Heinäkuiset 2008

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mi-iu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mimi: kyllä minä ainakin olen ollut helpottunut siellä sairaalassa, et olen saanut levähtää isommilta lapsilta. Toki ikävä on ollut heitä, mutta ne ovat kuitenkin joka päivä käyneet katsomassa siellä äitiä niin kyllä sanoisin, et se vierailuaika on ollut siinä vaiheessa ihan riittävä :)
Ja kun ovat tulleet sairaalaan äitiä katsomaan niin minä olen sit viettänyt kyllä sen ajan nuitten isompien kans ja mies on saanut puolestaan sillon tutustua vauvaan. Näin meillä.

Sarah: me taidamme mennä ihan samoilla päivillä. Mulla on torstaina lasketunajan varmistusultra, josko nyt saatais tarkka päivä selville. La kuitenkin luultavasti heinä-elokuun vaihteessa.

Joku taisi tuskailla pitkää synnytysmatkaa, joka oli 40 kilsaa. Jos meijän vauva päättää syntyä heinäkuussa tai elokuun ekalla viikolla niin matkaa synnärille kertyy yli 200 kilsaa. Että revitäänpäs siitä sit huumoria!

Olo edelleen epäluuloinen tän raskauden suhteen.
 
Moi pitkästä aikaa! Roosa, kiitos nopeasta vastauksestasi osakeskeytyksen suhteen. Täytyy sanoa, että se kuulostaa todella hurjalta tavalta... Taitaa toisaalta olla helpotus, että sikiö olisi joka tapauksessa ilmeisesti tulossa kesken pois? Toivottavasti toinen pysyy kuitenkin tiukasti kiinni!! On se kyllä iso asia ja varmasti kaikenlaisia ajatuksia päässä pyörii... Mä oon menossa 9.1 sinne niskaturvotusultraan ja toivon, että kaikki on kunnossa. Joku puhui, ettei olis mitään oireita. Mullakaan ei ole ollut juuri mitään oireita. Ainoastaan n. 1,5 vkoa kuvottavaa oloa, joka helpotti jo pari-kolme viikkoa sitten. Nyt ei tunnu missään ja vaikka sikiön on jo nähnyt, niin tuntuu välillä epätodelliselta koko raskaus. Kerrottiin tosiaan jouluna sukulaisillemme ja yllätys yllätys kaikki oli tosi ilosia uutisesta! Oli kyl mukava seurata ihmisten ilmeitä...
 
Joo Lennu mullakin on paljon mahdollista,että tuo la siirtyy tosiaan jopa elokuun puolelle,jos siihen tk:lääkäriin on luottamista..
Minä en kyllä oikein luota siihen,hyvä ja hätä että erottaa oikean vasemmasta..Kun meidän tytöllä oli tässä syksyllä ensin viikon kova kuume ,jotain 40 astetta,ilmeisesti rs-virus..sit oli pari päivää terve ja sit taas nousi 40 astetta,ei ollut lääkärille tarpeeksi kuumetta!! Onneksi Lastenlääkäri passitti meidät heti puhelinsoiton perusteella verikokeisiin,jolta sain myös kunnon lääkitsemis ohjeet.Siis ihme touhua! Siinä sai raahata sairasta lasta pari kertaa lääkärille ihan turhaan..Olin kyllä niiiin kypsä siihen lääkäriin että...Ja nyt kiva kun joutuu menemään samalle tyypille taas :D Anyway,verikokeistahan ei löytynyt mitään tulehduksia tms..Mutta olisi voinut löytyä,pieni oli kuitenkin jo aika naatti,ja lääkärin asenne oli tosi ärsyttävän välinpitämätön!

Mulla on muutes se varmistus ultra kans torstaina,tsemppiä meille!
 
Heippa pitkästä aikaa! Joululoma reissu ohi ja eilen tultiin vihdoin kotiin, kyllä oli ihana tulla kotiin ja nukuttiin koko porukka tänä aamuna kymmeneen!

Ihanaa että olette jo ehtineet käydä np-ultrassa, ainakin Mi-iu ja Pikkumyy olivat jo käyneet. Olispa mullakin jo pian, mutta vielä täytyy toista viikkoa odottaa...

