Helmikuun helmiäiset 2016 *syyskuussa*

Jaha, ruoka lens pönttöön ekaa kertaa seittemään viikkoon. Itse asiassahan tää oli vasta toinen oksennus koko raskaudelle.. vieläkö tää voi tässäki vaiheessa alkaa

 

18+0 poksuu tänään ja sen kunniaksi lääkärineuvola takana ketjua kun lukee, alkaa itekkin miettimään synnytystä... Jotenkin se ei oo aiemmin tullu mieleen, koska en tykkää stressata yleensä etukäteen sellasta, mitä ei voi ennalta tietää ja kavereiden kokemuksia seuranneena on vaan vahvistunut se olo itellä, että KAIKKI on vielä mahdollista. Eikö se mee sitten omalla painollansa

Mies tulee kyllä varmasti synnytykseen mukaan, vaikka ei itseasiassa olla koko asiasta yhdessä puhuttu En vaan keksi mitään syytä, miksi mies ei mukaan tulisi, hän puhuu muutenkin koko raskaudesta me-muodossa, meidän neuvola- ja lääkäriajat, meidän raskausviikot jne... Neuvolaankin tulee mukaan, vaikka välillä itellä on jo sellanen olo, että menisin ennemmin yksin :S mutta parempi näin päin

Oon ite nyt kolme viikkoa lomalla ja olotila alkaa helpottaa jokalailla, lukuun ottamatta tätä päivää, kun joka välissä meinas taju lähteä ja laatta lentää. Pitäis ennen töihin paluuta hommata tukivyö, kun alaselkä alkaa väsyä kiireisinä päivinä seisomatyössä. Onko jollain kokemuksia tukivöistä minkälainen olisi hyvä päällä ja oikeasti tukee kunnolla?

 

Karmaliinille pikainen vastaus, että mä sain edellisessä raskaudessa neuvolan kautta kaupungin apuvälinelainaamosta tukivyön lainaan ja silloin fysioterapeutti siellä katsoi sopivan vyön.. Ja samaa meinaan nyt pyytää, ei tarvi ostaa..

Sofi tänään 17+0

 

munn piti eilen käydä neuvolassa kuunteleen sydänäänet ku jostain syystä pari viimepäivää tullu murehdittua ku ei oo liikkeitäkään tuntunut että onko tuolla enää kukaan hengissä.yölläki heränny ja miettiny että ei kuulu mitään.
no,siellähän Se sydän hienosti jumputti ja tietenki siellä mahassa Sitte alettiin heilumaan ku äiti lopetti hermoilun.. mutta hyvä tosiaan oli käydä,ei tarvi turhia murehtia.

katoin muuten noita sykehommia ku eikös sen jonku uskomuksen mukaan pojilla oo hitaampi syke ku tytöillä. Mulla on mun lapsilla ollu just toisinpäin.. 135-145 ollu tytöllä ja 140-157 pojalla.ja näillä viikoilla mun pojalla on ollu täsmälleen sama syke ku eilen tällä (157) eli oliskohan kuitenkin poika..saa nähdä

 

Meillä kans on menneet sykkeet juuri päinvastoin kuin vanha kansa uskoi pojalla oli sykkeet 147-171 ja tytöllä 121-148. Nyt on olleet n. 145, joten vähän kiikun kaakun

Mulla oli ekassa raskaudessa käytössä tukivyö, itseasiassa parikin eri mallia, mutta ne ei vaan jotenkin istuneet mulle.. Kyllähän ne kivasti painoi alaselkää ja sinänsä auttoivat, mutta tuntuivat muuten niin epämukavilta. Varsinkin sen kauhean pahoinvoinnin kanssa kaikki ylimääräinen puristusahistus tuntui epämiellyttävältä.

