Helmikuun helmiäiset 2016 *elokuussa*

NT ultra täälläkin takana ja koko kesän kestänyt jännitys viimein ohi. Siellä se pieni hirveesti viuhto, viikkoja vastaten <3 niskaturvotus 0.9. Nyt on olo todella onnellinen, ehdin jo viim yönä näkemään vaikka mitä painajaisia. Nyt voi mullekki päivittää loput tiedot listalle.

23.2 Iummph/24/1.lapsi/KYS

 

Sitruunapippurina Ensinnäkin, onnea kylppäriremontin valmistumisesta! meillä oli sama savotta alkuvuodesta kosteusvaurion takia, enkä ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen ala samaan urakkaan. Me kuitenkin pystyttiin asumaan kotona kun on erillinen wc, mutta suihkussa ja saunassa käytiin pääasiassa mun vanhemmilla ja mies silloin tällöin omillaan. Kaverin luona pesaisin tukan aina samalla kun kävin kahvilla
Mutta niistä liiveistä. Itse en vielä satsaisi imetysliiveihin, koska rintojen koko todennäköisesti tulee muuttumaan melko radikaalisti ennen synnytystä. Ja maidonnousun aikoihinhan sitä ollaan mallia utare, munkin kuppikoko on muuttunut silloin ihan vuorokaudessa D:stä H:hon, ellei isompaankin. Eli imetysliivit kannattaa ostaa sitten vasta myöhemmin ja sitten kun imetys on lähtenyt kunnolla sujumaan niin on helpompi löytää oikea kokokin.
Itse ostin nyt alesta parit liivit, joista toiset vieläpä helvetin rumat mutta kun ei nää kuitenkaan paria kuukautta kauempaa sovi niin en viitsinyt kauheasti investoida.

 

Ultrassa oli kaikki hyvin! Vaikka aika lailla pelkäsin, ajattelin mielessäni vaan että kyllähän ne huonot uutiset aina jonkun kohalle sattuu. Nyt tosi helpottunut olo Tietty vielä pitää ootella jos soittoa tulee riskiluvuista..

Nyt ei pysty ees muuta kirjottaa, jotenkin ihan tyhjä olo. Hyvällä tavalla siis!

 

Ultrasta kotiuduttu. Siellä hernis viipotti menemään. Oon ihan Niskaturvotuskin oli normaali.

 

Paljon onnea ultratuille, paljon hyviä uutisia jo!

 

Kyllä tää kertominen on yhtä jännäämistä. Tänään kerrottiin anopille ja voi sitä innostuksen määrää. Vaunuostojakin jo suunnitteli

Poksuu viikot 13+0 ultran mukaan, laskettua ei muutettu kahden päivän takia

Ostin dopplerin ukolta salaa. Nyt ahkeras käytös!

 

girahvi Sattuuhan noita

Mistäköhän nuo pettämisunet johtuu minäkin nimittäin oon ainakin tädsä ja edellisessä raskaudessa nähnyt unia että itse vehtaan milloin eksien ja milloin kavereiden eksien kanssa, sekä unia joissa mies pettää mua. No, uniahan ne vain on, vaikka aamuhorroksessa tuleekin kiukuteltua miehelle kun oon edellisenä yönä nähnyt hänet hässimässä lähikaupan myyjän kanssa

Hassua miten paljon eroja on neuvola-aikojen tiheydessä. Mulla oli ekassa raskaudessa neuvola neljän viikon välein, mutta saattaa johtua siitä että olin riskisynnyttäjä ja osa käynneistä oli äitipolilla. Nyt kävin neuvolassa ekan kerran rv9, lääkärineuvolassa rv12, nt-ultra oli rv13 ja seuraava neuvola rv16. Seuraava taitaakin olla vasta rakenneultran rv21 jälkeen, kai? Sitten taitaakin alkaa kasvukontrollit..

Hei minäkin näin pettämisunta, siis että itse petin.. Oli aamulla jotenkin hirvee olo, kun mies vierellä ja ei oltu 2 viikkoon nähty. Eilen aamulla lähti taas reissuun.. Niin yksinäine olo on kyllä ja sitte itkeä pillitän koko ajan

 

Nyt purkaudun.....

