Helmikuun helmet 2013 *helmikuu* meidän kuu!!

Päivää kaikille pitkästä aikaa ja onnittelut vauvan saaneille ja zemit vielä odottaville.

Synnytytarinan ajattelin jakaa...eli:

12.2 klo 21.04
tuli ensimmäinen tajunnanräjäyttävä supistus, varoitin miestäni, että jos samanlaisia tulisi vielä kaksi, niin lähtö synnärille olisi varma. Anoppi oli meillä jo valmiina, koska aamusta mulla oli vahva 'tänään' tunne, ja hän tuli appiukon kyydissä meille varuiks...Noh toinen supistus tuli ja tähtiä näkyi...sanoin miehelle että laita tuo poika äkkiä nukkumaan, niin sit mennään. Kävin vessassa ja tilanne kävi hyvin selväksi, poikaa ei ehditä nukuttaan, meidän pitää mennä ja heti. Ainoa ongelma oli talosta poistuminen. Supistuksia tuli solkenaan ja tauotta, kenkiä oli mahdoton pukea. Olin varma että automatkasta tulee helvetillinen tai että sairaalaan ei ehditä. Sain kengät vihdoin jalkaan ja matka sairaalaan (matkaa noin 10km) alkoi klo 22.10. Matkalla tilanne kuitenkin ja onneksi rauhoittui ja supistuksia tuli vain kaksi :)
Klo 22.30 sisään kirjautuminen ja käyrille, sekä sisätutkimus jossa olin auki 5-6cm. Painoarvio käsin 3.8-3.9. Päätin kokeilla ilokaasua, mistä olin kahdessa edellisessä synnytyksessä kieltäytynyt. Ja turhaan olin, mahtavaa kamaa :D. Tässsä kohdin supistelut jatkuivat yhä mutta eivät niin kovina kuin kotona, ja pärjäsin hyvin ilokaasulla.
23.30 Paineen tunnetta ja kohdunsuu auki 7cm. Kätilö ehdottaa pcb puudutusta jonka otan ilomielin vastaan. Kalvot menevät kätilön käsiin. Ja vauvan hurjan liikkumisen ja siitäjohtuvan korkean sykkeen takia laitetaan vauvalle "pinni"päähän.
00.28 saadaan vasta pcb puudutus laitettua, se auttaa vähän aikaa, emmin pari supistusta, kunnes soitan kelloa, kysyäkseni, olisiko vielä mahkuja saada spinaali. Kätilö aloittaa valmistelut, hän saa mut oikeaan asentoon ja selän putsattua, kun ilmoitan että nyt täytyis ponnistaa....Noh se siitä spinaalista sitten...
01.25ponnistusvaihe ja työläin vaihe koko hommassa. Ei satu varsinaisesti, mutta touhu on varsin fyysistä, ja väsyttävää. Ponnistan ja ponnistan, vauva liikkuu millin eteen ja supistuksen loppuessa kaksi taakse. Mä olen hiestä läpi märkä, valitan vaan että en jaksa. Pelkäsin, että teen kauheen duunin ja lopuksi joudutaan kaivaan imukuppi tai pahimmassa sectio. Kätilö oli aivan mieletön zsemppari, ja hän osasi auttaa mua suunaamaan ponnistukset oikeaan suuntaan, painamalla aina ponnistuksen aikana välilihaa...ja Kyllä, multa tuli kakka, mitä olin pelännyt ihan hirveesti. Mutta se oli ehkä viimeinen asia, mihin kukaan kiinnitti huomiota, nopea siivous, ja back in busines :)
Vauva siis liikkui kuin hissi ja pyöritti päätään viimeiseen saakka, mikä aika inhaa touhua. Paikalle pyydettiin toista kätilöä auttamaan, hän painoi vauvaa mahan päältä koko painollaan, mutta siitäkään ei apuja. Mikään näistä ei varsinaisesti sattunut. Fyysisesti olin vain aivan finaalissa. Viimeisenä toivona apuun haettiin jakkara, ja sehän toimi! Vauvan pää alkaa syntyä nopeasti, kätilö jarruttelee mua kolme kertaa ja niin tyttö syntyy vihdoin ja viimein. Ponnistusvaihe kesti 1 tunti 25 minuuttia
klo on nyt 02.09.
Kätilöt pyytävät mua siirtymään sänkyyn jälkeisten synnyttämistä varten. Jalat tärisee ja huojuu, vauva on sylissä, joten sanon että jalat ei kanna, voiko joku ottaa vauvan. Yritän ojetaa sitä isälle, milloin vasta tajuan, että napanuora on vielä paikoillaan :LOL:
Koko synnytys kesti vain 5 tuntia josta 1,25 ponnistusta, kaikenkaikkiaan hyvä kokemus, vaikka ponnistusvaihe aivan liian fyysinen, mutta kuitenkin aikas kivuton. Kätilö täys 10. Kemiat toimi hienosti. Ja plussana täysin ehjä toosa :LOL:
Yrittivät potkia mua pois poliklinisesti, mutta koska kotona kaksi muuta, päätin levätä sairaalan täyshoidossa 1,5 vkr:tta. Ei saatu perhehuonetta, mutta naapurisänky oli tyhjä, joten sain vähän nukuttuakin.
Kotona kaikki hyvin, vauva on kauhee syöppö, osittaisella rintaruokinnalla mennään, yötä vasten annan lisämaitoa, ja sen avulla öisin herätään vain kerran. Kaikki hyvin. Ihana prinsessa. I am happy:heart:

