***HEINÄMASSUT-07*** vol 3

Onnea Cothai! Olipas kyllä rankan kuulonen synnytys. :/

Mä täällä lasken supistusten väliä. Nyt on ollut aika kivuliaita, mutta vielä mä aattelin kotona olla. Väliä on noin 10 minuuttia. Ja jossakin vaiheessa saattaa tulla se 15 minsaakin, mutta kyllä tää tästä.
 
Elikkäs pikaisesti.. 14.7 (rv38+3) klo. 5.24 syntyi meidän Jomppe. Painoa herralla oli 2940g, pituutta 48cm ja päänympärys 33,5cm. Herra kuunteli isäänsä ja päätti syntyä, ettei isin tarvinnut lähteä häihin. :) Ponnistusvaihekkin hurjan yhden minuutin!! Kertoilen lisää kunhan saan tätä kämpää ensin vähän raivattua.. =)
 
:flower: kaikille nyyttinsä jo saaneille!!! :flower: :flower:

Ja meille muille jaksamista viime metreille... :) Elikkä jemma täällä ilmoittautuu, vaikka en olekaan ehtinyt kirjoitella muutakuin ihan alkuaikoina tänne palstalle.

Tänään on laskettu aika meillä täynnä, mutta mitään ei vielä ole tapahtunut. Blääh..esikoinen syntyi meille neljä päivää ennen laskettua, joten luulin jotenkin että tämäkin tulisi ajoissa. Vaan ei..

No, jaksamista kaikille odottelijoille ja Viipille lykkyä jos yöllä tuleepi lähtö!
 
pollerolle
Helou.Terveisiä sairaalasta...tyttö syntyi lauantaina rv.38+3.Ei ollu mitenkään helppo synnytys vaikka kolmas kerta jo kyseessä.Painoa neitillä oli 3780g ja pituutta 51cm.Tänään päästiin kotiin ja kaikki kunnossa(paitsi oma alapää).
 
:flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower:

Kauheesti en oo ehtinyt täällä nyt käydä.. yritän nukkua univelkoja pois aina kun mahdollista... mutta hengessä mukana ja yritän pitää tota listaa ajantasalla.. :)

Heidi ja pikku Smurffi 4 päivän ikäinen

:)
 
Mä täällä oon koittanut kohta kaikkeni. On hierottu jalkoja, pesty ikkunoita, käyty lenkillä, sekstailtu, keittiön lattialistatkin jynssäsin... Sunnuntaiaamuna käytiin sairaalas kääntyyn kun oli jo niin lupaavat supparit ja oli niitä sielläkin 5 min välein mut ei ollut yhtään auennut vielä, ja kotiin passitettiin. Siinä stoppaskin ihan kokonaan supparimeiningit pariin päivään, vissiin vauva säikähti sairaalan menoa. Nyt tuolla alapäässä EHKÄ voisi olla jonkun asteista polttelua mut en jaksa edes herätellä toiveitani kun oon jo niin kyllästynyt tähän ootteluun. Ja oon rasittava, itkuherkkä akka, mieskin saa hermoromahduksen kohta mun takia. :ashamed: :x
 
CotHaille isot halaukset... :| veti vakavaksi kertomuksesi.. ku itelläki tuo eka kerta nyt tulossa.. :( Mutta erittäin suuret vauvantuoksuiset onnittelut sinulle ja muillekkin lähipäivinä vauvan saaneille! :flower: :flower:

Päivitin tänään otetun masukuvan profiiliin.. on se jo iso.. :/

JoannaH 39+2 (hitto kun en voi enää Jenmo85:lta lunttia näitä raskausviikkoja ku meni mokoma jo synnyttämään sen lapsen! :D )
 
:flower: :heart: :flower: Teitä on jo niin monta, että yhteisonnittelu kaikille :D

Tämän aamun on lupaavasti supistellut ja suppareihin tulee koko ajan vähän lisää voimakkuutta ja pikkuhiljaa jo kipuakin. Josko tämä tästä pikkuhiljaa :whistle:

Eilen illalla kävin tekemässä kävelylenkin, sain pinnasängyn maalattua valmiiksi, saunottiin ja sitten oli vielä sitä kivointa s :ää taas :D ja hyvin sain taas nukuttua, vaikka jouduinkin taas turvautumaan Imovaneen puolen kahden aikaan kun ei kerta kaikkiaan taas vain meinannut uni tulla kun supisteli ja jomotti. Kerran heräsin pisulle yöllä ja sitten vasta kahdeksalta esikoinenkin kömpi meidän väliin.