Mä olen alkanut oksentelemaan päivittäin, kummalista viime raskaudessa ei tälläistä ollut. Onneks se armoton väsymys on helpottanut eli olo on kuitenkin ihan hyvä. Ja eiköhän tuo pahoinvointikin muutaman viikon kuluttua helpota. Painoakaan ei ole herkuttelujen jälkeen tullut yhtään lisää vaikka olen syönyt kuin hevonen mutta olen tietty oksentanutkin eli paino ei ole päässyt nousemaan.

Mites meinaatte uutta vuotta juhlistaa? Me mennään toisen lapsikaveripariskunnan luo ja vietetään siellä rauhallista iltaa saunoen ja syöden ja ehkä muutama rakettikin ammutaan.

-Lellu rv 10+4-
 
mimi#: Mie kyllä olin ihan tippa linssissa, kun jouduin olemaan esikoisesta erossa kakkosen synnyttyä. Meidän muksuilla on ikäeroa 1v 9kk aika tasan ja esikoinen oli kotihoidossa, eikä oltu koskaan oltu yhtään yötä erossa (päiväsaikaankin vain muutaman kerran). Kakkonen oli 2 vrk, kun lähdettiin sairaalasta ja mie olin kyllä todella onnellinen, että pääsin kotiin esikoisen luokse! Hienoa, jos osaa homman ottaa levon kannalta niin kuin Lellu-79, mutta meillä taisi "napanuora olla vielä liian tiukalla" siihen. Ikävältä ei kukaan äiti voi välttyä, mutta asennehan se ratkaisee... Tuskin miekään tän kolmannen kanssa enää stressaan samalla tavalla, kun nyt on jo oppinu ottamaan ilon irti jokaisesta lepohetkestä, mitä ikinä vastaan tulee! :D

Kun panikoin siitä matkasta, niin tarkennettakoon vielä. Eihän se 200 km varmaan ole mikään ongelma, jos tietää, että synnytys tulee kestämään paljon pidempään kuin tuossa matkassa menee. Meillä vaan kakkosen kanssa mentiin sairaalaan silloin sillä asenteella, että takasin vielä tullaan yhtenä kappaleena (esikoisen kanssa homma venyi ja venyi), mutta kakkosen synnytys etenikin yllättävän nopeasti ja likka syntyi saman tien. Kun ei paljon varotellut tuo kakkonenkaan, niin en oikein usko, että kolmaskaan, mikäli meidän hoitajiin siinä sairaalassa on yhtään uskominen. Mies mietti jo, että ehtisköhän tässä vielä jonkun pikakurssin käydä, että olis sitten valmis kätilö, kun aika koittaa! ;)

Onko täällä muuten vielä joku muukin, jolla armoton väsymys ja pahoinvointi jatkuu edelleen? Eilen aamulla tosin heräsin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ilman pahoinvointia, jippii!!! Eli äklötystä ei enää ole sentään 24h, mutta kovasti odotan aikaa, jolloin ois taas "normaali" olotila... Kiva yrittää pitää salassa, kun vieraita on jouluna ja nyt vielä esikoisen synttäreillä ravannut vähän väliä ja emäntä keittelee kahvia naama vihreänä... :S

Onko muita, joilla hajuaisti tuntuu löytäneen ihan uusia ulottuvuuksia? En muista, että edellisissä raskauksissa olisi koskaan esim. kaikki pesuaineet yököttäneet näin... Tosin nyt kyllä käy nenään ihan kaikki hajut (tai jonkun muun mielestä tuoksut)! Mieluiten eläisin (ja elättäisin perheenkin) pelkillä puuroilla, ettei tarviis ruuankäryä haistella, mutta toistaiseksi oon vielä uhrautunut järjestämään vähän monipuolisemman ruokavalion. ;)
 
Unohdin sanoa aikaisemmin että lääkäri selvitti mulle sitä keskeytys asiaa ja sanoi että sitä sikiötä ei oteta pois vaan se jääpi sisälle ja kuihtuu ajan kanssa pois , jos tehdään sydämmen pysäytys sille sikiölle niin sillon on suurempi vaara että toisellekkin tapahtuu jotain koska tulehdus riski nousee kun neula viedään kohtuun, mut se oli yllätys että niitä ei oteta pois ollenkaan , nythän sikiö on vielä niin pieni.
Ennen viikkoa 16 keskeytykset olisi tehtävä että ei olisi haittaa toiselle sikiölle.
 