Hansuu ja Erin 10vkr
 
Huh, hurjaa kuinka täällä edelleen tapaahtuu!
Suuret onnittelut kaikille vauvautuneille!!!:heart:
Oltiin poitsun kanssa ekaa kertaa bussilla neuvolassa tänään, oli aika jännää. Takasmatkalla ei mahduttu bussiin (kun laiskamadot menevät pysäkin kaks niin ne jotka oikeesati tarttis kyytiä ei mahdu) ja eikun kauppaan lämmittelemään puoleks tunniks.Sentäs mahduttiin seuraavaan sitten. Onneks ei enää ole kauhea hormonimyrsky päällä ja pakkasetkin helpottanut, muuten ois varmaan hermostuttanut tommonen jollei itkettänyt. Eiköhän me jonain päivänä osata reippaasti liikkua ja mennä =). On tässä kyllä kauheesti uutta opeteltavaa...

Vempukka ja Kaveri 3vkoa :heart: (poitsu kasvaa huimasti, paino 4600 g jo! Ja minäkun epäilen välillä maidon määrää...:LOL:)
 
Aurinkoista tiistaita kaikille! :cool: Aivan mahtava ilma! Aurinko paistanut täällä koko päivän ja lämpöasteitakin näyttääpi mittari! Kyllä on kelvannut ulkoilla! :)

Suuret onnittelut vauvan saaneille! Ainakin oli Tuuliannaliina, EtelänHetelmä, Hansuuu! :flower: Ja kiitos aivan kaikille, jotka olette käyneet kirjoittelemassa synnytyskertomuksia, niitä on tosi mukava lukea! Kaikki synnytykset niin erilaisia. Hansuu ainakin sulla oli melkoisen vauhdikasta menoa! :D

Ja mukava on ollut myös lukea miten vauvojen kanssa on lähtenyt arki rullaamaan! Olen käynytkin myös jo vähän valmiiksi kurkkimassa siellä 0-12kk helmikuisissa ja perässä tullaan sinnekin, kunhan sen aika koittaa. Itsekin aina välillä tajuaa, että meillä on täällä oikeasti kohta pieni tuhisemassa. :heart:

Serafiinalla taisi olla tänään vai eilen sektioaika?! Mitenhän siellä sujui/sujuu? Flunssassa olit, niin toivotaan, että olet hyvissä voimissa nyt jo ja vauva on onnellisesti kainalossa!

Kiitos kaikille infosta tutti-asiassa. Taidampa jättää suosiolla tutit kotiin! En muistanutkaan, että sitä ei suositella alle 2 viikkoisille. Katsoo sitten tarviiko sitä ollenkaan, koska voi olla hyvinkin että ei tarvitse.

Kiikkalainen, kiitos tsempistä, jospa se paninkointi tosiaan liittyi juuri tähän kolmanteen lapseen jostain syystä! Juttelin itseasiassa naapurin kanssa, joka on myös vasta saanut kolmannen lapsen, että hänkin pelkäsi kovasti synnytystä tällä kertaa, vaikka aikaisemmin ei ollenkaan! Ensimmäisen kohdalla sitä ei tiennyt mitä odottaa ja innolla menin synnyttämään. Toinen meni niin paljon yli (sen max. 2vkoa) että olin jo ihan sitä mieltä että aivan sama miten se synnytys menee, kunhan vaan pääsisi jo tositoimiin. Ja nyt alan itseasiassa olla siinä samassa pisteessä! :D Tässä raskaudessa ehkä eniten se erona, että on ennustettu selvästi isoa vauvaa, niin mitä enempi menee yli niin sen isompi on vauva. Mutta voihan se silti ihan nätisti tulla ulos! Toivossa on hyvä elää! :)

Onkohan täällä vielä joku muukin yhtenä kappaleena? Ainakin viimeksi päivitellessä kokonaisina olivat Taikamyrsky, Heidukka, Ila, Pikku-Pallo ja Tiivi82? Oliko muita, käsi pystyyn, anyone?! :D

No mutta nyt on ihan positiivisen odottava fiilis, ehkäpä aurinkoinen ilma ja puhtoinen koti auttaa asiaa. Uudet tulppaanit hain pöydälle ja semmoisia ruukkunarsisseja myös, kun olivat niin kauniin keväisiä! Tänään voisi saunoa ja vielä vähän touhuskella, niin jospa se tästä lähtisi synnytys käyntiin!

RouvaRuusunen ja masussa hyvin viihtyvä ja villisti touhuava Poikanen 40+4.
 
:wave:Minä olen yhtenä kappaleena...

