***Heinäkuun Onnenhiput 2011 Toukokuussa***

Ihme kipuja tullut!! parina päivänä nyt huomannut kun käynyt lenkillä niin yhtäkkiä vihlaisee alapäähän niin että polvillee meinaa joutua mennä, mutta se menee ohi yhtä nopeasti kun tuleekin!! Onko muilla?? Ja tosiaan todella kiva kun tuolla koirien kanssa menee ihmisten ilmoilla ja se kipu lamaannuttaa hetkeksi aivan täysin ja tosiaan kun vielä vihlasee oikein tuonne sisälle!!!

Vauva kyllä möyrästi mahassa eilen niin että tuntui että jalka tulee tissin alta läpi pian!! :D

Anu ja pikkuinen :heart: 31+3
 
Anu84 Mulla ollut kaikissa kolmessa raskaudessa samanoloisia kovia vihlaisuja. Kaupassa on myös aika ikävä taipua kaksinkerroin, kun kaikki jäävät katsomaan, että synnyttääkö tuo nyt tähän :whistle:. Joku lääkäri epäili, että onnistuu vauva hetkellisesti painamaan pahasti hermoa kohti, välillä vihlaisee samaantapaan myös yläreiteen, joten vaikuttaisi siltä. Ei ole mitään vakavampaa ainakaan mulle tehnyt, tosi ikävä vaiva vaan, mutta onneksi hetkellisesti tulee vain.
 
Hyvää huomenta kaikille!

Mä olen edelleenkin välttynyt kaikilta kivuilta, mutta juuri äsken sain tuntea ensimmäisen kunnon kylkipotkun, tai ei se oikeastaan ollut potku vaan sellanen työnnänpä nyt jalan äidin kylkiluiden väliin ja vedän oikeen kunnolla ylhäältä alas kaikki läpi! Kyllä teki kipeää! Ja muutenkin hällä on joku ihme aamujumppa menossa! Mutta yhtään en valita, kaikki muljautukset on paljon kivempia kun se ettei tunne lainkaan!

Meillä ei ilmeisesti tarvisekkaan puhua alkoholin käytöstä koska mies otti itse eilen illalla puheeksi, että aikoo alkaa rajoittamaan sitä nyt kun synnytys lähenee ja että sitten kun lapsi tulee niin ei aio olla kännissä lapsen nähden! Ihana mies! Ja lopettihan se jo ton tupakoinninkin heti kun tuli kaksi viivaa tikkuun, kuten oli aiemmin luvannut!

Maidon noususta oikeesti tuleeko muilla sitä ihan valumalla? Eilen oli jo paita märkä heti aamulla ja illalla taas oikeen kiihtys! Mies meinas et nyt kyllä rupeet käyttää liivinsuojuksia kun hänellä on selkä ihan märkä kun mä nojailen siihen!
Osaako uudelleen synnyttäjät kertoa muuttuuko rintojen muoto paljon imetyksessä? Tarkoitan lähinnä sitä ,että kun mulla on tosi pienet/matalat nännit niin mahtaako ne yhtään tulla ulospäin/paisua sit kun pitäis alkaa imetteleen? Ei ne mitkään sisäänpäinkääntyneet oo mut ei myöskään mitkään bedfordin starttinappulatkaan!

No kohta täytyy lähteä sinne neuvolaan ja sieltä töihin joten illalla sit taas lueskelemaan!

Tiinu ja Jäppinen 30+0 (poksuu, jee)
 
Huomenta mammat! Ja tervetuloa uudet :wave:

Täällä on taaskin jäänyt kommentointi, vaikka joka päivä käyn lueskelemassa...

Eilen oli taas neuvola ja kaikki oli mallillaan. Sf-mittakin oli nyt keskikäyrällä, vaikka viimeksi yläkäyrän yli :whistle:
Lähinnä keskusteltiin noista verensokereista. Kävin viimeviikolla neuvolassa neuvonnassa ja sain verensokerimittarin kotiin. Huomenna sitten diabeteshoitaja äitipolilla ja ens viikolla lääkäri ja kokoarvioultra samassa paikassa. Mä oon stressannu ihan hulluna noitten syömisien ja verensokereiden kanssa.. vanha syömishäiriö tuppaa nostaan päätään pienen pakkomielteen muodossa noiden "oikein syömisien" kanssa :( Jotenkin pelkäsin hulluna sitä, että joudun insuliinille, mutta nyt eilen rupesin ajatteleen, ettei se ehkä oliskaan niin paha asia, mulla kuitenkin on ollu viimeset 2vk tosi huono- ja väsynyt olo.
No mut ainakin näyttää siltä, että aika tiukalla ruokavaliolla ollaan loppuaika..Hyvästi kesäjätskit ja vesimelonit :'(

Muuten oon ollut ihan hyväkuntoinen, ei satu minnekkään, eikä ole supistuksiakaan ollut =)

Kova stressi on, kun tässä pitäis vielä virallisesti muuttaa nyt lapsen isän luokse ja tyhjätä tää oma kämppä.. muuttomatkaakin on monta sataa kilometriä. Jotenkin se vaan niin kirpasee jättää kaikki vanha ja hypätä täysillä mukaan uuteen, vaikka se uusi on juuri sellaista elämää josta olen aina haaveillut! Eli itku aika herkässä ja mieli hieman maassa..

Mulle on iskenyt hirvee pelko ja paniikki. Taidan rupee oikeesti tajuun, et vauva tulee ja muutenkin elämä muuttuu hirveen radikaalisti. Sitä sitten tulee vaikka millasia paniikkeja.. Esim. et "ei musta ookkaan äidiksi" ja kieltämistä, "heh heh hyvä vitsi, et mä muka oikeesti saisin lapsen" Kaikkee sitä pyöriikin päässä, vaikka oikeasti olen hirmu onnellinen tästä lapsesta : / Hirvittääkö ketään muuta??

