Helmikuun helmet 2013 *helmikuu* meidän kuu!!

Keltakukka Mulla aloitettiin käynnistämään ison painoarvion vuoksi ja saman tien alkoi käyrillä tulla laskuja vauvan sydänäänissä. Ehkä tunti sytotecin antamisen jälkeen mulle alettiin antaa supistusten estolääkettä ja valmistella leikkaukseen. Se kaikki kävi tosi nopeesti ja olin aika shokissa. Vauva oli kuitenkin ihan kunnossa, 9 pisteen poika. Syytä niille laskuille ei tiedetä.

Mimmi83 ja Viltsu 1vko 1vrk

 

mimmi83 Hyvä, että saatiin sitten nopeasti turvaan! Samalla tavalla se meilläkin meni kiireen vilkkaa sektioon, kun sydänäänet laski. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin!

 

Keltakukka se tilanne synnytyksen jälkeen oli tosiaan aika hurja, ja mulle sanottiinkin, että jos se joskus myöhemmin alkaa ahdistamaan, niin voin mennä synnärille juttelemaan kätilöiden kanssa jotka tilanteessa oli. Nyt ei ainakaan ahdista, koska kävimme sen niin hyvin läpi sairaalassa, mutta tiedä sitten jos ja kun toinen lapsi hommataan, niin alkaako pelottaa, että sama tapahtuu uudelleen. Toivottavasti ei ala.
Ja tosiaan meillekkin syntyi melko pieni vauva. Syytä pieneen kokoon ei oikeastaan tiedetä, ja kaikki siis tytöllä oikein hyvin. Istukka oli kuulemma melko pieni ja mullahan oli raskausaikana lopussa verenpaineet vähän koholla, joten on mahdollista ettei istukka ole sitten toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Loppiaisena kun kävimme päivystyksessä niin silloin painoarvio oli vielä, että laskettuna aikana vauva painaisi n.3700g. Joten vissiin sen jälkeen jossain kohtaa on vauvan kasvu aika paljon hidastunut. No pääasia, että nyt tuntuu olevan kaikki kuitenkin hyvin :heart:
Selvisikö teillä miksi vauvalla oli ollut hätä masussa? Oliko sun istukka ihan hyvän kokoinen?

 

Onnea kaikille vauvan saaneille!
En ole hetkeen tällä puolella käynytkään ja ihana huomata paljon vauvoja tulleen maailmaan.
Ja onpa kyllä melkoinen määrä sektioita helmikuisilla. Hyvin jännää.

Kaikille siis tasapuolisesti vauvantuoksuista arkea, tää mamma lähtee nukkumaan, kun neitikin on unilla :heart:

Ärrät ja Helmi 3vko6vrk (puolenyön ylitys)

 

Bumble Syy ei ole ainakaan vielä selvinnyt, mutta istukka lähetettiin tutkittavaksi. Tuloksia en ole vielä saanut, mutta ulospäin istukka oli normaali. Aivan viime hetken ahdinko kyllä johtui johonkin kadonneesta lapsivedestä.

Tuossa tuo nyt kuitenkin tissillä tuhisee

 

Huomenta mammat!

Synnytyksestä tulin pääpiirteissään kirjoittamaan, eli 25.2 oli aika äitipolille tarkistukseen, kun la oli ylitetty 23.pv. Lääkäri teki painoarvion, 4200g ja sisätutkimuksessa selvisi että olin jo 4cm auki. Kysyi haluanko synnyttää tänään. Kävin muutaman tunnin hoitamassa esikoiselle hoitopaikan ja hakeen kassin ja miehen.

Kahden jälkeen puhkaistiin vedet ja aloin tuntemaan supistuksiakin. Aika pian sain ilokaasun joka auttoi hyvin jonkin aikaa. Sitten lisättiin kaveriksi kohdunkaulanpuudute, ja taas oli kivaa. Tehon laskiessa toinen puudute, mutta en huomannu tehoa. Supparit alkoivat jo harventuakin ja tipalla vauhditettiin. Silloin kipu alkoi tuntua jotenkin sietämättömältä ja lääkäri kysyi harmittaako kun sanoin haluavani synnyttää tänään 6 tuntia oli kulunut ja sain ponnistaa 15 minuuttia.
Neljä tikkiä laitettiin, ihan pikkujuttuja.

