***HELMET 2008*** Toukokuu

Maidon luovuttajat jos teillä niin paljon maitoa tulee että on pakko pumppailla eikä itsellä ole käyttöä lisämaidolle, niin mitä jos laittaisitte vaikka neuvolan ilmoitustaululle ilmoituksen että teiltä voi hakea pientä maksua vastaan? Ei ihan hukkaan menisi, moni varmaan olisi innolla ostamassa. =) Neuvolan th varmaan suostuisi myös tietoa levittämään.
 
Ai niin galluppi, mä aloin aktiivisemmin kirjoitella kun tätä vauvaa alettiin kuumeilla, tuolla kuumeilupuolella siis kevätvauvasta haaveilijoiden pinossa. Aiemminkin kyllä tällä palstalla kävin mutta enimmäkseen taustailin, silloin tällöin jotain kirjoittelin.
 
No huh, tulipas taas kahlattua sivutolkulla juttua läpi, päivän olin koneelta pois niin tajuton määrä tekstiä tullut! :p

Ensinnäkin Tuttemui ihan mielettömästi onnea plussasta! =)

Jepsu hui kauheeta

:eek: toivottavasti selviää mistä kyse ja pojalla kaikki kunnossa!

Suihkuttelusta Ei käytetä juuri ollenkaan ammetta, suihkussa käytetään, on niiin paljon helpompaa kuin puljata ammeen kanssa pienessä kylppärissä ja tyhjennellä sitä suihkukaappiin...Sama homma tehtiin jo esikon kanssa, ei muuta kuin pikkunen koppaan pyyhkeeseen käärittynä odottamaan ja siitä suihkuun ja takas odottelemaan että saa itse kuivattua. Ja käytetään myös pää ja kasvot suihkun alla, vauvauintia harrastettiin pojan kanssa ja syksyllä lähdetään myös tytyn kanssa, niin siellä on oppinut ettei ole vaarallista vaikka naama kastuu-harjoitellaan siinä samalla sitten jo tulevia sukellutuksia varten. Mies meilläkin mielellään lapset suihkuttaa, on niin iso suihkukaappi että sinne menee kerralla mies molempien muksujen kanssa-eikä mun mielestä pikkunen ole liukas pidellä sylissä, tai sit siihen on vaan niin tottunu ettei enää ajattele... :p

G: oon seilannut täällä jo silloin kun esikoinen oli työn alla eli joskus -04 varmaan, mut silloin lähinnä vaan lueskelin. Helmiketjuun hyppäsin mukaan muistaakseni joskus viime kesänä tai alkusyksystä kun viimein uskalsin suurinpiirtein luottaa siihen että pieni pysyy matkassa...

Käytiin juu eilen siellä Ikeassa huonekalutäydennystä hakemassa ja sit matkan varrella pysähdyttiin vielä Jumbon stokkalla kun etsittiin pojulle kenkiä. Löytyihän ne kengät ja siinä samalla tarttui lapsille mukaan aika paljon muutakin! :whistle: :D Kotiin päästiin vasta yhdeksän jälkeen, hienosti V jaksoi koko päivän vaikka todettiinkin että on samaa sorttia kuin isoveli vauvana eli ei juurikaan nuku autossa tai jos ympärillä hälinää. Siinä neiti sitten sylissä könötti tukka pystyssä kun ei rattaissa jaksanut koko aikaa olla, ihmisiä tuntui pystymallin tukka kovasti hymyilyttävän, sen verran monella pää kääntyi! :LOL: Otti kyllä yöllä noita unia sitten takaisin ja heräsi syömään vasta aamuyöstä-nytkin vetää unta palloon parvekkeella jo kolmatta tuntia...
 
Niin, ja myös mulla ollut vauvana tuo ruskea makuupussi ja oranssi peitto, muistan kyllä ne joskus nähneeni vanhempien nurkissa ja pienempänä ne oli nukkeleikeissäkin mukana, pitääkin kysäistä vieläkö olisvat tallella...tuskin vaan...Mun äiti oli kyllä säästänyt yhden mun vanhan vaaleanpunaisen potkupuvun ja kesämekon, potkaria käytettiin sen aikaa kun mahtui ja mekko odottaa kesää, jotenkin herttaista pukea tyty samoihin vaatteisiin mitkä itsellä ollut. :heart: Lisäksi mummi on säästänyt pari mun vanhaa muutaman kerran käytettyä juhlamekkoa, sellasia jotka ovat oikeastaan ajattomia, odottavat vaan että tyty vähän kasvaa!
 
Meillä ei juurikaan oo säästössä mun pieniä vaatteita, mut pitäs mennä tonkii mitä porukoiden vintinkätköistä löytyy :p
Mutta mun mummo, joka on ompelija (ommellut n. 60 vuotta), niin on nyt mein likalle tehnyt suunilleen samanlaisia mekkoja, kuin omalle tyttärelleen (siis mun äidille) yli 50 vuotta sitten :D

*muoks* ja ne on hianoja :p
 
Kiitos kaikille tuesta!

