Täällä supistelee n. 15 minuutin välein, välillä kipeämmin, välillä hillitymmin.
Katsellaan ja seuraillaan.
Katsellaan ja seuraillaan.
Helmikuun helmet 2014 *helmikuussa* - meidän kuukausi!
- Viestiketjun aloittaja Hortensia MacAnkka
- Ensimmäinen viesti
Peukut pystyssä ja hengessä mukana :heart:Täällä supistelee n. 15 minuutin välein, välillä kipeämmin, välillä hillitymmin.
Katsellaan ja seuraillaan.
Olipa hurjan kuulonen synnytyskertomus Vilja-Maaria! Onnekis kaikki taitaa päättyä hyvin.
Hengessä ollaan mukana Hortensia! Toiv yöllä pääsisit tositoimiin!
Laitoin sairaalakasiin kans jättiläisvauvalle sopivia vaatteita, jos ei alunperin ostettu puku menekkään päälle. Max 2 yötä ollaan enään ihan kahdestaan miehen kaa (toki ma-ti yö saattaa mennä viel vauvaa puskiessa mut silti)
Nyt viel 3 ässää käyttöön, siivottu on jo ja sauna lämpenemässä. Jos paikat kestää ni ehkä seksiäki vois harrastaa.
Luulen et tänään tuli osa limatulpasta, ruokalusikallinen keltasta limaa.
Hengessä ollaan mukana Hortensia! Toiv yöllä pääsisit tositoimiin!
Laitoin sairaalakasiin kans jättiläisvauvalle sopivia vaatteita, jos ei alunperin ostettu puku menekkään päälle. Max 2 yötä ollaan enään ihan kahdestaan miehen kaa (toki ma-ti yö saattaa mennä viel vauvaa puskiessa mut silti)
Nyt viel 3 ässää käyttöön, siivottu on jo ja sauna lämpenemässä. Jos paikat kestää ni ehkä seksiäki vois harrastaa.
Luulen et tänään tuli osa limatulpasta, ruokalusikallinen keltasta limaa.
Blaah! Näin ne vaan taisi TAAS loppua lupaavalta vaikuttaneet supistukset kesken. :headwall:
Pakkasin tänään turvakaukaloon noiden 50 senttisten kotiutumisvaatteiden lisäksi 56 senttiset vaatteet (tai no, ennestäänkin siellä oli 50 senttisiä vain body ja puolipotkarit, puuvillahaalari ja vanuhaalari molemmat 56 senttisiä). Ihan vaan siltä varalta, jos tuo kaveri ei niin pieni olekaan kuin aiemmin arvioivat.
Maanantain yliaikaiskontrolliin ajattelin sairaalakassin ottaa varuiksi mukaan, jos vaikka käynnistävätkin samantien.
Pakkasin tänään turvakaukaloon noiden 50 senttisten kotiutumisvaatteiden lisäksi 56 senttiset vaatteet (tai no, ennestäänkin siellä oli 50 senttisiä vain body ja puolipotkarit, puuvillahaalari ja vanuhaalari molemmat 56 senttisiä). Ihan vaan siltä varalta, jos tuo kaveri ei niin pieni olekaan kuin aiemmin arvioivat.
Maanantain yliaikaiskontrolliin ajattelin sairaalakassin ottaa varuiksi mukaan, jos vaikka käynnistävätkin samantien.
Supistuksia toivon kaikille tai vesien menoa! Jopa itselle
Mä nyt en osaa sanoa supisteleeko mulla vai ei, koska selkää juilii aaltomaisesti ja samalla ottaa myös reisiin. Sellainen kiristävä paineen tunne alaselässä ja maha menee välillä pinkeäksi, mutta ei aina. Kaippa nämä nyt ois jonkinsortin supistuksia? Toivotaan.
Margareta nyt vain ässät käyttöön, mutta jokatapauksessa teillä on siellä pian ihana pieni nyytti :heart:
Ja Hortensia toivon sulle kipua sinne niin pääset tosi toimiin Hullua toivoa toisille kipua, mutta kivun kautta onneen mennään näissä tapauksissa
Ja mullakin kotiutumisvaatteina on kokoa 56cm. Näyttää niin mahottoman pieniltä, että mahtuuko se vauva edes niihin Mutta isojahan ne tietysti alkuun on.
