa. Että ravintoa on ylipäätään riittävästi, koti on turvallinen, vanhemmat rakastavia ym. Välillä tuntuu et toi hiton imetys ja sen onnistuminen (ja ohessa äidin ajaminen hulluuden partaalle yrittämisen kanssa) on se ykkösjuttu koko lapsen kehityksen kannalta. Joo - meinaan silti itte yrittää imettää ja varmasti petyn, jos ei onnistu. Mutta SILTI

ninami, mulla välillä on hengenahdistusta. Varsinkin jos vähääkää syö liikaa ja maha on sellanen kovin pinkee ja olo tukala.

 

Imetyksestä mun on ostettava vielä muutamat jotkut pehmeät imetysliivit, sekä yöksi imetystoppi. Maidontulo on mulla jotain ihan järkyttävää, paita vähän väliä märkänä, kun liivinsuojista tulee läpi. Eräs sukulaisnainen aina sanoo että on oltava tyytyväinen ku maitoa tulee hyvin, mutta ei se mukavaakaan ole ku sitä tulee oikeesti liikaa.

Mulla ollut hengenahdistusta ollut jostain puolesta välistä saakka. Välillä on päiviä ku ei oo niin paha, yleensä iltaisin nukkumaan mennessä niin pakko saada vetää kunnolla henkeä, muuten tulee jotenki hirmu ahdistunu fiilis.

 

Kiitos ymmärryksestä tuossa imetysasiassa. Tää on näitä mitä välillä pelkää edes ottaa puheeksi.. aventin rintapumpun pistin just tänään tilaukseen. Vaikkei imetys ookkaan onnistunu niin viimeksi en ois pärjänny siitä kovimmasta maidonnoususta ilman pumppailua.

Mulla on hengenahdistusta ihan astmankin takia, ja ehkä juuri siksi en oo hirveästi huomannut eroa normaaliin. Nyt kyllä oon useampina öinä herännyt ottamaan avaavaa lääkettä kun hengitys tuntuu niin pinnalliselta. Ryhdin pitäminen suorana auttaa päivisin.

Tän illan on maha ollu tosi sekaisin ja kipeä. Taitaa se ummetus alkaa ihan tosissaan vaivata. Limatulppakin tais lähtä siinä pöntöllä ähistessä viimein liikkeelle eli kai ne paikatkin on sitten jonkin verran auenneet viime tsekkauksen jälkeen..

 

Voihan imetys... onhan se ilmaista, mutta kyllä meidän vekara on kasvanu korvikkeellaki oikein mainiosti ja terve on ollu.
Imetysvaatteita en oo hommannu ku parit liivit...

Me käytiin pojun kans ulkoilee ja uhmattiin pakkasta. -29 mittarissa napottaa ja silti poikanen oll ihan lämmin ku sisälle tultiin. Jospa tänään uni maittas.

Supistuksia on välilä enemmän ja välillä vähemmän..ei kuitenkaan vielä kovin kipeitä.

 

IMN, joo ei siitä imetyksen onnistumisesta kannatta tosiaan stressata. Imettäminen tai sen jättäminen on jokaisen oma asia, ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, toisilla se onnistuu, toisilla ei..
Se on kyllä jännä miten jotkut ottaa toisen imettämisen niin hiton henkilökohtaisesti .

Joku tais jo kysyä jossain vaiheessa menkkamaisista jomotuksista, mulle on niitä tullu nyt välillä harjoitussupistusten yhteydessä, mistähän mahtaa olla kyse?

Rintapumppu multa jo löytyy ja sitä luultavasti tulee käytettyä jonkin verran tämänkin kanssa. Esikoinen ei kyllä koskaan oppinut pullolle, mut jospa tämä sit. Myös ite tykkäsin käyttää maidonkerääjää, herumisesta sai sen jo täyteen, sillä sai maidot hyvin talteen, eikä menny suojuksille.

 

Tääll ollut myös menkkamaisia kipuilua, ne on vähän pistänyt huolettaan kun esikoista lähin synnyttää semmosista. Mutta ei onneksi tule säännöllisesti ni en ole mitään asian eteen tehnyt.

