:wave:
Millään ei meinaa jaksaa tulla koneelle istuun ja näpytteleen mutta tässä nyt kuulumisia.
Iida pääsi sairaalasta kotiutumaan siis heti tiistai aamuna kun tulehdusarvot oli enää 4.
Aivan ihanaa oli tulla kotiin kun kukaan ei tienny meitä tänne vielä odottaa
Iidan isä siis oli täälä mulla "lapsenvahtina".
Ja sitten juttuaiheeseen kiinni,toivottavasti muistan kaiken mitä täällä nyt on juteltu..
Nimihän on päätetty jo aikoja sitten ja se onkin jo käytössä.
Maidonnousu ja imetys.....huoh...
Sairaalassa maito ei meinannu millään muotoa alkaa nousemaan,ei sitten millään.
Jouduin kuin jouduinkin sitten kotiin ostaan pumpun kun iida vielä oli sairaalassa ja herätellä maitoa liikenteeseen. Sillä sitten sainkin maidon liikkuun jopa pariks päivää!!
Kun sitten maanantaina itse menin sairaalaan vielä viimeseks yöks tytön siirtyessä osastolle takas,päivällä maito vielä riitti. Tehtiin siis syöttöpunnituksia.
Sitten ma iltana,se vika "iltasyöttö" puolen yön aikaan ei onnistunut.
Punnitukseen ei tullut grammaakaan lisää!!
Mä ajattelin eka et se vaaka tuittuilee (kotona vasta tajusin tän homman) kun se oli akkuansa siinä tyhjänny jo hyvän aikaa...
Neiti ei miennu millään nukkua joten otin sen viereeni ja löin tissin suuhun.
Näin pärjättiin aamuun asti.
Aamuimetys oli kahdeksan aikaan ja sitte tuliki jo lekuri ja päästiin kotiin.
Siinä sitten kotiuduttuamme annoin taas tissiä ja neiti nukku noin tunnin mut tosi katkonaisesti.
T oli jo lähteny kotiin ja koitin aina vaan imettää kunnes tajusin sit kokeilla myös pumpata.
Pumppasin 10-15min per tissi ja
pisaraakaan en saanu pihalle!!
Sit soitin kiireesti T:lle et viittiks hakee meille korviketta,kun maitoa ei tule.
Meni vartti ja iida sai taas syömistä ja veti komeet 80ml ja nukku sen päälle
3 tuntia!!!!
Okei,päätin et ainakin se tiistai mennään korvikkeella koska maitoa ei tule. Iltasyöttö oli puoli 12 (80ml) ja neiti nukku siitä sitte viiteen asti aamulla hemmeti tyytyväisenä
Tänä aamuna tunsin et tissit olis täynnä,kivisti ja oli tosi piukeet,mutta kokeilin silti ensin pumpata enneku alkaisin taas tarjoon eka iidalle koska en sit olis tienny tuleeks sitä maitoo vai ei.
No eipä tullu!
Ei tippaakaan,ja tissit oli niin kipeet et tuskaa alko oleen.
Nyt näyttää siltä et multa ei maitoa tule.
Oon käyny lämpiäs (lähes kuumas) suihkus ja hieronu ja vaik mitä mut ei....
Mä olisin niin halunnu imettää mun elämäni viimesen kerran mut en mä voi lasta näläs pitää.
Nyt tissit on taas niin kipeet,ja nännit vuotaa verta niistä imetysyritys kerroista mitä kotona ollaan koitettu...harmittaa ihan kympillä ja on kauhee morkkis etten pysty lastani imettään mutta minkäs sit teet.Hän tarvii saada vatsansa kumminkin täyteen kun ruokahalu on ihan mahtava kumminkin.
Ja näin ollen nukkuu yötkin siis tosi hyvin tietenkin!
Pulauttelua ei oikeestaan ole,joskus tulee pienet puklut jos ei röyhtäse kunnolla ruokailu jälkeen.
Myöskään
itkuisuutta ei muuten ole kuin nälkäsenä tai kun vaippa on kakas tai kun vaippaa vaihtaa,siitä se ei tykkää yhtään!!