Mä nyt en osaa sanoa supisteleeko mulla vai ei, koska selkää juilii aaltomaisesti ja samalla ottaa myös reisiin. Sellainen kiristävä paineen tunne alaselässä ja maha menee välillä pinkeäksi, mutta ei aina. Kaippa nämä nyt ois jonkinsortin supistuksia?
Toivotaan. Margareta nyt vain ässät käyttöön, mutta jokatapauksessa teillä on siellä pian ihana pieni nyytti :heart:
Ja Hortensia toivon sulle kipua sinne niin pääset tosi toimiin
Hullua toivoa toisille kipua, mutta kivun kautta onneen mennään näissä tapauksissa Ja mullakin kotiutumisvaatteina on kokoa 56cm. Näyttää niin mahottoman pieniltä, että mahtuuko se vauva edes niihin
Mutta isojahan ne tietysti alkuun on.
Viimeksi muokattu:
Hullultahan se tuntuu kipua toivoa, mutta tässä tapauksessahan se on vaan äärettömän kiva juttu.
Supistuksia ja vesienmenoa siis toivotaan kaikille tasapuolisesti. Ei tässä enää helmikuisilla mene kenelläkään kovin kauaa kun vauvat on sylissä. Johan näitä on odoteltu tovi jos toinenkin.
Supistuksia ja vesienmenoa siis toivotaan kaikille tasapuolisesti. Ei tässä enää helmikuisilla mene kenelläkään kovin kauaa kun vauvat on sylissä. Johan näitä on odoteltu tovi jos toinenkin.
Onnea vain kaikille, synnyttäneille ja sinne haluaville. Itsellekin toivon lähtöä
Lumitöitä tehtiin ja saunassa käytiin. Seksiä en saa Vauva potkii mahassa. Kiva kun potkii vasten pöytää, niin ihan sattuu. Menkkamaista jomotusta viime yönä, päikkäreillä ja tänään muutamaan otteeseen päivällä. Jospa kypsyttäis pakkoja.
Mä olen huvittava; Tiedettähän "pallojumpan", jossa voimapalloa (raskas pallo) liikutellaan puolelta toiselle. Masu on se jumppapallo. Ja mahtava tämä mammatyyli, päällyshousut, joiden alta pitkikset nostettu mahan päälle, sieltä alta vielä mammatoppi yläosana. turkoosia, roosaa ja mustaa plus vilkkuvat imetysliivit.
Synnytyksestä ilmoittaminen Jotenkin sukulaiset alkaneet huutelemaan, että pitäisi ilmoittaa kun lähtö tulee. Minusta tuollainen on kuitenkin vähän liikaa. Häiritsevää jopa. Ei todellakaan tule mieleen laittaa fb ilmoitusta, lähtö tuli tai laittaa viestiä sukulaisille, jotka ei muutenkaan pidä yhteyttä. Täti-ihmisiä nämä. Hyvä jos omalle äidille jaksan ilmoittaa lähdöstä, mieluiten heiltäkin varkain. Oma juttu kuitenkin, ja synnytys kun ei välttämättä ole ihan parin tunnin juttu.
Pääsin valokuvattavaksi juhlissa, voi että sitä osaa olla isomahainen, sittenkin. :O
Lumitöitä tehtiin ja saunassa käytiin. Seksiä en saa
Vauva potkii mahassa. Kiva kun potkii vasten pöytää, niin ihan sattuu. Menkkamaista jomotusta viime yönä, päikkäreillä ja tänään muutamaan otteeseen päivällä. Jospa kypsyttäis pakkoja. Mä olen huvittava; Tiedettähän "pallojumpan", jossa voimapalloa (raskas pallo) liikutellaan puolelta toiselle. Masu on se jumppapallo. Ja mahtava tämä mammatyyli, päällyshousut, joiden alta pitkikset nostettu mahan päälle, sieltä alta vielä mammatoppi yläosana. turkoosia, roosaa ja mustaa plus vilkkuvat imetysliivit.
Synnytyksestä ilmoittaminen Jotenkin sukulaiset alkaneet huutelemaan, että pitäisi ilmoittaa kun lähtö tulee. Minusta tuollainen on kuitenkin vähän liikaa. Häiritsevää jopa. Ei todellakaan tule mieleen laittaa fb ilmoitusta, lähtö tuli tai laittaa viestiä sukulaisille, jotka ei muutenkaan pidä yhteyttä. Täti-ihmisiä nämä. Hyvä jos omalle äidille jaksan ilmoittaa lähdöstä, mieluiten heiltäkin varkain. Oma juttu kuitenkin, ja synnytys kun ei välttämättä ole ihan parin tunnin juttu.