Miehen juomisesta on ollut puhetta.. Meillä ei ole onneksi ongelmaa asian kanssa. Alkuraskaudesta mies jopa ehdotti, että jos hän ei joisi yhtään alkoholia, ennenkun lapsonenkin on syntynyt. Sanoin sitten siihen, että mitä suotta..Mies kun juo yhden kaljan saunajuomana kerran viikossa ;)

Mun mehen pahe on oikeestaan vaan se, ettei oikeen osaa rajoittaa töiden tekoa ja sitten on kiukkunen ja ärtynyt liian väsyneenä.. Käy siis ulkopuolisella töissä ja sitten vielä sen lisäksi meidän pientilalla hommia riittäis, vaan ei ne tekemällä lopu.. Raivarit sain, kun mies kuvitteli isyyslomalla tekevänsä omia hommia sen siaan että olisi mun ja vauvan kanssa. Olin sitten sitämieltä, että jos ei kerran isyyslomaa voi viettää siihen mihin se on tarkoitettu, niin parempi ,että menee sit vaan sinne töihin. Viesti tais mennä perille..

Maidon noususta..Mulla tulee sellasta väritöntä nestettä, jossa joskus valkosta mössöö mukana kun puristaa.

Nyt ei muistu mieleen mitä muuta piti kommentoida. Taidampa mennä soittamaan uuteen neuvolaan ja varaamaan sinne ajan :)

Mei-mei ja Isla rv 30 POKSPOKS!!!
 
Mulla on meininki koneella istumisen suhteen muuttunut, nykyään tämä rakkine saattaa olla useamman päivän kokonaan kiinni, niin ei tule sitten tännekään kirjoiteltua niin usein :)

Hankinnoista oltiin juteltu... Meillä on valmiina turvakaukalo + rattaat, vaunut ja hoitopöytä. Lisäksi vaatteita ja äitiyspakkauksen tavarat muttei muuta. Eli kaikki pikkusälä puuttuu, samoin pinnasänky tilpehööreineen. Aika paljon saa siis vielä kaupoissa juosta. Uutena ei olla ostettu juuri yhtään vaatetta, vaunut ja hoitopöytä on uudet. Sänky pitäisi tulla sukulaiselta, ei olla vaan vielä käyty katsomassa onko se kunnossa, kun on ollut aika kauan varastoitunua kylmässä.

Mulla olisi myös hirveä hinku saada täältä "uudelta" paikkakunnalta uusia tuttavuuksia, joita muutkin oli kaipaillut. Me ei edes jostain syystä menty noihin perhevalmennuksiin... Oon kyllä tosi ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen persoona, mutta viime aikoina oon lähinnä nyhjännyt kotona/vanhojen kavereiden kanssa, niin on noi uudet tutut jääneet vähän vähiin. Tosin seinänaapureista saatiin kyllä kavereita, siinä asuu meidän ikänen pariskunta.

Mä olen miesasioista aika samoilla linjoilla monen muun kanssa: jokainen suhde määrittelee mun mielestä itse sen, mikä on OK ja mikä ei. Jos joku asia ei tunnu toisesta hyvältä, siitä pitää keskustella ja yrittää saada molempia tyydyttävä ratkaisu aikaan.
Mitä tulee miehen juomiseen, mä olen huomannut nyt olevani tarkempi (nipottavampi?) kuin mitä kuvittelin/halusin. Jostain syystä mun feministinen puoleni huutaa jatkuvasti, että miksi miehen pitäisi saada mennä ja tulla, ottaa alkoholia ja juhlia raskausaikana, kun minäkään en voi. Oikeasti noista miehen menoista ei ole mulle mitään haittaa, ei tosiaan ota paljon (olisko ollut kolme kertaa humalassa viimesen 9kk aikana) ja osaa käyttäytyä. Mutta ennen mun raskautta oltiin molemmat suht kovia juhlimaan ja pitämään hauskaa, joten välillä tuntuu, että myös miehellä täytyy olla samat "velvollisuudet" kuin mulla, koska en koe tätä vaan omaksi raskaudeksi vaan yhteiseksi... Toisaalta eihän nuo raskauden positiivisetkaan puolet mene tasan, vaan mä saan nauttia vauvan liikkeiden tuntemisesta miestä paremmin, saan muutenkin kantaa sitä lähelläni koko ajan jne...
MyDreamin viestistä tuli mieleen sekin, että jo muutaman oluen jälkeen huomaan miehen käytöksessä muutosta, joka alkaa sitten heti ärsyttää. Jo senkin takia en haluaisi että edes tissuttelee muutamaa kovinkaan usein.

Kuten saatoitte huomata, olen itsekin vähän ristiriitasissa fiiliksissä tästä isän & äidin vastuunjakautumisesta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Pätee siis muuhunkin kuin juomiseen. Mä kai haaveilen sellaisesta täydellisestä tasa-arvoisuudesta mitä lapsen hoitoon ja kasvatukseen tulee, ja turhaudun välillä jos tunnen saavani liian ison taakan kantaakseni. Toisaalta oon nyt tehnyt ihan mielelläni lähes kaikki kotityöt koska olen kotona ja kykenen, mies käy sillä aikaa tienaamassa meille leivän pöytään...
Onneksi mies on maailman ihanin, yrittää parhaansa ja on aina valmis keskustelemaan ja auttamaan jos kriiseilen. ;)

Juomisesta lasten aikana ollaan puhuttu ja ollaan molemmat samoilla linjoilla. Ruuan kanssa voi ottaa lasin viiniä, viikonloppuna voi ottaa saunaoluen tms. Myös esim. illanvietossa toinen voi ottaa pari kun lapset on nukkumassa, mutta vähintään toinen on aina vesiselvänä ja kykeneväinen hoitamaan lasta ja hyppäämään rattiin tarvittaessa.

Neuvolassa olen nyt käynyt kahden viikon välein, seuraava on ensiviikolla, josta sitten kahden viikon päästä lääkärineuvola viikolla 36. Sen jälkeen varmaan sitten viikon välein muistaakseni...

Voinneista ja vaivoista... Täällä kaikki mene ihmeellisen hyvin edelleen. Nyt ihan viikon sisään on olo taas kömpelöitynyt ja maha tuntuu hurahtaneen yhden (tai useamman!) koon isommaksi, mutta mitään muuta ongelmaa ei kyllä ole. Jaksan tehdä vielä kaikkea hyvin. Närästys tosin on seurana päivittäin, mutta on niin lievää että maitolasillinen ajoissa napattuna saattaa riittää.

Onkos kellään muuten ollut raskaushepatoosin oireita? Kävin antamassa verinäytteet sen varalta, kun viime viikolla oli aika hurjaa käsien, jalkojen & vatsan kutinaa. Heti kun olin saanut lähetteen, oireet kuitenkin mystisesti katosi :D Tällä viikolla selviää tulokset...