Meille taitaa olla kotiutumassa flunssa.. kurkku ollut jo pari päivää kipeänä ja tänään jo nieleminenkin sattuu. Mulla on jo toukokuusta 2014 saakka ollut selittämätön räkätauti ja jatkuvasti poskiontelo-, korva- ja ylähengitystietulehduksia. Raskauden jälkeen aletaan taas tutkia mistä johtuu.. ois kyllä kiva päästä tästä jatkuvasta niistämisestä eroon

Muuten meillä eletäänkin melko jänniä aikoja. Miehen siskolla on 5 viikkoa laskettuun aikaan pääsee oma raskaus välillä unohtumaan kun jännään hänen puolestaan

Nyt kyllä käperryn viltin alle pötköttelemään ja tunnustelemaan potkuja neiti lähti mummon kanssa pihalle, joten vihdoinkin on vähän "masuaikaa"

 

Itseäni koko synnytyksessä pelottaa/ahdistaa eniten kaikki ällöttävä. Kuten se, että olen jalat levällään ja milloin mikäkin kätilö tai lääkäri käy sörkkimässä alapäätä. Ja anna olla jos joku kommentoi miltä näytän. Toinen huolenaiheeni on, että mitä jos kaikessa tohinassa käykin niin, että alhaalta tulee ulos muutakin kuin lapsivettä/vauva? Tiedättehän, ykköstä tai kakkosta? Ja oma mieskin näkisi tämän?! Noloudella ei nimittäin ole rajaa jos niin käy...

Sitä ainakin painotan sairaalalle, että minun synnytykseen ei tule yhtäkään opiskelijaa/harjoittelijaa/ylimääräistä kattelemaan ja ihmettelemään. Mahdollisimman vähän silmäpareja kiitos.

Niin ja sitä vauvaa en kyllä halua limaisena paljasta ihoani vasten. Yök. Saavat todellakin putsata limat ja veret pois ennen kuin pystyn yökkäilemättä ottamaan pienen syliin. Vaikka eihän sitä tiedä miten tajuissani siinä vaiheessa olen, en välttämättä huomaa mitään limoja missään.

Saatan kuulua vähemmistöön näine huolineni, mutta uskallan teille kertoa, kun tiedän, ettei täällä katota vinoon heti kun poikkeaa muista. Mikä on kyllä älyttömän ihanaa, saa oikeita neuvoja ja mielipiteitä eikä kauhistelua.

Tänään siis sitruunapippurina 16+0

sitruunapippurina, mua stressaa kovasti juuri samat asiat synnytyksen suhteen. Voisin allekirjoittaa noista jokaikisen.

Lisäksi stressaan sitä, että milloin sinne synnärille pitäisi ymmärtää lähteä. Kotona olisin mielelläni mahdollisimman pitkään mutta antibiootti-tipan pitäisi olla sen min. 4h ennen vauvan syntymää. Mistä voi tietää tai edes arvioida, milloin sinne sitten pitää lähteä? Supistusten välistä?

 

Supistusten väli taitaa olla ainoa keino tietää milloin lähtä.. monesti kans puhutaan siitä että silloin kun ei enää pärjää kipujen kanssa kotona, on hyvä lähteä. Jos mun synnytykset ois käynnistyneet kotona ja oisin oottanu niin kauan etten kotona pärjää, ois lapset syntyneet kotiin varsinkin supistusten välissä oli aina sellainen "no ei se nyt niin paha ollut" -fiilis.

Karhukopla Onko sullakin siis B-strepto? Vai onko antibiootti jotain muuta varten? Oon kauheasti koittanut etsiä tietoa tuosta, kun jostain vois saada sen käsityksen että samalla naisella voi olla kyseinen strepto yhdessä raskaudessa ja toisessa ei. Mutta kun sitä ei mitenkään voi hoitaa poiskaan niin miten se on mahdollista pitäisi varmaan kysellä neuvolasta..

Muutenkin jos joku osais selittää mulle tuon B-streptokokin ihan selkosuomella niin ois tosi jees.. lääkäreiltäkin kun oon kysellyt niin vastaukset on tyyliin "no joillakin se on ja joillakin ei. Joskus se puhkeaa joskus ei. Ei se oikeastaan oireile mutta saattaa tehdä senkin. Ei aiitä mitään haittaa oo mutta vauva siihen saattaa kuolla". Joo, tosi lohduttavaa tietoa. Tosin luin vasta että ilman antibioottiakin tartuntariski äidiltä vauvalle on vain 1-2%.

 

Juu on strepto-b, jonka vuoksi pitäisi olla tosiaan synnärillä min 4h ennen vauvan syntymää. Tosi vähän tuosta streptosta puhutaan neuvolassakaan. Netistä kun asiasta lueskelee niin tulen ihan hysteeriseksi.