Kävin painoarviokontrollissa tänään synnärillä, kun pari viikkoa sitten meinasivat että isoa pukkaa...Mutta poju onkin kasvanut nyt maltillisesti ja arvioitu paino 3,9kg. Vettä on reilusti, napavirtaukset hyvät ja istukka ikäisekseen moitteettomassa kunnossa. Joten vaavin valtakunnassa kaikki hyvin.
Kohdunsuukin on alkanut vähäisiä kypsymisen merkkejä osoittaa. Pehmennyt hieman kanavaa 2cm ja auki 1cm. Tässä sitä nyt vaan odottelu jatkuu ja viikko aikaa seuraavaan kontrolliin ja sitten jo käynnistellään. Mutta hyvillä mielin tällä hetkellä odotellaan luontaista käynnistymistä.

Vissyliini 40+5
 
Täälläkin vielä yhtenä kappaleena ja viikkojahan on jo 41+3. Torstaina ensimmäinen yliaikaiskäynt, saa nähdä mitä sanovat. Kaikkeni oon yrittänyt että vauva syntyis, käynnistys ajatuksena kauhistuttaa kun se on kuulemani mukaan usein niin paljon kivuliaampaa eikä yhtään houkuta se pitkä sairaalassaolokaan jos menee monta päivää ennenkuin synnytys käynnistyy, mutta minkäs teet. Pääasia että sais pienen turvallisesti syliin asti.
 
Hepa_ toi on niin totta. Ja mulla tänään poksis 41+0 (aika huimaa..) Mutta positiivisilla mielillä mennään. Minullakin yliaikaskäynti perjantaina mikäli mitään ei tapahdu siihen mennessä.

Kiitos synnytysketomuksista kaikille. Luettu on ! Ja kaikki erilaisia, mutta mielestäni loistavia!

Hui kun mä olen tänään syönyt paljon. Pitäsköhän rajottaa?? :popcorn: Mutta viime neuvolakäynnillä ei ollut yhtään painoa tullut lisää. Nyt tulee varmaan senkin edestä, tänään oli nimittäin lettupäivä... omnom.... Sori vauva :ashamed:

Ainiin pakko muuten kertoa eräs asia. Ollaan suht varmoja miehen kanssa siitä, että mitä mahdollisia nimiä tulisimme antamaan pikkuiselle. Ollaan suht päätetty sekä tyttö, että mahdollinen pojan nimi. Nooooh, tänään mieheni "lipsautti" tämän nimen ystävättärelleni(=tuleva kummi) . Vahinko oli, mutta silti.... ei nimiä saa paljastaa!! :O Sen piti olla ylläri , möh.
 
:wave:

Taikamyrsky ja hissukka ilmoittautuu, olemme jakautuneet eilen :) en saa ipodilla vaihdettua väriä, Taikamyrsky, tyttö 3540g ja 50cm, 25.2, KOKS.

Synnytys kertomus jossain muodossa:

Eli 24.2 alkoi punertava vuoto ja menkkamainen jomotus. Käytiin muksujen kanssa saunassa ja nukutuksen jälkeen sanoin miehelle että tämä ei ehkä menekään kovin paljoa yli.. KLO 00.40 joku herätti minut, yritin saada unta mutta huomasin että jomotus onkin alkanut aaltoilla. KLO 01.30 alkoi supistukset selvästi tunua ja nousin kellottamaan niitä sohvalle. KLO 04.30 soitin šiskon että tulehan tänne lasten kanssa ja heräsin miehen että nyt mennään. KLO 05.06 lähdettiin ajamaan sairaalalle, supistukset tiheni matkalla 4min -3minuuttiin ja kestivät minuutin. Oli aika tuskaa istua autossa 70 km. Sairaalalla oltiin vähän vaille kuusi, vartiksi käyrille jaa siitä sitten saliin. Olin 3cm auki kun tultiin, ja sanoin että näin on ollut ennenkin aina ja synnytykset olleet nopeita.
Ja niin luulin käyvän nytkin, mutta..

Kätilö vaihtui yököstä päivä vuoroon, ja olin vasta 4cm auki KLO 7.15, ja hengittelin ilo kaasua, KLO 8.15 olin auki taas šen neljä senttiä, nyt oli taas eri kätilö kun toinen meni koulutukseen. Vetelin kaasua urakalla, istuin pallolla, kuljin ympäri salia, ja vetelin samalla kaasua, supistukset tuli parin minuutin välein. KL0 11.15 tilattiin mini spinaali ja laitettiin se. Oli aika epätoivoiset fiilikset 9.00-11.00 kun tilanne ei edennyt mihinkään kuljin vain kaasu höyryissä ja hypin ja pompin ympäri salia. Spinaalin kanssa laitettiin tippa, ja sitä lisättiin vartin välein. Taas tuli toinen kätilö joka sitten puhkaisi kalvot vihdoin, kun pyysin että voisiko mitenkään. Alkoi puudutuksen teho lähteä KLO 12.45 joten vauhtia oli saatava, olin 7cm auki, mutta kaikista hypyistä ja kävelystä huolimatta vauva oli edelleen ylhäällä. Vajaassa kymmenessä minuutissa vauva laskeutui ja sain alkaa ponnistaa KLO 12.55 ja vauva syntyi klo 13.02, oli olo että vihdoin!
Ensimmäinen vaihe kesti sen 11h ja ponnistus 7min jälkeisiä piti odotella hetki ja painella irti, mutta tulivat onneksi. Tämä oli siis pisin synnytykseni ikinä! Mutta vauva oli siis ylhäällä eikä painanut kohdunsuuta auki joten siksi kesti. Tulipa vedettyä oikein kunnon ilokaasu känöset :D
Kaikki meni siis minulle pitkän kaavan uhkaan mutta hyvin, itse kävelinosastolle ja olo muutenkin okei, älkisupistuksia kylläkin kunnolla. Enempi kuin edellisissä raskauksissa. Muutama pieni nirhauma johon laitettiin tikit.mutta ei repeämiä sen kummemmin.
Mutta nopeammin oltaisiin selvitty samalla kaavalla jos oltaisiin menty kuin edellisen kanssa, eli heti nopeutui tippaa, puudutusta ja kalvot puhki. Mutta nyt oli tämä pääkätilö niin nuori että ei kuulemma uskaltanut rytmistää niin.