Zannulille jättionnittelut!! :flower:

Monilla supistelee jo vissiin aika tiukastikin. Mä olen niiden takia saikulla, mutta kipeät supparit jäi pois jo aikaa sitten, ja nyt kaikki on siis ollut OK. Eli ei juuri ollenkaan kipeitä tai edes äärettömän ikäviä supistuksia, kivuttomat on vähän yleistyneet.

Meidän miehillä kiertää näköjään ihan joku laihtumis/kuntoilu epidemia! Täällä myös mies on laihtunut reilusti, vaikkei tietoista diettiä olekaan pitänyt, eikä liikkunutkaan mitenkään hirveästi. Kai se yrittää pitää perheen yhteispainon kurissa :LOL:

Sukkasillaan, täälläkin hikkaillaan ja sama juttu myös linea negran kanssa. Ihan hiipien se tuohon pamahti, ja on edelleen tosi ohut ja vaalea, alhaalta tisseihin saakka.

Olen kohtalotoveri teille muille, joilla on herkkyyttä ilmassa. Varsinaista vollotusta on esiintynyt aika vähän, mutta herkistyn kyllä tosi pienestä, hyvässä ja pahassa.

mei-mei, täälläkin esiintyy jännitystä & pelkoa tulevasta silloin tällöin. Viikonloppuna itseasiassa sain asiasta pienen kriisinkin aikaiseksi, kun yhtäkkiä tuli sellanen olo, että "voi kun olis kiva lähteä ottamaan terassille/kaverille pari, laittautua, poltella muutama tupakka, lähteä vaikka baariin jne". Olin tosi väsynyt ollut koko päivän, kaverilla oli isot bileet ja turhautuminen sitten purkautui illalla. Aamulla herätessä olin tullut järkiini ja olin taas maailman onnellisin vauvasta :D Kyllä nää tunteet välillä menee niin vuoristorataa, mutta uskon että kuuluu asiaan. Parhaita mahdollisia äitejä lapsillemme meistä kaikista varmasti kasvaa :)

Noniin, olen taas näköjään saanut aikaan kilometrin luomuksen. Toivottavasti noi kappalejaot yms. helpottaa lukemista, ja voi vaikka hyppiä yli kaikki turhat lätinät. Nyt täytyy palata siivousurakan pariin. Hyvät päivänjatkot koko sakille :)
 
Tervetuloa uusille, kiva kun joukko kasvaa näin loppu vaiheessakin :)

Hoitopöytä: Meillä on kanssa tuo iskun möhkö hoitopöytänä. ostettiin se aikoinaan esikoiselle, myytiin tässä välissä mun veljen perheelle ja nyt sitten ostettiin niiltä takas ;) Itse oon tykännyt, kun se on sopivan korkee. Ja saa vauvan vaatteet laatikoihin. Kaappikin mulla olis mutta siirretään ne vaatteet sitten sinne kun luovutaan hoitopöydästä.

Juomisesta: Mies ottaa silloin tällöin yhden tai kaksi olutta saunan päällä tai jos touhuaa pihahommissa (jano juomaa). Lasten nähdän ei kännejä vedetä. Oisko muutaman kerran ollut raskausaikana oikein kunnolla liikenteessä, mutta todella harvoin käy edes baareissa. Minä olen meistä kovempi menemään, vaikka harvoin käyn itsekkin :D Kesä aikaan meno jalkaa vipattaa enempi. Mökillä mies tykkää appiukon kanssa ottaa sitten kuppia, mutta lapset nukkuu siinä vaiheessa ja siellä on aina yksi tai useampi aikuinen selvinpäin (minä ainakin). Eli ei ongelmaa tästä asiasta, onneksi näin.

Mei-mei ja muut jotka kokeneet jonkinlaista "ahdistusta". Myös täällä on samankaltaisia ajatuksia pyöriä päässä. Pari viikonloppua sitten rupesin miettimään synnytystä ja jotenkin koko synnytys alkoi ahdistaa ja "pelottamaan". Olin jotenkin kauhean väsynyt silloin illasta ja tuntui että en millään jaksaisi nyt synnyttää jos sen aika olisi ollut. Sitten yksi ilta kun lapset ei millään alkaneet nukkumaan, tuntui että miten sitä jaksaa aloittaa koko lapsen kasvatusrumpan alusta. Yöheräämiset, syötöt, vaipan vaihdot, ruokailemaan oppimiset, kuivaksi opettelu ja kaikki se kieltäminen, huh huh :rolleyes: Mutta kai tämä on aika normaali, että jossain vaiheessa raskautta se kaikki vauva arki jollain tasolla ahdistaa ja pelottaa. Vaikka meilläkin kaikki lapset on ollut halutta ja toivottuja, esikoistakin tehtiin pitkään. Niin joka raskaudessa minua on alkanut jossain vaiheessa hieman hirvittämään miten pärjään sen lapsen kanssa ja tälläisiä ajatuksi pyörinyt päässä. Silti tähän viellä kolmannen kerran uskaltauduin lähtemään :LOL:

Rinnanpäät: Itsellä oli aikoinaan matalat rinnanpäät. Tästä syystä käytinkin imetyksen alussa rintakumia. Ensin vauva siis söi hetken rintakumin kanssa ja sitten otin sen jossain vaiheessa imetystä pois, että oppisi syömään ilman kumia. Nyt on kyllä kunnon nännit, mistä kiinni saa. Eli kyllä nuo rinnat muokkautuu imetyksestä. Mutta kyllä tuota rintakumia kannattaa käyttää alussa, jos siitä apua on.

Oma vointi täällä tasaista, mitään erikoisia oloja ei ole. Välistä vaan vielläkin tulee sellainen olo ettei edes olisi raskaana kun vauvakin on jossain selkärankaa vasten makaamassa, niin ei sitten edes paina mihinkään. Mutta onhan niitäkin päiviä, että pienen lenkin tekeminen ahdistaa :) Mutta fyysisesti vointi yllättävän hyvä eikä suurempia renkkoja ole. Väsymys on nyt ehkä pahin vaiva, mutta pientä se on siihen verrattuna mitä täällä monilla muilla on.