Rd:stä huolimatta tytöllä ei mitään ongelmaa, ei ole pullea sokerivauva. Bilirubiini tosin nousi korkealle ja olikin vuorokauden valohoidossa. Maanantaina mentiin ja lauantaina päästiin pois. Nyt herätellään muutaman tunnin välein syömään tuon vuoksi vaikka koon puolesta ei niin huolta, 4110g ja 52,5cm.

Hirveä turvotus tuli synnytyksen jälkeen! Nyt alkaa jo olla pois, oon tankannu ananasmehua ja vettä. Ja imettänyt paljon, suihkuaa niin että pakkaseen asti saa pumpata Painokin laskenut kivasti, pari kiloa lähtöpainoon jäljellä. 12 tuli kaikenkaikkiaan.

Tavallaan ikävä sitä vauvamahaa, mutta toisaalta mahtavaa kun voi liikkua ja puuhailla ilman liitoskipuja ja puuskutuksia, voi istua jalat ristissä ja sykkyrässä, maata selällään ja mahallaan (mikäli tisseihin ei just satu) ja mahdun suihkukoppiin ilman että maha koskee kylmään oviaukkoon!

Halibut ja Punni 8-9pv, miten sen nyt ottaa kun illasta syntyi

 

Voihan nenä! Kirjoitin kännyllä pitkät pätkät synnytyskertomusta jokaisine yksityiskohtineen, niin nyt se
sitten katosi.. En jaksa kirjoittaa heti uudestaan, niin nyt kirjoitan lyhennetyn version!

Mutta tärkeimpään asiaan eli tosiaan toissa iltana alkoi supistella ja 5.3 klo.4 syntyi ihana, rakas
Poika mitoin 4040g ja 51cm! <3 Hän on niin ihana! Hurmannut koko perheen! Valtava onnellisuuden
tunne on vallannut minut!

Synnytys oli pisin kolmesta synnytyksestäni ja myös rankin. Avauduin todella hitaasti ja kivut
alusta asti aivan järkyttävät! Aikaisemmissa synnytyksissä olen pärjännyt mukavasti noin 8cm
ja luomuna menneet loppuun asti, mutta nyt supistukset oli ihan omaa luokkaansa. Jännä kyllä
miten voi olla erilaisia! Mutta otin spinaalin tällä kertaa ja voi jestas miten i-h-a-n-a!
Vaikutti välittömästi ja kivut hävisi kokonaan! Ihana lämmöntunne jalossa ja uskomattoman
hyvä olotila! Pari tuntia sainkin levättyä ja kerättyä voimia. Sitten alkoi ponnistuttaa kovasti ja
nopean ponnistusvaiheen jälkeen pikkuinen tuli vauhdilla maailmaan! Jännitystäkin oli matkassa,
kun vauvan sydänäänet alkoivat laskemaan vaarallisen matalalle jokaisella supistuksella ja
kalvojen puhkaisun jälkeen romahtivat. Minut komennettiin kontalleen ja saliin pölähti
porukkaa ottamaan verikokeita ja hätäsektiosta puhuttiin, kunnes sykkeet korjaantuivat
Itsekseen ja pysyivätkin sitten hyvinä.

Minulle tuli pieni repeämä ja laitettiin pari kosmeettista ommelta. Olen toipunut uskomattoman
nopeasti ja imetys sujuu hienosti! Tuntuu että olen elämäni kunnossa ja tämä valtava onnellisuuden
tunne on jotain käsittämätöntä! <3

Onnea vielä ihan kaikille meille! Ja tsemppiä jos siell vielä joku kärvistelee! Vai olinkohan
minä viimeinen villahousu helmikuisissa?