Niin ja nyt on jostain syystä tullut semmonen olo että olisikin tyttö tulossa En tiedä miksi, meillä jopa 2 kuvaa missä selvästi näkyy pippeli eli vahvasti ois poju tulossa

Rintapumppuja sain ystävältä jopa 3 kappalein luulis jollakin niistä saavan maidon nousemaan

 

Tää on niin outoa käydä jatkuvasti vessassa ihailemassa jotain limatulppaa on vaan niin kiva saada jotain konkreettista todistetta siitä että tää vauva oikeesti joskus syntyykin, eikä vaan oo möhkäleenä mahassa.. edelleenkäänhän tää ei synnytystä mulla ainakaan enteile. Samoilla viikoilla on aiemminkin lähtenyt irtoamaan

Menkkamaisista jomotuksista. Mun mielestä supistukset yleensäkin on yhtä helvetillistä menkkajomotusta

Mullakin tuli yks päivä yhtäkkiä semmonen ajatus että entä jos tää onkin poika. Kerran vaan oon kysyny ja sen jälkeen en oo asiaa ees ajatellu; oon vaan ollu varma että tyttö se on. Aattelin että jos sitä ens viikolla äitipolilla vielä tarkistais asian ei poikakaan kyllä mikään pettymys ois, eikä meidän hankinnoistakaan vois edes sukupuolta päätellä. Isoin on tuo vaaleanpunainen toppapuku, enkä siitäkään kymppiä enempää köyhtynyt.

 

Mä en myöskään ota imetyksestä ressiä. Esikoisen aikaan piti sohlata rintakumin kanssa kun oli niin matalat nännit että vauva ei saanut otetta. Kaksosten kanssa tuli sitten pumpattua sähköpumpulla 4 kk joten eipä ole enää sisäänpäin kääntyneet nännit Suihkutissisyys onkin se ongelma sitten mihin esikoisellakin meni hermo kun imetin ilman rintakumia.

Rintapumppua en varmaan hommaa, vaikkakin maidonluovutus houkuttelisi. Siihen tosin saisi kunnon pumpun lainaan neuvolasta.

Mulla on nuo supistukset selvästi voimistunut, lähes aina on menkkajomotusta, ihme jos jotain eivät ole saaneet jo aikaiseksi. Perjantaina onkin painoarvioultra. Katoin esikoisen aikaista neuvola korttia jossa painoarvio samoilla viikoilla oli 3100g ja viikko siitä hän syntyi 3500g painoisena. Jotenkin voisin kuvitella että tämä on jo samaa koko luokkaa, ainakin olosta päätellen

 

Imetyksestä, ei kannata ottaa stressiä onnistuuko luomusti vai ei. Korvike ja pullo on varmasti ihan hyvä vaihtoehto ja useampi voi osallistua syöttämiseen. Esikoista imetin melkein vuoden, hän ei hyväksynyt pulloja eikä tutteja. Alettiin suoraan lusikalla syömään kun siirryttiin kiinteämpiin. Oli aika orjuuttavaa kun ei mihinkään päässyt ilman vauvaa ja piti olla vähintääkin huuto etäisyydellä jos jossakin kävi..
Keskimmäinen oli rinnalla vain 3kk ja lopetti itse. Nuorin sai heti alkuunsa opetella sekä rintaan että pulloon. Se oli hyvä päätös!
Maitoa kyllä on tullut reilusti ja luovutinkin sitten osastolle useamman litran, tuli hyvä maitotili
Nyt on peruspumppu varalla, vaikka sähköinen olisi mukavempi..mutta jos luovuttaa maitoa saa sähköpumpun lainaan..

Supistukset hävisi jonnekin, joulun jälkeen supisti kokoajan--täysikuu
Seuraava täysikuu osuu tammikuun lopulle ja silloinhan vauvoja syntyy eniten tilastollisesti Toimii ainakin meillä kuuhulluilla!