Roosa, tsemppiä ja jaksamista tuon asian kanssa! Tässä raskauden aikana kun pyörii muutenkin kaikki asiat päässä niin saatika sitten että joutuu miettimään noin vaikeaa asiaa. Toivotaan, että luonto hoitaa asian!

Joulun pyhät on vietetty ja on levätty ja syöty. Ilmeisesti raskaus ja tämä synkkä vuoden aika tekee sen että mikään ei huvita. Päivän ensimmäinen ajatus on että koska on ilta jotta pääsee nukkumaan.

Tänään menemme juhlimaan vuoden vaihdetta, mutta kotiinhan on tultava ajoissa sillä viimeinen aika millloin esikoinen on saatava nukkumaan on 22, joten ei mitkään hurjat juhlat ole tiedossa ;-)

Hauskaa vuoden viimeistä päivää!

Fantti
 
Hei, Roosalle tulin toivottamaan kovasti voimia ja toivon kovasti että keskeytys menee hyvin. Vaikea asia, itse olisin päätynyt samaan ratkaisuun. Itselläni on laskettu aika 7.7., olen kirjoittelut tuolla Tahkoojaplussissa/Tahkoojissa.
Mukavaa vuodenvaihdetta kaikille ja onnen vuotta 2008!
 
Hyvää vuoden viimeistä päivää kaikille,

Ensinnäkin osanottoni kaikille tällä palstalla kirjoittaneille, jotka ovat saaneet huonoja uutisia! Toivottavasti vuodesta 2008 tulee parempi, kyllä vaikeuksien kautta pääsee aina voittoon.

Itse tulin juuri äsken sairaalasta np-ultrasta, vihdoin ja viimein on tämä äärimmäisen epäselvä ja rassaava tilanne selvitetty. Kaikki ilmeisesti kunnossa, siellä se sintti sätki, kokoa hurjat 48 mm! Laskettu aika olisi nyt sitten omien laskujeni mukaan 18.7.2008, eli tällä hetkellä viikkoja 11+4. Hurjan iso kivi vierähti sydämeltäni (niinkuin myös puolisoni), vuosi 2008 alkakoot nyt sitten hieman levollisimmin mielin. Ei muuta kuin erinomaisen hauskaa ja hyvää uuttavuotta kaikille!
 
hyvää vuodenvaihdetta kaikille!
pikaisesti ultrakuulumisia, kaikki oli sittenkin hyvin! "ainoensio" potkutteli reippaasti huimassa 59mm pituudessaan ja niskaturvotusta oli 1,2mm. nyt olen päättänyt olla murehtimatta (kätilö sanoi että km-riski tässä vaiheessa hyvin pieni), ja lopetan kärvistelyn ahtaiksi käyneissä farkuissani ja siirryn äippäfarkkuihin kun niitä kerran jo kaapista löytyy. ei enää kuminauhavirityksiä farkkujen napinläpiin! nyt täytyy painua kauppaan ostamaan pöperöt illaks, kaveripariskunnan luo mennään. niillä saman ikänen lapsi kun meillä.
onnea vuodelle 2008
mimi ja ainoensio rv12+2
 
Ensinnäkin toivottelen kaikille erittäin Onnellista Uutta Vuotta! Meidän aattoIlta vierähti lapsellisten kavereiden kanssa saunoen,syöden ja pelaten. Mukavaa oli!
Sen verran pitää sanoa tuosta niskaturvotuksesta,että eilen kaverini kertoi serkustaan, jolle oli tehty ultra ja niskaturvotusta oli ollut 6 mm, mikä on ilmeisen paljon ja siitä huolimatta lapsi syntyi täysin TERVEENÄ ja on tällä hetkellä 4v. Että sellaista...
 
Nonna , hyvä onni ystäväsi serkulla,liekkö hänelle tehty kromosomi tutkimusta, meillehän se tehtiin heti ja siitä löytyi downin syndrooma joten tervettä lasta emme saisi vaikka synnytykseen asti päästäisiin .Ainahan se ei ole varma tuomio jos turvotusta on vaan kromosomikokeet kertovat vasta onko jotain pahempaa pielessä.
 
Hui, elkää nyt pelotelko newbietä, np-ultra on 9.1.07. Ajan kuluminen on nopeutunut nyt, kun ei enää kyttää itseään koko ajan arvioivasti. Päästiin tekemään hoitosuunnitelmaa vasta viikolla 11, milloin lie se normaalisti tehdäänkään? Tässä yhteydessä kuului nopea syke ja sen luotua uskoa tulevaan ei ultra enää tunnu niin virstanpylväältä kuin ennen.

