Heinäkuun Onnenhiput 2011

Kiitokset Mayinga vauvapuolen pinosta. Olen monta kertaa käynyt lukemassa jutut, mutta aina vastaaminen jää kun kutsu käy...

imetys sujuu täällä hyvin, vaikka sitä itse hieman jännitinkin. Ja samoin mennään kuin muillakin, eli jää kyllä yhteen tissiin syöttö, enkä ala vaihdella välissä.

A-H oli jo kantoliinaa saanut testattua, meiltä sellainen löytyy myös, mutten ole vielä saanut testattua. Millaisella liinalla ja sidonnalla olet mennyt?

Sisaruksista meidän arjessa mukana olevat ovat jo niin paljon vanhempia(10 ja 8), että mukavasti löytyy apukäsiä tarvittaessa ja muutenkin aivan ihastuneita ollaan pikkuiseen kaikki, isäntä sanoikin että taitaa tulla hemmoteltu pikkumies kun kaikki on vuoroin hyysäämässä =)

Nimi on päätetty, toiset nimet ovat ehkä vielä hieman hukassa, mutta eiköhän ne ristiäisiin mennessä ole järjestyksessä. Ja kummitkin saatiin jo kysyttyä.

Daffodil ja "Werneri" 13 vrk

 

Daffodil oon käyttäny tollasta Moby-D trikooliinaa Sidontana risti2X. Vauva tulee joko "kehtoon" tai sit sellaseen myttyasentoon tohon eteen. Noita sidontoja löytyy hyvin netistä googlettamalla ja on jopa sellasia video-ohjeitakin.

 

Minäkin voisin jatkaa palstailua täällä tuttujen mammojen kanssa

11.7. Sukkasillaan (40+0) Tyttö - 3945g 52cm

Tämä meidän tyttö on (ainakin vielä) itse rauhallisuus. Olen ihan ihmeissäni ja helpottunut, ettei hänellä ole samanlaista temperamenttia kuin veljellä. Vauva-arki on alkanut tällä kertaa todella rennosti, kun ei ole tarvinnut "pelätä" mihin rasahdukseen vauva milloinkin herää ja mistä se vetää herneet nenään. Tyttö jaksaa kiltisti odottaa rintaa, jos haluaa imeä, eikä hätkähdä melua, jota esimerkiksi isoveljen leikeistä tulee. Todella kärsivällinen neitokainen! :heart:

Tuon rauhallisuuden takia imetyskin on lähtenyt hyvin käyntiin ja hyvillä mielin odotan, miten se tästä jatkuu. Maitoa alkoi noista rintoihin eilen ja tänään niitä on pakottanut jo ihan kunnolla. Voidaan jättää varamaito pikkuhiljaa pois. Enää pitäisi vaan totutella yöimetyksiin

Isoveli oli ekoina päivinä vähän surullinen ja haki huomiota liiankin riehakkaalla käytöksellä ja pissasipa pari kertaa housunsakin. Nyt vaan yritetään saada arki jotenkin kasaan, ettei isoveli tuntisi itseään ulkopuoliseksi. Tulee ihan suru puseroon itselläkin toisen puolesta :|

Nimi alkaa jo muotoutua, mutta helppoa se ei oo ollut

Sukkasillaan ja pikku sukka 4 vrk

 

Sukkasillaan lisätty

Täällä kaikki hyvin, tosin 3 viikon iän kunniaksi vauvalla vähän masuvaivat pahentuneet :| Aikaisemmin on vaan ährännyt, nyt menee itkunkin puolelle ja on selvästi tuskainen. Herää kesken unien mahan takia Disflatyliä ollaan nyt kokeiltu, en tiedä oikein auttaako.. Pieruja tulee kyllä, mutta Disflatylin antamisen jälkeisillä syötöillä pulauttelee ihan urakalla maitoa ulos.

Kaikki hyvät vinkit masuvaivoihin otetaan siis vastaan. Karsin nyt ruokavaliostani nuo mahavaivaa mahdollisesti aiheuttavat ruoka-aineet. Mahallaan reisien tai rinnan päällä olo tuntuu vauvalla myös helpottavan. Säälittää toinen kun ei oikein osaa häntä auttaa..

Nukkuu kuitenkin ihan tyytyväisenäkin esim. tällä hetkellä. Toivottavasti vaivat eivät kovin pahoiksi äidy.

Tyttö kasvaa aivan silmissä ja vaatteet jäävät pieniksi. Kovin kiinnostunut on katselemaan kaikkea, ihmisten kasvoja ja kirkkaita värejä. Aivan suloinen tapaus :heart:

Omat unet ovat olleet aika huonoja vauvan ähräämisen takia.. Hän ei yöllä itke vatsaansa, mutta punkee ja ähertää ja murisee unissaan, enkä saa siinä vieressä oikein nukuttua. Tänään mies otti vauvan aamukuudelta eri huoneeseen ähertämään, kävivät välillä vaan tissillä ja sain siis nukkua hiljaisuudessa melkein neljä tuntia - ihanaa Alkuyön tyttö nukkuu edelleen pitkät pätkät, toisinaan hieman äänekkäästi vain

Mukavaa viikonloppua kaikille

Mayinga & tänään 3 viikon ikäinen Hajuherne :heart:

 

Ai niin, tuota imetysasiaa piti kommentoida, kiitos mielipiteistä Olemme jatkaneet samalla systeemillä kuin tähänkin asti, en lähde "turhaan" vaihtelemaan rintaa. Maito riittää ja vauva tuntuu tyytyväiseltä, joten se on varmasti pääasia.