Pääsin valokuvattavaksi juhlissa, voi että sitä osaa olla isomahainen, sittenkin. :O
Täällä mammatyyli myös kovin sexy Viimeset viikot oon kulkenu leggareissa eli kalsareissa ja pitkillä topeilla+paidoilla... Jalakaan vetässy kuomat ja päälle isohkon mammatoppatakin by. HM No mitäpä tuosta... Kotona haahuilen yöpaidoissa ja topeissa. Sexy olo tosiaan
Kunhan lähtö tulee/on oikeasti synnytys käynnissä ilmoitan porukoille ja siskolle, koska koira menee hoitoon jommalle kummalle Ja ehkä parille kaverille, mutta vain ehkä. Kun synnytys on onnellisesti ohi lähtee ukon toimesta tekstarit lähimmäisille
Viimeset viikot oon kulkenu leggareissa eli kalsareissa ja pitkillä topeilla+paidoilla... Jalakaan vetässy kuomat ja päälle isohkon mammatoppatakin by. HM No mitäpä tuosta... Kotona haahuilen yöpaidoissa ja topeissa. Sexy olo tosiaan Kunhan lähtö tulee/on oikeasti synnytys käynnissä ilmoitan porukoille ja siskolle, koska koira menee hoitoon jommalle kummalle
Ja ehkä parille kaverille, mutta vain ehkä. Kun synnytys on onnellisesti ohi lähtee ukon toimesta tekstarit lähimmäisille Täällä saatu punnettua viime yönä maailmaan tyttö 3507g, 49 cm. ?
Tosiaan käytiin sairaalassa eilen iltapvällä kun vesien menosta oli se 12 tuntia. Päästivät vielä takas kotio odottelemaan supistuksia. Synnytys lähti sitten illalla kotona käyntiin vauhdilla ja synnärillä kerettiin olla vaan vajaa 3 tuntia ennen ensi parkaisua. Epiduraalin voimin mentiin. Ponnistus vaihe oli kivulias, mutta ei mahdoton. ( olin varautunut pahempaakin). Jakkaralla sain synnyttää ja se oli hyvä kokemus. Muutama repeämä tuli, 6tikkiä. Kivun kesti kyllä. Kaiken kaikkiaan mulle jäi hyvä fiilis. Ainoastaan kivuliaat peräpukamat ärsyttää. Tähänkin olin kyllä varautunut.... :-D
Nyt vaan harjoitellaan syömistä. Typy on vähän väsynyt imemään, mutta kyllä se tästä. Tsemppiä kaikille tulevaan!
Tosiaan käytiin sairaalassa eilen iltapvällä kun vesien menosta oli se 12 tuntia. Päästivät vielä takas kotio odottelemaan supistuksia. Synnytys lähti sitten illalla kotona käyntiin vauhdilla ja synnärillä kerettiin olla vaan vajaa 3 tuntia ennen ensi parkaisua. Epiduraalin voimin mentiin. Ponnistus vaihe oli kivulias, mutta ei mahdoton. ( olin varautunut pahempaakin). Jakkaralla sain synnyttää ja se oli hyvä kokemus. Muutama repeämä tuli, 6tikkiä. Kivun kesti kyllä. Kaiken kaikkiaan mulle jäi hyvä fiilis. Ainoastaan kivuliaat peräpukamat ärsyttää. Tähänkin olin kyllä varautunut.... :-D
Nyt vaan harjoitellaan syömistä. Typy on vähän väsynyt imemään, mutta kyllä se tästä. Tsemppiä kaikille tulevaan!
Onnea ritaliina83! :flower:
Täällä ollaan yhdessä osassa edelleen. Illalla nuo supistukset loppui ihan kokonaan, yöllä pari napakkaa supistusta jotka tuntui myös selässä, mutta nyt taas ihan normaali olo.
Pohjelihas kramppasi aamulla herätessä oikein huolella ja kipeästi, edelleen tuntuu jotenkin kipeältä ja jäykältä. Magnesiumia otin, josko auttaisi.
Maiscun mammatyyli on tismalleen sama kuin meikäläisellä. Legginsit ja pitkät paidat/topit käytössä ihmisten ilmoilla. Kotona pyjamapökät ja tilavat topit.
Muut ihmiset palelee meillä, koska mulla on normaalissa huonelämpötilassa tukalan kuuma. Paljoa ei siis tarvitse topata päällensä.
