Helmikuun helmiäiset 2016 *heinäkuussa*

minä ajattelin kertoa ultran jälkeen ja just samaan tyyliin että jos kaikki menee hyvin.sitte on kuviakin näyttää

 

Mulla on oireet vaihtuneet ihan uusiin tässä oarin viikon aikana huomenna siis poksuu rv13. Väsymys ja pahoinvointi on enimmäkseen kadonneet, paitsi heti nälän tullessa iskee kyllä etova olo. Nyt taas kuvioihin on tullut finnien reviirinlaajennus, vanha akillesjännevamma on alkanut oireilla ja iltaisin särkee lähes poikkeuksetta päätä. En tiedä voiko tuo akillesjänne olla raskauden aiheuttamaa oireilua, mutta lääkäreiltä oon saanu semmosen kuvan että kaiken voi laittaa raskauden piikkiin mulla on siis kireät akillesjänteet ja siitä johtuva jalkojen asentovirhe. Nyt on toi parempi jalka alkanut särkeä

Minä jo täällä ihan innolla kuulostelen liikkeitä! Yks ilta tunsin jo sellaisen ihan selvän hipaisun, mutta en sen koommin joten tais olla jotain muuta.. esikoisesta tunsin ekat liikkeet pieninä potkuina rv18 ja toisesta ihanina hentoina hipaisuina rv13
Milloin muut on tunteneet liikkeitä ja onko jokaisen raskauden kohdalla tuntunut aikaisemmin?

Miksei se akillesvamma vii ärtyä nytten, kun raskaushan saa nivelsiteet löysäks ja nilkan asento saattaa muuttua edelleen. Joten ehkä sen voi pistää raskauden piikkiin

 

Täällä taas! Reissu tehty ja kyllä olikin rentouttavaa olla aikuisten seurassa täydet kolme päivää. Enää tämä viikko lomaa ja sitten on 10vkon loma lusittu. Hieman kyllä jännittää, että miten sitä taas jaksaa, kun vapaa-aika on aika rajallinen. Onneks teen nyt alkuun ainakin nelipäiväistä työviikkoa, niin saadaan pitkät viikonloppuvapaat.

Masusta, mulla on pakko vaihtaa mammahousut jalkaan siinä 4-5 aikaan päivällä, kun alkaa muuten normi farkut niin ikävästi puristaan.

Mulla onkin torstaina jo toinen neuvola, vaikka kuvittelin, että uudelleen synnyttäjillä niitä kertoja ois vähennetty. En laita kuitenkaan pahakseni, jospa ne sydänäänet kuunneltaisiin nyt.

Apua, unohdin jo mistä kaikesta olittekaan täällä puhuneet

Alisa&hippu 12+4

 

Miksei se akillesvamma vii ärtyä nytten, kun raskaushan saa nivelsiteet löysäks ja nilkan asento saattaa muuttua edelleen. Joten ehkä sen voi pistää raskauden piikkiin

Niinhän se voi olla Voi ei, kuinkahan kierot jalat mulla sitten helmikuussa on Tai kuinka näillä jaksaa isompaa mahaa kantaa.. Pitää varmaan koittaa päästä ortopedille, jos sais varuiksi jonkin nilkkatuen.

 

Mulla on toi streptokokki b myös positiivinen. Viimeksi ei ehditty tiputtamaan mitään antibiootteja kun sairaalaan mentäessä olinkin jo 10cm auki ja sai alkaa suoraan ponnistamaan. Synnytyksen jälkeen seurattiin vauvan lämpöjä, virkeyttä ja syökö hyvin.
Tuo streptohan on tosi yleinen

 

Poikaystävälle sain tänään purettua kerralla koko stressipommin, niin se vain kuitenkin oli kotona vastassa pusuttelemassa kun tulin ahdistuslenkiltä kotiin
Ei kai se ole sitten viereltä mihinkään katoamassa vaikka se toki minulla pelottaa.

LKS:sta tuli kirje ja aika nt-ultraan, olis jo ylihuomenna torstaina mutta pakko perua ja kysellä seuraavalle viikolle... Pikkuisen liian lyhykäisellä varoitusajalla.
Taloudellinen tilannekin näyttää nyt siltä, että autoa ei paljon sille matkalle tarvi tankkailla, matkaa kun on siis yhteen suuntaan n. 300km ja tilipäivä on sitten vasta perjantaina... Meillä molemmilla.
Surku ja paha mieli kyllä tuli kun poikaystävä ei ilmeisesti aio lähteä mukaan koko ultraan

Muut raskausoireet on häviämässä (siis pahoinvointi, rintojen kasvu on pysähtyny, väsymys hävinny) mutta finnejä tulee aika paljon, mikä ei minulle ole kovin normaalia ja varsinkin tuossa dekoltee-alueella... Kauheaa! Samoin nännipihoihin nousee semmosia "talipaukkuja" joista osa on aika kipeitäkin.