 

Moikka!

Täällä vaivaa pienen masu myös! Ja juuri toi kolme viikkoa ikää tulee huomenna. Cuplaton on meillä ehkä vähän auttanut, ilmaa tulee siis uloskin, mutta silti menee välillä itkuksi.

Tällä hetkellä nukkuu ihan tyytyväisenä, mutta varsinkin öisin tuntuu herkemmin heräävän itkemään. Viime yönä hetken jopa killitteli hereillä, vaikka on tähän asti nukkunut yönsä, tietysti välillä tissillä tankkaa.

Puklauttelu on jäänyt yhteen kertaan, silloin kun maito nousi niin kerran vetäsi liikaa.

Enempi huolta aiheuttaa esikoinen kun kuume vaan kestää, nyt kahdeksatta päivää. Jatkuva kuumelääkkeen anto ja antibioottikuuri väsyttää pientä potilasta. Ja uutena vaivana on se, että kun tarpeeksi suuttuu ja alkaa karjumaan niin sillä lähtee tolkku. Ei siis vedä henkeä sisään ja meinaa pyörtyä. Huoh, kaikkea sitä joutuu noiden lasten takia murehtia.

Possu ja pikkulilli huomenna kolme viikkoa.

 

Nyt voin minäkin liittyä tänne puolelle!

15.7 Syntyi pieni Rinsessa, rv 41+0, painoa piiryi 3760g ja pituutta 50cm.

Täällä on myös rinsessa yks ihanuus :heart: ja kiltti kuin mikä.
Perjantaina siis syntyi ja lauantaina päästiin jo kotiutumaan, onneksi sillä sairaalassa olo kävi pitkäksi.
Lauantaina ilta-päivällä kärsittiin kotona pikkusen masuvaivoista, mutta pienen kakan ja monen pierun jälkeen helpotti!
Ensimmäinen yö, meni kuin unelma. Vaikka aluksi vähän jännitinkin... Annoin tissiä vielä ennenkuin kävin itse nukkumaan klo. 23.00, seuraavan kerran heräsin 4 aikaan ja jouduin vähän herättelemään pikkuista syömään ja vaippakin vaihdettiin. Aamulla taas herätin puoli 9 aikoihin syömään. Vasta 10 aikaan pikkuinen heräsi sitten itse, seurusteltiin ja taas syötiin.

Tuon nopean kotiutumisen takia tänään kävi sitten kätilö kotikäynnillä, otettiin paino joka oli hienosti noussut 40g vuorokaudessa. Kuulemma tosi hyvin Eipä tarvitse kantaa huolta tuleeko tisseistä tarpeeksi maitoa. Eli siis imetyskin on lähtenyt hyvin käyntiin.
Bilirubiini arvot olivat eilen ja tänään vähän koholla, ei kuitenkaan hälyttävästi. Ja kun tyttö jaksaa syödä hyvin, on virkeä eikä kellastumisen merkkejä ole, niin ei hätää. Auringon valoa käskettiin antamaan jos se joskus alkaa paistamaan
Kuuloa ei saatu testattua vielä, ilmeisesti korvat kosteat/märät vielä niin ei pysty ottamaan. Kahden viikon päästä siitä kontrolli sairaalassa.

Pulauttelua ei täällä ole ollut, kerran tuli suusta vähän maidon jämää..

Nimeä ei olla päätetty loppuun asti.. Mutta eipä tuolla nyt mitään kiirettä ole, ajattelin että pidettäisiin ristiäiset elo-syyskuun vaihteessa. Täytyy vaan päivää alkaa miettimään ajoissa että mm. isovanhemmille ja kummeille sopii. Ja siitä kummi asiastakin pitää kysyä, kun meillä ei olisi kuin se yksi "virallinen" kummi sitten..

SaaBas & Rinsessa 2vrk

 

Hei heinäkuiset!

Mäkin liityn mukaan tähän pinoon. 9.7. Sinadrius (40+6) Poika 3550 g - 53 cm

Mun molemmat poitsut (mies ja 8 vrk vanha esikoinen ) nukkuu. Oon ihan rakastunut molempiin! Vauva-arkea ollaan nyt opeteltu kotona viime keskiviikosta. Pari ekaa päivää ja yötä oltiin aika ylikierroksilla kaikki. Ehkä nyt alkaa vähän tasaantua. Mutta ihanaa aikaa on!

Imetyksessä on vielä opettelemista, mutta maitoa tulee tulvimalla. Tänään aamulla oli pakko pistää maidonkerääjäkin liiveihin, vaikka vaan puuhailin kotona. Muuten saan maidonkerääjän täyttymään toisesta rinnasta kun imetän toisesta. Poika on välillä niin tohkeissaan rinnalla, että ilmaa menee väkisinkin mahaan. Ja rintakumia käytän myös matalien rinnanpäiden takia. Ehkä pitäisi vielä kärsivällisesti opetella pärjäämään ilman kumia, niin saisi pojan puklailun aisoihin. Painoa näyttäisi kyllä ainakin silmämääräisesti tulleen lisää, posket pullottaa vähän enemmän kuin ennen. Ja kyllä vatsakin toimii.