 

Tuossa antibioottitipassakin kuulostaa olevan paikkakuntakohtasia eroja. Mä viime raskaudessa paniikissa soitin synnärille ku synnytys supistukset ja kysyin tosta antibioottitipasta. Sain vaan vastauksen, että ei ole mitään kiirettä sille ja pääasia, että se keretään laittaa ennen syntymää. Eli ei ollut mitään aikaa ainakaan täällä milloin se pitäisi laittaa. No okei, ensikertalaisena mä kyllä olin 10h ennen syntymää salissa

 

Mullekaan ei viimeksi laitettu antibioottitippaa heti sairaalaan mentyä, että saisin jonkin aikaa liikkua vapaasti ilman tippatelinettä. Sanoivat että laitetaan sitten kun synnytys on kunnolla käynnissä. No, avauduin parissa tunnissa vain sentin (olin ollut jo viikon verran kolme senttiä auki) ja antibiootti laitettiin tippumaan samalla kun sain epiduraalin. Tuntia myöhemmin tyttö olikin jo syntynyt, eli ei se antibiootti kauaa ehtinyt tippua. Luulivat että synnytys jatkuis yhtä hitaasti kuin alkoikin mutta toisin kävi.

Mullekin on jäänyt vähän outo fiilis tuosta neuvolan heikosta infosta streptokokin osalta.. ehkä ei haluta liiaksi säikytellä, mutta kyllähän sen tietää että odottava äiti alkaa heti kotiin päästyään googletella asiaa eikä se ainakaan vähempää säikytä.

 

Karhukopla: Kiva kuulla, etten ole ihan ainoa kammoineni kanssa. Toki nää on sellasia juttuja, että ensikertalaisen roolinkin takia ihmeelliset jutut kammottaa ja voi hyvin olla, että oon itse tilanteessa ihan eri mieltä.

Ja se on kyllä totta, että opiskelijoilla ainakin olis enemmän aikaa meille, jos samaan aikaan on monta synnytystä päällä. Siltikin ajatus sellasesta parikymppisestä kauniista tytöstä kertomassa tuskien taipaleella, että "ai nyt sattuu, no voi että" ei houkuta. Olisi sitten edes aikuinen nainen, joka on itsekin synnyttänyt. Oonkohan mä nyt vähän vaikea asiakas? Kiitoksia kuitenkin jälleen rakentavista mielipiteistä kaikille!

Nyt kun mennään 16+4 päivillä, niin huomasinpa eilen aamulla, että suorat vatsalihakset ovat alkaneet löystyä keskeltä. Kun jännittää vatsalihaksia ja sormilla töpöttää sivuilta keskellepäin, huomaa, kuinka vatsan keskellä olevat lihakset ei meinaa kunnolla enää jännittyä ja maha tuntuu trampoliinilta. Tästäkin saamme kiittää hormoneja, jotka rentouttaa ko.lihaksia. Nyt tätä mahaa on jo vaikea peittää, ja täytyy itsellekin myöntää, että kyllä se taitaa jo näkyä. Hyvä vaan.

Seuraavaksi etsinkin tietoa raskausajan /-jälkeisenajan treenaamisesta ja törmäsin semmoiseen belly bindingiin. Siinä vähän synnytyksen jälkeen vatsaa aletaan sitoa pitkällä leveällä kankaalla pakettiin, ja tämän pitäisi auttaa ryhtiin ja sisuskalujen paikalleenasettumiseen, sekä tietenkin näiden suorien vatsalihasten palautumiseen. Onko kukaan teistä kuullut tällaisesta tai käyttänyt jopa? Varmasti ilmankin tulee toimeen, mutta voisin kyllä kokeilla.

 

Sitruunapippurina, lähiömutsin blogissa on ainakin kirjoitettu kokemusta tuosta vatsan sitomisesta, en nyt saa linkattua osoitetta jostain syystä, mut löytyy kyllä ku kirjoittaa belly binding lähiömutsi googleen.

Itse mietin kans että pääsiskö tolla kuntoon vähemmällä työllä.. Mulla tosin imetys on hyvin kiloja vienyt ja vatsalihakset palautunu ihan normaalisti sit..