Lähdettiin kotiin heti kun voitiin eli tänään ,yksi yö oltiin siis sairaalassa,ja ajetaan lastenlääkärillä tarkistukseen sitten loppu viikolla. Vaikka on jo kerran tarkistettu lähtiessä niin nyt uudestaan kuitenkin vielä, niinkuin se kolmen päivän tarkistus.

Tyttönen on ihana ja isot sisarukset innoissaan :) vähän liiankin, mutta myös teetättää kepposia, eli mustia sukkia havaittavissa varsinkin kaksivuotiaalla, joten tohinaa riittää :)

Onnea toisille vauvan saanneille ja zemppiä loppumetriläisille :)

Taikamyrsky ja hissukka melkein 2päivää
 
Hei kaikille ja onnea vauvan saaneille:flower:
En ole tänne ketjuun hirveästi kirjoitellut mutta seurannut olen sitäkin tarkemmin:) Eli ilmottaisin kuitenkin että meille syntyi poika 13.2. painoa 3510 g ja pituutta 50 cm..
Synnytys jännitti mutta selvisin siitä suht pienin vaurioin, yksi tikki ja muutama nirhauma. Mulla kävi vaan niin että epiduraali epäonnistui kaksi kertaa ( laittoivat minusta ihan väärän kohtaa: /) ja eipä se sitten tehonnutkaan.. että ammeen ja ilokaasun voimalla mentiin koko synnytys läpi, lopussa kun ei sitten ei muuta puudutetta enää ehditty antamaan. Kyllähän se kipeää teki mutta äkkiä aika kultaa muistot :)

Katsotaan jos tuolla vauvautuneiden puolella jaksaisi alkaa kirjoittelemaan enemmän, tällä hetkellä poika vaikuttaa ainakin tyytyväiseltä, nukkuu, syö ja päästelee kovia pieruja :LOL:
 
ila
Voi teitä onnekkaita vauvan saaneita <3 Jatkakaa synnytyskertomusten kirjoittelua! Ne on ihan mahtavaa lukemista nyt kun vuorokausiin on yhtäkkiä ilmestynyt n. 10 tuntia lisää aikaa :p

Tulin poksumaan tänne, 41+0 "jee".
Viimeinen neuvolakäynti takana, lauantaina aamusta aika äitiyspolille yliaikaiskontrolliin. Nähtävästi viimeistään ti 5.3 käynnistetään. Positiivista: olen viikon päästä jo äiti!
Olenkohan viimeinen, joka jää tänne kirjoittelemaan? :D Ei varmaan kannata ainakaan uutta maaliskuun pinoa enää tehdä. Pari päivää olisi vielä aikaa synnyttää helmikuinen lapsi!
 
Paljon onnea vauvan saaneet Taikamyrsky ja MeaMinnis! :flower: Luin taas synnytyskertomukset suurella mielenkiinnolla! Kiitos niistä!


(.) Viime yönä jo luulin, että tulee lähtö synnärille, koska illalla saunan jälkeen alkoi menkkamaiset jomottelut, joita tuli usean tunnin ajan. Edellinen synnytys alkoi samanlaisilla tuntemuksilla ja siitä lähdettiinkin sitten synnyttämään. Olinkin hieman yllättynyt, että nuo ei tuosta kummenneet. Aamuyöllä jomottelut kuitenkin loppui seinään. Jomotteluista innostuneena kuitenkin aloin lähes maanisesti touhuilla ympäri kotia, että kaikki on varmasti vielä kerran valmista lähtöä varten. Tuli pestyä pari koneellista pyykkiä, imuroitua, luututtua lattiat, pestyä kylppärit, lasten huoneet ja vessat, jopa jääkaapin siivosin. Sekin tuntui älyttömän tärkeältä just nyt :D Sitten tuli väsy ja nukuin päikkärit. Sitten taas vuoteessa makoillessa tuntui jomotteluja aina välillä. Tässä illan aikanakin on vähän väliä jomotellut, mutta en näitä vielä ihan supistuksiksiksi sanoisi kuitenkaan. Katsellaan nyt mitä tuleman pitää. Yöllä olin jo ihan varma, että vauvan syntymäpäiväksi tulee 27.2, mutta nyt en sano enää mitään. Hiljaa hyvä tulee :)