Ja nyt päivät on vaikeita kun on niin kuuma mut onneks asunto viilenee yöksi et saa sit itekkin nukuttua kun iida nukkuu hyvin yöt.
Liikenteessä ei olla oltu hyvästä syystä ja tästä varmaan koituu vielä hankaluuksia.
Meinaan kun sairaalalta lähdettiin kotiinpäin,ei mun audin vyöt sit riittäny kaukalon ympäri niinkuin ne kuuluis mennä.
Siinä sit aikani mietittyäni laitoin kaukalon vain takapenkin keskivyöhön kii ja hissukseen köröttelin kotia kohti..
Meinasin et jos tosta sais apparin turvatyynyn pois päältä,se menis siihen...
Muutoin on auton vaihto edessä,vaikkakin et viel ei oikeen ole varallisuutta siihen,syksyyn olin ajatellu pärjätä...mutta nyt siis ei kuljeta missään vauvan kanssa....herääpä vaan kysymys miten haen esikon kotiin ennen koulun alkua...:headwall:
Vielä sitten puhuttiin
sisaruksista.
Pikkutyttö on ihan äly mustis.
Yhtään en uskalla jättä yksin iidan kanssa. Ja mun seuraa hakee ainoastaan silloi kun syötän/nukutan tai seurustelen iidan kanssa.Sit kun mulla olis syli vapaa,en kelpaa.
Nyt ei enää usko mua yhtään,lähes lällättää vaan takas.
Ymmärrän hyvin mistä tää johtuu mut kyl se pinnan tiukaks vetää.
Taas olis tilanne et olis oikeesti jo tarvetta sille toiselle vanhemmalle tässäkin perheessä. Isoveli taas on kauheen ylpee ja hellä iidaa kohtaa ja vahtii etti sisko satuta
aivan ylisulosta siis.
Oma vointi on ok. Vaikka sainki taas hyvät repeemät,olo koheni muutamas päiväs tosi hyvin.
Nyt odotan vaan että saan kuntoni takas ennalleen,tän outokummun kadotettuu ja mahdun oikeisiin vaatteisiin. Mutta ne tulleet lisäkilot kyl huomataan...
Moni muistaa varmaan kun olen kertonut et iidan isä aikanaan sano ettei halua tytön kans sit missään tekemisissä.
Jollainlailla,pikkusen häne mielensä on muuttunu.
Joko se johtuu siitä et iida on siskonsa (siis T:n esikon) näkönen tai hän tunnistaa itsensä iidassa (kun kehtas väittää ettei iida edes olisi hänen!!) joka on hyin paljon isänsä näköinen.
T antaa iidalle suukkoja,silittää,selittää miten paljon on samaa kuin häne esikossaan,piirtiestä ja monin pienin eritavoin huomaa että kyl se laps on sen sydämen sulattanu jo..
Tänään kun kävi tässä esikon kanssa kun hän ei ollut vielä iidaa nähnyt,tuli sänkyyn makaan kun on selkäns kipee (ollaan kumpiki kyl iha selkänoitia) ja mähän siinä jo olin,mun teki ihan hirveesti mieli käpertyy sen kainaloon
Mutta olen lupauskeni hälle antanut.
Mä en enää ruinaa.
Enkä painosta uuntaan enkä toiseen vaikka kipeetä se tekeekin,edelleen.
Mutta mä toivon,että jos hän sittenkin haluaa kuulua virallisesti tänki tyttärens elämään,hän sit sanois sen ennen kun mulla on aika sinne lastenvalvojalle missä papereihin laitettaan isän kohdalle
tuntematon hänen omasta pyynnöstään. Nehä soittaa sieltä tms ja antaa ajan sinne kun tenava syntyy jos vanhemmat ei oo naimisissa..
Ai kauhee mink tekstin olen kirjottanu!!!
Nyt pitää menn' taas ei tätä muute kukaa jaksa lukee
Nenna ja Iida 5vrk