Tsemppiä kaikille, tämä vuosi ei voi tuoda tullessaan kuin parempaa kaikille, myös lapsenalun menettäneille!
 
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Mietin tässä, että miten tästä raskaudesta kertoisi eteenpäin mm töissä, isovanhemmille jne... Joko olette muut kertoneet kaikille?? Tuntuu että mitä pidemmälle siirrän, sitä vaikeampi on löytää sanoja. Keksin koko ajan ns virstan pylväitä itselleni, että "sitten np-ultran jälkeen" ja "sitten seuraavan lääkärinajan jälkeen" (joka on tammikuun 22.) ja kuitenkaan en uskalla kertoa. Taidan olla vähän pöljä, kun koko ajan vaan mietin että jos jotain ikävää tapahtuukin, niin en vielä kerro. Halu olisi kyllä jo kova :) Antakaas nyt viksummat vinkkejä.

Kuinkas muuten teidän massut? Joko on porukalle tullut kumpua vai vieläkö vanhoissa mitoissa? Joku kertoi jo siirtyneensä äippähousuihin? Mulla masu nousee aina ruuan jälkeen ihan kauheeksi pömpöksi, että sitä on tosi vaikea töissäkin piilotella. Toisaalta taas aamupäivällä ja muutenkin ennen ruokaa olen lähes yhtä slimmi kun ennenkin. Painoa tullut kait pari kiloa.

Kaikki oireet (lukuunottamatta rintojen aristusta) on ollut poissa jo toista viikkoa :/ Siksi kai edelleen jaksan olla epäuskoinen koko raskaudesta ja panttaan kertomista. Voi voi hölmöhölmöhölmö.

Aika käy pitkäksi tällä tavalla... viikko 14 nyt menossa!
 
Minun raskaudestani tietää vain muutama läheisin henkilö. En ole vielä julkistanut tietoa, koska laskettua aikaakaan ei ole tiedossa. Tosin huomenna se pitäs ultrassa selvitä ja sen jälkeen jos kaikki on kunnossa niin sitten on julkista tietoa :)
Olen ollut saikulla oksentelun ja pahoinvoinnin takia kolmisen viikkoa, mutta en ole vielä vienyt saikkutodistuksia työnantajalle niin ei ne vielä tiedä sielläkään.

Kyllä minusta näkee jo päällepäin, et masu kasvaa. Ehkä toppavaatteet päällä ei vielä nää, mut sisävaatteissa kyllä. Kohtuni ja koko masu kun on jo kolme kertaa venytetty hyviin mittoihin niin varmaan sen vuoksi pullahti nytkin niin äkkiä esille. Mullahan juniorin syntymästä ei ole kulunut vielä ihan vuottakaan.

Kyllä mullakin pahoinvointi ja väsymys jatkuu edelleen. Nauttisin kovasti, jos pystyisin taas pesemään hampaat kunnolla ilman hirveää yökkimistä ja oksentelua.

Vauvalle on vaippakankaita jo hommattu, mutta vielä en ole alkanut kankaiden leikkuu hommiin. Maltan vielä hetkisen.

 
Moi!

Mä olen kertonut raskaudestani jo läheisemmille ihmisille sillä jos tulisi keskenmeno niin toki kertoisin senkin. Nyt pyörähti viikko 12 käyntiin ja ultra on ensi maanantaina. Ultra luo kyllä vähän helpotusta tähän tiedottomaan tilaan. Mulla maha pömpöttää kanssa iltaisin ruuuan jälkeen ja vähän muutenkin. Mulla on käytössä edellisen raskauden "jälkihousut" eli synnytykseen jälkeen piti ostaa löydempiä housuja kun eivät vanhat sopineet. Viime raskaudessa +25 kg. Koko ajan on pöhöttynyt ja turvonnut olo ja välillä masua jomottaa kun siellä ilmeisesti laajennetaan asuntoa :-)

Päivän jatkoja!