Tällä hetkellä on menossa joku "taantumavaihde" raskauden kanssa. Ei oikein tiedä onko raskaana kun olo ei tunnu siltä, ei tee vielä mieli hipistellä mitään hankintojakaan vauvalle tai muutakaan...
Vatsaa toki silittelen päivittäin ja odottelen jos se sieltä pomppaisi niinkuin The Simssissä konsanaan

Onkohan muuten näissä Kaksplussan sivuissa häikkää kun en saa enää ilmoituksia tähän ryhmään tulleista uusista viesteistä?

 

Surusilmät, mulla ainakin sellanen epävarma, kun varhaisultrasta on jo niin kauan aikaa. Tai just sellanen et onko siellä mitään ja alkanu kaduttaa, että on jo niin monelle tästä raskaudesta kertonu Mulla kans vielä kaks viikkoa sinne np-ultraan et saa jännittää! Eiköhän molemmilla kuitenkin kaikki hyvin.

Mä kanssa oon miettiny noita talviajan takkiongelmia ja vauvan vaatetusta jne. Mutta kun asuu täällä etelässä ja talvet on mitä on välillä, niin ehken mitään suurempia hankintoja tee etukäteen. Ajattelin et sellanen fleece lämpöpussi riittäis vauvalle ja ite menis ehkä vanhoilla takeilla (vaikka sitten auki) ellei mahottomia pakkasia tuu Mutta mitenkään säähän liittymättä, ne mammahousut aion varmaan aika pian hankkia. Mä normaalistikin inhoon sitä, kun farkut puristaa vatsan kohdalta, niin varmaan mammahousut jäis mielellään käyttöön vaikkei raskaana enää oliskaan

 

Minä en oo talvikuukausille uhrannu ajatustakaan. Pohjoisessa on tuppaa talvi olemaan melkosen pitkä, kylmä ja rasittava niin talvitakkihan se pitää hommata. Tai riippuu kyllä tosin talvesta.
Josko löytys käytettynä jostain, pitää tutkailla sitten kun tarve tulee..

Fiona eiköhän kaikkii ole hyvin juu, pikkuinen pelko on vain mielessä. Oireita vielä löytyy, ajoittaista pahoinvointia ja tissit on melkosen kipeet ja turvonneet. Väsymys sen sijaan väistyy, en enää tartte päiväunia! Turvotus ei laske vieläkään, paino on edelleen noussu sen 3kg. En jaksa siitä tosin vielä murehtia.

Minä en oo edellaankään kertonut raskaudesta kuin äidilleni, johtuen työstäni, sillä hän joutuu etsimään kiireenvilkkaa minulle sijaisen töihin..Ajateltiin kertoa tuleville muille isovanhemmille kun lääkärintarkastus on tehty eli parin viikon päästä sitten. Omalle pojalle ei puhuta vasta sittenkuin vatsa alkaa niin suuri että hän ymmärtää..

 

Mä menin esikoisen ajan iha vaan parka-takilla, se meni hyvin masun kanssa, kun oli ne säätönarut siinä vyötärössä . Tosin viimeks mulla oli laskettu aika huhtikuussa ja nyt helmikuussa, eikä mulla kovin iso maha ollut. Täytyy silti yrittää selvitä sillä takilla tämäki raskaus. Jotenki tuntuu "turhalta" ostaa raskausajaksi oma takki.

Eilen sain dopplerilla sydänäänet kuulumaan, helpotti oloa kun kuuli että hengissä ollaan . Viikko vielä nt-ultraan.

Tähkä ja papu 10+0

 

Ei oo mullakaan aiemmissa ollut erikseen takkia. Eka syntyi keväällä, joten a-linjainen villakangastakki meni talvella. Toka syntyi helmikuussa, ja pidin talvella miehen vanhaa toppatakkia ja näytin spurgulta... Nyt haluun näyttää nätimmältä! Ei sillä, etten täyttä hintaa takista maksaisi, mutta kun ale on huikea, ei ostos tunnu niin turhalta. Imetysliivit on ainoa äitiysvaate, joka on pakko ostaa. Muut voi korvata virityksillä tai isokokoisilla vaatteilla.

