:|
Eilen lähdettiin sitten iltapäivällä mökille ajelemaan ja eipä keritty kauaa olla kun vähän jälkeen neljän mulle alkoi tulle jotakin ns. "näköhäiriöitä". Näkökenttä oli hirveen kapea ja tasapainohäiriöitäkin tuntu olevan kun täytyi oikein miettiä mihin kohtaan siellä kivikoissa astui ettei vaan mennyt ohi...
Pikku hiljaa se paheni niin, että tuntui kuin olisin ollut jossain sumussa tai "omassa kuplassa", esikko ja anoppi siinä jutteli ihan melkein kyljessä kiinni, mutta tuntui että niiden puhe kuului josatin kaukaa ja että ne ois olleet pidemmällä.
Sitten se alkoi käydä puheen päälle
Järki ja pää toimi ihan normaalisti, mutta kun piti tuottaa puhetta ja lauseita niin se tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta, piti ainakin tehdä kovasti töitä sen eteen, että sai edes muutaman järkevän sanan ilmoille :/ Mua nolotti siinä kun itkua tihrustin enkä pystynyt järkevästi anopille sopertamaan mikä mulla on :ashamed:
No jossain välissä sitten anoppi oli käynyt sanomassa miehelle, että mut ois varmaan parempi viedä lepäämään kotiin. Vene- ja automatka olivatkin aika tuskaisia sitten kun yritin ja halusin selittää miehelle, mutta jouduin jokaista sanaa miettimään ja "harjoittelemaan" kauan ennen kuin sain sen järkevästi sanottua. Mies siinä sitten arvuutteli, että mitä nyt haluan sanoa.
Sanaa "aurinkolasit"kaan en saanut sanottua, kuvailin vain, että "päähän nämä tälläiset" ja huidoin silmien ympärillä :ashamed:
Tätä koko hommaa on edes niin hirveän hankala yrittää kuvailla ja selittää, nyt tuntuu, että siitä on jo todella pitkä aika enkä muista edes kunnolla vaikka kaikki tää tapahtui eilen illalla
No puoli kahdeksaan mennessä olo alkoi olla jotakuinkin normaali, olin heti kotiin päästyäni katsonut paineetkin, mutta ne olivat normaalit.
Ihan hirveän väsynyt kyllä olin ja meninkin miehen kanssa nukkumaan jo 9 aikaan (norm. menen siinä 23-24 aikaan ). No sitten olikin koko yön kestävä päänsärky ja pyörintä ja hyörintä, muuten kaikki ok.
Tänään on ollut vielä vähän höntti olo, välillä huipannut päästä. Neuvolaan sain yhteyden parin tunnin yrittämisen jälkeen ja he siellä sanoivat, että ei tuollaisessa tilanteessa ole muuta vaihtoehtoa kuin hakeutua hoitoon kun kerran käy puheenkin päälle, että lääkäriin olisi pitänyt heti mökiltä päästyä mennä :ashamed: Mies kyllä ajomatkalla sanoi, että olisiko parasta mennä suoraan sairaalaan, mutta minä sain soperrettua kovan kiireeni kotiin tarkastamaan paineet
:ashamed:
No nyt olen sitten kohta lähdössä päivystyslääkäriin, neuvolan kehotuksesta. Itselleni tuli mieleen joku verenkiertohäiriö tms. ja neukkatätikin oli sietä mieltä, että saattaa liittyä johonkin sellaiseen :/
Niin juu, sellainen jäi vielä sanomatta, että tuon "kohtauksen" aikana sormet ja kädet pisteli ja tuntui välillä ihan puutuneilta, myös kielessä (!
) kävi pari kertaa samat tuntemukset...
No mutta hyviä vointeja kaikille, minä lähden kohta katsastamaan mitä siellä lääkärissä sanotaan.
LEAL & Poju 32+4