41+2
Täällä ollaan yhdessä osassa edelleen. Illalla nuo supistukset loppui ihan kokonaan, yöllä pari napakkaa supistusta jotka tuntui myös selässä, mutta nyt taas ihan normaali olo.
Pohjelihas kramppasi aamulla herätessä oikein huolella ja kipeästi, edelleen tuntuu jotenkin kipeältä ja jäykältä. Magnesiumia otin, josko auttaisi.
Maiscun mammatyyli on tismalleen sama kuin meikäläisellä. Legginsit ja pitkät paidat/topit käytössä ihmisten ilmoilla. Kotona pyjamapökät ja tilavat topit.
Muut ihmiset palelee meillä, koska mulla on normaalissa huonelämpötilassa tukalan kuuma. Paljoa ei siis tarvitse topata päällensä.
41+2
Onnittelut Ritaliina!
Sitten tuskaista omanapaista tilitystä. En uskonut omien tuntemusten olevan tällaisia, mutta... Ja pahoittelut jo etukäteen tästä avoimesta ajatusten virrasta. Älkää nyt vaan kukaan pahoittako tästä mieltänne. Itsellä vaan tunteet heittelee.
Ensinnäkin, luin taas uudelleen tuon keskusteluryhmän otsikon ja luulen kyllä nyt että helmikuu ei taidakaan olla minun kuuni. Sekös ärsyttää ja ahdistaa.
Ahdistaa ihan todella paljon, että vauva ei synny. Ja oikeastaan enimmäkseen siksi, että sen PITÄISI syntyä. Fyysisesti olo on hyvä, eikä mahakaan ole liian iso tms. Koko suku ja kaikki ystävät sitten tiedustelevat, että eikö se ole VIELÄKÄÄN syntynyt. No ei ole. Eikä taida syntyä IKINÄ!!! En haluaisi millään käynnistykseen kun olen lukenut, että synnytyksestä voi tulla silloin raju, helpommin repeytymiä ja muita komplikaatioita ja vauvalle vaurioita ym. ym. ja tuntuu kyllä, että oma kroppa on pettänyt, jos ei synnytys ala itsekseen. Miksi se ei ala? Kyllä on mieli alamaissa. Ja tuntuu myös epäreilulta kun "kaikilla" muilla kavereilla on kokemus luonnollisesti alkaneesta synnytyksestä, miten lapsivedet ovat menneet jne.
Sitten kun vauva menee reippaasti yliaikaiseksi, on se varmaan melko iso (luulen, että meidän geeneillä on muutenkin) ja sitten kun se joskus saatu pukattua ulos, alkaa päivittely ja kauhistelu siitä, miten iso se voikaan olla. Satuttaa jo valmiiksi.
En edes voi kirjoittaa tähän, millaisia ajatuksia päässä liikkuu, mutta paha mieli on. Itketti illalla ja itketti aamulla.
Huh. Sellainen purkaus.
Sitten tuskaista omanapaista tilitystä. En uskonut omien tuntemusten olevan tällaisia, mutta... Ja pahoittelut jo etukäteen tästä avoimesta ajatusten virrasta. Älkää nyt vaan kukaan pahoittako tästä mieltänne. Itsellä vaan tunteet heittelee.
Ensinnäkin, luin taas uudelleen tuon keskusteluryhmän otsikon ja luulen kyllä nyt että helmikuu ei taidakaan olla minun kuuni. Sekös ärsyttää ja ahdistaa.
Ahdistaa ihan todella paljon, että vauva ei synny. Ja oikeastaan enimmäkseen siksi, että sen PITÄISI syntyä. Fyysisesti olo on hyvä, eikä mahakaan ole liian iso tms. Koko suku ja kaikki ystävät sitten tiedustelevat, että eikö se ole VIELÄKÄÄN syntynyt. No ei ole. Eikä taida syntyä IKINÄ!!! En haluaisi millään käynnistykseen kun olen lukenut, että synnytyksestä voi tulla silloin raju, helpommin repeytymiä ja muita komplikaatioita ja vauvalle vaurioita ym. ym. ja tuntuu kyllä, että oma kroppa on pettänyt, jos ei synnytys ala itsekseen. Miksi se ei ala?
