Jossain vaiheessa oli puhetta oudoista unista. Noh, näin viime yönä unta, että olin mieheni kanssa auto-onnettomuudessa ja sain keskenmenon. Sairaalassa heräiltyäni aidosti harmitti, että nyt sitä helmivauvaa ei sitten tulekaan, oli se tyttö tai poika. Alan siis ehkä kuitenkin tulla sinuiksi koko sukupuoliasian kanssa, poikakin on tervetullut, varsinkin kun keksittiin hyvä nimivaihtoehtokin!
Oloista, pahoinvointi ehkä alkaa vähän vähentyä (viikkoja kasassa nyt 13+1), oksu tuli viimeksi sunnuntaina. Päänsärky sen sijaan on alkanut. Alettuaan se kestää koko päivän, syömiset/nukkumiset ei auta, mutta otan lääkettä vasta kun on aivan pakko. Minullakin on migreenitaustaa, ja toiveajattelen etten joudu vahvempia lääkkeitä ottamaan. Väsymystä on edelleen, mutta vähemmän kuin ennen.
Ja niin, aivan uusi oire (jatkunut minulla tosin jo kuukauden päivät), pikkuvarpaan välistä lähtee nahka irti, kutiaa aivan järkyttävästi, ja sinne ilmestyy pieniä vesikelloja. Netistä "diagnosoin" ne pompholyx-nimisiksi vesirakoiksi. Onneksi kuitenkin minulla on lääkärille aika ensi viikolla, niin saan varmuuden mistä on kyse. Tavalliset hyrdokortisonivoiteet auttavat vain vähän, ja kutina sen kun jatkuu.
Meillä nuo kotihommat ei mene kyllä yhtään noin hienosti kun teillä muilla! Mieheni on sellainen luova tyyppi, eikä sitä kiinnosta siivoushommat muulloin kun silloin kun on vieraita tulossa. Ei tuo edes huomaa villakoiria tai pyykkivuorta! Ainut homma, joka ollaan saatu hänen vastuulleen, on vessan pesu. Muut hommat kuulemma eivät kuitenkaan kelpaa minulle hänen tekeminään.Niinpä minä sitten hoidan aika lailla kaiken muun. Nyt raskausaikana hän on kyllä auttanut enemmän, on imuroinut ja pyyhkinyt pöytiäkin. Ja hoitaa kissan hiekkalaatikoiden siivouksen.
Myönnän, teen asiat kyllä aina vimosen päälle, eikä esim. pyykkien ripustaminen narulle käy ihan miten vaan. Ja olen opetellut pitämään suuni kiinni jos hän on jossain mielestään siivonnut, ja kehunkin kun muistan. Käyn sitten tarvittaessa viimeistelemässä homman kun mies on muualla.
Yritettiin tuota töiden jakoa kun muutettiin yhteen, mutta ei siitä mitään tullut. Homma kaatusi siihen, että hänen mielestään imurointi kerran viikossa on aivan liikaa (meillä on kaksi pitkäkarvaista kissaa) ja pölyjen pyyhkiminen nyt yleensäkin on aivan turhaa hommaa. Huoh. Viime vuonna omakotitaloon muutettuamme sovittiin, että mies hoitaa pihatyöt miinus kitkeminen, kukkien kastelu, istuttaminen, kompostin hoito, kotiloiden tuhoaminen. Auttelee sitten nurmikkoa leikkaamalla ja lumitöillä. Ja hyvällä tuurilla pensasaitojen leikkuussa.
Mutta en valita, huonomminkin voisi (kai) olla.
Mekin saatiin eka vauvatavara, äitini oli ostanut pienen mobilen. Meinaan kyllä tehdä sellaisen itsekin, mutta kyllä tuokin oli oikein nätti.
Kiitos ja anteeksi pitkästä tekstistä.
sitruunapippurina 13+1
Oloista, pahoinvointi ehkä alkaa vähän vähentyä (viikkoja kasassa nyt 13+1), oksu tuli viimeksi sunnuntaina. Päänsärky sen sijaan on alkanut. Alettuaan se kestää koko päivän, syömiset/nukkumiset ei auta, mutta otan lääkettä vasta kun on aivan pakko. Minullakin on migreenitaustaa, ja toiveajattelen etten joudu vahvempia lääkkeitä ottamaan. Väsymystä on edelleen, mutta vähemmän kuin ennen.
Ja niin, aivan uusi oire (jatkunut minulla tosin jo kuukauden päivät), pikkuvarpaan välistä lähtee nahka irti, kutiaa aivan järkyttävästi, ja sinne ilmestyy pieniä vesikelloja. Netistä "diagnosoin" ne pompholyx-nimisiksi vesirakoiksi. Onneksi kuitenkin minulla on lääkärille aika ensi viikolla, niin saan varmuuden mistä on kyse. Tavalliset hyrdokortisonivoiteet auttavat vain vähän, ja kutina sen kun jatkuu.
Meillä nuo kotihommat ei mene kyllä yhtään noin hienosti kun teillä muilla! Mieheni on sellainen luova tyyppi, eikä sitä kiinnosta siivoushommat muulloin kun silloin kun on vieraita tulossa. Ei tuo edes huomaa villakoiria tai pyykkivuorta! Ainut homma, joka ollaan saatu hänen vastuulleen, on vessan pesu. Muut hommat kuulemma eivät kuitenkaan kelpaa minulle hänen tekeminään.
Niinpä minä sitten hoidan aika lailla kaiken muun. Nyt raskausaikana hän on kyllä auttanut enemmän, on imuroinut ja pyyhkinyt pöytiäkin. Ja hoitaa kissan hiekkalaatikoiden siivouksen.Myönnän, teen asiat kyllä aina vimosen päälle, eikä esim. pyykkien ripustaminen narulle käy ihan miten vaan. Ja olen opetellut pitämään suuni kiinni jos hän on jossain mielestään siivonnut, ja kehunkin kun muistan. Käyn sitten tarvittaessa viimeistelemässä homman kun mies on muualla.
Yritettiin tuota töiden jakoa kun muutettiin yhteen, mutta ei siitä mitään tullut. Homma kaatusi siihen, että hänen mielestään imurointi kerran viikossa on aivan liikaa (meillä on kaksi pitkäkarvaista kissaa) ja pölyjen pyyhkiminen nyt yleensäkin on aivan turhaa hommaa. Huoh. Viime vuonna omakotitaloon muutettuamme sovittiin, että mies hoitaa pihatyöt miinus kitkeminen, kukkien kastelu, istuttaminen, kompostin hoito, kotiloiden tuhoaminen. Auttelee sitten nurmikkoa leikkaamalla ja lumitöillä. Ja hyvällä tuurilla pensasaitojen leikkuussa.
Mutta en valita, huonomminkin voisi (kai) olla.
Mekin saatiin eka vauvatavara, äitini oli ostanut pienen mobilen. Meinaan kyllä tehdä sellaisen itsekin, mutta kyllä tuokin oli oikein nätti.
Kiitos ja anteeksi pitkästä tekstistä.
sitruunapippurina 13+1