Musta tuntuu, et nyt tarttis oikeesti vähän aikaa itelleen kun se on mahollista. Esikoisen kans tykkään ja nautin olla, mut oon viimeks maaliskuussa käyny MISSÄÄN yksin. (Jos suihkua ei lasketa ja sokerirasitusta.) Ja nyt vielä raskaushormoonit vaikuttaa ja tunnen oloni paskamutsiksi, kun haluan vapaata lapsestani. :'(

 

Onnea hyvistä ultrakuulumista Omaan vielä viikko aikaa

NassuRessu Nyt vaan otat omaa aikaa ja lähdet käymään jossain yksin tai miehen kanssa kaksistaan ja lapsi hoitoon Et sä paskamutsi ole, vaan eiköhän me kaikki tarvita välillä sitä omaa aikaa ilman lapsia

 

Mä tiiän.. ja nyt se ois vielä mahollista, kahelle lapselle ei niin vaan helposti hoitajaa saakkaa. Nää raskaushormoonit tekee nyt sit huonon omantunnon.

 

Mulla on vielä kaks viikkoa taidanki olla viimeinen ultrassa kävijä sitte.. Vielä ei passais alkaa laskemaan päiviä

 

Heiii kaikille!
Ilmoittautuisin mukaan. Olen 22v. ja odotan ensimmäistäni. LA on neuvolan mukaan 01.02. Mutta koska laskin alunperin itse, olen myös tammikuisissa. Np ultra oli pari viikkoa sitten ja mitta 0,6 Nyt odottelen rakenneultraa joka vasta rv 20.. Ei millään jaksais odottaa kun nyt vasta 15+1! Odotan siis yksin, tai tapasin kyllä uuden miehen tuossa ja katsotaan miten homma kehittyy. Hassu tilanne sinänsä, mutta kyllä elämä kantaa ja uskon että menetyksien kautta saa parempaa tilalle.
Olen tämän kesän aikana kokenut menetyksiä jos jonkinlaista.. Mies jätti, taloni paloi(kissojani myöten kaikki meni), yritimme uudestaan mutta tulin pahoinpidellyksi, petti ja jätti taas.
Uniongelmia täälläkin, kuten varmaan voi kellonajasta päätellä! Ei tosiaan tuu uni ja aamusta painajaisia..
Onko muita yksin odottajia?

 

NassuRessu, älä tosiaan tunne syyllisyyttä, vaikka jätät lapsen hoitoon! Mulla ei tietenkään oo kokemusta kun ensimmäistä odotan, mutta oon jo etukäteen päättäny, että omasta ajasta pidetään kiinni ja hoitajaa käytetään tarvittaessa. Uskon, että sillon voi olla parempi äitikin, kun välillä saa hengähtää ja toteuttaa niitä omia juttuja. Tästä on varmasti mielipiteitä ja toivon ettei kukaan tuu muakaan myöhemmin arvostelemaan, jokainen tekee tyylillään. Muuten uskon olevani hyvä ja vastuuni kantava äiti, vaikka silloin tällöin (tietysti järkevissä rajoissa) olisinkin poissa lapsen luota Hoitaisko mies sulla esikoista, jotta pääsisit yksin johonkin?

 

Tervetuloa yztlas! aikamoisia asioita oot käynyt läpi, toivottavasti nyt lähtee kaikki sujumaan pelkästään parempaan suuntaan!

Paljon tullut hyviä ultrakuulumisia, kiva kuulla onnea kaikille!
Mulla on ultra huomenna aamupäivällä, vihdoin, oi vihdoin! Vielä ei erityisesti jännitä... Huomenna aamulla varmaan jännittää ja paljon

Moni on nähnyt pettämisunia, niin minäkin... :/ tai olin siinä unessa aikeissa pettää, mutta ei ehditty löytää paikkaa missä se ois voitu tehdä.., onko tää nyt sit jotain normaalia raskauteen liittyvää, kun niin moni on nähnyt samanlaisia unia...? Ihan hämärää :/

Raskaus tuntuu että se ei etene, vielä ei tunnu liikkeitä, en oo kuullut edes sydänääniä vielä.., huomenna vasta näkee onko mahassa edes ketään... Tosin pahoinvointia on ollut sen verran, ja toinen rinta eilisestä asti todella kipeä, että uskon kyllä olevani raskaana

 

Voi Yztlas miten uskomaton alku. On rankka kokemus ollut veti alussa. Paljon tsemppiä sinne. Jos haluat meidänkin listalle, niin laittaisitko selvästi tietosi esille? Niin ja sydämellisesti tervetuloa porukkaan.