Muumi ja pikkumies 33+5 :heart:
 
Viime viikolla oli kokoarvio ultra, koska napsahdin kiinni sokereista. Vauvalla oli 29+6 painoa noin 1,5 kg. Kropan koko meni nippa nappa yläkäyrän alapuolella, eli hirmuisesti ei saisi repsahtaa herkutteluun. Itselläni sokerit on kuitenkin pysyneet normiruoalla ihan rajoissa, mutta joku karkkipussin vetäseminen kyllä nostaa sokrut huimiin lukemiin. Äippäpolilta neuvoivat, että jos kovin sitä makeaa tekee mieli, niin sitä kannattaa syödä syönnin jälkeen ja vetää esim kananmunaa jossa on paljon proteiinia. Eli pitkäsokeri saada kuntoon niin voi sitten vähän herkutellakin. Itseäni kyllä vähän pelottaa minkä kokoiseksi vauva kasvaa, koska minulla itselläni ei ole pituutta kuin 153 senttiä. Synnytystapa-arviokin taisi olla vasta heinäkuun alussa noin vkolla 37. Onko muilla noin myöhään?

Jos täällä on kuopiolaisia kirjoittajia, niin mulle voi laittaa viestiä. Kiva olisi tutustua enemmänkin. Alkaa olla nimittäin niin tylsää tää elämä täällä neljän seinän sisällä, et huh, huh.

Sillis ja mei-mei samat on fiilikset täälläkin. Itse lopetin tupakan polton kun raskauduin. Ja voi kun tekisi niin mieli kivoilla keleillä mennä torin terassille, ottaa sidukka tai pari ja polttaa tupakka auringon paisteessa. Vaan ei... mulla on ainai ollut aika melkoinen tuo tupakan himo näin loppu ajasta. Veikkaan, että tulen repsahtamaan tupakkaan myöhemmin uudelleen.

Niisku-Rouvalla on komia masu :) ajatteles. Vauvali on nyt semmoisen 1,5kg ja jäljellä enää parisen kuukautta. Mikäli vauva on normipainoinen noin 3,5 kg niin painoa tulee per kuukausi 1 kg. Alkaa kohta olla vatsa tiukilla, kun läskiä hankitaan luun päälle :)

Uma 30+4
 
:wave:

Niiskulla ihana maha :heart:

Täällä on taas juttua ollu vaikka mistä...katsotaan muistanko mihinkä vastata....
Ainakin oli juomisesta lasten aikana mitä meillä ei oikein tapahdu,kun kukaan ei ota.
Minä ennen raskautta saatoin ottaa siiderin saunajuomaksi,mutta siihen se jäikin.

Hankinnat alkaa oleen kasassa,edelleen sitteri ja kaukalo uupuu...
Maidon nousu ,täällä ei vielä mitään. Joskus saunassa tulee puristamalla sitä kirkasta nestettä.
Mulla yleensäkki maito nousee välittömästi lapsen synnyttyä,ja jokaisen tenavan kohdalla ollaanki otettu ensi imetykset heti salissa koska se maito alkaa virtaamalla silloin.
Oloja ja tuntemuksia..... noo...sukkapuikot on tullu ny tutuks muutaman vk aikana. Samoin vauva todella puskee välillä päätään oikeaan paikaan,liekö hakee kiinnittymisasentoa sitten,se ei kauheen miellyttävä tunne ole.
Välillä jalat potkii kylkiin niin että tuntuu ku nahka repeis ja jalka tulis läpi.
Pyllyä myös heitellään puolelta toiselle päivittäin muutamia kertoja ja sekään ei niin kauheen kivalta tunnu,mutta silti tuntuu :heart:

Vauva nukkuu nyt suurimman osan päivästä.
Oikeestaan aktiivista aikaa on noin 3-4krt vuorokauden aikana,loppu aika menee unosilla,eli kasvulla.

Huomenna on ultra ja sitten taas tietää miten kasvu on kehittynyt.
Pikkutytöstä kasvua seurattiin näiltä viikoilta koska painoa ei meinannu muka tulla tarpeeks.
Sitten viikolla 35 joudun lapsivesipunktioon keuhkojen tarkistukseen (jotka oli ok) ja koitettiin selvittää miks paino ei nouse.
Se oli oikeesti ihan hirvee kokemus ja punktiojälki näkyy vieläkin mahassa.
Tuolloin paino oli alle 2kg mutta sitten kun synnytys käynnistettiin rv 36 ja neiti syntyi sitten 37 paino olikin jo 2400. Pikkuinen kirpputyttö oli kumminkin elämänsä voimissa (eikä synnytyskipu ollu yhtään pienempi ku täysiaikasilla vaikka pieni olikin!!) ja pääsi samantein vierihoitoon.
Ruokapunnituksia piti tehdä viikon,ja se meinas aina välillä öisin unohtua,mutta sitten viikon päästä siis päästiin kotiin.

Mua jänskättää joteski toi huominen ultra...ehkä juuri siksi et jännään onko tyttö hyvällä kasvulla liikentees ja silti aina takaraivossa jyllää pelko jos kaikki ei olekkaan ok...

Seuraava neuvola on sitten ensi viikolla. Niitä on nyt kahden viikon välein mutta kun tällä viikolla on toi ultra niin tälle viikkoo ei neuvolaa sit laitettukkaan...

Hui hurjaa,huomenna poksuu 33 eli 34 alkaa.... :O

Nimi puuttuu vieläkin tuosta sairaalan esitäytelomakkeesta..mä olen aina siihen laittanu jo sen nimen mikä sit vauvalle jääkin...
Se on nyt sitten varmaan tää Iida-Emilia Kristiina mikä siihen lappuun tulee :heart:

Mulla oli eilen ihan täydellinen vetopoispäivä.
Siis en saanu mitään aikaseks muuta ku ruuan lapsille.
En siivonnu mitään,kaikki lelut leväälleen jäi illalla ja tiskipöytä oli täynnä...
Aamulla oli ällöttävä herätä siihen sotkuun,mutta sitten aamukahvin jälkeen alotin siivot ja nyt on imuroitu,pesty lattiat,pyykätty ja tiksikonekkin jo kertaalleen pessyt...

Eilen muuten mulla tää yskä teki tepposet ja aiheutti kauheen oksennuskohtauksen :O ja meinasin oikeesti tukehtuu koska kammoon oksentamista niin yritin viimeseen asti pidätellä...ajattelin et kohta lähtee taju jos en anna sen tulla..
Siis alkos yhtäkkii yskittään mikä muuttu sit oksennustarpeeks ja niin irtos limat kurkusta ja vatsahapot mahasta.
Kiva oli vessas rykii ku kaks pienempää hillu oven takana kuorossa huutamassa äitii;äitii,äitii...:kieh:
Siis edes oksentaa ei saa rauhassa :D

Mutta nyt meen laittaa pyykit kuivuun ja toisen koneen päälle.
Jaksuja mammat!!!