Mutta kivaa keskustella tällä palstalla näistä asioista, kun ollaan kaikki samassa tilanteessa!

Sinadrius ja poitsu 8 vrk

 

Minäkin voisin tänne puolelle siirtyä! :wave: Voi vaan kirjoittelu olla lähiaikoina vähäistä tuon epparin, repeämien ja ison mustelman takia.. ei oikeen kärsi istua tässä koneella! :stick:

Meille syntyi 12.7 klo. 20.19 POIKA, 3910 g ja 51 cm :heart:

Menin yliaikaiskontrolliin rv 41+5, luulin että pääsen vielä kotiin. Kohdunsuu olikin 3cm auki ja vedet melkeen kokonaan hävinneet kohdusta (kuulemma normaalia lasketun ajan jälkeen mentäessä). Siitä tulikin sitten passitus suoraan saliin kalvojen puhkaisuun ja poika oli maailmassa 8 tunnin päästä! Lopussa joutui imukupilla auttamaan, kun sydänäänet heitteli niin rajusti.. Mutta olinkin varautunut, että ei välttämättä ihan helpolla tule. Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin!


~ Pearl ja poitsu 5vrk :heart:

 

Hellurei!!!!
Me tullaan mukaan!!

Iiduska sytyi 41+2 15.7.11 (kun la oli jo 6.7 ) klo: 12.16 ja 3800g 49cm

Tuun paremmin kertoon kuulumisia kun ehdin.
Nyt olen menossa iidan luo sairaalaan ja ovat lupailleet että pääsisi mahdollisesti jo huomenna kotiin.
Oli saanut jonkinasteisen infektion synnytyksessä mutta nyt on jo oikein voimissaan ja pirteä rakas :heart:

Nenna ja Iida 3vrk :heart:

 

Poika syntyi 14.7 38+0, 4190g ja 50cm :heart:

Tänään on 4. päivä menossa ja maito on noussu rintoihin. Voi tätä tuskaa. :O

 

Iltoja!

Joo, Tuittumuru, oli kyl ihan karseeta kans se maidonnousu, mulla autto jääkaapissa viilennetyt geelipussit. Nyt jo tissit tasaantunu onneks ja imetys sujuu.

Meillä on tytöllä iskeny murrosikä no ei vaa, kasvoihin ilmaantunu kauheesti näppyjä, olikos nää nyt niitä hormoninäppyjä?

Muuten tosi tyytyväinen tyttö. Oli muuten todella luxusta viime yö nukkua vain kahden syötön taktiikalla ja esioinen alkaa olee terveempään päin. Kuume on poissa ja kurkkukipu myös ja viime yö oli ensimmäinen puoleentoista viikkoon ku nukku kokonaan.

Ja imetyskyselyyn, niin vuorotellen imetän toisen aina tyhjäks. Aika rasittavaa olla kyl eriparitissinä mut minkäs teet. Meinaa kyl tissinpäät kipeytyä tiheänimunkausina, mut heti helpottaa kun vauva on vähemmän tissillä..

Ja täytyy viel kehua noita meijän rattaita, oon todelllllla tyytyväinen. Merkkinä siis Britax B-Dual. Muistaakseni joku muukin tuolla odotuspuolella oli samat rattaat ostanu, ois kiva kuulla vähän mielipiteitä niistä.

Ja niin, Onnea kaikille vauvoista, nyt se nuuhkuttelu voi alkaa :heart:

Possu ja Lilli kolme viikkoa.

 

Onnea kovasti uusille vauvan saaneille! :heart: Ihanaa, että nennan tyttökin on jo parempaan päin.

Meillä tytön mahavaivoihin kokeiltiin sekä Cuplatonia että Disflatylia eikä kumpikaan sopinut. Cuplaton aiheutti kakan jumiutumisen ja pahemmat mahakivut, Disflatylistä tyttö alkoi pulauttelemaan ihan urakalla ja kovaa. Niinpä mennään ilman "lääkkeitä", olen karsinut ruokavaliostani vatsavaivoja aiheuttavat aineet ja tilanne on nyt paljon parempi.

Muuten täällä sujuu kivasti, tyttö edelleen kovin rauhallinen ja tyytyväinen tapaus. Ja ylisuloinen :heart: Tuttipulloa kokeiltiin ensimmäisen kerran ja se sujui ihan kivasti, tuttiosan reikä vaan oli vähän liian iso tytölle ja maitoa meinasi tulla liian vauhdilla. Täytyy katsoa, jos kaupasta löytyisi parempi tuttiosa.

Niin tämä aika viilettää, lauantaina tyttönen täyttää kuukauden.. Hurjaa.

Nautinnollista vauva-aikaa kaikille!

Mayinga & Hajuherne

 

Meille syntyi pimu 10.7. klo. 00.36 3930g ja pituus 50cm

Nyt viikko kotona vietetty ja alkaa jo arki sujumaan. Itsellä vähän heikompi happi vielä, kun sinne leikkaussaliin jouduin synnnytyksen jälkeen, kun kohtu ei supistanut. Vuosi lähes 3000ml, joten tarvitsin veritankkausta. Kotiin lähtiessä hb 92, sitä yritetään korjata rautalääkkeillä.