Kyllähän mies on esikoisen kanssa ihan ilman pakottamista. Enemmän tässä taitaa olla ongelmana, etten osaa ottaa omaa aikaa tai että kun ne nuo kaverit on kaikonnu taas... Ettei ole ketään kenen kanssa tehdä mitään, käydä leffassa tai syömässä. Ja nyt raskaushormoonit tekee tästä asiasta isomman, mitä onkaan.

 

Yztlas/ensimmäinen lapsi/LA 01.02./Satks
Kiitos ! Pettämis -unista olen kuullut että aivot kääntävät unessa asian toisin päin. Eli jos puolisosi vaikka näkee unta pettämisestä, tarkoittanee se että rakastaa sinua. Sama jos näet että itse petät. Jos taas itse näet unta siitä että mies tai joku muu tekee niin, se kuulemma tarkoittaa että itse ajattelee/on tehnyt sellaista. Eli toinen ihminen kuvastais aina itseä. Olen vaan kuullut, totuutta en tiedä!

 

NassuRessu Ota vain rohkeasti omaa aikaa, monesti sekin että pääsee yksin ruokakauppaan on ihan tarpeeksi tai lähde muuten shoppailemaan, vaikka pikkuvaatteita
Mua pelotti kans toista odottaessa että miten vaikeaa on sitten saada hoitajaa ja oonko ihan kotona kiinni, mutta ei kukaan oo ikinä sanonut "ei" ihan vaan lasten lukumäärän takia oikeastaanhan kaksi on helpompi kuin yksi, kun lapset viihdyttävät toisiaan.

Meillä on lapset tosi paljon tekemisissä isovanhempiensa, erityisesti mun vanhempien kanssa. Itse osaavat jo pyytää sinne ja usein tulee mummolastakin päin yökyläkutsua. Usein käytän sen oman ajan ihan vain kotona löhöilyyn ja hyviin yöuniin, en tartte sen enempää kavereiden kans kahvittelut hoituukin monesti lasten kanssa, on lapsille omansa ikäistä seuraa ja mulle omani ikäistä.

Yztlas Tervetuloa!

Tänään poksuu jo 15+0!! <3

 

Onkos muilla supistuksia? Toissa yönä huomasin mahan kovettuvan ja niitä on jatkunut nyt eilisen ja viime yön, tänäänkin tuntuu, ei oo kipeitä, mut kohdun tuntee selvästi menevän kovaksi palloksi ja vähän tuntuu painetta. Murehdin nyt vain pitäiskö käydä näytillä vai rentoutua vaan kun kipuja ei supistuksissa oo. Kamala ajatus olisi näillä viikoilla saada keskenmeno, olisi jo niin pitkällä.

 

Jouduin nyt jo tuohon sokerirasitukseen pco:n vuoksi. Ja seuraava on silloin myöhemmin juurikin sen vuoksi etten ole alle 25 enkä ensisynnyttäjä. Olipa kyllä makeaa se juotava, ei se ennen noin makeaa ole ollut. No onneksi se on nyt ohi

Onpa paljon ultra kuulumisia, ihanaa

Onpas ollut hurja alku tosiaan sulla Yztlas, tervetuloa jokatapauksessa

Mä olen ihan töttisröö, on vapaapäivä tänään. Pitäisi siivota ja saada lapsille huoneet kuntoon koulua varten, sitten mulla onkin kaikki lapset koululaisia. Odotan kovin vuodenvaihdetta kun olisi niin paljon hommaa kotona eikä töitten jälkeen kerkeä. Meillä alkaa talo olla vihdoin valmis, tosin on täällä vielä vaikka mitä pikkupuuhaa ja ulkoverhous on kesken, mutta olen jo päässyt sisustamaan huoneita saadaan vauvan kanssa sitten nauttia kahdestaan uudesta isosta kodista. Vuosi kituutettiin 50 neliön talossa joten on aivan luksusta kun lapsilla on nyt omat huoneet

 

Heippa, vielä yksi uusi ilmottautuu mukaan! Olen alusta asti lukenut keskusteluja, mutta nyt vasta uskallan mukaan, ylipäänsä uskallan ajatella, että meillle helmivauva tulee..