Nenna ja Möykky (Iiduska :heart: ) 32+6
 
Viimeksi muokattu:
Hei vaan!

Uusia tullut matkaan, kiva =) Onneksi tosiaan ei meidän porukka kuihtunut kasaan fb -ryhmän takia. Itse kirjoittelen mieluummin tänne.

Synnytyssuunnittelusta, ei täälläkään sellaista ole, lukuunottamatta siis tuota Kätilöopiston Haikaranpesää, mihin olemme siis ilmoittautuneet. Synnytyssuunnittelu sinänsä on huono termi, koska eihän synnytystä voi suunnitella.. Lähinnä kirjasivat ylös toiveita, ajatuksia edellisestä synnytyksestä, mahdollisia pelkoja tai ahdistuksen aiheita.. Olisi kyllä hyvä olla tuollainen varsinkin ensisynnyttäjillä. Jos synnytyksessä joku kovin mietityttää, olen ymmärtänyt että neuvolan kautta voi hakeutua siitä keskustelemaan?

Alkoholi ja lapset, mulla on tähän aika voimakas mielipide, ja se on se, että hiprakassa/humalassa ei lasten nähden olla. Ne illat saa olla sitten erikseen, esim. kun lapset ovat mummolassa... Eri asia on juoda lasi-kaksi viiniä ruoan kanssa tms., mutta mun mielestä lasten ei kuulu katsella humalaisia aikuisia. Vaikka aikuinen olisi miten hyväntuulinen tmv., käytös kuitenkin muuttuu humaltuessa varsinkin lapsen silmissä. En muuten ole mitenkään alkoholivastainen, juhlin välillä melko railakkaastikin :whistle: Tosin näin iän myöten ei enää jaksa todellakaan usein...

Vauvan tulo, kyllä hirvittää välillä. Mietin, miten selvitään jos tulee tosi huono nukkuja, koliikkivauva ym. Onneksi mies on kovasti vauvan hoidossa mukana ja tukiverkostokin on meillä hyvä, eli apua saadaan jos tarvitaan.. Molemmat isovanhemmat lähellä ja innokkaita auttamaan. Kyllähän siitä jotenkin taas varmasti selviää, vaikka välillä tulee todennäköisesti rankkaa olemaan. Toisaalta myös odotan ihan hirveästi vauvaa, sitä että näkee miltä hän näyttää, saa tuoda hänet kotiin, saa seurata kun hän kasvaa... :heart:

Ja mielen herkistymisestä kyselin minäkin aikaisemmin, nimittäin todella itku- ja tunneherkkä olen. Välillä ei voi kuin nauraa itselleen ja reaktioilleen.. Kaikki itkettää. Ja kyllä, herkästi loukkaannun. Voi miesparkaa välillä :D Olen myös tosin sanonut, että nämä mun reaktiot nyt välillä ovat vähän ylimitoitettuja, etten nyt voi sille mitään..

Sillis kirjoitti tuosta vanhempien "tasavertaisuudesta". Luonnon lakien vuoksi ihan tasanhan on kai mahdoton laittaa.. Mutta huomaan itselläni osittain samoja ajatuksia. En ehkä niin, että miehen olisi pitänyt koko raskaus olla alkoholittomalla linjalla, ei mennä mihinkään tmv., vaan niin, että hänkin ottaa vauvan odotuksen huomioon tekemisissään ja "rauhoittuu" jo ennen vauvan tuloa. Tästä ei tosin meillä ole tarvinnut käydä edes keskustelua, kun mies ei muutenkaan viihdy baareissa ja on näin vuosien aikana tiputtanut alkoholinkäyttönsäkin tosi minimiin, ihan itsestään. Aikaisemmin hän tissutteli kotona enemmän, nykyään tosi harvoin. Raskauden aikana hän on kerran käynyt viihteellä, muutaman kerran ostanut olutta kotiin/käynyt kaverin luona katsomassa jotain peliä. Viikonloput hän on lähes aina ilman pisaraakaan alkoholia. Ja tämä käy vallan hyvin mulle =) Vauva-aika meni viimeksikin niin, että hän oli mukana hoitamassa vauvaa ihan alusta asti. Molemmille suodaan arjessa mahdollisuus treenata (ollaan molemmat urheiluhulluja) ja lähteä "omiin menoihin" jos siltä tuntuu. Ei siis niin, että minä olisin ensimmäisen vuoden koko ajan vauvan kanssa ja mies menee/treenaa kuten ennenkin. En suostuis :p Itse alan jo syksyllä ohjaamaan taas ryhmäliikuntaa, eli olen esim. yhden illan (n. 3 h) poissa joka viikko, ja mies hoitaa vauvankin. Ei ole mikään ongelma. Ollaan siis molemmat erittäin hyvin kotona viihtyviä, ainoa asia mitä molemmat tarvitsee pysyäkseen "järjissään", on liikunta. Ja nopeastikos tuosta minäkin sitten (vähän myöhemmin tänä vuonna) pinkaisen juoksulenkille ja olen sen tunnin verran poissa :)

Maidon tulosta, mulla ei tule vielä lainkaan.

Oma olo on edelleen hyvä, jopa harjoitussupistukset ovat vähentyneet. Kaksi viikkoa sisäpyöräilyn ohjausta jäljellä, enpä olis uskonut että näin pitkään pystyn ohjaamaan. Lisäksi käyn salilla 2-3 x vko. Ei kolota eikä satu mihinkään, närästys ainoastaan on pahentunut, ja siihen auttaa Rennie. Väsyttää välillä kovin ja nukunkin pitkiä yöunia + päiväunia.

Ja niin nämä viikot vaan vähenee! Hui kauhistus :)

Mayinga 34+1
 
Heips.

Tervetuloa uusille :flower:

3 viikkoa siis 3viikkoa ja sit läääkitys lopetetaan... hui... eli suomeks sit ne saa syntyä :O

A vauvan paino jäi hiukan huolestuttamaan, vaan 1460g kun taas tämä B vauva oli JO 1900g
Ei katottu virtauksia... kun olivat niin virkeitä.

Lääkitys aiheuttaa orastavaa päänsärkyä joten pakko mennä nukkumaan. Pelkkää nukkumista tämä lähinnä taitaa enää olla.