 

Onnea vauvautuneille!!! :flower:

nenna Meidän poika sai myös ilmeisesti vihreästä lapsivedestä infektion, jota hoidettiin antibiooteilla kolme päivää. Poika oli lastenosastolla, mutta onneksi se on kesällä synnytysosaston kanssa samoissa tiloissa, niin sain käytännössä pitää poikaa vierihoidossa sen ajan, kun ei ollut tiputuksessa. Noepasti tokeni ja kotiinlähtiessä ei ollut enää edes muistoa kivuista. Kiva kuulla että teidänkin pieni on toennut nopeasti, inhottavia juttuja ovat nuo.

Hurraa! Imetin juuri ihan "vahingossa" ilman rintakumia. Vahingossa siinä mielessä etten ollut yhtään ajatellut edes kokeilla tällä kertaa ilman, huvikseni ruttailin kuitenkin nänniä läjään ja poikahan nappasi kiinni ja söi. Kerran irtosi ote mutta saatiin vielä uudestaankin ote onnistumaan. Olen tosi helpottunut, olisi tuo vaan niin kätevää ilman, ja vauvaystävällisempääkin, kun tosiaan sen kumin kautta menee myös ilmaa aika paljon läpi.

Mulla ei se maidonnousu tuntunut kuin vähän kuumeisena olona, kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen vaan aamulla huomasin että tissit roikkui suunnilleen navassa. Aika villin näköiset ne tosiaan on tuon yksipuoleisen imetyksen jälkeen, mutta eipä niitä täällä kotona ole kukaan miehen lisäksi katselemassakaan.

Nimeä täälläkin mietitään, saa nähdä saadaanko sitä aikaiseksi, ollaan kyllä niin eri linjoilla. Mies vaa ntorppaa kaikki mun ideat mutta ei saa yhtään rakentavaa ehdotusta itse aikaiseksi.

Jaaha, kutsu kävi! :wave:

MJ & Väinö 18 pv

 

Täällä elo aika tasaista ja vauva rauhallinen ja ihana. Syö ja nukkuu edelleen melko paljon. Vähän jo jaksaa olla hereillä pidempiä aikoja ja seurustella. Selkeitä tankkausjaksoja on muutama päivässä ja sit pari pidempää unijaksoa, joista yksi osuu onneksi alkuyöhön. Viime yönä taisi tulla ennätys kun herra nukkui klo 21.30-4.15. Aamupuolella aletaan sit syödä useammin.

Pulauttelua esiintyy meillä edelleen ajoittain. Mulla tulee välillä ihan suihkuamalla maitoa, joten se varmaan suurin syy tähän. Poika on myös hieman malttamaton ja välillä tisillä pitää touhottaa ja häslätä ja tässä menee varmaan ilmaakin mahaan ja sit tulee puklu. Mutta ei tämä onneksi ole jatkuvaa tai häiritse vauvaa.

Me ollaan jo oltu liikenteessä koko perhe useamman kerran. Ollaan käyty kaupungilla lounaalla ystäväpariskunnan kanssa ja kotieläinpuistossa ja ostoskeskuksessa. Esikoiselle pitää keksiä jotain mukavaa välillä, että ei koe jäävänsä vauvan varjoon ja tekee se vanhemmillekkin hyvää päästä pois neljän seinän sisältä. Vauva kuitenkin reissuilla pääasiassa nukkuu vaunuissa oman kopan turvissa. Tuli vaan tämä aihe mieleen kun luin tuolta odotuspuolelta, että jossain oli suositeltu pysymään kotona ekat 3 kk. Ei kyllä onnistuisi meidän perheeltä. Kaikilla hojoaisi varmaan pää, mutta kukin tavallaan. Mites te muut?

Huomenna taas neuvolaan uusia mittoja hakemaan.

Onnea kaikille vauvansa saaneille!

Barbapörrö ja pikkuveli huomenna 3 viikkoa!

 

Kuis teillä nukutaan vai nukutaanko ollenkaan? Poika nukkuu vieressä ja sylissä parhaiten. Niinköhän tässä on perhepetiin siirryttävä. Molemmat mummut on jo sanonu siitäkin että sitten se lapsi ei muualla enää nukukkaan. :headwall:

 

Me ei olla käyty vasta kun kummassakin mummolassa vauvan kanssa. Lauantaina onki sitten kavereiden häät ja sinne otetaan vauvakin mukaan, kauppoihin ei olla vielä lähetty.

Täällä nukahetaan joko syliin tai sänkyyn. Tosi hyvin nukahtaa itekseen, mutta en taho vaan raskia laittaa monestikkaan sänkyyn jos on silmät auki

Neuvolasta kävi äskön terkka ja painoa oli pojalle tullu 170g/vko Tosi hyvin kasvaa. Ja minä luulin, että mulla on tikit auennu, mutta ei ne kuulemma ollukkaa Parempi vissiin, etten kurki enää tonne alas koko ajan

Saa nähä mihin nimeen päädytään, tässä nyt olis kaks vaihtoehtoa ja niitä yritetään makustella. Yks nimiehdotus tippu pois ja se jo päätetty nimi meni tosiaan pojan serkulle -.-

Merlina ja poju 11vrk

 

Maidontulo on onneksi vähän tasaantunut ja olo sen myötä helpottunut. On tää kyllä niin paljon helpompaa toisen lapsen kanssa, kun tietää vähän missä mennään. Ei tarvii enää jokaista asiaa panikoida. Muutenkin mieliala on päivä päivältä parempi. Aika itkuinen oon ollu.