ila mietin samaa, että jos menee kuitenkin sinne käynnistykseen asti, niin minulla se olisi ensi viikon puolessa välissä. Niin mietin että hypätäänkö sitä maaliskuisten matkaan vai jatketaanko kuitenkin tässä ketjussa kirjoittelua? Varmasti ainakin jokunen synnytys menee maaliskuulle, todennäköisesti tämä omakin :) Mulle passaa kyllä hyvin jos jatketaan tätäkin ketjua? Mites muut? Ja ila, pointsit positiivisesta ajattelusta, viikon päästä viimestään babyt on sylissä! :)

Pikku_Pallo, nam lettupäivä! Ja kyllä sitä saa itseä vähän hemmotella herkuilla! :) Ja varmasti tylsä juttu tuo miehen lipsautus vauvelin nimestä! Mutta voisittekohan te sanoa, että ei se ole vielä varma vaan yhtenä vaihtoehtona? :) Meillä on niin monta nimiehdotusta, että olen jo ihan päästä pyörällä mikä olisi paras.. Varmaan noin 10 kivaa nimeä, joista ei osata valita! Ja vielä ihan auki sekin tuleeko kaksi vai kolme nimeä. Toivon hartaasti, että kun nähdään vauva, niin tulee joku ahaa-elämys, että ihan selvästi on jonkun "nimen näköinen"! :D

Hepa_ minun siskolla on käynnistetty kaksi synnytystä yliajan vuoksi ja hänen kokemukset ovat olleet varsin kannustavia! Ei ole olleet mitenkään vaikeampia tai kivuliaampia kuin luomuna käynnistynyt synnytys. Olen parilta muultakin tutulta kuullut ihan hyviä kokemuksia, että onneksi se ei aina ole niin rajua menoa kuitenkaan. Mutta tietysti toivotaan kaikille meille että lähtisi luonnollisesti synnytys käyntiin, ainahan se paras vaihtoehto on!

Vissyliini, ihana että olet saanut vielä näillä viikoilla ultrassa kurkata pientä ja ovat katsoneet tuon istukan toiminnan ja muut ja sait vielä tuoreen kokoarvion. Ei varmasti hirveästi enää kerkeä muuttumaan! Kävin itse ultrassa kokoarviossa viikolla 37+5 muistaakseni. Kaikki oli tosi hyvin ja silloin tuntui että sillä tiedolla pärjään rauhallisesti loppuun asti. No nyt tuntuu, että siitä on jo niin pitkä aika että mikähän on tilanne tällä hetkellä! Välillä aina mietin että vieläköhän se istukka toimii kunnolla, onkohan lapsivettä jäljellä tarpeeksi ja onhan vauvalla kaikki hyvin! Myös koko mietityttää suuresti! Ja lähinnä se mahtuuko pikkumies tulemaan.

Jeps, iltapuuhiin taasen ja kohta jännittämään ensi yötä! Jotenkin tuntuu että yöllähän se lähtö tulee, oli se sitten tämä yö tai joku muu! Yöt on kyllä aika katkonaisia vessareissuineen, vaivalloisine kyljenkääntöineen kaikkineen.. Mutta hyvää totuttelua tulevaa yövalvomista ajatellen :D

RouvaRuusunen ja Poikanen rv .40+5
 
Viimeksi muokattu:
Hei ja anteeksi etten ole päivittänyt!!!

Meille syntyi leikkauksella TERVE Tyttövauva 3690g 51cm

22.2. Leikkauksella helsingissä. (suunniteltu oli 21.2)

Toipuminen on ollut hidasta, leikkasivat vahingossa rakkoon, vauva onneksi voi hyvin ja rakkaus valtava!
Huvittavinta oli että leikkurilääkäri tuli ennen leikkaussalista pääsyä vielä sanomaan että lisälapsille ei kohdun puolesta ole esteitä... :LOL: Johan niitä on jo neljä :heart:
Täällä on mahdottomat hormonihuurut, välillä itkeä pillittää välillä rakkautta jaetaan enemmän ku ukkokaan käsittää =) (eli ei taida jäädä neljään lapseen)
Meille syntyi siis ihan terve (saadaan kromosomitestit vielä 2 vkon kuluttua varmistuksineen) tyttö ja kilon enemmän painavampana kuin ennuste oli!

Kengu ja tyttö 5vrk
 
Paljon onnea vauvan saaneet :flower:

Kiitos synnytysketomuksista kaikille. Minä luen ne ihan mielelläni. =)

Olin yliaikaiskontrollissa tänään ja lauantaina käynnistetään jos ei mitään alkaa tapahtumaan, viikkoja tänään on 41+5.. sitkeä vauva!
Kanava oli vielä 1,5 cm ja sormella auki. Vauvalla kummiskin kaikki hyvin! <3

Odotos jatkuu.. ja jatkuu!