Kaikki siis ok nyt. testien tulokset oli kaikissa todella hyvät. Ei mitään poikkeavaa. Itkuraivari kohtaus siis :'(

Kyllä nuo sairaala yöt on sitten tympeitä! ei siellä paljon nukuttua saanu kun lapset itki siellä ja keskola oli vieressä.

täytyy mennä.....

mä vaihdan takas muuten tutteli1 :sestä omneoon josko nuo massukivut loppus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kevytmelankolia:
Mä tänään vasta älysin! Mä oon jo niin vanha, että mun vanhin lapsistani pääsee ripille 22.6.2008. :heart: :heart:
Niin se aika vaan menee....
Mun vanhin pääsee 5 vuoden päästä...oon sillon 34v...oonkos mie sitte vanha :kieh: Aika rapakuntoseks nyttenki välillä ittesä tuntee :whistle:
 
ruskea makuupussi ja oranssi peitto
Oliks toi oranssipeitto se missä on sellaisia isoja punaisia palloja, sellaista pehmeää villaa tai jotain, ei kuitenkaan puuvillainen? Ja toi ruskea makuupussi on nähty myös, missä, sitä en muista. Oranssipeitto on mummolassa, mun vanhempien luona siis. Nyt nukkumaan kun N nukkuu sisällä. :wave:
 
Mites, kun olen lukenut, että täällä jotkut antais jo vauvalle velliä ja kiinteitäkin, niin onko teillä jokin erityinen syy miksi annatte jo nyt? Minulla vasta ensimmäinen lapsi, joten olen näissä ruokinta-asioissa kokematon ja ainoastaan tissimaidolla mennään eteenpäin. Ainakin olen ajatellut 6 kk:n asti. Oonkin nyt vähän pihalla, että hyötyykö siitä jotain, jos antaa jo nyt velliä tai kiinteitä? =)
 
Lammiska No mulla kiinteiden ja vellin antamisen syynä on se, että pikku-ukkeli saa vatsansa täyteen.
Kuiteski oli jo niin iso 3kk neuvolassa, että pelkkä maito ei riitä täyttämään. Tai hän söi sitten nälkäänsä jatkuvasti maitoa ja sitä tahtia sitten pulauttelikin, kun oli vatsa pinkeenä.
Nyt kun velliä antaa, niin syöttövälit 3-4 tuntia.

 
Terve taas!
Olipas ehtinyt tulla juttua sitten viimeisen.

Jepsu: Kyllä varmasti säikäytti tuo eilinen kohtaus! toivottavasti ei enää ikinä tule samaa tilannetta! :hug:

tuttemuille tosi paljon onnea uudesta raskaudesta! :heart: Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pystyisit nauttimaan raskaudesta. Toivottavasti tulet välillä kertomaan kuulumiasi meille! =)

Hurjaa miten täällä on joillain jo rippikouluikäisiä lapsia, ja jo ennen 35:ttä vuotta! Vitsi kun mäkin olisin saanut lapsia jo vuosia sitten! Teillä on ollut oikee meininki! Etenkin jahvetille oon vähän kade, mäkin haluun 29-vuotiaana olla neljän äiti...vielä ehtis, mutta tulisi kyllä tosi kiire :D

Pistin tytön just nukkumaan... Se on nukkunut tänään vaan jotain vartin torkkuja, oisko neljät ja sitten yhdet tunnin unet! Ei hitto, voisi pieni ymmärtää oman parhaansa ja nukkuisi! Nytkin se tuolla hölisee sängyssään...käyn kurkkaamassa.
 
Mä oon niin vihanen :kieh: :kieh: :kieh: Mun mies tekee pääsääntösesti 80% yötyötä, no nyt kuiteski oli tänään iltavuoro ja äsken soitti ja sanoi tekevänsä yövuoron perään |O
Mä odotin sitä kotiin kattoon lätkämatsii ja valmistelin just lapsille iltapalan, että saan heidät ajoissa nukkumaan, että voidaan miehen kanssa viettää kiva ilta.
On tää niin väärin :'(
 
Minä myös myönnän olevani pikkasen kade Jahvetille :) Vaikka mulla toiveissa ois 3 lapsosta, kaikki oon kuitenkin aatellut "tehdä" ennen kolmenkympin rajaa, mikäli vaan se meille suodaan ;) Mulla tähän ensimmäisen lapsen saanti-ajankohtaan on eniten vaikuttanut se, että halusin kaiken olevan ns. valmiina. Eli koulut käyty, ammatti, vakkarityö toisella meistä, oma asunto ja muutenkin kaikki ok. Nyt sitten viime keväänä saavutettiin loput "kriteerit" ja lopputulos ährää tuolla sängyssään unirätin kanssa =) Ihan oman taustani takia halusin vasta tällaiseen tilanteeseen perhettä perustaa, vaikka ollaankin kyllä jo 10 vuotta oltu mieheni kanssa.

Täytyy menne silittelemään poikaa vielä vähän... ehkä palailen myöhemmin...
 
Poika nukkuu ja tämän äiskän oma aika alkaa :D Mies lähti kaverinsa luo kattomaan peliä, siellä on kunnon kisastudio pystyssä.

Pikku-Katti: Mies on mua vuoden vanhempi ja on mut aikoinaan bongannut ruokakaupassa, jossa me molemmat käytiin vanhempiemme kanssa =) Että sellanen alku :LOL: Ollaan välillä asuttu eri kaupungeissa (mun opiskelut) ja oon vaihtarinakin ollut ulkomailla, mut kaikki tää on kestänyt :heart:
 
Kristelle: toi on niin ihanaa kun rakkaus kestää vaikka mitä! Meillä oli pari vuotta sitten aivan järkyttävä aviokriisi ja olimme miehen kanssa erossa n. 2 kk. Ero liittyi just tuohon aikuiseksi kasvamiseen ja itsenäistymiseen. Huomasin kuitenkin, että en tahdo mitään muuta niin paljon kuin olla hänen kanssaan. Nyt onneksi koko ikävä aika on jo unohdettu ja kaikki on taas hyvin. :)
 

Yhteistyössä