Nyt alkaa olla jo sellainen "normaali olo" kun on saanut kaksi yötä nukkua hyvin.

jossu + vili 40+1

oijoi ja taas alkaa supistamaan... :D
 
on siivottu, sekstailtu ja saunottu mutta mitään ei tapahdu. tai sitten oon vaan niin pönttö etten tajua jos tulee supistuksia. :ashamed: melkein joka ilta oon käyny lenkilläki ja kovasti oon kyykkiny, että vauva laskeutus. vois jo jotain tapahtua, haluaa jo vauvan syliin.
kävin maanantaina neuvolassa, oli taas eri terkka. tämänkertanen oli vähä outo, tuntu ettei se oikeen tienny mitä kaikkea ois pitäny mitata. vaikka oli vakituinen. ei meinannu tunnistaa että onko vauva raivotarjonnassa. minä sain sen käsityksen lääkäriltä viime viikolla, että vauva olis kiinnittyneenä (en oo kyllä varma). sain seuraavan ajan lasketulle päivälle, toivottavasti ei tarttis enää mennä sinne.

onnea kaikille vauvan saaneille ja jaksamista odottaville :flower: :hug:

hapsiainen & pikkunen 38+6
 
Täällä olis taas neuvolakäynti takana... Kaikki ok eikä kuulemma kiirettä synnyttämään :p Mut eihän sitä koskaan tiedä :kieh: Ei ole kuulemma kunnolla vielä laskeutunu vaikka edellisellä kerralla sanottiin et olis... Oli sillon toinen terkka tutkimassa.

Naurettin eilen miehen kanssa et ei se kuitenkaan ennen viikonloppua synny, kun toi anoppi ei ole sitä ennen paikalla =) On sattunu olemaan paikalla jokaisen lapsenlapsensa syntymän aikana, vaikka asuvat 300km:n päässä. Ja yleensä muksut on syntyny muutaman päivän sisällä siitä kun ovat tänne saapuneet, joten jos tämäkin :LOL: :LOL: Ja sanon vaan et on oikee "noita-akka" ennustuksineen jos tää on poika. Ennusti mulle jo kauan ennen kun ekaa edes ootin et tulen saamaan pojan, tytön ja pojan. Kaks ekaa osunu oikeeseen :D

Ja vielä tuosta neuvolasta... Täällä säästetään oikein urakalla. Mulla on seuraava neuvola-aika vasta kahen viikon päästä! Siis ei mitään käyntejä kerta viikkoon loppuajasta, ei mitään lääk. terkastuksia, ei mitään ylimääräistä. Sanoi vaan sieltä lähtiessä, et jos sattuu syntymään ennen seuraavaa käyntiä niin ilmoittaa hälle. Tosi kivaa :(

Mutta tsemppiä loppuraskauteen muillekin!!! Täällä orientoidutaan siihen et ainakin pari viikkoo menee yli...

Mä ja nirppu 38+4
 
Täällä kärvistellään omituisen olon kourissa. Ei supistuksia, ei limatulppaa, ei mitään selvää oiretta, mutta kuitenkin.. Koko päivän paineen tunnetta peräpäässä ja muutenkin erilainen olotila kuin aiemmin. Luultavasti ei merkkaa mitään muuta kuin, että vauva syntyy seuraavan 2 viikon sisällä :/

Onnea minunkin puolesta kaikille viime päivinä vauvansa lunastaneille :flower: :flower: :flower:

Mansikkamarja 39+5
 
pollerolle
Marzu76: ei se maha ollut minullakaan laskeutunu yhtään eikä ollu vauvan pää kiinnittyny kun lapsivedet meni keskellä yötä (rv.38+3).Sitten vaan sairaalaan ja oottelemaan supistuksia.Vessassa sain käydä mutta muuten makuulla.Ei ollut järin mieltä ylentävää.Sitten 15h jälkeen rupesi supistelemaan ja siitä 5 tuntia niin vauva oli syntynyt.Niin että saattaa se lähtö synnärille tulla vaikka vauva olisikin ylhäällä ja kiinnittymättä.Jaksamista kaikille mahakkaille.
 