Kyllä on mieli alamaissa. Ja tuntuu myös epäreilulta kun "kaikilla" muilla kavereilla on kokemus luonnollisesti alkaneesta synnytyksestä, miten lapsivedet ovat menneet jne.Sitten kun vauva menee reippaasti yliaikaiseksi, on se varmaan melko iso (luulen, että meidän geeneillä on muutenkin) ja sitten kun se joskus saatu pukattua ulos, alkaa päivittely ja kauhistelu siitä, miten iso se voikaan olla. Satuttaa jo valmiiksi.
En edes voi kirjoittaa tähän, millaisia ajatuksia päässä liikkuu, mutta paha mieli on. Itketti illalla ja itketti aamulla.
Huh. Sellainen purkaus.
Sunya samoja ajatuksia/pelkoja täälläkin. Käynnistykseen en millään haluaisi joutua. Huominen yliaikaiskontrolli kauhistuttaa. Pelkään vauvan olevan jo _todella_ iso. Meidän suvussa (tai ainakin omassa perheessä) vauvat on järjestäen syntyneet yli nelikiloisina, kellään ei ole yksikään raskaus venynyt näin pitkälle.
Kivapa pukata ulos joku lähemmäs 5 kiloinen vauva, varsinkin jos käynnistys tekee synnytyksestä rajun.
Päivittäin ihmiset kyselee, niin minulta kuin mieheltäkin, etteikö vieläkään. No kun ei!
Tiedän, etteivät ilkeyttään kysele, vaan malttamattomuuttaan. Itse vaan tässä odottavan äidin roolissa alkaa kärsivällisyys ja hermot olla vähissä.
Ei jaksa nauraa edes väkisin tylsille kommenteille "Kyllä se sieltä ulos tulee, ei oo yksikään sisään jäänyt!" Hohohoo...
Yritän kuitenkin pitää mielen positiivisena ja elää hetken kerrallaan. Kun ei tähän tilanteeseen itse voi mitenkään vaikuttaa, muuta kuin odotella ja ottaa vastaan mitä tulee.
Kivapa pukata ulos joku lähemmäs 5 kiloinen vauva, varsinkin jos käynnistys tekee synnytyksestä rajun.
Päivittäin ihmiset kyselee, niin minulta kuin mieheltäkin, etteikö vieläkään. No kun ei!
Tiedän, etteivät ilkeyttään kysele, vaan malttamattomuuttaan. Itse vaan tässä odottavan äidin roolissa alkaa kärsivällisyys ja hermot olla vähissä.
Ei jaksa nauraa edes väkisin tylsille kommenteille "Kyllä se sieltä ulos tulee, ei oo yksikään sisään jäänyt!" Hohohoo...
Yritän kuitenkin pitää mielen positiivisena ja elää hetken kerrallaan. Kun ei tähän tilanteeseen itse voi mitenkään vaikuttaa, muuta kuin odotella ja ottaa vastaan mitä tulee.
Kyllähän tässä kamppailee melko ristiriitaisten tunteiden kanssa päivittäin Välillä ajatus synnytykseen menosta hirvittää ja pelottaa, mutta sitten sitä taas odottaa innoissaan. Käynnistykseen meno hirvittää minuakin, mutta siihen on vielä onneksi aikaa se parisen viikkoa jos sinne asti pitää odotella. Monilta kavereilta käynnistetty ja ne on sujuneet tosi hyvin Lohduttavaa kuulla positiivisia tarinoita käynnistyksestä kuitenkin. Moni haluaa käynnistykseen, mutta itsestä tuntuisi helpommalta jos tämä lähtis spontaanisti käyntiin.
Ehkä mä pelkään sitä miten kestän kipuineni siellä sairaalassa ja ventovieraiden ihmisten keskellä näinkin tärkeässä tilanteessa. Onneksi ymmärrän, että ne on ammattilaisia ja luottamus kuitenkin on kohdillaan ja sairaalassa saa apua heti kun siihen on tarvis
Kyllä täälläkin alkaa perhe olemaan jo kärsimätön, että joko joko joko? Mutta kun ei niin ei Sukulaiset soittelee meidän äitille ja kyselee sieltä. Meidän suvussa kun ei ole niin hirveästi näitä pienokaisia siunaantunut niin kaikille on kovin tärkeää tämän pienokaisen tulo :heart:
Eilen iltaiset supistukset loppu ku seinään ja sain yön nukuttua suhteellisen hyvin ilman selkäkipuja Jatkuva nälkä on riesana ja piti aamuyöstä taas syöpötellä. Huoh.