Lapsilisästä, eikös sitä pitäis saada heti sille kuulle kun vauva syntyy. Mulla oli päätös vasta elokuusta alkaen. Päätös onkin voimassa sitten vuoteen 2028 asti. Että hommaa kyllä riittää.

Pakkohan sitä on välillä lähteä liikkeellekkin. Multa ainakin tippuis pää hartioilta jos ei pääse vähän ihmisten ilmoille. Vielä ei oo kiire mutta kohta sitten. Ja tosiaan jo esikoisen takia.

 

Hei vaan

Paljon asiaa mielessä, katsotaan kauanko ehtii kirjoittaa

Tuittumuru, lapsilisä maksetaan lapsen syntymää seuraavasta kuusta alkaen. Eli jos vauva syntyy heinäkuussa, ensimmäinen lapsilisä maksetaan elokuussa.

Itkuisuutta oli mulla kovastikin ensimmäisen viikon aikana synnytyksen jälkeen. Itkuisuutta, voimakkaita mielialavaihteluita, yliherkkyyttä ihan kaikkeen, välillä voimakasta alakuloa... Vaikka se oli ihanaa, oli myös todella rankkaa. Mietin välillä, että sekoanko Vauva oli jotenkin liian ihana, tuntui että osaanko sittenkään häntä hoitaa tarpeeksi hyvin ja miten ikinä uskalletaan poistua kotiovesta Onneksi muistelin, että esikoisesta oli ihan sama juttu, ja ohihan se sitten meni.

Ihmisten ilmoilla olemisesta, kyllä mekin ollaan jo kaupassa käyty ja olen käynyt kaupoilla pyörimässä vaunujen kanssa. En kyllä kolmea kuukautta jaksaisi enkä edes voisi kotona kököttää. Itse tässä vaiheessa välttelen paikkoja, jossa paljon lapsia (koska siellä on myös paljon pöpöjä), esim. esikoinen toivoi pääsevänsä Hoplopiin ja mies hänet sinne vei, en lähtenyt vauvan kanssa mukaan. Suosituksia tuntuu olevan monenmoisia joka asiasta...

Nukkumisen suhteen meillä on touhu vielä hyvin sekalaista.. Vauva nukahtaa välillä syliin, välillä ensisänkyyn. Useammin kuitenkin syliin tai viereen, ja sehän on varmasti pienelle vastasyntyneelle on se turvallisin ja mieluisin paikka Helpommin nukahtaa syliin kuin omaan sänkyyn. Yöllä vauva nukkuu yleensä alkuyön ensisängyssä mun vieressä (kun nukkuu pidempiä pätkiä), sitten jätän viereen kun alkaa syödä tiuhemmin aamuyöstä/alkuaamusta. Välillä on kyllä ollut koko yön vieressäkin.

Esikoinen nukkui myös välillä vieressä ja välillä omassa sängyssä. Hän oli/on aika levoton nukkuja, joten hiljalleen siirsimme hänet kokonaan pinnasänkyyn (joka oli meidän sängyn vieressä). Työläämpäähän se on esim. imetyksen kannalta, kun joutuu vauvaa siirtelemään. Vieressä pitäessä voi puoliunessa imettää ja jatkaa unia

Itse ajattelen, ettei tällaista pientä vauvaa voi "opettaa" pahoille tavoille. Hän tarvitsee mahdollisimman paljon läheisyyttä, syliä ja turvaa. Vauvan vähän kasvaessa tulee enemmän mietittyä asioita siitä näkökulmasta, että mihin vauva tottuu.

Nimistä, meillä tosiaan nimi päätetty ja siinä pysytään, vaikka olen makustellut muitakin Perheen muut jäsenet ovat kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että tämä nimi pidetään, ja kiva nimi se onkin. Merlina, ärsyttävä juttu tuo, että sama nimi meni serkulle : / Itse olisin ehkä niin jästipää, etten menisi nimeä vaihtamaan Mutta toivottavasti löydätte mieluisen nimen pojalle.

Maidonnousu oli mulla todella voimakas. Rinnat olivat aivan pakkautuneet.. Onneksi on jo tasaantunut. Vieläkin yöllä, kun tulee pidempiä imetysvälejä, rinnat (tai toinen) saattavat olla aivan täynnä aamulla ja valuvat itsestään minne sattuu.

Jaahas, nyt esikoiselle lounasta Miehellä viikko töitä, sen jälkeen päästään mökkeilemään - vihdoinkin!