Tänään oli neuvola mutta ei siellä mitään oikeen ollu.. Katso perusjutut ja kaikki ihan ok... Sano vaan että ei tässä kauan enää mee... Mutta en tiä uskoisko :D
Nyt ei sais syntyä ennen maanantaita kun ei oo esikoiselle varmasti hoitajaa enkä haluis yksin mennä.. :/ Toisaalta oon kyllä niin kypsänä jo että voisin mennä yksinki.
No sf-mitta oli viime kerrasta pompannu 3cm.. siis viikossa :eek: Mutta oli kyllä eri henkilö mittaamassa että luultavasti johtu siitäki. Ilmeisesti on sit kasvanu aika lailla. Laskeutunu on muttei kiinnittyny. Tosin sekään ei sano mitään kun kuulemma voi varsinki toissynnyttäjällä kiinnittyä vasta synnytyksen aikana.. Ei mulla kyllä esikoinenkaan edes laskeutunu ennen kun sairaalassa sitten.
Hohhoi..en tiä mitä pitäis tehdä kun aika käy niiiiiiiiiiiiin pitkäks.. Voi mennä vielä muutama viikko tai sit se voi syntyä vaikka tänään..vähän rasittavaa

al 38+3
 
Supistaa, supistaa, supistaa. Siinä tämän päivän tapahtumat :D

Nyt alkavat jo olla todellakin kipeitä, mutta tulevat vielä harvakseltaan. Jotain ne kyllä saavat siellä aikaiseksi, sen verran kipeää ottaa tuonne "sisälle". Aamukasista lähtien siis supistanut kipeästi ja koko ajan on kovemmaksi menneet. Nyt kestokin supistuksella on jo 1-1,5 minuuttia, joten katsotaan kuinka käy yöllä; tuleeko lähtö vai rauhoittuuko yöksi.

Itsellä on sellainen olo nyt, että kyllä tämä täältä muutaman päivän sisällä syntyy.

Jaksamisia kaikille muille mahakkaille myös!

jossu + vili 40+1
 
Tänne ei ihmeempiä.Neuvola tänään oli, ehkä vähän laskeutunut.Ei supistuksia.Ei limatulppaa.
Nyt vois syntyy sitten lasketunajan jälkeen,kun vanhemmat meni mökille ni ois sit esikoiselle hoitaja =) Niinku varmaan meneekin ;)

Jonna rv 38+5
 
Puolen yön maissa tuli muutama järkyttävän kipeä supistus joiden aikana roikuin kuntopyörän sarvissa ja kiroilin :ashamed: mutta niiden jälkeen rauhoittui taas. Yön sain nukuttua hyvin, heräsin vain kerran. Nyt aamusta heräsin taas supistuksiin. Tämän aamuinen tilanne on 3 sormelle auki (eli supistukset ovat saaneet todellakin jotain taas aikaiseksi :D ), mutta kaulaa jäljellä edelleen lähes 2 cm. Eli hidasta puurtamista...

Onneksi on "kotikätilö" ystävänä :D niin ei tarvitse itse miettiä, että missä mennään ja pitääkö jo kohta käydä näytillä kun niin pitkään kuitenkin supistanut kipeästi.

Parin tunnin päästä neuvola, toivottavasti viimeinen ilman vauvaa.

Vähän mietin, josko uskaltaisi lähteä metsästä hakemaan mustikkapiirakkaan mustikat. Saisi siinä hyvin kyykittyä ja jos ei muuta, niin ainakin herkullisen tuloksen uuniin :D

jossu + vili 40+2
 
Meillekin syntyi poika :heart: laskettuna päivänä, lauantaina 14.7. klo 12.27. Pituutta herralla oli 50 cm ja painoa 3660g.