Mimaco ja pienokainen 41+5
 
Onnea kaikille muillekkin nyyttinsä syliin saaneille! :flower:

Myö päästiin pikkuherran kanssa tänään kotiin joten tässä hieman kertomusta.

Torstaina siis läksin äitipolille kun aamulla särki päätä ja kun ne paineet oli korkeet edellisen päivän neuvolassa sekä sitä valkuaista virtsassa. Äitipolille päästyäni ensin käyrille jonka jälkeen lääkärin juttusille. Lääkäri ultras ja kokeili kohdunsuun tilanteen. Paikat oli pehmentyny ja kanavaa jälellä 2cm, lapsiveden määrä vähentyny edellisviikon ultraan nähden ja afi oli 3,3. Ultran perusteella sano että lähetään käynnistämään koska myös istukka oli jo kypsä. Polilta sitten osastolle jossa otettiin ensimmäisenä toksemia kokeita ja se torstai aamuna alotettu virtsankeräys myös jatku. Torstaina sain ensimmäisen puolikkaan cytotec tabletin ja sillon myös seurailtiin miun verenpaineita sekä pikkuherran sydänkäyriä. Perjantaina aamusta sydänkäyrille ja miun verenpaineet jonka jälkeen sain toisen cytotec puolikaan. Valkuaisen määrä virtsassa noussu korkeemmalle mutta ei kuitenkaan vielä hälyyttävää. N. klo 13.00 uudelleen käyrille ja lääkäri oli päättäny että nyt annetaan jo kokonainen cytotec. Illalla vielä käyrillä ennen kun oisin saanu päivän viimesen cytotecin mutta supistuksia tuli 4 kymmenen minuutin sisällä joten cytotecia ei voinu enää antaa koska vauvalle ois voinu käydä jotain. Illalla vielä uudelleen käyrille jolloin vajaan tunnin supistus saldo oli hurjat 3! Pikkusen meinas siinä vaiheessa jo ottaa päähän kun mitään ei tuntunu tapahtuvan. Lauantaina jatkettiin aamusta lääkärin päätöksellä cytotecilla käyrän jälkeen. Toisen tabletin sain sitten klo 15.00. Illasta uudelleen käyrille ja taas kerran supistuksia kymmenen minuutin sisällä neljä joten en saanu taaskaan tablettia. Siinä vaiheessa meinas usko loppua. Sunnuntaina ois ollu käynnistelyssä välipäivä ja vähän uhkailivat että laittavat kotiin. Illalla sitten supistuksia tuli säännöllisesti n. kolme tuntia muttei mitenkään kivuliaita. Sain Panadolin yöksi. Sunnuntaina aamuyöllä heräsin kolmen aikaan supistukseen mikä tuntu jo melko kipeeltä, torkuin ja n. tunnin aikana tuli neljä kivuliaampaan supistusta lisää. Heräsin klo 3.55 vessaan ja sängystä noustessa tuntu samalta kun ois menkat alkanu ja jotain holahtanu housuun. kävin vessassa ja pönttöön hulahti lisää. Soitin yökölle että nyt tais mennä lapsivedet ja yökkö teki lapsivesitestin ensin alapäästä mutta tikku näytti vaan haaleesti plussaa, otti myös samalla sen streptokokki näytteen. Sitten teki lapsivesitestin pikkuhousunsuojasta jota en ollu uskaltanu heittää vessakäynnillä menemään. Testi näytti sitten vahvempaa plussaa. Limatulppaa tuli myös. Siitä sitten käyrille koska saliin eivät ottaneet ennen ku käyrää on otettu tunti osastolla. Käyrillä ollessa soitin tukihenkilölle että nyt voisit alkaa tulemaan. Supistuksia alko tulemaan niin tiuhaan ja niin kivuliaasti että päätin kokeilla TNS-laitetta. Se toi pientä helpotusta kun ensin lätkät oli selässä ja sitten siirrettiin reisiin. Klo 6.30 siirryin saliin ja supistukset säännöllisty 2-3 minuutin väleihin. Puol kasin aikaan siirryin ammeeseen jossa lilluin n. tunnin ajan supitukset alko olla niin kivuliaan tuntusia että en oikein tienny että miten päin olisin ja ajantaju tuntu häviivän kokonaan. Ammeen jälkeen siirryin omaan saliin uudestaan ja kokeilin ilokaasua. Se autto sen yhen ainoan kerran ja toisella kerralla meinas oksennus tulla kun se haju teki niin pahaa. Kätilö pyyti epiduraalin vaikka olin vasta 3 cm auki. Supistukset tunsin mutta ei ne enää kivuliaita ollu. Jossain vaiheessa olin kuitenkin niin kipee supistusten tullessa että kätilö soitti anestesialääkärin laittamaan toista epiduraalia. Ennen laittamista olin n. 6cm auki. Jossain vaiheessa ennen toista epiduraalia laitettiin oksitosiini tippa. Ja sain myös jonkun piikin reiteen mikä vissiin pehmenti reunoja lisää. :confused: Vähäinen ponnistuksen tarve tuli ennen toista epiduraalin laittoa. Olin siinä vaiheessa salissa yksin ja soittokello selän takana joten pidättelin. :) Epiduraalin laiton jälkeen sanoin kätilölle että ponnistuttaa ja sillon olin jo 8cm auki mutta reunaa vielä pikkusen jälellä. Toisen epiduraalin sain n. 12.40 ja sitten ooteltiin jonkun aikaa ja ponnistamaan aloin 13.10. Ponnistellessa tuntu että eikö poika meinaa millään tulla ulos ja jossain vaiheessa tunsin ku jotain ois revenny ja kysyinki kätilöltä että repeskö paikat. :D Taisin muutenkin olla hieman väsyny ja kivusta sekasin kun kiroilin vaan aina ponnistustarpeen tullessa ja kun rupesin ponnistamaan niin tuntu että happi loppuu ihan just kesken kovimman ponnistuksen. Poika näki salin lamput klo 13.47 käsi hieman poskella. Kätilö tutki paikat ja sano että emätin on hieman revenny joten kaks kosmeettista tikkiä sain. Virtsaputken suulle tuli myös pientä ihorikkoa. Olin jotenki niin uupunu koko synnytyksestä että kun kätilö rupes ompelemaan tikkejä kyselin vaan että sattuuko se ompelu :LOL:. Tukihenkilö ja kätilö vaan nauro miulle ja sano että eiköhän tuo äskeinen koskenu enemmän. :) Verta menetin synnytyksessä 200ml ja olin melko kalpee. Verenpaineet oli synnytyksen aikana korkeet muista yhen yläpainelukeman mikä huiteli 180 yläpuolella synnytyksen jälkeen olin niin kalpee että mittasivat paineet ennen lähtöä yläpaine oli laskenu alle 120. Salissa ollessa vielä söin ja kävin vielä suihkussa jonka jälkeen lähettiin osastolle. Vaikka olinki melko kalpee ja väsyny kävelin osastolle omin jaloin. Seuraavana päivänä tarkistivat hemoglobiinin miusta mikä oli 118.