Onneksi huomenna se lääkäri..palaan asiaan

 

Minä myöskin luovutin kaksosista maitoa, oli helppoa 3kk:n ajan kun kävi joka päivä sairaalassa niin maito meni mukana. Nyt se olisi hieman hankalampaa kun en tiedä mistä asti noutavat. Viimeksi olisi pitänyt viedä linja-autolle mutta lopetin sitten kun kumpikin tuli kotiin. Kävi turhan raskaaksi yösyöttöjen yhteydessä vielä pumpata. Mukavan lisän siitä kyllä sai ja maito meni hyvään tarkoitukseen

 

Imetyksestä, bongasin facesta ihanan ryhmän, johon suosittelen ehdottomasti liittymään, mikäli facessa on eli "imetyksen tuki ry". Sitä oon nyt paljon lueskellu ja siellä on paljon tukiäitejä, jotka vastailevat ongelmiin. Kannattaa kurkata ja pyytää apua, jos ja kun ongelmia tulee

Rintapumpun sain kaverilta lainaan. Sillä pitäis pärjäillä, niinkuin kahen edellisenkin kanssa. Vähempi tieten tarvii, mut hyvä hätävarana olla.

Hengenahdistusta on täälläkin ja mies meinaa väliin hermostua, kun joudun ottaan happee harvasen kerta, ihmettelee mun huokailuja

Limatulppa, on täällä irronnut vasta pari päivää ennen synnytystä, joten sitä kovasti odotellessa

 

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Täällä on ollut niin tiivis syksy, etten ole ennättänyt edes lukemassa käydä aikoihin. Väsymys on taas huipussaan. Onneksi työpäiviä on enää 8 jäljellä, mutta tuntuu kyllä nyt ottavan koville. Maanantaina neuvola, että ehkäpä siellä sitten päätetään jotain viimeisistä työpäivistä. Onneksi on ihana työpaikka ja ymmärtäväistä porukkaa, vaan kyllä se itseä tympii, kun ei oikein mitään jaksaisi. Kaikki vapaat vain nukkuu. Ehkäpä se pian kääntyy sitten valvomiseen. Vielä ois kuitenkin lähes 7 viikkoa laskettuun, jos nyt tässä pöpperössä olen perässä pysynyt.

Sairaalaan lähtö kyllä jännittää, kun ensimmäisestä olin osastolla ja supistukset alkoivat vasta synnytyssalissa. Nyt kuitenkin matkaan menee reipas tunti. Tosin samalla jännittää, että saako olla kotona loppuun asti, vai joutuneeko kuitenkin osastolle jonkin syyn takia. No, aika näyttää.

 

Limatulppa Mää en edes esikosta huomannu tämmöisen irtoamista, ei hajuakaan missä vaiheessa tuli. Liekkö huomaan nytkään

 

Kauheeta tää pakkanen, talo oli sisältä ku pakastin, pakko oli herätä aiemmin et sai takkoihin valkeat..

Mä en myöskään huomannut limatulppaa, suihkussa tuli joku noin 2cm pitkä lima/veri klöntti, liekö siis ollut sit se .

Hmm, tuossa kun vein koirille vettä, niin kyykistyessä alavatsalla tuntui hetkellisesti kova vihlovan viiltävä/ repivä kipu.. Kipu ei tosiaan kestänyt kauaa ja jotenki tuntu selässäki, olisko iskiaksesta johtuva..

 

Meillä näyttää mittarinlukemat rapiat -30, autokaan ei lähteny aamulla käyntiin. Taitaa tulla pojan kanssa tänään sisäpäivä, en nokkaa kyllä ulos laita

 

Mää oon bongannu limatulpan molemmista aikasemmista. Ekasta se lähti osastoseurannassa ollessani. Olin hoitajan avustamana vessassa (voimakkaan pahoinvoinnin takia ei päästetty yksin), enkä ehtiny sitä kauaa itse pällistellä kun hoitaja nykäisi siteen irti ja tokaisi "jaha, limatulppahan se siinä" tokassa sitten tunsin kun jokin kananmunan kokoinen geelimäinen klöntti valahti ulos. Nyt sitten irtoilee pikkuhiljaa..

Täälläkin mittari näyttää -30°C ja pakkanen paukkuu komeasti nurkissa. Kotipäivä siis tiedossa koko perheen voimin, mutta miehen aattelin potkia vapaapäivänsä kunniaksi kauppaan jos auto vaan on samaa mieltä..