 

Minä ainakin tuntisin pientä ylemmyyden tunnetta jos oisin noita kätilöopiskelijoita vanhempi ja saisin heitä komentaa mutta kun itsekin on yksi niistä "parikymppisistä (kauniista) tytöistä" (kiitos tästä ) niin heistä on kivasti omanikäistä juttuseuraa.
sekin tekee kätilöopiskelijoista ja heidän läsnäolostaan kivan jutun kun ovat tosiaan aika lähelle samanikäisiä kuin itse olen. Heillä ei oo sellaista "iteppä haaras levitit, kärsi nyt" -asennetta nuoria äitejä kohtaan kuin joillakin vanhemmilla kätilöillä ja mikä parasta, moni opiskelijoista ei oo itse synnyttänyt joten he ei ainakaan vähättele kipuja.

Viikonloppu tulee kyllä niin tarpeeseen! Vaikka mun arkipäivissä ei muuta eroa ookkaan viikonloppuihin kuin esikoisen eskari ja miehen työt, niin ootan jo että saan illalla kaatua sänkyyn ja nukkua niin pitkään kuin unta riittää.. no, aika kuluu nopeaa tässä syödessä

 

Nää hormoonimyrskyt on kyllä niin ärsyttäviä, en yhtään tykkää kun ei hallitse omia reaktioitaan, vaikka tiedostaa ihan hyvin että nyt menee yli ja paljon..
Pitkä työvuoro uudessa kohteessa jota minulle opetti mies kolleega, jonka mielestä varsinkaan raskaana oleva nainen ei ole tarpeeksi välkky hoitamaan hänen töitään, sai jo sapen kiehumaan. Kotona sitten 3v taistelu pissalla käymisestä ruuan jälkeen ja ennen pikkukakkosta (ettei kolmatta kertaa samalla viikolla tarvitsisi jynssätä sohvaa, ihanaa tää kuivaks opettelu) ja miehen huomautus sen jälkeen siitä että he ovat kyllä juuri ennen ruokaa käyneet, etkö kuunnellut kun sanoin (ei oikein kuullut mitään kun poika kiljuu korvaan siellä pikkuvessassa niin että seinät kaikuu)
Vain siis se että mies kysyi että enkö kuullut, kääntyivät tässä päässä syytökseksi siitä etten kuuntele ja nyt oon puol tuntia vaan itkeä vollottanut, eikä loppua näy. Eihän sitä enää edes itke tuota asiaa, mutta silmistä vaan valuvaluu kyyneleet vaikka mitä ajattelisi..

Wendys & booris 17+3

 

Wendys Kuulostaa niin tutulta Kaikki miehen sanomiset kuulostaa pään aukomiselta ja kaikki sanat jää päiviksi (=illoiksi) kaikumaan päähän, jota seuraa huutoitku juuri silloin kun miehen pitäs laittaa nukkumaan. Toissapäivänäkin vedin kunnon murhenäytelmän siitä kun mies on ensi viikon yövuorossa ja joudun yksinäni laittamaan nukkumaan. Ihan kuin kyse ois jostain heitteillejätöstä
Ja kuivaksiopetteluun vinkkinä pikkuhousu-, tai teidän tapauksessa bokserilahjonta Just sain tytön opetettua vuoden taistelun jälkeen kuivaksi antamalla tälle aina uudet pikkuhousut kun teki kakan pottaan. Kuudet pikkuhousut ostin ja nyt ei enää oo sattunu "vahinkoja" (tyttö kakkasi tahallaan housuun). Pissalle oppi kun sai aina liimata tarran potan yläpuolella olleeseen "tarratauluun" potalla käytyään. Jossain vaiheessa sitten unohti pyytää tarroja
Pojalla oli kans tarrasysteemi; ostin kirppikseltä kaappiin kasan pikkuautoja. Pissasta sai yhden tarran ja kakasta kaksi, ja kun kymmenen tarraa oli rivissä niin sai valita yhden uuden auton. Tääkin lahjonta sitten pian jo unohtui.