Jaksuja muille masun kasvattajille... oma jaksaminen on jo ihan finaalissa.

niisku-rouva + pirpanat 30+3 :)
 
Mulla tuli samanlainen fiilis kun Silliksellä viikonloppuna kun grillailtiin mun vanhempien tykönä. Alko ihan hirveästi tekemään mieli tupakka ja siideriä, tuntu että olisin voinu tehä mitä vaan sillä hetkellä jos olisin vaan niitä saanu. Onneks se fiilis meni sitten vähän ajan päästä ohi. Oon kans ennen ollu aika kova menemään, mutta onneksi jo viime kesänä ehin rauhottua ja syksyllä ennen plussaa en ollu baarissa käyny pitkään aikaan. Tupakanpolton lopetin samantien plussauksesta, oon kyllä niin ylpeä itestä ku tuosta vaan pystyin lopettamaan. Oon vierestä seurannu kahta 2 viikon ikäerolla olevaa vauvaa ja toisen äiti poltti koko raskausajan tupakaa, toinen ei polttanu ollenkaan. Tiedä sitten johtuuko esim. tämän tupakoivan äidin vauvan keskittymisvaikeudet (esim. syömisen suhteen) tuosta tupakasta, mutta oma mielipide on että johtuu.. Noh tässä voi sitten verrata omaa vauvaa ja yhtä tuttavaa jolla on la vähän ennen mua ja on polttanut koko raskausajan...

Vanhempien tasa-arvoisuudesta, Tosiaan vaikeahan se on ihan kaikkea tasan laittaa, mutta niin kauan kun me kumpikin kotona ollaan niin kotityöt ja vauvanhoito hoidetaan suht koht puoliksi. Sitten jossain vaiheessa kun mies toivottavasti töihin menee, en odota että heräilis yöllä syöttämään vauvaa taikka vääntäis joka päivä töistä tultuaan ruokaa ja pesis pyykkiä ym, vaan tuommoset hommat on sitten mun hommia kun täällä kotona kerta olen. Mun mielestä ei tarvi kämppä tiptop olla, luulis olevan jossain välissä sen verran aikaa, että pesee koneellisen pyykkiä ja tekee ruuan ja kämppää pikkusen siistii jos siltä näyttää. Toki eihän sitä tiedä, jos se vauva onkin tosi vaativa ja on koliikki eikä nuku koskaan, eiköhän tuota sillon oo aika poikki eikä varmasti niin kauheasti jaksa kotihommia tehdä.

Kyllä muakin pelottaa miten sitä pärjää vauvan kanssa. Ei sitä varmaan vielä edes tajua kuinka siinä lapsessa pitää oikeesti olla kiinni ja se pitää jokaisessa asiassa huomioida. Oon nyt monesti miettiny, kun yhtäkkiä vaan lähetään kyläilemään jonnekkin, että sitten kun on vauva niin eipä me niin vain yhtäkkiä päästä lähtemään. Meillä on onneksi iso tukiverkosto ja esim. mun äiti on koko kesän kesälomalla, niin sillekin voin soittaa millon vain ja pyytää apua.

Joku kysy synnytystapa-arvioista ja meilläkin se on rv 37, kätilö sano rakenneultrassa, että voi olla ettei me sinne keretä mutta aikasemmin sitä ei varata. Ja se on samalla sitten se kolmas lääkärinkäynti. Jos hyvä tuuri käy päästään 3D-ultraan :) Sitä kun täällä osaa käyttää vain yksi lääkäri, tosin se onki kaikista paras ja tarkin ja toivon kyllä, että se sattuis meillä sillon olemaan. Samoin synnytykseen haluaisin yhen tietyn kätilön, ja jos yöllä synnytän niin todennäköisesti se tuleekin olemaan kätilönä. Semmonen lähempänä 60v oleva mies kätilö, ollut kätilönä myös sillon ku minä oon syntyny...

Mutta mä lähden laittamaan pyykit kuivumaan ja sitten sinne synnärille tutustumaan, jänskättää :)

Merlina ja muru 32+5
 
Heips kaikki mammat,

Neuvolakuulumisia rv 30+3 painoa tullut yht noin 5 kg, (olin jo alkujaan ihan normipainoinen)
sf 26,5 (olen n. 170 cm pitkä) vähän keskikäyrää alempana mutta noussut edelliskäynnistä normaalisti
jne... kaikki ok tähän asti... Ja apua, jo rv 30+3!!! En olis jossain vaiheessa ikinä uskonut olevani näin pitkällä...

Hankinnoista ei vielä mitään erityistä hankittu, vaatteita saatu ja yks potkupuku ostettu.
Ja yksi hankintapäätös tehty: ostan alkuun vauvalle korikehdon :) vaunuja pitäisi nyt alkaa miettimään, siinä mieskin varmaan osaa/haluaa auttaa... Onko joku testaillut eri kantoliinoja?? Myös kokemukset kapaloinnista kiinnostaisi.

Miesasiat (heh kuulostaa joltain sinkkuelämältä, ollaan siis naimisissa..) parempaan päin, meillä on ollut tylsä elämäntilanne, kun joudutaan työn vuoksi olemaan tosi paljon erossa, mutta se onneksi nyt muuttuu!!! Loppuraskaudesta päästään molemmat seuraamaan mahan kasvua jne. Ja olen samaa mieltä, että jokainen tietää itse lopulta oman tilanteensa parhaiten...

Alkoholista oli kans meillä joskun alkuun puhetta, että mies jättäisi raskauden ajaksi kokonaan pois, ihan oman terveyden vuoksi ja muutenkin. Ei sitten jättänyt, mutta ei ole onneksi mikään ongelma. Mua ei haittaa jos hän juo lasillisen viiniä tai oluen saunan jälkeen tms. Itselläni ei yhtään ikävä hiprakoitumis-tunnetta, eikä varsinkaan pöhnä-oloa, joka mulle tulee helposti jo parin viinilasin jälkeen. Esim viime viikonloppuna olin juhlissa, jossa osa oli ihan selvästi kännissä, niin ei tuntunut yhtään vaikealta olla samalla aaltopituudella, jotenkin toisten rentoutuminen vaan tarttuu, vaikkei olisi juonut lasillistakaan. Varmaan kyllä ostan jonkun ihanan pullon odottamaan synnytyksen jälkeistä aikaa, mutta haluaisin kyllä jatkaa tätä lähes absolutisti meininkiä myös jatkossa, siis ihan oman hyvinvoinnin vuoksi. Lasten nähden ei munkaan mielestä saa humaltua.