 

Nyt on helpottunut olo!
Lääkärissä käyty ja stressiä helpotti kummasti kun sain vastauksia polttaviin kysymyksiin
Nuhaan sain kortisonisuihketta ja unettomuuteen Opamoxia.
Vauvalla kaikki hyvin. Kohdunsuun tilanne oli pehemenemään päin ja lyhentynyt. Vauvan pää alhaalla. Eli nyt vaan ootellaan että käynnistyykö itsekseen. Ja ambulanssilla lähtö ehdottomasti, täältä lähtee kätilö mukaan.
Lääkäri teki lähetteen ouluun, antavat sieltä ajan jolloin mennään sillämielin käynnille, että synnytän samalla reissulla. Eli käynnistetään jos tilanne on niin hyvällä mallilla. Aika tulee varmaan n. 2vk päähän

Nyt vaan olla möllötellään kaikessa rauhassa

 

käväisin myös tänään lääkärissä, sain hepatoosi lääkityksen ja kahden viikon päähän uuden ajan. Ei ollut ollenkaan sitä mieltä että 38 viikolla käynnistellään vaikka se tässä tapauksessa on suositeltavaa. Noh seuraillaan miten menee, toivottavasti käynnistyisi itekseen. Ainakin nyt saa olla kotona ettei sinne tarvinnut jäädä

 

heh,mullaki kuulu jo Yks päivä kalvojen nitinää mahasta.esikoinen niitä kans nitisytteli aikoinaan.aina siinä sai jännittää että hajiaako ne mutta eihän ne koskaan hajonneet.esikoisesta kätilö sanoikin kun kalvoja puhkaisi että onpas sitkeät kalvot,oliskohan sitten tälläkin samanmoiset.pojasta ei ikinä kuulunut mitään nitinää.

Joku kysy synnytysten pituudesta.mulla ekan kestoksi on merkitty 13h 20min ja toisen kestoksi 4h 25min (josta sairaalassa tasan 2h.) En tiiä kuin nopea kolmas sit mahtais olla

 

Laureliilla ei ookkaan enää kauaa odoteltavana

Heba Onpa hassua ettei käynnistetä. Voihan se tietenkin olla että lääkäri tahtoo parin viikon päästä säikyttää sulta ns. "vedet pöksyihin" ja antaa käynnistysajan tyyliin seuraavalle päivälle. Jotku lääkärit kuulemma tykkää tehdä tuotakin.. Mun kohdalla eivät oo onnistuneet

Äidilleni esimerkiksi kerrottiin aikoinaan osastoseurannassa klo 21 aikoihin, että aamulla sitten käynnistellään ja äidillehän tuli siitä semmonen hysteria että vedet meni puolenyön aikaan. Eipä tarttenu käynnistää

Maalis Mullakin kuulunut tota kalvojen nitinää, narskuntaa, rutinaa, miksi sitä nyt kuvailisi. Lääkäri sanoi viime raskaudessa, että se johtuu kalvojen irtoilusta kohdun seinämiltä. Sitkeet kalvot olleet aina mullakin ja viimeksi kätilö meinas jo luovuttaa niiden puhkomisen kanssa. Mutta joo, oon minäki muutaman kerran ponkassu sohvalta pystyyn, että nytkö ne vedet sitten meni Ukko kattonu, että mitä tuo tossa pomppii..

 

Mää imetin esikoista kaks vuotta ja kuopusta vuoden. olisin halunnu että ne söis tuttia varsinki esikoinen ku oli semmonen tississäroikkuja,mutta ei oo kumpikaan oppinu sitä syömään.toisaalta,eipä tarvinnu opettaa siitä poiskaan.. mutta itelle ainaki ihan sama kauanko kukakin imettää,jokainen tekee omat ratkaisunsa.kuopuksen kans imetys sujui synnytyssalista asti hyvin,esikoisen kanssa alkoi sujua viidentenä päivänä synnytyksestä.

Mulla ne limatulpat on ollu semmosia verisiä ja tosiaan se ekasta tuli kokonaisena ja näytti semmoiselta niinku on niitä valmiiksi pilkottuja lihapaloja kaupassa rasioissa myynnissä ja mulla on synnytys tapahtunut samana päivänä ku limatulppa irronnut.

Oonko mää ainut kellä supistukset tuntuu selässä?siis ne oikeat synnytyssupistukset..

 

Mulla on synnytyssupistukset tuntuneet enemmän selässä ja takapuolessa asti. Nyt kun tulee päivän mittaan noita supistuksia niin jos olen makuulla niin päähän tulee kauhea paineen tunne.. Tuntuu kuin naama turpoaisi ja sitten kohta hellittää. Metkan tuntuista.

Huomenna ultra