Osastolla ollessa tuntu että maito alko nousta melko saman tien. Lisämaitoo annettiin sillon sunnuntaina ja vielä muutaman kerran maanantaina ja poitsun paino lähti hieman laskuun. Eilen illalla kylvetin pojan ja punnittiin poika, paino oli laskenu syntymäpainosta 3050g. Viime yönä tissiteltiin kahen tunnin välein ja pojan paino oli tänä aamuna 3125g! Eilen myös sen kylvetyksen jälkeen tuntu että mitä ihmettä miun rinnoille nyt tapahtuu. Maito hulahti ihan kerralla rintoihin. Olin jo päivällä pyytän maidonkerääjän kun toinen rinta herutti aina imettäessä ja tänään jouduin pyytämään pumpun kun tuntu että poika söi ittensä täyteen mutta miun rinnat tuntuu niin täysiltä ettei mitään järkee. :D

Toivottavasti tuosta tekstistä saapi jotain selvää. Tämä mamma on nyt tyytyväisenä kotona pienen miehensä kanssa 6 päivän sairaalassa olon jälkeen.

Doris ja Pikkuherra 3vrk
 
Huomenta!

Ihanaa että täällä on muitakin yliaikasia. Tuntuu välillä jotenkin lamaannuttavalta, kun vauva ei vaan tuu. Toiset saa monta vikkoo etuajassakin. Nooh elämä on.

Äitiyspoliklinikalle sain huomen aamuksi yliaikaiskontrolliajan, katotaan sit mitä ne siellä tuumaa. Koko ajan särkee ja kolottaa, mutta sen kummempaa ei sit tapahdukkaan.

Onnea kaikille vauvan jo saaneille ja suuri kiitos synnytyskertomuksista.

Annemiini & Tinttis 41+3
 
Terveisiä tyksistä! En ole kylläkään vielä synnytyspuuhiin päässy, mutta häätötoimenpiteet on nyt aloitettu elikkä käynnistykseen ottivat. Viikkoja tänään 41+5, mutta koska 42 tulee täyteen lauantaina eikä viikonloppuna kuulemma oteta käynnistyksiä niin jäin sit jo nyt. Kohdunsuun tilanne oli sellanen että hyvin pehmeää kanavaa oli vielä 2cm ja kohdunsuu 2,5cm auki. Olisivat laittaneet ballongin mut tosiaan koska ks oli jo ton verran auki niin se olis varmaan tippunut melkein heti pois, joten cytoteceilla mennään. Supistuksia tulee useampi tunnissa, mutta lähes kivuttomia ovat, ton ekan lääkkeen jälkeen ehkä aavistuksen napakoituneet. Vauvan painoarvio ultralla oli siinä 3,4kg pintaan.

Toivottavasti en joutuis kovin kauaa täällä odottelemaan käynnistymistä, alkaa nyt jo tylsistyttää vaikka oon ollu täällä vasta kolme tuntia :D
 
Olipas paljon ja monenlaisia uutisia sitten viime käyntini (joskus su 24.2. lueskelin)

Onnea kaikille nyytin saaneille ja tsemppiä kaikille lopuille:kyl ne vauvat sieltä saapuvat aikanaan.