 

Äitiysvaatteet saa myös tosi helposti myytyä eteenpäin h&m mammavaatteet on tosi edullisia ja farkkujakin saa parillakympillä. Mulla on vielä esikoisenkin odotuksen aikaiset vaatteet tallella, joten eiköhän ne tässä kolmen raskauden aikana maksa ittensä takaisin enemmän rahaa kuluu sitten raskauden jälkeisiin vaatteisiin kun omat ei kuitenkaan mahdu ekaan pariin kuukauteen päälle.. niihin ottaa päähän tuhlata.

Mulla on uus raskaushimo ja kerrankin terveellinen sellainen; jäävesi! pari kertaa päivässä saa täyttää jääpalamuotin.

Tänään poksuu jo 13+0! Aika menee joka raskaudessa vain nopeampaa.. ylihuomenna onkin sitten np-ultra ja mieskin pääsee loman kunniaksi ekaa kertaa näkemään tän pienen <3 raukka oli niin maansa myynyt kun ei viimeksi päässyt mukaan.
Mies on muutenkin tällä kertaa enemmän täpinöissään kuin aiemmin. Tottakai on ennenkin ollut innoissaan, mutta kun tänään ilmoitti ostavansa turvakaukalon niin kyllä mulla leuka loksahti lattiaan

 

Pääseekö fb-ryhmään vielä mukaan? Laittelin yv:tä eealle (jolle aikanaan piti ilmoittautua...). Mutta lukeekohan se enää edes viestejä. Kirjoittaako täällä enää kukaan fb-ryhmään kuuluva? Nyt vasta uskaltaisin liittyä, alkaa tää niin varmalta tuntua.

 

Vien viestiä fb:n puolelle.

 

Viime raskaudessa menin omilla vaatteilla koko ajan ja lapsi syntyi tammikuussa. oli kyll tosin leuto talvi silloin, etten edes talvitakia koko aikana käyttäny. saa nyt nähhä, ois ihan kivoja mamma vaatteita, mitä netistä oon kattellu. Ehkä parit housut. imetysliivejä eikoisen ajalta onkin tallessa, mutta saa nähä miten rinnat muotoutuu tässä, että onko ne sopivan kokoisia sitten. Imetysvaatteita uutenkin voisi ehkä harkita, jos imetys lähtee paremmin onnistumaan tulokkaan kanssa stten.

 

Minä en uskalla vielä imetysvaatteita edes ajatella.. Pitää sitten katsoa miten imetys lähtee rullaamaan.
Esikoisen imetys tyssäsi heti kolmen päivän jälkeen, koska mulla alkoi nännit ja nännipihat vuotaa verta sen verran, että sairaalassa jälkitarkastuksessa lääkärikin sanoi ettei kannata jatkaa mikäli ei oo mulle tai vauvalle kummallekaan mukavaa. Mua siis sattui tosi pahasti ja vauvalla (anteeksi kauhea mielikuva) oli koko naama veressä tunnin mittaisten huutoimetyssessioiden jälkeen Poika oli tosi pieni syntyessään ja vaati lisämaitoa heti alusta saakka.
Tyttö menikin sitten täysimetyksellä reilun kuukauden ja osaimetyksellä kolme kuukautta. Sekin oli jo saavutus.
Ois mulla vielä parit-kolmet imetysliivit tallessa, mutta tuskinpa ovat sitten aikanaan sopivat..

Mulla on muuten yks tosi voimakas pelko josta en oo tainnut täällä vielä mainita; jälkisupparit. Esikoisen aikoihin en ollut sellaisista kuullutkaan ja kuopuksen synnyttyä olin ihan paniikissa kun kauheat kivut vain jatkui ja jatkui, eikä särkylääkkeistäkään ollut apua.
Varmaan ihan pöhkön kuuloista pelätä jotain jälkisuppareita, mutta mulla nuo jälkisupparit oli paljon kipeämpiä kuin synnytyssupparit. Ja vielä silläkin erolla että synnytyksessä niistä on parin minuutin taukoa, mutta jälkisupparit vain kesti ja kesti yli tunninkin putkeen.. Varsinkin imettäessä ne iskivät kovimpina. Ja synnytyksessä kuitenkin tietää jokaisen supistuksen edistävän synnytystä ja sitä myöten olevansa lähempänä sitä "palkintoa". Jälkisuppareista vaan ei palkitakaan mitenkään..