Fantti
 
hyvää uutta vuotta kaikille!pitkästä aikaa täällä.ja paluu kakkaiseen arkeen..mies oli kotona välipäivät ja nyt taas pitää totutella tekemään kaikki yksin..

lääkärillä kävin..ääniä ei vielä kuulunut,mutta kohdun koko vastaa viikkoja..ultraan vielä kaksi viikkoa..voi kun jaksaisi odottaa..

ei nyt sitten ilmoitettukkaan raskaudesta vielä,kun sukuun syntyi joulun alla lisää pieniä..joten annettiin heidän olla päivän tähtiä.. ja kun uutena vuotena ajattelin kertoa omille vanhemmilleni siellä ollessamme, äiti kertoi että hänellä oli mennyt raskaus kesken paria päivää ennemmin,joten ei tuntunut sopivalta..seuraava suunnitelma on,että ultrakuvaa käydään näyttämässä..

no,takaisin hommiin..ja tervetuloa uudet!
 
Heippa,

täällä taas koneen ääressä.

Täällä eletään epätietoisuuden ja epävarmuuden aikaa... Todettiin juuri emätintulehdus johon nyt sain antibioottia. Netissä kun kävin kurkkimassa niin joillekin se on aiheuttanut keskenmenon. On tämä niin rassaavaa kun on oltava huolissaan jostain. Onko kellään kokemuksia?

Joulu meni kivasti, tulevat (toiv) isovanhemmat itkivät ilosta kun saivat "lahjan"... :) Ensimmäinen molemmille.

Masu pömpöttää kyllä aika reippaasti etenkin syömisen jälkeen, ei tätä oikein enää piilotella voi vaikka vaan 2kg tullut painoa lisää.

Hyvää uutta vuotta!!

Aurea rv 12
 
Aurea, saanko kysyä mitä oireita tulehdus sulla aiheutti? Mulla on ollut nyt aika kovaa kutinaa ulkosynnyttimissä ja pieniä kramppeja alavatsalla, mietin että voisko olla joku tulehdus? Mitään vuotoa, pahanhajuista ym. ei ole esiintynyt.
 
Moikka vaan täältäkin

Mekään ei olla uskallettu kertoa vielä ,kuin muutamille läheisille ja niitäkin vannotettu etteivät juorua eteen päin..Mutta nyt huomenna jos nään pikkuisen kunnolla elossa niin sitten ehkä..Tai np-ultran jälkeen..tai.. tai

Esikosta kerrottiin vasta joskus rv 16 kaikille,se taisi olla äitienpäivä johon asti halusin säilyttää salaisuuden..Siitä muistankin ,ettei noilla viikoilla raskaus vielä edes näkynyt,vaikka hoikka oon,eikä kukaan siihen mennessä ollut arvannut.

Täällä yksi pallomaha todellakin,ja se ilmenee lähinnä iltaisin :) Päivällä menee farkut ihan hyvin,ruuan jälkeen nappi auki ja illalla lökäpöksyt jalkaan.

Ilmeisesti noin puolet kaikista naisista kärsii tuosta pahoinvoinnista..Mä sit kuulun nyt varmaan siihen toiseen puolikkaaseen..
Jännä kun viimeksi ei tarvinnut kuin jääkaappia aukaista niin tuli huono olo,ja hajut haistoin varmaan kilometrin päästä :D

Mulla kans vaaka näyttäisi että noin 2 kg olisi tullut lisää.

Sarah 10+3

 
Hei vaan,

kovin on vatsa pullollaan täälläkin aina syömisen jälkeen, mulla vielä näkyy tosi selkeesti kun oon oikeesti aika hoikka. Jotenki ihan semmonen tunne, että töissä on monet kattonu vähän siihen malliin, et onkohan toi lihonu vai onkohan se raskaana...

Painoo ei oo kyl tullu mullekaan vielä ku se pari kiloa lisää, vaikka tuntu että syön ihan jatkuvasti, pakko, muuten meinaa tulla huono olo. Oksentaa ei oo tarvinnu vielä kertaakaan, luojan kiitos, päähän on nyt ruvennu särkee vähän useammin. Ens viikolla olis tarkotus esimiehelle pommi pudottaa, vähän kyllä jännittää!!