RouvaRuusunen ja ihana Poikanen 1,5vrk ;-)

Viesti on tosiaan kännyllä kirjoitettu, niin teksti saattaa tulla vähän sekavasti. Toivottavasti
saa selvää!

 

Heippa vaan piiitkästä aikaa! Ja onnea kaikille vauvan saaneille! :flower:

Meille syntyi "pieni ja siro" tyttö, 4100g, 51cm 27.2.2013, klo:18.25 Kirjottelen tarkemmat tarinat kunhan kunnolla pystyn istumaan tässä koneella, eppari leikattu synnytyksessä, niin ei ihan mukavin oo istua vielä tässä työtuolilla... Päästiin sairaalasta vasta toissa päivänä kun tyttö oli alkupäivät teholla sokereiden ja antibiootin takia... Nyt kuitenkin kotona ja kaikki hyvin!

Heidukka ja tyttö Mytty 1vko

 

Hirmu paljon onnea Heidukka!!! Ihanaa, Ihanaa! :heart::flower::heart:

 

heipat,

meille syntyi poika ma 25.2 klo 04.12. synnytyksen kesto 4h 20min mutta sairaalassa viihdyin edellisestä perjantaista koska osa vedestä meni sillon. la ja su jumpattii pitkin sairaalan portaita ja pihaa kun ei säännöllisiä supistuksia vaan kuulunut. su-ma yönä meni sit loput vedet ja puoliltaöin kiikutettiin saliin. supistukset tuntu lantiossa niin eivät näkyneet käyrissä. salissa sain ilokaasun kaveriksi ja aikapian kohdunkaulan puudutuksen sekä epiduraaklin. siinä sitten muutaman tunnin nukuin kunnes sain luvan ponnistaa. kolme minuuttia meni niin poika oli maailmassa pieni repeämä tuli jota lääkäri tikkasi pari tuntia. lopulta paikkasi ompelusta aiheutuneita reikiä :/

25.2 poika 3510g, 51 cm

 

Onnea uusille vauvan saaneille :flower:!

Alkaako kaikki nyytit olla syntyneet, vai vieläkö joku odottelee omaansa ? Harmi kun ei saada nyt tuota etusivua päivitettyä.

Bumble & pikkuinen 1vk6vrk (hui, kohta pieni on jo 2viikkoa!) :heart:

 

Yritin jo sairaalassa ollessa kirjotella synnytyskertomusta, mutta keskenhän se jäi. Nyt ollaan neljättä päivää neidin kanssa kotona ja on alkanut suostua hetkittäin nukkumaan muuallakin kuin sylissä (eli siinä mihin imetyksen jälkeen sammuu), niin yritetään paremmalla onnella.