Kengumamma: mahtavia uutisia - aina mukavampi näin päin et huolet näyttäis helpottavan.

Marita30: :hug: Suuret voimahalit sinne - onnes lääketiede pystyy ihmeisiin nykyisin. En kyl tiedä mitä teidän diagnoosi tarkoittaa, mutta maalaisjärjelllä ajateltuna ei liene kamalan hirveän vakavaa lääkärin silmiin, kun ei laittanu jatkotutkimuksiin välittömästi, vaan pääsitte kotiin. Vanhemmillehan toki kaikki lasten diagnoosit on aina huolenaiheita. Mut huippujuttu, jos oot niin vahva ette oot googlettanu - se kun ei oo aina (koskaan?) mikään hyvä vaihtoehto selvitellä asioita (nimimerkillä kokemusta lasten dignoosien googlettamisesta=turhien stressien aiheuttamista).

Omat uutiset: Meille syntyi pieni herra ma aamuna viiden aikoihin eli POIKA 25.2. 3500 g ja 51 cm, rv 40+2 Eilen myöhään illalla kotiuduttiin saatuamme viimeisestä bilirubiiniseurannasta "vapauttava" tulos. Nyt täällä nautiskelemme kaikesta (tai melkein kaikesta: äiti tuskin voi "nauttia" kivikovista valtavista tisseistään:D, ehkä paremminkin olla onnellinen, että imetys onnistuu...)

Vielä tuteista: en ottanu omaa mukaan ja viime yönä kadutti - kotona oli vain erimallisia tutteja kuin sairaalan lainaama ja siksi yömme oli vähän rikkonainen. Meidän poika kun selvästi tarvitsi tutin, kätilö toi sen kun oli nähnyt "miten paljon ja hyvin vauva syö rintaa" ja "että äidin rinnanpäät olisivat sitten ruokailua varten kunnossa". Mutta siis meille ainakin tutti on aivan "välttämätön" - tänään edessä kauppareissu ostamaan samanmallinen tutti kuin sairaalassa oli...
 
Päivitys täältäkin:)
Meille syntyi elektiivisellä sektiolla 40+3 viikolla 26.2. pieni tyttö, 3380g, 51cm.

Sektio onnistui erinomaisesti, kipulääkitys on ollut toimiva (ei kipuja ollenkaan) ja kaikenkaikkiaan annoin synnytykselle 9 arvosanan. Ainoa miinus oli spinaalin laitto, kun ensimmäinen anestesialääkäri yritti kolme kertaa tuloksetta ja toinen vasta onnistui. Ollaan jo kotiuduttukin. Täytyy sanoa, että ensimmäisellä kerralla esikoisen kanssa, kun oli hätäsektio, oli aivan järkyttävän kamalaa ja pitkä palautuminen. Nyt kun leikattiin samaan kohtaan jne., oli erittäin positiivinen kokemus. Synnärillä ei siis oltu kuin 2,5 vrk.
 
Paljon onnea vauvoista Serafiina, Oila, Doris ja saikku!!
:flower: Kengumamma, aivan mahtava kuulla, että vauvalla oli kaikki hyvin!! Varmasti suuren suuri helpotus koko perheelle!

(.) POKS POKS 41!! Vauvaa ei täällä vieläkään.. Ihmeellistä hommaa tämä synnytys tällä kertaa! Kahtena yönä peräkkäin tuli napakoita supistuksia ja välillä jopa tosi kipeitä. Valvoin kaksi yötä peräkkäin ja seurailin supistuksia, valmistauduin lähtöön jne.. Kunnes aina juuri siinä vaiheessa, kun ajattelen että varmaan kohta olisi aika lähteä, loppuu supistukset kuin seinään. Kaksi aikaisempaa synnytystä on ollut sellaisia, että kun supistukset on alkaneet, niin ei ne kyllä enää ole loppuneet, vaan koko ajan pahentuneet ja lähtö on tullut. Ja viime yönähän minä sitten nukuin paremmin kuin moneen viikkoon, ei yhden yhtä supistusta, kävin vessassakin vain kerran! Siis tosi hyvä juttu sinänsä, nyt olen saanut voimia kerättyä jos the supistukset alkaa vihdoin :D
Kohta lähden neuvolaan, viimeiseen sellaiseen ja samalla varataan yliaikaisuuskontrolli ensi viikolle.

Monella muulla on siellä jo jännät paikat, tsemppiä kovasti koetukseen! Noin se voi tilanne äkkiä muuttua, kuten Vissyliinikin kirjoitti, että yhtäkkiä vaan ihan puskista meni vedet! Sitä odotellessa :D Hepalle tsemit käynnistykseen!

Tänään lähdetään miehen kanssa kyllä lounastelemaan ja kaupungille asioille. Pari päivää mennyt ihan harakoille, kun ollaan täällä muka oltu lähtövalmiudessa, koska luulin kyllä että synnytys olisi jo käynnissä. Mutta ei, tänään nautitaan elämästä ja mietitään ihan muita asioita! :) :popcorn:

RouvaRuusunen ja rakas Poikanen, tosiaan poks 41!
 

Yhteistyössä