Taustaa sen verran, että kolmatta odottelen, mulla on yksi iso koululaistyttö ja aviomiehen kanssa on 12/12 syntynyt tyttö, ivf:stä alkanut raskaus. Mulla on paha endo, joten ivf on meillä ainoa tapa saattaa vauva maailmaan.. Nyt viimeisestä hoidosta tämä helmikuun helmiäinen!
Polilla jo rv7 todettiin kaikki olevan hyvin, mutta työkiireiltä en silloin ehtinyt keskusteluihin, sitten aloinkin vuotamaan verta kahden viikon ajan.. Kerran päivässä holahti kirkasta verta, eivätkä neuvolassa löytäneet syytä siihen..
Eilen oli nt-ultra ja voitte kuvitella, että menin paikalle aivan hermona, valmiina kuulemaan huonoja uutisia, mutta mitä vielä..
Siellä meidän "Simo" päästeli vauhdilla menemään ja kaikki oli niinkuin pitääkin..
Seulontoihin emme osallistuneet, ihan sen takia, että hoitolaiset saavat herkemmin vääriä hälyjä.. Jos ultrassa jotain poikkeavaa olisi löytynyt, niin se oltaisiin kyllä tutkittu..

Meillä ei joudu sokerirasitukseen automaattisesti, vain jos kuuluu riskiryhmään, eli painoindeksistä katottuna ja sukurasitteesta..

Hankintoja en ole uskaltanut tehdä yhden yhtä, tosin jos tyttöstä odotellaan, niin mitään ei tarvi, pojalle jotain vaatetta kyllä.. Meillä miehelle on kova poikatoive, koska suku on tyttöjä täynnä ja hän on tällä erää viimeinen (harvinaisen) nimen jatkaja...

Mutta sellaista..
Onnittelut kaikille hyvistä ultrakuulumisista!!! Ja kovasti tsemppiä teille Am80 ja Äiti74 tulosten odotteluun!!! *hali*

Listalle:

Sofi12/ 3.lapsi/ LA 18.2./ Seks

Sofi ja "Simo" rv 12+6

 

Tervetuloa Sofi!

Joku kysyi supisteluista. Minä oon välillä huomannut kohdun supistuvan myöskin pinkeäksi palloksi. Kivuttomia muuten, mutta usein jossain sisäsynnyttimissä tuntuu silloin vihlontaa ja valkkaria hulahtaa ihan kunnolla housuun. En kuitenkaan oo huolestunut kun lääkärikään ei huolestunut kun kysyin kuulemma jokaisen raskauden myötä on vain enemmän kaikenlaisia kipuiluja, osittain myös siitä syystä että kivut osaa paikallistaa paremmin.

Apua, meillä tuli miehen kanssa taas puheeksi naimisiinmeno. Ollaan kuitenkin jo 7 vuotta oltu yhdessä, on yhteinen asunto ja kolmas lapsikin tulossa, joten eiköhän ne häätkin pitöisi saada pois alta alunperin ajateltiin ihan maistraattivihkimistä, mutta nyt kuitenkin ollaan ajateltu syyshäitä 2016 kaikkine krumeluureineen. Ainoa ongelma vaan ettei mulla oo mitään käryä häiden järjestämisestä ja häissä oon viimeks ollut alle kouluikäisenä. Mistä tässä nyt pitää aloittaa?!

 

Juu oon samaa mieltä IMN:n ja Fiona-:n kanssa, oma aika on ehdottoman tärkeetä kun lapset on pieniä. Ja parisuhteen vaaliminen myös!

Vaikka itsellenikin on ensimmäinen tulossa, niin aion ehdottomasti ottaa välillä myös aikaa itselleni. Oli se sitten joogassa käyntiä, vauva isovanhemmille hoitoon omien päikkäreiden ajaksi tai muuta yhtä "tärkeetä". Jos minä saan välillä omaa aikaa, edes hetkeksi kerrallaan, uskon sen näkyvän jaksamisessani lasten kanssa.

Johan sitä tulee ihan mökkihöperöksi jos pienten kanssa vaan kotona/hiekkalaatikolla kökkii.

Sama pätee myös parisuhteeseen. Treffi-iltoja täytyy pitää, jotta voidaan puhua muustakin kun kakkavaipoista ja tiskivuoroista. Käytetään mahdollisuuksien mukaan niitä sukulaisia/kavereita hyväksi ja muistetaan, että lapsillakin on mukavampaa jos vanhemmilla menee hyvin.

 

IMN, näin kesäkuussa naimisiin menneenä on aika tuoreessa muistissa hääjärjestelyt.

Ihan ekana varaatte kirkon/maistraatista ajan sekä juhlapaikan. Sitten varaatte muut ehkä tarpeelliset kuten kuvaaja, hääbändi, ja catering, valitsette kaason ja bestmanin, ja siitä lähette pikkuhiljaa rakentamaan omanlaisianne häitä.