 

Huih, onneksi meillä meni kuivaksi opettelu ilman suurempia ongelmia. Pottaahan meillä ei koskaan ole ollut edes käytössä, poika on käynyt pytyllä niin kauan kuin muistan Vaippa jätettiin päivällä pois kesän jälkeen ja parissa viikossa oltiin sitten ihan kuivia, muutamia vahikoja sattui kun ei ehtinyt pytylle asti, tosin nämäkin aina sinne vessanlattialle joten ei suurta vahinkoa. Yövaippa on vielä käytössä omaa laiskuuttani kun en ole sitä lakanaa saanut ostettua jos vahinko sattuu, ei olisi kiva vaihtaa patjoja kaikkikeen päivineen. Vaippa on kyllä melkein joka aamu täysin kuiva että eiköhän tuo olisi valmis yövaipastakin luopumaan..Olisi tarkoitus tässä syksyllä se jättää pois..

Täällä ei flunssa parane, oon jo 2viikkoa ollut kipeänä, lima ei vaan irtoa ja yskittää. Alkaa pikku hiljaa mennä hermot.

Liikkeet vaikka näitä oon tuntenu niin ne on edelleen tosi vähäisiä ja hentoja. Hädintuskin tunnen jokapäivä. Edellisessä raskaudessa oli jo paljon enemmän liikkeitä näillä viikoilla, miksi ne ei vahvistu? :/

Ss ja Helmiäinen rv18+1

 

Meillä kanssa käytössä tuo tarralla palkitseminen ja kyllä suurin osa pissoista onneksi oikeaan paikkaan päätyy. Meillä ei kanssa yhtään istuta potalla, mutta supisterenkaan kanssa pöntöllä käydään pissalla, kunhan vaan joku säännöllisesti sinne vie, poika ei mitenkään ilmaise hätää, ennenkun pissat on jo housussa. Kakka taas mennään tekemään vaipan kanssa tai ilman jonnekin piiloon, ettei sitä vaan tarvitse tehdä pönttöön.
Opettelun hitauteen kyllä vaikuttaa se että tätä hommaa opetellaan vuoroviikoin kahdessa eri taloudessa, pojan äidillä ja meillä.
Tän viikon showta pyörittäessä alkaa usko loppua siihen, että vois mitenkään päin mennä hyvin keväällä tuo nyytin kotiin tuleminen.

 

Oi voi, voiskohan vauvan vielä perua? Stressaan kyllä kovasti sitä kaikkea sotkun määrää. Tykkään mun kauniista kodista tällaisena. Kuivaksi opettelukin sitten joskus... Ei mun sohvalle saa pissata!!!

IMN tuosta streptococcus agalactiaesta ei varmaan puhuta neuvolassa niin paljoa, koska usein äidit on kovin herkkiä ja miettivät vain sitä pahinta mahdollista vaihtoehtoa. Riski vauvan tartuttamiseen on kuitenkin pieni, mutta olemassa, ja sitä yritetään antibiootilla entisestään pienentää. Siitä liika puhuminen aiheuttaisi vaan paniikkia. Lääketieteessä kun ei ole absoluuttisia totuuksia vaan todennäköisyyksiä. Onhan paljon muutakin, mitä voi lapseen tartutta/voi muuten tapahtua eikä niistäkään puhuta. Ettei tulisi turhaa paniikkia.

Hormonimyrskyjä täälläkin. Miehen sanomiset ei ärsytä, mutta muuten kyllä kaikki. Ei tartte kun olla joku puolikas ärtyisä sana töissä niin kyllä meinaa kyyneleet virrata.

Maha tuntuu nyt alkaneen pullistua kyllä näkyväksi. Ei voi peitellä. Työvaatteilla sentään vielä vähän, mutta ei niilläkään kauaa.

Vihdoin alkaa puoliväli jo häämöttää edessä. Kohta se sieltä tulee ja samaten rakenneultraan on 2,5 viikkoa. Onneksi liikkeet jo tuntuu päivittäin, vaikkakin heikkoina. Surusilmät voisiko vaikka istukan sijainti vaikuttaa asiaan ettei vielä ole vahvistunut liikkeet? Kyllä ne siitä vahvistuu!

TuleJo 18+2

 

Ai niin piti vielä kirjoittaa rattaista! Mua stressa ne paljon! Haluan juoksurattaat, jotka sopii myös maastokäyttöön. Mutta miten ne yhdistää sitten siihen, että olisi kiva liikkua kaupungissakin ja vaunukoppakin pitäisi olla ja kaiken pitäisi mahtua kerrostalokolmioon... Enkä sitten taas haluaisi maksaa omaisuutta tästä kaikesta. Rattaat on kyllä vaikein hankinta, vaikka miten googlailisi. Miten te olette osanneet valita hyvät?