Mayinga & Hajuherne, n. 3,5 vkoa

 

koitetaas josko sitä pysyis vähänaikaa jutuissa mukana

eli Poika syntyi 11.7.11 rv 41+4 paino 2990g ja 48 cm pituutta

Maanantaina saatiin poju kotia ihan vaan mun syntymäpäivän kunniaksi. Meillä poika oli siis 5vrk keskolassa antibiootti tipassa pullottavan kyynelpussin takia. Patti ei antibiooteilla miksikään muuttunut eikä tulehdusarvotkaan nousseet missään välissä merkittävästi, joten päästivät kotia, silmälääkärille lähti lähete ja aika tulee sit parin viikon kuluessa.

Mullaki kyl maitoa riittää vaikka ylimääräistäki olis, mut tuskin alan luovuttaan,eiköhän se maidot tulo tasaannu tässä parin päivän sisään. viimeyönä herättiin ison maitolammikon päältä.

Esikoinen on aivan rakastunut myös haluaa sylitellä pientä koko ajan,yrittää nostaakki mut ei ole annettu muuta kuin valvotusti piettää sylissä. eihän tuo vajaa 4-vuotias osaa vielä tuota niskaa niin tukea.

MIe olen palutunut synnytyksestä tosi hyvin ja kaikesta muustaki alku hässäkästä. On jopa jaksanut kotia piettää kunnossa. esikon aikaan meni pariki viikkoa ennenkuin jaksoin edes ajatella moisia.. On se vissiin toisen kans niin helpompi ja rennompi olo koko ajan..

 

Heippa taas!

Baby blues Täällä onkin ollut jo juttua herkistelystä ja itkemisestä. Mullakin on tunteet nousseet pintaan mutta ne vaihtelee päivittäin. Eilen oli kamala ärsytyspäivä. Vauvakin ärsytti :ashamed: toivottavasti tää on normaalia ja menee pian ohi. Huomaan, että mulla on kamala ikävä esikoista ja sen kanssa touhuamista ja huomaan myös, että esikoinenkin kaipaa mua. Ei siitä kuitenkaan voi vauvalle olla vihainen. Mä yritän löytää jonkinlaisen uuden tavan rakastaa mun kumpaakin lasta. Kummallekin pitää olla oma aikansa ja lokeronsa. Jos yritän huomioida molemmat samaan aikaan, niin tuntuu, ettei siitä tule mitään ja sitten alkaa ahdistaa ja tulee riittämättömyyden tunteita. Mies sanoo, että oo nyt ihan rauhassa vaan vauvan kanssa, hän keskittyy esikoiseen ja kodinhoitoon. Mutta kyllä mä niin kaipaan muutakin välillä. Eilen mies oli ihana, kun vei vauvan vaunulenkille ja mä sain hetken aikaa pojan kanssa. Tänään sama juttu. Kyllä se tästä, kuitenkin

Nukkumisesta Parin ensimmäisen yön jälkeen tyttö on kääntynyt yökukkujasta yönukkujaksi. Viime yö meni taas niin, että nukuttiin käytännössä aamuun asti. Oiskohan ollut neljän aikaan, kun heräsi vähäksi aikaa rinnalle mutta nukahti samantien uudestaan. Outoa! Päivisin ja iltaisin saa sitten puolestaan olla koko ajan imettämässä Mua muuten jännittää tosissaan, että riittääkö mun maito. Ehkä yhden kuppikoon rinnat on kasvaneet eikä maitoa suihkua yhtään, hyvä jos puristamallakaan irtoaa mitään. Vauvan posket on kuitenkin kasvaneet ja kaksoisleukaa tullut, jos siitä voi mitään tulkita... Onneksi huomenna on eka neuvola, niin pääsee meidän likka puntarille. Korviketta ei oo nyt tarvittu vähään aikaan ja pullot seisoo kaapin perällä toimettomina.

Liikkumisesta Me ei olla käyty vielä vauvan kanssa missään muualla kuin vaunulenkeillä. Jotenkin vierastan nyt sitä, että pitäisi nähdä kaikki se vaiva ja köyttää ensin vauva turvaistuimeen ja sählätä sitten perillä vaunujen kanssa. Kauppaan voin hyvin mennä yksin tai esikon kanssa. Sinnekin vähän vastentahtoisesti, kun oon niin kotona muhineen näköinen, että hyvä jos kehtaan postilaatikolla käydä

Jaaa nyt pitää mennä, tyttö kutsuu...

Sukkasillaan ja tirppana 1vko 2pvää

 

Liikkumisesta, meidän rinsessa oli 3vrk kun käytiin ensimmäisen kerran ulkona. Oli tosi lämmintä, joten uskalsin lähteäkkin. Käytiin esikoisen kanssa puistossa, kun joutunut olemaan muutaman päivän ihan sisällä vaan.. sitten käytiin nopeasti vielä kaupassa.
Mun pää kyllä hajoais jos joutuis kovin kauan sisällä kyykkiä, oon niin ulko ihminen

Nukkumisesta, sairaalassa rinsessa nukkui mun vieressä.. ja kyllä kotonakin nukkuu ihan perhepedissä, helpompi imetyksen kannalta ja ainakin mulle jotenkin turvallisempaa kun on siinä vieressä. Muuten varmaan joutuisin nousta 100 kertaa yössä tarkistamaan ihan vain että hengittääkö se? Vieressä kun on niin helpompaa kun huomaa heti pienentuhinan vieressä :heart:
Meillä nukutaan tosi hyvin öisin, eilen illallakin oli hyvät tankkaukset ja unta riitti ihan 23-5.30, söi n. puolisen tuntia ja nukkui vielä jonnekkin 10 saakka.
En ole lähtenyt pientä herättelemään öisin 4h välein, mikä on sanottu että max. sen saisi olla. Kyllä lapsi herää jo vauvana siihen että on nälkä.
Aamuisin on sitten kans 1-2h tankkaukset.
Hereilläkin jaksetaan olla jo pitkiä pätkiä, aamuisin 1½-3h, sitten vielä illalla samanlainen.