Miehen kanssa kannattaa suunnitella minkänäköiset häät teillä tulee olemaan, onko jotain teemaa tai muuta erikoista. Mitä ehdottomasti pitää olla ja mitä ei. Meillä taisi mennä niin, että minun mukaan mentiin loppujen lopuksi.

Niin ja vieraslista kannattaa koota myös pian, saatte hahmotettua minkä kokoinen paikka teille tarvitaan. Ja budjetti pysyy parhaiten kasassa vieraiden määrää tarkkailemalla...

Näillä pääsee alkuun, loput järkkäilyt onnistuu lähempänäkin. Paitsi hääpuvut, ne kannattaa hoitaa kuntoon heti kun mahdollista. Eli heti kun saat helmivauvan vaunuun asti, niin ei muuta kun pukuja kattelemaan.

 

sitruunapippurina Kiitos vinkeistä! en oo ikinä haaveillut häistä ja siitä minkälaiset mun unelmahäät tulee olemaan, joten pää lyö ihan tyhjää. Eniten paineita tuo se mitä häiltä odotetaan, kun itsellä ei oo kokemusta. Koen kaikki hääleikit ja -tanssit jotenkin kiusallisina, varsinkin kun meidän häät tulee olemaan melko pienet (max 50 vierasta), mutta en sitten tiedä että haukotteleeko vieraat jos ei oo mitään ohjelmaa. Myöskään alkoholia meidän häissä ei tulla tarjoilemaan koska miehen suku ei osaa ottaa nätisti.. sitten ehkä illasta jatkot kavereiden kesken tai jotain. Mua siis stressaa jo nyt vaikkei mitään oo lyöty lukkoonkaan

Tuosta parisuhteelle järjestetystä ajasta vielä. Pienen lapsen vanhempina se leffaan tai syömään lähteminen tuntuu monesti tosi vaivalloiselta kun oikeastaan heti lasten hoitoon viemisen jälkeen tekisi mieli lösähtää sänkyyn. Mutta ei sen yhteisen ajan tarvi välttämättä sen enempää ollakaan meillä on tullut miehen kanssa jo tavaksi, että joka ilta kun lapset on saatu nukkumaan (tai viimeistään kun mies on tullut töistä) mennään yhdessä sänkyyn katsomaan leffaa tai sarjoja. Siinä saa olla sylikkäin niin kauan että alkaa väsyttää sitten jos on ihan lapsivapaata niin saattaa olla että mennään eri teitä, tai sitten vietetään ihan vaan koti-iltaa ja haetaan jostain ruokaa. Tosi harvoin jaksetaan mihinkään lähteä, mutta on niitäkin iltoja silloin tällöin, sekä myös yhteisiä viikonloppureissuja.

Jos nyt jotain koittaa tiivistää, niin jos parisuhdetta ei pidä kasassa, ei myöskään yhteisestä lasten kasvatuksesta tule mitään. Tarkoitus ois kuitenkin olla yhdessä pariskunta, eikä kaksi lastenhoitajaa

 

Lääkärineuvola Oli tänään ja kaikki oli kunnossa, kasvaa/kasvan niinkuin pitääkin, kohdunsuu ok. Sykkeet oli 160. sain seuraavan ajan parin vk päähän, kmenot taustalla pelottaa edelleen, jonka neukkatäti ottaa ihanasti huomioon ja järkkää mulle parin viikon välein aikaa että kuulen sykkeet. Sittenkin liikkeet tuntuu niin en enää koe tuota tarpeelliseksi. Mutta nyt se on suuri helpotus.

Supistukset kyllähän noita mullakin nähtävästi alkaa tulla. Eilen yöllä huomasin masun olevan ihan kivikova pallo, viimeksi nämä alkoivat samoihin aikoihin ja jatkuivat loppuun saakka. Kivuttomina suurimmaksi osaksi, välistä muistan että tuntui vähän ilkeältä vaikkei ns. kivulias supistus ollutkaan.

Selkä ja lonkkaongelmat näitä on ollut jo pitkään ja nyt alkaa haitata jo eloa, mainitsin tänään neuvolalääkärille tästä ja hän pisti puudutuspiikin kankkuun ja laittoi lähetteen fysioterapeutille jotta saadaan lonkka kuntoon. Pahan tulehdus on kuulemma päällä, silti se tuntuukin.

Nyt ei oikeen tule muuta mieleen, tämä on rasittavan tylsä vaihe odotuksessa kun ei mitään voi tehdä eikä ostaa kun ei uskalla. Kuumeisesti odotan vain rakenneultraa.