Edellisen päivän painoarviossa lääkäri ronkki paikkoja jotka olikin jo 2cm auki ja supparit alkoi oikeastaan siitä. Olivat kyllä melko laimeita koko päivän, mutta joskus iltakymmeneltä aloin ajatella että ehkä tässä tulee lähtö sairaalaan yöllä. Kahteen asti sinnittelin kotona. Sairaalassa olinkin vasta 3cm auki vaikka suppareita tuli 3min välein. Saliin lähdetiin kolmen jälkeen ja siellä pärjäilin lämmitettävillä geelipusseilla ja miehen hieronnalla sekä suihkuttelulla. Maha oli armottoman sekaisin ja jokainen "tyhjennys" sai supistukset kovenemaan mutta valitettavasti ne alkoivat harventua. Torkahtelinkin jopa niiden välissä kun niitä tuli joskus vain pari 10 minsan sisään. Puhuttiin että lähtisin salista osastolle tai jopa kotiin odottelemaan kovempaa kyytiä, mutta sitten vaihtui kätilö ja lääkäri tuli tarkastamaan paikat. Olin 4cm auki, vauvan pää tosi alhaalla ja kalvot puhkaistiin.

Siitä alkoi sitten kovempi kyyti, ehdin kokea 6-7 oikein tosi kovaa supparia ja jokaisen jälkeen totesin etten kestä enää yhtäkään. Ja aina kestin kuitenkin :) Epiduraali laitettiin menemään heti, en sitä oikeastaan ehtinyt edes pyytää vaan kätilö itse ehdotti. Samalla meni oksitosiiniä avaamaan loput kohdunsuusta. Pari tuntia siinä meni ennenkuin alkoi tuntua kovimpien supistusten huiput vihlontana, ja taas sain levättyä, jopa nukuttua välillä. Mies istuskeli hermona keinutuolissa ja yritti myös nukkua, olihan me jo valvottu edellisaamusta asti.

Epiduraalin teho lähti juuri silloin kun vauva alkoi tosissaan painua synnytyskanavaan ja ne supistukset olikin aika hirveitä - eivät samalla tavalla sattuneet aivan niin paljon kuin avaavat mutta olivat kauheita. Puhisin ja puhisin ja yhtäkkiä kätilö sanoikin että olen aivan auki ja saan ruveta ähkimään vauvaa alaspäin. Ponnistin aluksi kyljelläni, sitten selälläni. Koska olen niin lyhyt, oli vaikea ottaa tarpeeksi happea keuhkoihin ponnistamista varten kun vauva tuntui painavan keuhkoja. Ja lapsi oli tulossa nyrkki poskella, joten piti kyllä työntää kovasti! 27 minuutin kuluttua poika oli kuitenkin ulkona, ja huusi kuin sikaa pistettäisi.

Minun synnytykseni oli siis verrattain helppo, jäi todella hyvä mieli. Vähän tuntuu että fuskasin kun pystyin jopa nukkumaan ja epiduraali vaikutti niin hyvin. Mutta tulos on maailman ihanin!

Tsemppiä vielä sinnitteleville, ollaan kuitenkin jo heinäkuun puolella joten kyllä teilläkin kohta nyytti on sylissä!
Ja onnea kaikille vauvan saaneille!! :flower:
 