Imetys on lähtenyt tosi hyvin käyntiin, huomattavasti helpompaa kun esikoisen aikana! Huomaa että ei ressaa sitä niin paljon kuin silloin. Maito nousi 2vrk kuluttua synnytyksestä (perjantaina synyi, niin sunnuntaina nousi..). Aamuisin meinaa tissit olla aika täynnä, mutta helpottaa sitte kun pääsee tyhjentelemään.

Masuvaivoja on täälläkin ollut, en ole koittanut mitään apteekin tuotteita vielä, kun ilmankin on pärjätty. Että koitan aina syötön jälkeen nostaa pystyyn ja röyhtäyttää, että jos tulisi vähän ilmaa suunkin kautta. On helpottanut aika hyvin.

Oma vointi on hyvä! Jälkivuotokin alkanut jo hiipumaan! JES! Tai ainakin vähentynyt, että aika minimissä ollaan. Luojan kiitos

SaaBas & Rinsessa 5vrk :heart:

 

Käytäntö on lapsilisän suhteen vissiin muuttunut. Esikoisesta sai jo sille kuulle milloin syntyi.

Tää tunneskaala on tosiaan aika valtava. Vauva on jotenkin niin ihana että ihan sattuu. Tunnen oloni myös yksinäiseksi. Luulen että se johtuu siitä miten synnytys meni. Mieheltä kaipaisin enemmän läsnäolemista tai jotain. Kyllä mä tiedän melkeen mitä se ajattelee, mutta haluaisin kuulla ääneen sen miten ylpeä se on minusta ja vauvasta. Jotenkin en saa sitä sanottua sille. :/

Ei mee ihan niin kuin Avarassa Luonnossa tää lisääntyminen. Niin helpon näköisesti antiloopit putkauttaa lapsen maailmaan ja elämä jatkuu sitten entisellään. Mutta jospa tää tästä.

 

:wave:
Millään ei meinaa jaksaa tulla koneelle istuun ja näpytteleen mutta tässä nyt kuulumisia.
Iida pääsi sairaalasta kotiutumaan siis heti tiistai aamuna kun tulehdusarvot oli enää 4.
Aivan ihanaa oli tulla kotiin kun kukaan ei tienny meitä tänne vielä odottaa
Iidan isä siis oli täälä mulla "lapsenvahtina".

Ja sitten juttuaiheeseen kiinni,toivottavasti muistan kaiken mitä täällä nyt on juteltu..

Nimihän on päätetty jo aikoja sitten ja se onkin jo käytössä.
Maidonnousu ja imetys.....huoh...
Sairaalassa maito ei meinannu millään muotoa alkaa nousemaan,ei sitten millään.
Jouduin kuin jouduinkin sitten kotiin ostaan pumpun kun iida vielä oli sairaalassa ja herätellä maitoa liikenteeseen. Sillä sitten sainkin maidon liikkuun jopa pariks päivää!!
Kun sitten maanantaina itse menin sairaalaan vielä viimeseks yöks tytön siirtyessä osastolle takas,päivällä maito vielä riitti. Tehtiin siis syöttöpunnituksia.
Sitten ma iltana,se vika "iltasyöttö" puolen yön aikaan ei onnistunut.
Punnitukseen ei tullut grammaakaan lisää!!
Mä ajattelin eka et se vaaka tuittuilee (kotona vasta tajusin tän homman) kun se oli akkuansa siinä tyhjänny jo hyvän aikaa...
Neiti ei miennu millään nukkua joten otin sen viereeni ja löin tissin suuhun.
Näin pärjättiin aamuun asti.
Aamuimetys oli kahdeksan aikaan ja sitte tuliki jo lekuri ja päästiin kotiin.