Liina 30+3
 
Viimeksi muokattu:
Pitkästä aikaa kuulumisia..

Oltiin viikonloppu Helsingissä kiertelemässä ja shoppailemassa. Kyllä oli jakat puuduksissa n. 10h kävelyn jälkeen :D Lisäksi työntelin vielä rattaita samalla..
Mutta mukavaa oli! :)

Hankinnoista täällä on ollut puhetta..
Täällä alkaa oleen kaikki ostettuna, vielä kellarista pitäisi hakea hoitopöytä ja turvakaukalo.. niin ja sitteri.
Vaatteet olen pessyt, odottavat toki pinnasängyssä yhdessä mytyssä että joku laittaisi ne paikoilleen.
Ensimmäiset pikkuiset vaipat ostin tänään! Ja voi että ne onkin pieniä :heart: Kun tottunut noihin esikoisen 12kg+ vaippoihin :D
Vielä täytyy ostaa ainakin perus rasvaa, sekä pesuainetta, Liberon tuotteita suosin, sillä niistä ei jää tahmeaksi rasvauksen jälkeen, niinkuin monista muista..
Tuplarattaatkin odottavat valmiina..
Että aikalailla ollaan valmiina :)

Tupakoinnista oli joku kirjotellut kans..
Itse lopetin 4.11 seinään, mutta sitten ostin loppukuusta yhden tupakkiaskin, joka kestikin sitten ihan tammikuun lopulle asti. Sen jälkeen maistoin jossain vaiheessa tupakkaa ja hyi että! Ei tee kyllä yhtään mieli.
Terassille olis ihana päästä ottamaan se muutama, aurinkoisena päivänä. Mutta minkäs teet. :D

Nyt en enempää muista mitä piti kommentoida.. tulee taas mieleen illalla sängyssä sitten.

SaaBas + Tyyne 32+4
 
Se olis sitten viikko töitä vielä jäljellä ja sit alkais äitiysloma :) Oon kyllä niin jo odottanutkin! Olen vähän ihmeissäni, että olen kaikilta kivuilta ja säryiltä välttynyt ja jaksanut olla töissä loppuun asti..paitsi että nyt on alkanut häntäluuhun ja tuonne alapäähän sattua..Kipu tuntuu kävellessä ja jos joutuu jalkoja hiukankin nostamaan. Onkohan tämä nyt jotain "rustojen venymistä"??

Miehistä ja juomisista: Meillä loppui molemmilla juominen oikeastaan jo silloin kun alettiin vauvahaaveilemaan (yhteispäätös). Ja tupakointikin loppui siinä samassa. Jotain ihan satunnaisia kertoja ollaan ennen raskautta otettu, mutta jotenkin se "vaihe" ei ole enää kiinnostanut. Ja nyt ollaan kumpikin mietitty, että lapsen edessä ei sitten olla vähänkään humalassa, koska itse muistan sen lapsuudestani, kuinka ahdistavaa oli katsoa kun tutut ihmiset muuttuivat ihan erilaisiksi.

Täälläkin hankinnat on jo aikalailla kasassa. Huomenna käyn katselemassa jotain imetyspaitoja ja pikkuiselle sukkia :) Joku oli myös kehunut Anna Wahlgrenin Lastenkirjaa. Ajattelin tätä käydä myös katselemassa, josko olisi hyvää lukemista äitiyslomalle :)

Sitäkin olen jo tässä miettinyt, että sitä sairaalalaukkuakin voisi ruveta sitten pakkailemaan, mutta mitä siellä sitten oikeasti tarvitsee??Eli jos jollain olisi hyviä ehdotuksia, mitä sinne olisi hyvä ottaa mukaan, niin otan ideoita vastaan :) Neuvolasta saadussa listassa oli vielä mukana kynä ja kirjepaperi..täällä saattaisi olla vähän tuoreempaa tietoa :)
 
Neuvolakuulumiset:
Rv 29+5
Paino +800g/vko, yht 11,6kg!!!! Kamalaa!!!
Paineet 129/74
Hg 118 (laskennu viime kerrasta yli 20)
Turvotus +
Sf 30

Multa otettiin nyt se streptokokkitesti, toivotaan että sitä ei ole! Samalla sain sitten kuitenkin passituksen sokerirasitukseen...Ensi viikolla on. Paino nousee hurjaa tahtia ja samoin vauvan sf-mitta. Samalla sain ylimääräisen ajan ultraan 2vko päästä, jossa tarkistetaan vauvan paino. Mää en tajua miten tuo mun paino nousee tuota vauhtia!!! En ole mitenkään erityisesti herkutellut tosin liikuntaa en ole voinut harrasta 2viikkoon, murtuneen varpaani takia, mutta tuskin tuo nyt siitäkään yksistään johtuu... Tää turvotus jaloissa on ihan kamalaa, joten kaippa sekin lisää sitä...Niin ja suonikohjut toisessa jalassa ja alapäässä...Olipas nyt valitusvirsi...sooooori....

Minttu-82 ja Ilmari 29+5 :heart:
 
Sairaalakassiin en ajatellu pakata kun hammasharjan ja -tahnan, kasvojenpesuaineet ja voiteet, jotain lukemista, kännykän laturin, läppärin ehkä, imetysliivit ja vaatteet kotiin menoa varten. Mitään omia vaatteita, tossuja ym. en ala mukaan ottamaan, en nyt kuole siihen jos joudun sen 4päivää olemaan sairaalanvaatteissa ;) Mies saa tuoda vauvalle vaatteet sitten kun kotiin ollaan lähdössä, minä toki ne ennen lähtöä pistän sille jonnekkin valmiiksi.

Aika pikanen oli se synnytysvalmennus eikä päästy saliinkaan tutustumaan kun kaikki oli täynnä. Kauheasti ei tullut uutta tietoa, mutta jonku verran ja mulle oli tärkeetä nähä paikat mihin ollaan menossa, koska muuten oon ihan paniikissa sitten ku pitäs sinne mennä kun en tiiä paikkoja. Ja nähtiinpäs siinä kaks pientä vauvelia, oli ne vain pieniä :)

Huomenna aamusta sitten neuvola, hyi mua inhottaa jo valmiiks mennä sinne puntarille...
 