JoannaH kiitos ja :hug: takaisin. Hyvin se sun synnytys menee, hengissähän mekin selvittiin :D Nyt on vaan ainoastaan ne jälkimainingit eli paskan maku suussa (ja kipeät paikat) ja kyllähän mä selvittelin osastolla niitä asioita ihan suoraan sen kätilönkin kanssa pari päivää synnytyksen jälkeen. Tosin sillä oli ihan eri käsitys ja kuva siitä synnytyksestä ku mulla, ku se puhui itsestään kunnon sankarikätilönä ja luuli jostain syystä, etten muista siitä yöstä mitään.. sai vähän paljon naureskella sitä tekopyhyyttä mitä siitä tädistä lähti. Sen mielestä mä en ollut sanonut että mua sattuu enkä ollut pyytänyt mitään lievityksiä, ja sen mielestä se oli ollut koko ajan meidän kanssa salissa. Hmm.. jos se oli meidän kans koko ajan salissa, miksi mä sain käskeä miestä painelee sitä kelloa niin useasti ja miksi siellä ei näkyny muita ku mies, joka piti astiaa alla kun oksensin ja juotti mulle pillillä vettä supistusten välillä etten oksenna pelkkiä sappinesteitä. Voi luoja, mä en tiedä miten ois käyny jos mies ei ois ollu mukana. Epiduraalin laittokin kun sen vihdoin sain oli niin vaikeeta suppareiden tiheyden ja sen kivun takia, ku ei pystynyt olemaan paikoillaan ollenkaan niiden aikana.. ja sit se kätilö vaan morkkas, et ennen et saa epiduraalia ennenku pysyt liikkumatta.. |O No, mies katteli suppareita käyrästä ja sano aina et nyt hengitä ja piti mua käsistä kiinni ja loppujen lopuksi pysyttelin paikoillaan väkisin yksien suppareiden välissä kun puristin miestä käsistä ja se tuki mua pysymään silleen paikallaan ja muistutti mua koko ajan hengittää ja kätilö piti jaloista kiinni ja täti laittoi sen autuaan epiduraalin selkään. Mä en tuntenut sitä ollenkaan sitä laittoa, vaikka olin aluksi pelänny sitä ihan sikana, et se sattuu ja muuta. Mut se tais sitten olla sen reissun ainoa positiivinen oivallus, et tosiaan turhaan sitä epiduraalia pelkäsin =) Mutta pääasia että se on ohi ja mulla on tuuheatukkainen poika joka pääsee huomenna vihdoin kotiin :heart: Synnytykselle ihan sama miten se menee, mäkin unohdin kaiken siinä kun sain jätkän tissille ja tulemaan tutuksi.

Tehosuppareita tulemaan kaikille odotuksen kanssa tuskaileville :wave:
 
Lauantaina 14.7, vähäsen yli 1 aamulla. Raskausviikkoja oli silloin 38+0. Kokoa kaverilla oli 48,5cm/3140g, py 34,5.

Kaikki meni hurjan nopeasti. Perjantai-iltana joskus yhdeksän aikoihin alkoi ihan yhtäkkiä kipeät supistukset, jotka tuli n. 5 minuutin välein. Mulla kun on supistuksia ollut pitkin raskautta, ajattelin, että kohta ne kuitenkin loppuu... Kymmeneltä alkoi tihkua vedet ja mie olin ihan ihmeissään, että jokos tästä nyt ihan oikeasti pitäis lähteä sairaalaan päin.. Jotenkin mulla oli vaan koko ajan sellanen tunne, että ei se vielä kyllä synny, laittavat varmaan mut vielä takaisin ja että ei se edes ole lapsivettä, mitä tihkuu :LOL:
Yhdentoista aikoihin oltiin sairaalassa, paikat 2cm auki. Siitä sitten käyrille ja siinä makaillessa supistukset kipeyty tosi pahoiksi, ponkasin lopulta suppareiden aikana istumaan, kun en kärsinyt mitenkään maata siinä sängyllä. Kätilöllä oli kiire kun joutui kahta synnytystä samaan aikaan hoitelemaan, oltiin miehen kanssa kahdestaan suurin osa ajasta. N. puolen tunnin kuluttua pääsin synnytyssaliin ja siellä suihkuun. Suihku helpotti jonkin verran kipuja. Sitten kätilö tuli jossain vaiheessa taas katsomaan ja suunnitteli vissiin epiduraalia, mutta se oli jo siinä vaiheessa myöhäistä, 7cm auki jo... Sain sitten kiireellä kohdunkaulanpuudutteen. Sen ja ilokaasun avulla viimeiset supistukset (oiskohan niitä 4-5 ehtinyt tulla) olivat hiukkasen siedettävämpiä. Sitten pääsinkin jo ponnistamaan ja kymmenessä minuutissa oli poika sylissä. Kokonaisuudessaan synnytyksen kesto oli pikkuisen yli 4h...
Synnytyksestä jäi ihan positiivinen kuva, vaikka olisinkin toivonut, että kätilö olisi ehtinyt vähän enemmän olla paikalla. Miehestä oli kyllä valtava apu.

Miarus & poika 5vrk
 

Yhteistyössä