Välillä ajatus synnytykseen menosta hirvittää ja pelottaa, mutta sitten sitä taas odottaa innoissaan. Käynnistykseen meno hirvittää minuakin, mutta siihen on vielä onneksi aikaa se parisen viikkoa jos sinne asti pitää odotella. Monilta kavereilta käynnistetty ja ne on sujuneet tosi hyvin Lohduttavaa kuulla positiivisia tarinoita käynnistyksestä kuitenkin. Moni haluaa käynnistykseen, mutta itsestä tuntuisi helpommalta jos tämä lähtis spontaanisti käyntiin. Ehkä mä pelkään sitä miten kestän kipuineni siellä sairaalassa ja ventovieraiden ihmisten keskellä näinkin tärkeässä tilanteessa. Onneksi ymmärrän, että ne on ammattilaisia ja luottamus kuitenkin on kohdillaan ja sairaalassa saa apua heti kun siihen on tarvis
Kyllä täälläkin alkaa perhe olemaan jo kärsimätön, että joko joko joko? Mutta kun ei niin ei
Sukulaiset soittelee meidän äitille ja kyselee sieltä. Meidän suvussa kun ei ole niin hirveästi näitä pienokaisia siunaantunut niin kaikille on kovin tärkeää tämän pienokaisen tulo :heart:Eilen iltaiset supistukset loppu ku seinään ja sain yön nukuttua suhteellisen hyvin ilman selkäkipuja
Jatkuva nälkä on riesana ja piti aamuyöstä taas syöpötellä. Huoh.Kerrankin jotain tapahtunut. Viime yönä oli noin 10 supistusta, en laskenut, enkä kellottanut (päätä olisi pitänyt nostaa). Arvaan että tulivat 15min välein, ja että sain unta vasta useamman tunnin päästä oikeasti. Kireitä, jokseenkin kivuliaita supistuksia. Hengittelin ja voivottelin läpi. "yöpalan" jälkeen vauvalla oli hikka. Järjesti myös mekkalan mahassa kun tuli noita supistuksia. Pissalla ravasin toiveikkaana, mutta samalla toivoin että vain "varoituksesta" kyse. Mies kertoi aamulla pelänneensä lähtöä.
Sain lopuksi nukuttua hyvin. Aamulla sitten ensi töiksi sääret ja kainalot synnytyskuntoon. Ha. Mies varmisteli että tietää mukaan lähtevät jutut/missä ne on. Syömään ollaan lähdössä
Ps. yöunia edelti automatka kotiin, vierailulla tulevassa mummilassa, lomitöitä 30min, josta suurimman osan istuin portailla. Ja lempeä sauna.
Sain lopuksi nukuttua hyvin. Aamulla sitten ensi töiksi sääret ja kainalot synnytyskuntoon. Ha. Mies varmisteli että tietää mukaan lähtevät jutut/missä ne on. Syömään ollaan lähdössä
Ps. yöunia edelti automatka kotiin, vierailulla tulevassa mummilassa, lomitöitä 30min, josta suurimman osan istuin portailla. Ja lempeä sauna.
miss_piggy
En ehdi oikein käydä täällä enää kun poika vie niin paljon aikaa
Onnea kuitenkin kaikille jakaantuneille!
piggy ja poitsu 13vrk
Onnea kuitenkin kaikille jakaantuneille!
piggy ja poitsu 13vrk
heissan ja onnea jakaantuneille!
viime yö sitten valvottiin sairaalassa. neuvola tädin perjantaisen ripityksen jälkeen ja liekkö suomen pronssi ottelen siivittämin supistusten käytiin yö viettämässä sairaalassa.
supistuksia tuli 4-8 min välein ja rupesi ne jo jossain tuntumaan.
mutta pskat tää lähteny mihinkään syntymään
positiivista tässä sentään on että kohdun kaulaa ei ole enää nimeksikään jäljellä ja paikat on auki kahelle sormelle.
seuraavan kerran lähen sairaalaan kun on sellaset kivut että puren rautanaulan poikki. sama tuo mitä sanovat supistusten välistä ja pituudesta....
synya: isäntä lohdutti minua eilen, että sä oot vielä juhannuksenakin tällä menolla raskaana. Joten tiedän fiiliksen. ja samaisessa suvussa kaikki lapset olleet yli 4kg jättiläisiä.. kauhistuttaa puristaa sellanen ulos, itse kun on tämmönen persjalkanen.
nyt lähen kokeilemaan taas nukkumista.. yöllä riesana oli kuumat aallot, nuku siinä sitten..