 

TuleJo Mun kokemuksella tuollaiseen "kaikkeen käyttöön" kätevimmät rattaat on pienet ja yksinkertaiset, kääntyvillä etupyörillä, jotka voi tarvittaessa lukita kulkemaan suoraan. Umpikumirenkaat ovat mun mielestä parhaimmat kaupunkikäytössä ja jousitukset ei saisi olla liian löysät.
Meillä oli aiemmin Firkonin yhdistelmät ilmakumipyörillä, löysillä jousilla ja tosi muhkealla kopalla/ratasosalla ja olihan ne kätevät mökkimaastossa, mutta kaupungilla ja pikku lähikaupoissa aivan liian suuret ja kömpelöt.
Juoksurattaiden erikoisuutta en oo ikinä oikeen ymmärtänyt, koska samalla lailla se juoksu mun mielestä kulkee millä tahansa kääntyvillä etupyörillä
Me onneksi ostettiin ekat, tokat ja vielä kolmannetkin vaunut/rattaat käytettyinä, joten ei ollut niin hirveä menetys rahallisesti myydä vanhoja pois ja ostaa toisia tilalle. Ajan kanssa sen huomaa millaiset on omiin tarpeisiin sopivat Kuopukselle uskalsin sitten jo ostaa uutena kun tiesin paremmin millaiset tarvitaan.
Siisteydestä sen verran, että minäkin oon niitä ihmisiä jotka imuroi koko kämpän jos yksi leivänmuru näkyy lattialla Lapsetkin on kai sitä kautta oppineet siisteiksi, molemmat esimerkiksi pesee jatkuvasti käsiään jos on vähänkään likaiset. Lelumyrskyn keskellä kyllä oppii elämään (varsinkin jos tekee leluinventaarioita kuten minä ). Poika on pienestä asti pitänyt huoneensa siistinä, mutta tyttö on sitten vähän eri maata Mutta lastenhuoneiden ovenhan saa onneksi aina kiinni.. Enemmän itseäni häiritsee likaiset kädenjäljet peileissä ja ikkunoissa, ruokatahrat pöydässä ja sen sellaiset.

Tuon kyllä ymmärrän ettei neuvoloissa halua lietsoa paniikkia streptokokin suhteen, mutta kyllä mielestäni olisi kuitenkin hyvä vastata äidin kysymyksiin. Muuten koko asiasta tulee niin salamyhkäinen olo. Mulle ainakaan ei oo sanottu muuta kuin että "Merkataanpas sulle tänne toi GBS, niin osaavat laittaa synnärillä antibiootin". Ei muuta, ei sanaakaan enempää. Vaikka kysyin.

Surusilmät Sama homma, liikkeet on aiemmissa raskauksissa tuntuneet paljon selkeämmin ja useammin. Tietenkin nyt on enemmän liikkeessä kahden lapsen kanssa, joten voi olla etten vaan ehdi kuulostellakaan liikkeitä samoin kuin aiemmilla kerroilla. Etistä istukkaa oon kans epäillyt..
Täällä kans toinen niistäjä.. Kerroinkin kai jo aikaisemmin tästä mun puolitoistavuotisesta flunssasta, jota ei nyt raskausaikana aleta sen kummemmin edes tutkia. Viime yönä taas oli niin turhautunut olo tukkoisen nenän ja kipeiden poskionteloiden kanssa, että kirosin jo koko raskautta Haluaisin jo tietää mikä tän aiheuttaa. Nyt taas parempi mieli, hetken ainakin..

Meilläkin kävi pojan kuivaksiopettelu tosi helposti; yhtenä päivänä vaan keksin että otetaas vaippa pois ja sen jälkeen ei yhtäkään vaippaa puettu jalkaan. Pissalle oppi siis heti, eikä edes yöllä sattunut yhtäkään vahinkoa. Poika oli tuolloin 2,5v. Pottaan kakkaamista kuitenkin pelkäsi kovasti ja kakkaboksereiden pesua jatkui päivälleen 3-vuotiaaksi saakka.
Tytöltä päivävaippa otettiin pois jo 1v9kk iässä, kun päiväkodissa kehuivat kuinka hienosti neiti käy potalla ja vaippa pysyy kuivana koko hoitopäivän ajan. No, eipä kotona enää potta kiinnostanutkaan, mutta alettiin kuitenkin opetella. "Vahinkoja" kesti tosiaan sen vuoden verran, kun nyt vihdoin muutaman viime viikon aikana on antanut periksi ja oppinut täydellisesti tuon pottailun.
Tän seuraavan kanssa kyllä otetaan vaippa pois vasta sitten kun lapsi itse niin päättää.. En jaksa enää monen kuukauden kakkapyykkisirkusta.

