Heippa vaan kaikille!
Ajattelin tulla kertoilemaan nyt ekaa kertaa tällä palstalle omasta tilastani :wave: Elikäs tässä mun kuulumisia: olen nyt rv 34+5 (laskettu aika 17.7) ja tosiaan tää on mun ensimmäinen muksuni
"Vahinko/yllätys" vauvaan oli aluksi vaikea totutella mutta nyt olen pienokaisesta niin onnellinen että!! :heart: Rakastan tätä pientä!! Miehellä on tosiaan jo 3 lasta ennestään, kahden kanssa niistä tekemisissä, joka toinen v-loppu. Mieskin odottaa innolla vauvan syntymää ja on kaikessa mukana ihan kympillä, itseasiassa mies tämän lapsen alunperin halusikin
Ja innolla myös opettamassa vauvan hoitoa ym ym. söpöä...
Äitini on ihan höppänä, touhottaa kokoajan (tulee nyt toisen kerran mummiksi) ja olisi ostelemassa vaikka mitä
Täytyy aina välillä jarrutella ettei nyt ihan omat rahansa menisi meidän lapsen hankintoihin, mut eipä järkipuhetta kuuntele! Jos se tekee mummin onnelliseksi että saa ostaa niin mikäs siinä.. heh..
Odotusaika on mennyt vähän miten sattuu. Alkuraskaus oli pelkkää pahoinvointia aamusta iltaan, oksensin ja kaikki etoi mitä näin tai haistoin. Laihduin silloin 3 kiloa. Verenpaineet olleet koko raskauden ajan tosi alhaiset ja Hb huono.. Obsidania vaan naamariin ja alkoi lääke vasta loppuraskaudesta auttamaan :| Tuon painon kanssa olen kamppailut, sillä kun
se ei meinaa nousta, laskee vain! Olen "pitkä" 165cm ja painan nyt 56kg, kiloja on tullut siis vain 5 ja siitä ollaan oltu huolissaan. Ei oikeastaan vauvan takia, koska se jäppinen on kasvanut ihan normaalisti
Ihan keskikäyrillä menee! Lääkäri ja neuvolatäti ovat huolissaan lähinnä siitä miten paljon mahdan kuihtua synnytyksen jälkeen? Että en ihan voimattomaksi kuihtuisi, että sitten jaksaisin normaali arjessa ja pystyisin myös imettää. Siitä minäkin olen pikkuisen huolissani, omasta jaksamisestani ja imetyksen onnistumisesta.. Kuinkas muilla asian laita??
Supistuksia alkoi tulla jo rv15 eteenpäin ja ne ovat olleetkin voimakkaita ja usein toistuvia, siksi minut määrättiin myös vuodelepoon.. Hassua kyllä,
nyt loppua kohden supparit ovat ikäänkuin vähentyneet (?!)
Selkä ja kylkivaivoista kärsin, närästys ja ruoansulatusvaivat ovat tulleet erittäin tutuiksi. Jalkakramppeja/suonenvetoja sain usein tuossa rv30 tienoilla, nyt loppuneet
(koputetaas puuta!) Jatkuva pissahätä on varmasti jokaiselle tuttu vaiva
Ihon kutina ollut ajoittain todella voimakasta, olen itseni raapinut välillä ihan verille -> maksakokeissa kävin kahteen kertaan mutta mitään poikkeavaa ei löytynyt. Rasvailen kyllä ahkerasti ihoa mutta ei se aina oikein auta.. Väsymys oli alussa hurjaa, nukuin 20h/vrk, nyt lopussa en sitten saakaan unta enää ollenkaan ja reilu viikon olen nukkunut yössä vain 2-4h!!
Olen ihan uupunut ja tuossa muutama pv sitten romahdinkin; aloin voimaan pahoin, ruoka ei maistunut, oksetti, ahdisti, kuumeilin ja itketti kovasti.. Helpotti kun sain sitten tuossa yhden yön nukuttua kunnolla, olo koheni heti. Kuinkahan sitä sitten oikein jaksaakaan kun vauveli syntyy?? Ehkä myös sairastamani masennus vaikeuttaa asiaa, mutta nyt sitä toivoisi pystyvänsä vielä lepäämään ja keräämään voimia ennen kuin lapsi syntyy!! :/ Mitenkäs muilla tuo nukkuminen/unen laita?
Muutama viikko sitten oli viimeinen lääkärikäynti. Siellä kaikki oli oikein hyvin
Vauvan pieni pää oli jo kiinnittynyt synnytyskanavaan ja kohdunsuu oli pehmennyt. Vauva on kuulemma valmis syntymään ja tulla tupsahtaa maailmaan kunhan tilat tarpeeksi ahtaiksi käyvät. Lääkäri siinä toivotteli onnea synnytykseen ja vointeja,
KÄÄK, joko synnytys on näin lähellä?!? Pelottaa ja jännittää ihan valtavasti..
Neuvolakortissa:
*Verenpaineet: 104/60, samaa rataa mennään..
*Hb: 122, noussut vaikka olin unohtanut ottaa lääkkeet!
*Pissa ok.
*Paino 55.8kg, laskenut entisestä..
*Vauvan painoarvio: 2300-2400g
*Tarjonta: RT
*Sydän äänet hyvät ja liikkeitä paljon :heart:
Mikäli vauveli syntyisi lasketun ajan tienoilla, ennustettiin painoksi 3100-3500g! Saas nähdä kuinka meitin käy
Että tällaisia kuulumisia täältä! Terv. Santtuliini & Pätkis rv 34+5