viime yö sitten valvottiin sairaalassa. neuvola tädin perjantaisen ripityksen jälkeen ja liekkö suomen pronssi ottelen siivittämin supistusten käytiin yö viettämässä sairaalassa.
supistuksia tuli 4-8 min välein ja rupesi ne jo jossain tuntumaan.
mutta pskat tää lähteny mihinkään syntymään
positiivista tässä sentään on että kohdun kaulaa ei ole enää nimeksikään jäljellä ja paikat on auki kahelle sormelle.
seuraavan kerran lähen sairaalaan kun on sellaset kivut että puren rautanaulan poikki. sama tuo mitä sanovat supistusten välistä ja pituudesta....
synya: isäntä lohdutti minua eilen, että sä oot vielä juhannuksenakin tällä menolla raskaana. Joten tiedän fiiliksen. ja samaisessa suvussa kaikki lapset olleet yli 4kg jättiläisiä.. kauhistuttaa puristaa sellanen ulos, itse kun on tämmönen persjalkanen.
nyt lähen kokeilemaan taas nukkumista.. yöllä riesana oli kuumat aallot, nuku siinä sitten..
ekaa kertaa pelotti laittaa pyykinpesukone päälle, ehtiikö ripustaa vaatteet kuivumaan jos tulee lähtö. Toinen kone pesee nyt, kivempi kun ei ole pyykkivuorta. Onko teillä aiemmin synnyttäneet, jäänyt jotain kesken kotona, kun lähtö tuli, mitä?
Parus montanus mulla ei varsinaisesti jäänyt mitään kesken, mutta ruokaa jäi pilaantumaan pöydälle ja jääkaappiin. Onneksi äitini ja tätini kävivät siivoamassa. Olin kuitenkin 6 vuorokautta sairaalassa, joten siinä ehtii hedelmät nahistua ja roskat alkaa haista.
Kotiinpääsyn jälkeen olen arvostanut pakkasessa olevia ruokia ja etenkin vanhempieni minulle tekemiä ruokia, leipomuksia en ehtinytkään pakkaseen tehdä. Vieraat on kyllä kiitettävästi tuoneet tarjottavia mukanaan.
Vauvan vaatteista muuten, ainakin omalle vauvalle lähes kaikki vaatteet ovat liian isoja. Myös 50-senttiset. Vauva oli siis 3410/50,5 syntyessään.
Kotiinpääsyn jälkeen olen arvostanut pakkasessa olevia ruokia ja etenkin vanhempieni minulle tekemiä ruokia, leipomuksia en ehtinytkään pakkaseen tehdä. Vieraat on kyllä kiitettävästi tuoneet tarjottavia mukanaan.
Vauvan vaatteista muuten, ainakin omalle vauvalle lähes kaikki vaatteet ovat liian isoja. Myös 50-senttiset. Vauva oli siis 3410/50,5 syntyessään.
Täällä on kokopäivän supistellut mukavasti, jokunen kipeä, suurin osa vaan napakoita. Muutama tulee tunnissa, joskus muutaman min välein ja sit tooosi pitkällä välillä ni en oo viittiny kellottaa. Suurin osa kestää 30-40 sek. Tuskin mitään ensi yönä tapahtuu mutta mukava jos edistyisi, ei olisi huominen käynnistys niin rankka. Kyllä on hullua toivoa/odottaa kipua
Oon nyt valmistellut kodin sillee et on mukava palata kotiin, jotain hyvää sitäki kun tietää että huomenna aamulla ollaan klo 8 sairaalassa.
Nyt vaan pitäis jotenki saada unta, taitaa olla toivotonta.....
Oon nyt valmistellut kodin sillee et on mukava palata kotiin, jotain hyvää sitäki kun tietää että huomenna aamulla ollaan klo 8 sairaalassa.
Nyt vaan pitäis jotenki saada unta, taitaa olla toivotonta.....
Onnea matkaan margareta91 Toivotaan, että käynnistys sujuu hyvin ja kokemus olisi hyvä.
Meillä onneksi sisko tulee siivoamaan tänne perus siivouksen eli imuroi/luutuaa ja pyyhkii pölyt kun olen laitoksella Ollaan toki itse siivottu suursiivous, mutta kivempi tulla kotiin vauvan kans ku on puhdasta. Ja tuo mieskin toki osaa siivota, mutta tuskin malttaa!
Apua laskeskelin tuossa, että ei tässä nyt enään ku max. se 2vkoa pitäisi mennä, että vauva ois maailmassa. Siis jos joudutaan häätölappu antamaan Hui miten jännää.