 

IMN toi on kyllä kurjaa, jos kysymyksiin ei vastata! Neuvolan tehtävä kuitenkin on välittää asiallista tietoa.

Juoksurattaat on meillä must. Oon testannut kaverilla kyllä babyjogger f.i.t:ejä ja ne on aivan eri maailmasta kun perusyhdistelmät. Meillä mies on niin aktiivinen juoksija, että niihin panostetaan. Etenkin kovemmilla juoksuvauhdeilla rullaavuudella on iso vaikutus. Pitää olla isot renkaat. Ongelmahan vain on, että parhaat juoksurattaat ei mun nähdäkseni varsinaisesti toimi bussissa tai kaupassa. Mun harmiksi vaan noita F.I.T:tejä ei enää valmisteta. Yhdessä nettiliikkeessä on kyllä niitä jäljellä, mutta erittäin ruman värisenä... :/

Etinen istukka toivottavasti ei ole! Etuseinäistukka voi hyvinkin kyllä olla! Etinenhän tarkoittaa kohdunsuulla olevaa istukkaa ja aiheuttaa kaikenmoista kiusaa, kuten loppuraskauden verisiä vuotoja. Silloin joudutaan yleensä myös sektoimaan.

Eiköhän sen sotkun ja lelumyrskyn keskellä opi elämään, mutta nää on näitä hormonistressejä etukäteen. Ja ehkä stressiä siiät, että ei itse voi enää hallinnoida ihan kaikkea, nimimerkillä kontrollifriikki...

 

Muuten nuhailijoille: raskauden ajanhan voi myös olla ns. raskaustukkoisuutta, kun limakalvot kaikki turpoaa myös nenän. Teillä toki taisi olla nuhailua jo ennen raskautta. Mulla on nyt vaan raskauden ajan ollut nenä aamuisin usein tukkoinen ja uskon, että se on just sitä raskaustukkoisuutta.

 

Joo mulla jäi näköjään kirjoitus suurimmaksi osaksi ajatuksen tasolle eli siis sillä epäilen etistä istukkaa kun liikkeet käy alas kipeää ja mulla on ollut niitä kohdunsuun vihlontoja, sekä alussa tuhruvuotoja. Kuvittelen sen jotenkin niin että istukka ois osin etinen ja siitä kääntyy jotenkin eteen en tiedä voiko olla niin.. liikkeet nimittäin tuntuu vain ihan alamahalla mutta ylempänä tosi paljon vaimeampana jos ollenkaan.

 

Tukivöistä, meillä saa vain kahdeks viikoks lainaan, joten ei välttämättä onnistu koko raskauden ajaks saada.

Ss, mulla sama. Liikkeet on tosi hentoja olleet jo neljä viikkoa eikä ne edes oo joka päiväisiä. Uskon, että istukka on tuossa eessä joka vaimentaa niitä? Mulla on onneks viikon päästä uä, joten sillon saa selvyyden siihenkin asiaan.

Pottailusta, meillä tyttö hoksas pottailun kans tosi nopsaa. Lahjoin onnistuneesta suorituksesta xylitol karkilla tai xylitol pastilleilla

Etinen istukka, eihän se automaattisesti tarkoita ongelmia. Kohdun kasvaessa voi hyvinkin (todennäköisesti) siirtyä pois edestä ja esim. Alatiesynnytys on täysin mahdollinen.

Kohta on virallisesti puoliväli. Kuinka äkkiä aika meneekään! Töitä vielä n. 3kk maksimissaan ja sit saa olla taas kotona

Alisa & Hippu 19+1

 

Tuun vaan äkkiä lisää mahakuvan eiliseltä. Hyökkäysmaha