Oon kuullut että nuo pahenisi vain jokaisen synnytyksen myötä ja pelkäänkin nyt aivan hirveästi että minkälaista tuskaa se tulee tällä kertaa olemaan.. Oisko kellään lohduttavia kokemuksia siitä, että voisivatkin olla lievempiä kuin aiemmin? Vai pahenevatko tosiaan aina..

 

Meillä olisi muuten sujunut hyvin imetys ja maitoo tuli PALJON! Mutta, en saanut neuvolasta minkään näköistä kannustusta imetykseen, kun poika pulautteli paljon, siis todella PALJON. Vatsaportin läppä oli löysä ja maito tuli aina takaisin päin kaarella. Helpotti vasta kun kii teitä alkoi saada kunnolla. Kaverilla oli sama homma lapsen kanssa, ja heille oli neuvolasta määrätty jotain "lääkettä" kyseiseen vaivaan ja täysimetti lastaan puolivuotta. Olen vieläkin katkera asiasta, vaikka poika on kasvanut hyvin. Mutta jospa seuraavan kanssa onnistuisi

 

Mulla on imetysten alut olleet vaikeita, mutta onnistuneet kuitenkin sitten hyvin. Luotan siihen, että nytkin homma lähtee sujumaan.

Jälkisupparit on todellakin hirveitä! Huusin ääneen kuopuksen jälkeen. Ei ne yleensä taida vähentyä lasten myötä. Mulla oli niitä kyllä jo esikoisesta, mutta ei niin pahoja.

 

IMN ja Ainiina
En ois osannu ajatellakaan että vielä synnytyksen jälkeen tulee supistuksia! Onko se yleistäki? Osaa varautua (ja pelätä)

Onko moni tilaillu jo vauvalle tavaraa? Ajattelin yrittää saada kaikki mahdollisimman halvalla ja lahjoitettuna (mm. Vaatteet). Jotenkin tuntuu, että kun niin vähän aikaa tavarat on käytösssä niin turhaa pistää kauheesti rahaa niihin. Laitan sit säästöön jos ylimäärästä jää.

Mammafarkkuja en oo vielä hommannu. Ostin micks'stä onlyn korkeat superjoustavat farkut ja toivon et nämä menee nyt parikuukautta eteenpäin. Maha ei vielä pahemmin näy jos ei oikein yritä nähdä sitä.

Tänään käytiin eka neuvolassa. Saatiin sydänäänetkin kuulumaan selvästi ja kyllähän siinä onnen kyyneleet tuli silmiin. Hieman todellisemmaksi teki tän raskauden.
Meidät voi lisätä listaan, eli girahvi la23.2.2016, 1.lapsi,OYS

(10+1)

 

girahvi Jälkisupparit kai auttaa kohtua palautumaan ja tyhjenemään. En oo kenelläkään kuullut olleen esikoisesta kipeitä, niin kuin kerroinkin niin itse olin silloin vielä autuaan tietämätön koko asiasta. Kaikilla se kohtu siis vielä synnytyksen jälkeenkin supistelee muutaman viikon, mutta kipu kuulemma pahenee jokaisen lapsen myötä.

Me ollaan ostettu vasta se turvakaukalon lämpöpussi ja kirppikseltä pari bodya. Nuo bodytkin ostin sillä periaatteella että mikäli ei itsellä tuu tarvetta niin sitten annetaan miehen siskolle. Mies aikoo sen turvakaukalon jalustoineen tilata tässä joku päivä kun löytyi niin hyvä tarjous

 

Ainiin noista hankinnoista piti vielä. Mulla on ollu sellainen periaate niissä että niin kauan kuin on mahdollista että tulee vielä lisää lapsia, ei oo mitään väliä kuinka paljon hankintoihin menee rahaa. Kiertävät sitten lapselta toiselle sama noissa äitiysvaatteissakin että menevät raskaudesta toiseen.

 

mää imetin esikoista kaks vuotta ja kuopusta vuoden niin siks haluan panostaa noihin imetysvaatteisiin

mulla oli ekassa kipeemmät jälkisupistukset ku toisessa mutta toisessa otin ennakoivasti särkylääkettä.sekin on jännä että mää en ainakaan edes ollut kuullut mistään jälkisupistuksista ennen ku ite sit kysyin etä mitäkähän Tää on... Ja jotenki jos imetti niin kävi kipeempää ne supistukset.mutta eipä ne onneksi kauaa kestä

girahvi:missä neuvolassa kävit?pitikö pyytää sydänäänten kuuntelua vai kuuntelivatko automaattisesti?mulla on ensviikolla 10+3 päivillä neuvola niin mietin että uskaltaisiko toivoa moista..