Toivotaan, että käynnistys sujuu hyvin ja kokemus olisi hyvä. Meillä onneksi sisko tulee siivoamaan tänne perus siivouksen eli imuroi/luutuaa ja pyyhkii pölyt kun olen laitoksella
Ollaan toki itse siivottu suursiivous, mutta kivempi tulla kotiin vauvan kans ku on puhdasta. Ja tuo mieskin toki osaa siivota, mutta tuskin malttaa! Apua laskeskelin tuossa, että ei tässä nyt enään ku max. se 2vkoa pitäisi mennä, että vauva ois maailmassa. Siis jos joudutaan häätölappu antamaan
Hui miten jännää.Musta tuntu, että kaikki jäi kotona tekemättä ku synnytys lähti käyntiin JOKA ilta sitä ennen oli kämppä laitettu kuntoon siinä toivossa, että synnytys lähtis käyntiin, mut EI! Sittenku vedet meni, ni kaikki oli mullinmallin. Pyykkejä kuivumassa telineessä, puhtaat tiskit koneessa ja likaset altaassa ja muutenkaan ei ollu mitenkään yleis siistiä Pisti oikeesti vituttaan. Synnärilläki manasin sitä viä ku kämppä jäi paskaseks (isot oli murheet siä ) mutta ei se jälkeenpäin niin haittaa ^^
Joo sama täällä, että 50 cm vaatteet vähä reiluja Tosin tyttöhän oli syntyessään 48 cm, viime torstaina neuvola käynnillä oli jo 49 cm
JOKA ilta sitä ennen oli kämppä laitettu kuntoon siinä toivossa, että synnytys lähtis käyntiin, mut EI! Sittenku vedet meni, ni kaikki oli mullinmallin. Pyykkejä kuivumassa telineessä, puhtaat tiskit koneessa ja likaset altaassa ja muutenkaan ei ollu mitenkään yleis siistiä Pisti oikeesti vituttaan. Synnärilläki manasin sitä viä ku kämppä jäi paskaseks (isot oli murheet siä ) mutta ei se jälkeenpäin niin haittaa ^^Joo sama täällä, että 50 cm vaatteet vähä reiluja
Tosin tyttöhän oli syntyessään 48 cm, viime torstaina neuvola käynnillä oli jo 49 cm Meillä jäi ruuat jääkaappiin pilaantumaan, mies lajitteli sillon illalla vanhoja vaatteita ja jätti sen kasan sitten oottamaan aamua, jotta siirtää sen sitten varastoon. (Ylläri, niin miesmäistä käytöstä). Joten olkkarin lattialle jäi läjä kulahtaneita vaatteita pyykkiäki oltiin mahettu pestä joten ne jäi telineeseen. Peti jäi kans auki ku mehän muka sillon illalla koitettiin vielä nukkuakki, mies sai vaan aika lentävän lähdön siitä ku ilmotin, että mulla pitää lähteä ambulanssilla kohti synnäriä. Äiti oli sitte käyny laittamassa kämpän päällisin puolin kuntoon, ei ollu kyllä ruokia kaapista hoksannu ottaa... Me oltiin sillon siivottu koko päivä joten kämppä oliki puhdas ku tultiin kotiin. Mutta..... Ehkä pahin oli, että oltiin jätetty makkarin ikkuna auki ja ku raskaana ollessani en paljon pattereita tarvinnu niin koko kämppä oli aivan kylmä.. se oli ehkä pahin asia mikä jäi tekemättä, ikkunan kiinni laittaminen
pyykkiäki oltiin mahettu pestä joten ne jäi telineeseen. Peti jäi kans auki ku mehän muka sillon illalla koitettiin vielä nukkuakki, mies sai vaan aika lentävän lähdön siitä ku ilmotin, että mulla pitää lähteä ambulanssilla kohti synnäriä. Äiti oli sitte käyny laittamassa kämpän päällisin puolin kuntoon, ei ollu kyllä ruokia kaapista hoksannu ottaa... Me oltiin sillon siivottu koko päivä joten kämppä oliki puhdas ku tultiin kotiin. Mutta..... Ehkä pahin oli, että oltiin jätetty makkarin ikkuna auki ja ku raskaana ollessani en paljon pattereita tarvinnu niin koko kämppä oli aivan kylmä.. se oli ehkä pahin asia mikä jäi tekemättä, ikkunan kiinni laittaminen