Siinä sitten kotiuduttuamme annoin taas tissiä ja neiti nukku noin tunnin mut tosi katkonaisesti.
T oli jo lähteny kotiin ja koitin aina vaan imettää kunnes tajusin sit kokeilla myös pumpata.
Pumppasin 10-15min per tissi ja pisaraakaan en saanu pihalle!!
Sit soitin kiireesti T:lle et viittiks hakee meille korviketta,kun maitoa ei tule.
Meni vartti ja iida sai taas syömistä ja veti komeet 80ml ja nukku sen päälle 3 tuntia!!!!
Okei,päätin et ainakin se tiistai mennään korvikkeella koska maitoa ei tule. Iltasyöttö oli puoli 12 (80ml) ja neiti nukku siitä sitte viiteen asti aamulla hemmeti tyytyväisenä
Tänä aamuna tunsin et tissit olis täynnä,kivisti ja oli tosi piukeet,mutta kokeilin silti ensin pumpata enneku alkaisin taas tarjoon eka iidalle koska en sit olis tienny tuleeks sitä maitoo vai ei.
No eipä tullu!
Ei tippaakaan,ja tissit oli niin kipeet et tuskaa alko oleen.
Nyt näyttää siltä et multa ei maitoa tule.
Oon käyny lämpiäs (lähes kuumas) suihkus ja hieronu ja vaik mitä mut ei....
Mä olisin niin halunnu imettää mun elämäni viimesen kerran mut en mä voi lasta näläs pitää.
Nyt tissit on taas niin kipeet,ja nännit vuotaa verta niistä imetysyritys kerroista mitä kotona ollaan koitettu...harmittaa ihan kympillä ja on kauhee morkkis etten pysty lastani imettään mutta minkäs sit teet.Hän tarvii saada vatsansa kumminkin täyteen kun ruokahalu on ihan mahtava kumminkin.
Ja näin ollen nukkuu yötkin siis tosi hyvin tietenkin!
Pulauttelua ei oikeestaan ole,joskus tulee pienet puklut jos ei röyhtäse kunnolla ruokailu jälkeen.
Myöskään itkuisuutta ei muuten ole kuin nälkäsenä tai kun vaippa on kakas tai kun vaippaa vaihtaa,siitä se ei tykkää yhtään!!
Ja nyt päivät on vaikeita kun on niin kuuma mut onneks asunto viilenee yöksi et saa sit itekkin nukuttua kun iida nukkuu hyvin yöt.
Liikenteessä ei olla oltu hyvästä syystä ja tästä varmaan koituu vielä hankaluuksia.
Meinaan kun sairaalalta lähdettiin kotiinpäin,ei mun audin vyöt sit riittäny kaukalon ympäri niinkuin ne kuuluis mennä.
Siinä sit aikani mietittyäni laitoin kaukalon vain takapenkin keskivyöhön kii ja hissukseen köröttelin kotia kohti..
Meinasin et jos tosta sais apparin turvatyynyn pois päältä,se menis siihen...
Muutoin on auton vaihto edessä,vaikkakin et viel ei oikeen ole varallisuutta siihen,syksyyn olin ajatellu pärjätä...mutta nyt siis ei kuljeta missään vauvan kanssa....herääpä vaan kysymys miten haen esikon kotiin ennen koulun alkua...:headwall:
Vielä sitten puhuttiin sisaruksista.
Pikkutyttö on ihan äly mustis.
Yhtään en uskalla jättä yksin iidan kanssa. Ja mun seuraa hakee ainoastaan silloi kun syötän/nukutan tai seurustelen iidan kanssa.Sit kun mulla olis syli vapaa,en kelpaa.
Nyt ei enää usko mua yhtään,lähes lällättää vaan takas.
Ymmärrän hyvin mistä tää johtuu mut kyl se pinnan tiukaks vetää.
Taas olis tilanne et olis oikeesti jo tarvetta sille toiselle vanhemmalle tässäkin perheessä. Isoveli taas on kauheen ylpee ja hellä iidaa kohtaa ja vahtii etti sisko satuta aivan ylisulosta siis.
Oma vointi on ok. Vaikka sainki taas hyvät repeemät,olo koheni muutamas päiväs tosi hyvin.
Nyt odotan vaan että saan kuntoni takas ennalleen,tän outokummun kadotettuu ja mahdun oikeisiin vaatteisiin. Mutta ne tulleet lisäkilot kyl huomataan...

Moni muistaa varmaan kun olen kertonut et iidan isä aikanaan sano ettei halua tytön kans sit missään tekemisissä.
Jollainlailla,pikkusen häne mielensä on muuttunu.
Joko se johtuu siitä et iida on siskonsa (siis T:n esikon) näkönen tai hän tunnistaa itsensä iidassa (kun kehtas väittää ettei iida edes olisi hänen!!) joka on hyin paljon isänsä näköinen.
T antaa iidalle suukkoja,silittää,selittää miten paljon on samaa kuin häne esikossaan,piirtiestä ja monin pienin eritavoin huomaa että kyl se laps on sen sydämen sulattanu jo..
Tänään kun kävi tässä esikon kanssa kun hän ei ollut vielä iidaa nähnyt,tuli sänkyyn makaan kun on selkäns kipee (ollaan kumpiki kyl iha selkänoitia) ja mähän siinä jo olin,mun teki ihan hirveesti mieli käpertyy sen kainaloon
Mutta olen lupauskeni hälle antanut.
Mä en enää ruinaa.
Enkä painosta uuntaan enkä toiseen vaikka kipeetä se tekeekin,edelleen.
Mutta mä toivon,että jos hän sittenkin haluaa kuulua virallisesti tänki tyttärens elämään,hän sit sanois sen ennen kun mulla on aika sinne lastenvalvojalle missä papereihin laitettaan isän kohdalle tuntematon hänen omasta pyynnöstään. Nehä soittaa sieltä tms ja antaa ajan sinne kun tenava syntyy jos vanhemmat ei oo naimisissa..

Ai kauhee mink tekstin olen kirjottanu!!!

Nyt pitää menn' taas ei tätä muute kukaa jaksa lukee

Nenna ja Iida 5vrk