Tosiaan viime torstaina oltiin äitipolilla yliaikaiskäynnillä 41+5 ja jäin sit käynnistykseen kun kohdunkaulan tilannekin oli jo hiukan kypsynyt. Sain Cytotecia ja ensimmäisenä päivänä se ei aiheuttanut pientä supistelua kummempaa. Seuraavana aamuna kohdunsuun tilanne oli samassa kuin edellisenäkin, jatkettiin siis lääkkeillä. Päivällä ennen toista pilleriä otetun käyrän aikana tuntui että jotain olis lirahtanut siteeseen, pieni läikkä jotain vaaleanpunertavaa. Odoteltiin sit tunti että tuleeko sitä lisää, mutta kun ei tullut eikä juuri supistanut niin sain vielä toisen cytotecin. Siitä tunnin päästä alkoi napakat supistukset muutaman minuutin välein koko ajan kipeytyen ja siteeseen lorahteli reilusti veren, liman ja lapsiveden sekoitusta. Neljän maissa soitin miehelle että vois alkaa hiljalleen tulla paikalle tai ettei ainakaan jäisi kamalasti ylitöihin (tunnin matka sairaalaan). Sit otettiin käyrää, minkä aikana olo oli jo todella tuskainen siinä makuuasennossa. Käyrän jälkeen kätilöö teki sisätutkimuksen, 4cm auki ja kanava hävinnyt. Päätettiin siirtyä saliin ja mies saapui juuri siinä vaiheessa sopivasti paikalle. Salissa oltiin vähän ennen klo 18 ja otettiin käyrää seisten. Muutenkin koko ajan salissa seisoin ja nojailin sänkyyn. Kokeilin hetken suihkua, mutta siitä ei ollut apua kun kipu tuntui niin monessa eri paikassa eikä saanut suihkuteltua kuin yhtä kohtaa. Sain sit muutaman akupunktioneulan selkään ja ne helpottikin selkäkipuun. Sit hengittelin ilokaasua ja steppailin paikallani supistuksen aikana. Vähän ennen klo 20 sanoin kätilölle, että nyt voisin kokeilla kohdunkaulan puudutusta (olin yrittänyt säästellä sitä ja pärjätä mahdollisimman pitkään ilman, koska toiveena oli myös pärjätä ilman selkäpuudutuksia), mutta sit ku siirryin sängylle sisätutkimusta varten, niin alkoikin tuntua vähän ponnistamisen tarvetta. Olin 8-9cm auki ja kätilö lähti äkkiä hakemaan lääkäriä. Kun lääkäri tuli, mulla oli jo pakottava ponnistamisen tarve ja tosiaan lääkäri totesi että vauvan pää on jo ihan siinä, et ei saatu enää pcb:tä eikä edes pudendaalia. Siitä sit 8min ponnistamisella olikin neitokainen maailmassa ja kovasti oli tyttö heti reippaana huutelemassa. Nyrkki poskella sieltä tultiin, että vähän sillä kädellään sai repäistyä mutta tosiaan tuli ensimmäisen asteen repeämä ja sekin lähinnä häpyhuuliin, välilihalle taisi tulla yksi ommel. Istukka tuli helposti ja vuoto normaali. Kaiken kaikkiaan siis synnytys meni mielettömän hyvin ja nopeasti, 3h55min tuli kokonaiskestoksi.

Sairaalassa oltiin kolme yötä. Alkuun vähän paino laski kun tyttö purskutteli lapsivettä koko ensimmäisen yön eikä syönyt yhtään. Sit kuitenkin masuvaiva helpotti ja maitoa tulee reilusti, niin lähti paino hienosti nousuun. Eilen käytiin neuvolassa ja painoa oli tullut hienosti 130g kolmessa päivässä. Aikamoinen tissitakiainen tuo tyttö on, eikä oikeen meinaa päivällä nukkua muualla kuin sylissä. Yöllä nukkuu hienosti kolme tuntia tai vähän enemmänkin. Rinnanpäät mulla on aivan ruvella ja imetys tekee mielettömän kipeää, neuvolan terkka on tulossa kotiin katsomaan imuotetta josko sitä sais paremmaksi. Alan kyllä jo nyt olla niin väsynyt tähän itken&imetän -yhtälöön että jos ei pian ala helpottaa niin alan vaikka lypsää ja antaa sitä pullosta kun maitoa kuitenkin reilusti tulee. No, toivotaan että terkan käynnistä olis apua ja voihan olla että se muutenkin helpottais kunhan rinnat tottuu tohon jatkuvaan ärsytykseen.

Mutta tyttö on aivan ihana, hirmu virkeä. Tukka on pitkä ja tumma, kyllä sitä vaan ei meinaa uskoa että on itse saanu aikaan jotain noin mahtavaa <3

Hepa_ ja typy 1vko

 