Päivän jatkoja kaikille

Anna81, rv 11+6
 
Mulle ei ole tullut kiloja lisää yhtään, eikä ole kyllä tarviskaan. Niitä on ennestäänkin jo aivan liikaa. Aiemmissa raskauksissa paino on alkanut nousemaan vasta joskus 25 viikon tietämillä. Syön kyllä hirveästi, enkä tässä vaiheessa voi sanoa syöväni terveellisesti, koska suuhun on laitettava sellasta minkä olettaa pysyvän myös sisällä. Sitten pahoinvoinnin loputtua on aika siirtyä taas terveelliseen ruokavalioon.
 
moi!
mullakin pompsahti masu jo heti viikolla 7, johtuu varmaan siitä kun on toinen kerta niin näkyy helpommin. Olin kyllä paljon hoikemmissa mitoissakin ku esikkoa ootellessa, voipi siitäkin syystä näkyä masu. Kiloja oli tullut kolme ekaan neuvolaan mennessä ja ihan varmaan on tullu lisää joulun aikana..rintsikat on joutunu jo vaihtaan kokoo isompiin ja muutenkin on sellanen olo, että varmaan tullaan aika mahtimitoissa oleen. Just ja just vielä omilla farkuilla pärjää.
 
hei kaikille!
olettekos tehneet uuden vuoden lupauksia? mä lupasin lopettaa tän käsistä karanneen karkin mässäämisen. jos ennen tarvittiin pari karkkia tytön päiväuniaikaan, niin nyt olen jo huomannu et mietin jo minkäs karkkipussin sitä ostaisi päikkäreiks ja kun ennen oon nukuttanu tytön pienellä vaunulenkilä niin nyt huomaan kipittäväni ainoastaan lähikauppaan ja takaisin, terveellistä .
mulla myös menee farkut aamulla hyvin mutta päivään mennessä olo on tosi huono kun housut puristaa... mulla on onneksi noita äitiyshousuja vino pino joista sellasseet hm:ltä ostetut trikoovyötäröiset on parhaat. painoa on pari kiloa vähemmän kuin ennen raskautta:/
raskaudesta kertominen on tuntunut vaikeelta täälläkin, en tiedä miksi. mun isän puolen sukulaisille kertominen oli vaikeinta koska mun "vauvakuumeisella" serkulla pitkäaikainen yrittäminen ei ole vieläkään tuottanut tulosta ja se alkaa selvästi käymään voimille. muistan mun serkun ilmeen kun se kävi meidän mummun ja oman äitinsä kanssa kattomassa meen tyttöä eka kerran ja meidän mummu ja sen äiti(jolla ei siis lapsenlapsia) lässytti koko ajan että kyllä se on sitten seuraavaksi paulan vuoro kun kaikilla muilla jo on. sitten ne tyrkytti koko ajan vauvaa just serkun syliin ja höpötti vauvalle et tartutas nyt vauvansiemen että saat sitten pikkuserkun nopeesti kaveriks. ne ei siis tienneet siitä että yritystä oli jo siinä vaiheessa ollut kauan mut silti... no jokatapauksessa kerroimme isälleni uudenvuoden aattona ja eipä muille tarvinnut. samoin kuin esikoisesta, isäni "sekosi" uutisesta täysin eikä mennyt kauaa kun melkein kaikki sukulaiset oli laittanut mulle onnitteluviestiä tulevasta perhetapahtumasta kun pikkulinnut oli laulellut uutisia vaikka kenelle:) eli ei oo enää salaisuus, eikä vois ollakkaan kun maha näkyy jo sen verran että kavereille kerrottaessa on tullut kommenttia että kyllähän tuo nyt huomattu jo on , ihmetelty vaan että etkös meinaa lainkaan kertoa.
miehen sukulaisista mies on kertonut vain mummulleen, hoituu sitä kautta koko suku:) no omille vanhemmlleen tietysti kertoi.
mä en tykkää yhtään siitä hössötyksestä mikä alkaa mun ympärillä! tai ainakin esikoisesta alkoi vaikka kerrottiin vasta rakenneultran jälkeen. en oo koskaan viihtyny mitenkään huomion keskipisteenä vaikken ujo tms. olekkaan...
noh, sitten kun vauva syntyy, niin se ihmisten huomiokin siirtyy kummasti:)
raskaus on jotenkin konkretisoitunut ultran jälkeen. oireita ei enää juur oo, ei oo pariin viikkoon ollu. ei se silti enää hirveesti huoleta koska oireethan usein tässä kohtaa jo vähän helpottaa. nyt siis vaan liikkeitä odotellessa:) ja rakenneultraa joka on 28.2!
pitäisköhan muuten koittaa kyhätä jotain päivitettyä listaa meistä? vai onko jossain sellainen jo?
tulihan taas sepustus, nyt laittaa ruoka uuniin ennen ku typy herää.
palaillaan
 

Yhteistyössä