 

Maalis Mullekaan ei ollut kukaan ikinä mistään jälkisuppareista kertonut.. mun mielestä ois kyllä hyvä että neuvolassa puhuttais enemmän siitä synnytyksen jälkeisestäkin ajasta niin ei tulis kaikki niin yllätyksenä, varsinkin ensisynnyttäjille.
Ajattelin pyytää loppuraskauden lääkärineuvolassa reseptiä johonkin vahvempaan särkylääkkeeseen.. pelottaa niin kauheasti eikä tässä oo kyse mistään matalasta kipukynnyksestäkään, ku mun mielestä synnytyskin on ihan jees hommaa

 

Jälkisuppareista, ekassa oli ihan järkyttävät, kamalat, niin kipeet jne.. Tokassakin oli ja niitä etukäteen pelkäsin, mut jotenkin oon jo unohtanu miltä ne tuntu, niin en usko, että olivat kuitenkaan niin kauheet kuin ekassa.

Imetysliivit, ajattelin ostaa tai siis tilata bebediltä parit, sitte mulla olis niitä yhteensä neljät. Oon niin vannoutunut niiden nimeen, että parempia ei maa päällään kanna

Hankinnoista, meillä on edellisten lasten jäljiltä jo kaikki mahollinen tai siis pakollinen, niin mitään hankintoja ei onneks tarvi tehä. Jos tuleva lapsi on poika, niin vastevarastot menee uusiks, mut mitään muuta en hommaa sitteriä meill ei oo kahden edellisenkään kanssa tarvittu, niin eipä sitä varmaan tarvita nytkään.

Imetyksestä, ite oon sitä mieltä, että neuvolassa voisivat hieman enemmän kertoa imetyksestä ja siitä, että se ei vaan oo "tissi vauvan suuhun ja se on siinä"-homma. Mulla ekan lapsen kanssa oli monia haasteita, mm. rintaraivarit, vihlovat rinnat, erittäin vaikea rintatulehdus, märkäpaise, jota hoidettiin päivittäin kuukauden päivät tk:ssa/sairaalassa (mulla oli dreeni tississä mistä märkä imettiin pois). Silti onnistuin imettämään 11kk. Tokan kanssa meni vähän kivuttomammin ja häntäkin imetin 12kk. Eli ei se aina oo niin helppoa ku vois kuvitella, vaikka loppupeleissä voi hyvinkin onnistua. Muistakaa, se voi myös olla helppoa kuin heinänteko, mutta yleensä jotain mutkia matkaan tulee

 

mulla on sitteri hankintalistalla ku sen avulla pääsen parhaiten suihkuun lapsen ollessa hereillä ei tarvi kuilostella puolella korvalla että heräskö Se jos yrittää nukkuessa suihkussa käydä.samoin alun syömisissä oon kokenu sitterin tarpeelliseksi.

pinnasänkyä mää mietin ku kaks ekaa ei oo siinä ikinä nukkunu että nukkuiskohan tämäkään..ja se on jo annettu pois..tykkään nukkua vauva kainalossa ehkä Se jää hankkimatta.

 

Jälkisupparit mulla ei ollu ku pari supistusta ekan synnytyksen jälkeen, nyt oon ihan paniikissa että pahenee ja mitä tuleman pitää.

Sitteri oli ja todellakin tulee olemaan, babybjornin balancen ostan tälläkin kertaa, viimeksi löysin käytettynä kohtuuhintaan, katsotaan jos nytkin kävisi tuuri.

Pinnasänky Viimeksi oli tosi isokokoinen, nyt olisi hakusessa paljon pienempi, mistähän lie löytyää mahd. siron..:/

Imetys Ei lähtenyt kovin hyvin sairaalassa käyntiin, olisin tarvinnut heti avuksi rintakumin mutta eivät sitä minulle tuoneet, käskivät vain yrittää. Lopulta pyysin kumia ja heti luonnistui imetys. Tällä kertaa pyydän kumin jo valmiiksi. Imetin poikaa prikulleen 6kk, imetyksen lopetti poika, rintaa ei enää huolinut, meni tissin pureskeluksi. Empä minäkään siinä vaiheessa enää poikaa tissille halunnut, kukapa tahtoo olla purulelu?
Olen samaa mieltä että ohjeistus voisi olla paljon parempaa, sairaalassa ei kukaan oikein ehtinyt kiireen vuoksi, neuvolaan mentäessä meillä asia kuitenkin jo sujui. En tiedä olisikin sieltä saanut apua paremmin..

Voivoi, tasan viikko npultraan. menisipä aika äkkiä.