Tässäpä tätä meidän tarinaa:
Elikkäs mahataudista toivuttuani sunnuntaina 24.2.13 alkoi supistella, välillä kovemmin, välillä rauhallisemmin. Selkään sattui ja lonkkiin myös, ei toivettakaan että sängyssä olisin nukkunut, joten torkuin istuiltani sohvalla. Sama jatkui koko maanantain, itku kurkusssa jäin kotiin kun miehen oli pakko lähtee töihin. Sanoin, että yritän kestää siihen asti kun pääset kotiin. Päivällä tulikin supistamaton jakso ja hyvin meni sinne iltaan asti. Päätettiin sitten lähteä käymään KYSillä, josko saisin jotain vahvempaa kipulääkettä, että saisin nukkua. Olin käyrillä ja lääkäri katsoi tilanteen, ei edistystä sitten synnytystapa-arvion, mutta ottivat kammariin yöksi ja lääkitsivät Oxanest -piikillä. En kuitenkaan saanut nukuttua kun supistukset tuntui kipupiikin läpi, mutta selkään ja lonkkiin ei koskenu. Sain sitten yöllä lisää lääkettä nukahtamislääkkeen ja panadolin, sillä nukuin sitten aamuun. Lääkäri kierrolla tarkisti tilanteen ja hups heijakkaa yön aikana kohdun suu olikin avautunut kolmeen senttiin. Ei luvattu käynnistystä, mutta osastolle ainakin yhdeksi yön seuduksi, jospa synnytys lähtisi etenemään! Ja saisin vahvempaa kipulääkettä, että saisin nukuttua. Tiistain sitten kävelin ja kävelin osaston käytäviä ja manasin ettei vauva ikinä synny. Kävin suihkussa, se auttoi sen hetken... Kokeilin kahteen otteeseen myös aqua rakkuloita, neljä rakkulaa laitettiin kahdesti. Laittaminen sattui niin kauheesti, että taju meinas mennä, mutta ekalla kerralla ne tosiaan auttoi kaksi tuntia, toisella kerralla ei enää niin tehokasta apua ollut. Ja taas kävein, käyrillä olo oli tuskaa kun piti sängyssä olla. Huonekaverit lohduttelivat että kyllä se tämän päivän aikana... En uskonut... Illalla sitten lääkittiin mamma tokkuraan, kaikki lääkkeet kerralla ja sitten unta palloon! Nukuin aamuyöhön kolmeen asti ja sitten tuumailin, että nyt kyllä koskee niin kovasti että lähdettävä lisää lääkettä pyytämään. No käyrille ensin ja sitten sisätutkimus, olinkin sitten neljä senttiä auki ja soittelemaan miehelle, että alappas tulla KYSiä kohti siirrytään saliin. Sain peräruiskeen osastolla ja keräsin kampeet ja salissa olin KLO: 05.30. Synnytys katsottiin alkaneeksi 27.2.13 KLO: 03.00.

Aluksi pärjäilin hienosti ilokaasun voimin, tosin sängyssä en voinut edelleenkään olla ja yritettiin asetella anturit niin että sain istua kiikussa. Sitten toivoin että saisin kävellä, puolisen tuntia kävelin ja sitten tuumasin että nyt ei pärjää enää ja uudestaan piuhoihin ja ilokaasua. Tarkistivat kohdun suun tilanteen KLO: 07.45 auki 5cm, pyydettiin anestesia-lääkäri laittamaan epiduraalia, sillä kesti aika kauan ennen kun tuli ja sitten kesti kauan ennen kun sai koko epiduraalin laitettua, oli vielä sellainen huonoa suomea puhuva lääkäri, niin en saanu selvää aina ohjeista. No epiduraalin saatuani olin taivaassa, mihinkään ei koskenu ja kaikki oli taas hyvin. Kävin omilla jaloilla vessassakin. Kovaa kutinaa aiheutti mulle toi epiduraali, mutta pieni paha siinä miten se muuten auttoi niin täydellisesti. KLO: 10.42 lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot, kirkas vesi, aloitettiin samalla oksitosiini tippa vauhdittamaan supistuksia. Painon tunne alaosastossa lisääntyy, pääsen vessaan. Oksitosiinia lisätään. KLO: 13.40 painon tunne lisääntyy hurjasti, kohdun suulla edessä lippa, kokeilen konttaus-asentoa, jospa vauva laskeutuisi lipan yli. KLO: 14.05 alkaa ponnistuttaa voimakkaasti, lääkäri tulee katsomaan tilanteen. Otetaan verikokeita. Kuume alkaa nousta, samoin vauvan sykkeet. Aloitetaan antibiootti tippa. KLO: 15.15 Laitetaan spiraali, ns. "pinni" vauvan päähän (sydänääniseuranta) ja kohtuun IUP-katetri (kohdun sisäinen paineenmittaus), samalla vielä laitettiin tippumaan Parasetamol kuumetta alentamaan (toivottiin myös että se alentaisi vauvan sykkeitä, jotka huiteli n. 200). Olin sitten jonkun aikaa konttausasennossa ja hengittelin ilokaasua supistuksiin, se auttoi hyvin ja asento tuntui hyvälle. KLO: 16.20 vauvan päästä otetaan mikro verinäyte, joka kuitenkin hyvä, alakautta voi synnyttää. KLO: 17.05 alkaa ponnistuttaa kovasti, yritetään saada lippaa työntämällä pois, se kuitenkin pyrkii aina palautumaan. Saan ponnistaa omien tuntemusten mukaan ja samalla hengitellä ilokaasua. KLO: 17.30 Vauvan sykkeet korkeat, otetaan uusi mikroverinäyte vauvan päästä, arvot normaalit. Samalla ultrassa selviää, että vauva on avotarjonnassa, eli naama ylöspäin, lääkäri alkaa valmistella imukuppi synnytystä. KLO: 17.50 minut katetroitiin ja vaikka ei edes pissittänyt niin rakosta tuli virtsaa 600ml!!! HUHUH! Ponnistuttaa koko ajan kovasti, saan luvan alkaa aktiivisesti ponnistaa. Kätilö leikkasi välilihaa ja lääkäri kiinnitti imukuppia, koski ihan helvetisti! Ja imukuppihan irtosi kaikenkaikkiaan neljä kertaa ja jokainen laitto koski ihan hirveesti. Luulin ettei se tuska ikinä lopu. Tässä vaiheessa sali oli täynnä porukkaa; yksi painoi mahasta, neljä piti jaloista, mies työnsi päästä, lääkäri veti vauvaa ja sitten oli pari opiskelijaa seuraamassa tilannetta. KLO: 18.25 SYNTYY VIHDOIN TYTTÖ. Isä ei kerennyt leikata napanuoraa. Vauva oli hetken rinnalla ja sitten vaisu neiti vietiin heti vilvoitteluun, annettu happea ja sitten alkoi virkoamaan. Pisteet 5 ja viiden minuutin pisteet 7. Jälkeiset syntyvät melkein heti perään ja sitten äiti kursittiin kasaan. Kätilö ja isä pesivät, punnitsivat ja pukivat vauvan. Kävin suihkussa, imetin tytön ja saatiin onnittelukahvit! Osastolle siirryttiin n. KLO: 20.30.

Siinäpä se synntystarina! Oma tarinansa sitten se osastolla olo ja teholle siirtyminen
Heidukka ja tyttö Mytty 1vko 2pv

 

Aika hurjan kuuloinen tuo Heidukan tarina. Mutta hymynaama lopussa taitaa kertoa, että ainakaan ihan hirveitä traumoja ei jäänyt.

Onnea vielä kaikille uusille vauvan saaneille! :flower:

 

Paljon onnea lemmuli ja katti_!! :heart::flower:

 

Vihdoin ja viimein meidänkin odotus palkittiin ja ihana tyttömme syntyi 7.3.2013 klo 21.29 rv 41+2. Paino 4780g, pituus 55,5cm ja päänympärys 37cm. poikaolo ei näin ollen pitänyt paikkaansa
Iso tyttö tuli ja äiti on ikionnellinen, vaikka joka kohtaa kolottaa. Mutta on se vaan tämän arvoista <3
Synnytystä alettiin käynnistää jo maanantaina 4.3, mutta kiireettömyyden takia synnytystä ei haluttu jouduttaa liikaa ja lapsivedet menivät to 7.3 klo 15.30 ja siitä päästiin vasta kunnolla vauhtiin. Alettiin siis käynnistää vauvan normaalia suuremman koon takia puolikkailla cytoteceillä maanantaina ja tiistaina, joista ei aiheutunut kuin muutama supistus jotka aina nekin loppuivat iltaan mennessä,keskiviikkona ronkittiin ja yritettiin laittaa ballonkia siinä onnistumatta ja vasta torstaina aloin saada kokonaisia cytotecejä joista vasta toinen tehosi ensin vain hieman supistelemalla ja sitten lapsivesien menolla.
Synnytys siis kesti 6 tuntia lapsivesien menosta itse synnytykseen. Ponnistusvaihe kesti n. 40 minuuttia ja pari tikkiä tuli, mutta ei pahempia repeämiä. Kivunlievityksinä oli ensin allas n. tunnin jonka jälkeen sain epiduraalin jossain puoli seitsemän maissa ja avautuminen kävikin nopeasti sillä täysin auki olin kahdeksan maissa.
Kätilö oli todella mukava ja kannustava, vaikka ei ollut juuri paikalla kuin loppuvaiheessa,sillä melkein kaikki salit olivat täynnä ja kaikilla synnyttäjillä lähes sama vaihe menossa kätilöitä oli töissä vain kolme.
Tuossapa se taisi olla pääpiirteittäin, en ehdi enempää kirjoittaa nyt.

Onnea vielä muillekkin urakkansa päätökseen saaneelle !

AnniMarj ja prinsessa 1,5pvä

 

Täällä lenkkari vielä yhdes koos 41+2 menos nyt.

 

Paljon onnea AnniMarj! :heart::flower:

 

Moikka! Pojan palleron 4230g ja 53cm kanssa kotiuduttiin tänään. Ei auttanu vesien meno synnytystä käynnistämään ja 5 vrk meni käynnistellessä, ennenkuin viimeiseltä syntyi tiistaina 5.3. klo 13.33.

Lisää sitten paremmalla ajalla!!

Vissyliini ja pikku-isäntä 4vrk

 

Onnea taas uudet vauvan saaneet :flower: Ainakin oli Annimarj ja Vissyliini

 

Onnea kaikille vauvan saaneille! :flower:

Heidukka ja tyttö Mytty 1vko 4pv

 

Onnea AnniMarj ja Vissyliini! Vihdoin ne sieltä putkahti

Ja lenkkarille vielä oikein kovat tsempitykset!

Keltakukka ja poju 3 viikkoa

 

Hurjasti onnea Vissyliini!!! Kiva kuulla, että sinäkin oot sitte saanu sen urakan päätökseen. :heart::flower:

 

Heipsan! Vieläkös täällä on ketään
Anteeksi että tässä on kestänyt mutta jos nyt nopsaan kirjoittelen vähän kertomusta

Perjantai päivänä alkoi tulemaan suht säännöllisesti koko päivän supistuksia jotka kestikin sitten iltaan asti ja 10 maissa illallalähdettiin käymään synnärillä josko sais jotain vähän vahvempaa kipulääkettä Kätilö ajatteli että no tuskin tässä mitään mut olinkin jo 4cm auki sain sitten särkylääkkeen ja istuskelin käyrillä ja halusin takaisin kotiin. Sitten mentiin kotsaan olin suihkusssa ja pyöriskelin johonkin yhteen asti yöllä kun en enää kestänyt lähdettiin takas sairaalalle josko sais lisää lääkettä, mut olinkin jo 7cm auki päästiin suoraan saliin. Niin jäi kaikki kamerat ja kassit kotiin Kun ei ollut tarkoitus jäädä.. siinä sitten ilokaasun voimalla vedettiin kunnes olin täysin auki ja kätilö tuli puhkomaan kalvot. ponnistusvaihe kesti n 7 min ja poika putkahti klo 4.24 maaailmaan pienen pieni repeämä tuli muttta tosi hyvin oon parantunut. Kilojakin on lähtenyt jo melkeinpä 12. Imetys sujuu suht kivasti mutta pienen keltaisuuden takia annetaan lisämaitoa.
aurinkoisin terveisin Syysvuokko ja poikanen 2vko 1pv :heart:

 

Lenkkari edelleen täällä. maanantaina kontrolli.