Huomenta mammat :wave:

Ennen ultraan lähtöä tulin POKSUMAAN 33 täynnä :heart:

Näin muuten viime yönä unta,että olin synnyttämässä ja kätilö hehkuttikin pojasta vaikka luulin odottavani tyttöä :)
Eli taidanpa taas tänään varmistaa asiaa :D :D


Nenna ja
 
Huomenta!

Jospa sitä kommentois jotain, kun tätä luppoaikaa on nykyään ihan ruhtinaallisesti :) Vein pojan eskariin, nyt nautin aamukahvia ja aamupäivällä salille.. Loppupäivänä ei sit olekaan mitään menoa, jospa vähän siivoais ja kävis etsimässä koreja vauvan vaatteille.

Hankinnoista.. Aika hyvällä mallilla meillä. Nyt jotenkin vauhti hyytynyt :) Vaatteet kaikki kasassa, ovat pesemättä. Kunhan löydän nuo korit, pesen vaatteet, varmaan tässä parin viikon sisällä. Vaunut ja turvakaukalo on, samoin pinnasänky ja itkuhälytin. Aiotaan tosin vuokrata se ensisänky alkuun. Mutta yöt menee pinniksessä (tai äidin viekussa? =)). Ikeasta hain harsoja, pyyhkeitä, pyyhelappuja ja muutaman fleeceviltin. Äitiyspakkaus otettiin myös. Oikeastaan vielä puuttuu sitteri , matkarattaat (molemmat ehtii hommata vauvan syntymänkin jälkeen), jotain piensälää (rasvat, talkit, puhdistuslaput, vanupuikot ym. hankittu jo), vaipat... Ja ööö, ei ilmeisesti hirveästi mitään muuta. Eihän noita apteekkijuttujakaan välttämättä tarvitse ostaa etukäteen, siis esim. nenäfriidaa ja suolaliuosta. Ehtii varmaan hakemaan synnytyksen jälkeen... Imetykseen liittyen on kaikki, rintapumppu oli ehdottomasti hankittava etukäteen viimekertaisten kokemusten jälkeen. Jos jollain on joku ehdoton hankinta, mitä en tässä luetellut, hihkaiskaa! Kantoliinakin on, sen Manducan varmaan vielä ostan :)

Lasten suhtautuminen, meillä esikoinen on ihan liikuttava. Halailee ja silittelee mahaa, juttelee vauvalle.. Yks ilta olin lähdössä kävelylle ja mietin mitä puen päälle, poika huolehti että laita mahan ympärille ainakin lämpimästi, ettei sisko palellu :heart: Paljon ollaan puhuttu vauvan tulemisesta ja siitä, mitä se tarkoittaa, miten elämä muuttuu. Täytyy kaikesta huolimatta varautua mustasukkaisuuteen ja hankaliin hetkiin, vaikka poika täyttää elokuussa jo 7. Hän on kyllä aika mutkaton ja rauhallinen persoona, voimakastahtoinen kyllä (kuten molemmat vanhemmatkin :whistle:). Hän alkaa olla sen ikäinen, että liikkuu lähipihoilla jo yksin kavereiden kanssa ja viihtyykin illat pitkälti ulkona. Kovin iloinen on isoveljeksi tulosta :)

Sairaalakassista, viimeks oli vaikka mitä mukana: naposteltavaa (luin muuten HUS:n sivuilta juuri, ettei synnytyksen aikana saa syödä, ainoastaan juoda?), musiikkia, lukemista, sitäjatätä... No, mitään ei tarvittu, ei ehditty edes avata kassia kun synnytys oli niin vauhdikas :D Tällä kertaa aion pakata:

- omat pesuaineet, voiteet, hammasharjan ja -tahnan
- meikit kotiinlähtöä varten
- kotiutumisvaatteet itselleni ja vauvalle (toivottavasti päästään perhehuoneeseen, eli mieskin jäisi tällöin sairaalaan)
- imetysliivit, rintakumit, liivinsuojia (onko sairaalassa? en muista)
- kamera + laturi
- kännykän laturi
- läppäri?
- lukemista
- omia vaatteita sairaalaan

Lukemista siksi, että ainakin viimeksi meidän vauva nukkui lähes koko ajan sairaalassa.. Aika meinasi käydä pitkäksi :) Omia vaatteita siksi, että niissä on mukavampi olla, en toki kuole sairaalaan vaatteisiin :D Mutta muistan viimeksi kaivanneeni omia olovaatteita, kun olimme kuitenkin 5 päivää sairaalassa.. Se yökkäri ei ollut mun mielestä mikään maailman mukavin vaate päällä. Sairaalan verkkopikkarit sen sijaan oli IHANIA, teki mieli viedä niitä kotiin :D Jos synnytys venyisi, haluaisin mukaan urheilujuomaa, jos kerran syödä ei saa mitään...

Terassin kaipuusta, on kyllä välillä käynyt mielessä, miten ihanaa olisi päästä terassille kylmän valkoviinilasillisen tai siiderin ääreen :) Ja esim. jouluna kaipasin punaviiniä. Mitään tosi kovia hinkuja ei ole ollut. Nyt jotenkin vielä helpottanut, kun loppusuora alkaa ja varmasti loppukesästä pääsee yhdelle niin halutessaan, tai voi omalla parvekkeella katsella ilta-aurinkoa ja nauttia jääkylmän siiderin :) Tupakkaa en polta. Hatunnosto muuten kaikille, jotka ovat tupakoinnin plussaan lopettaneet, todella kunnioitettavaa!

Zannulille onnittelut täältäkin! Itsekin sain yhden koulun juuri päätökseen (oppisopimuksella työn ohessa). On se mahtava tunne!

Niisku-Rouvalla jännät paikat! Onneksi vauvat jo noin hyvän kokoisia.

Mitä kuuluu seinisipelle ja emilienille?

Mayinga
 
Kiitos vielä onnitteluista!

Mayinga onnittelut myös sinne! :flower:

Hui hui viikot vierii ja ensimmäinen viikko vain kotona on alkanut. Olen joka päivälle yrittänyt jotain tekemistä tai trehvailua sopia et ei käy aika pitkäks :) Tänään olis valmistujaismekon etsiminen ja imurointi...jospa nuo vauvan pestyt ja silitetyt vaatteet sais takas lipastoonsa tuosta korista....

Iso vauva?? apua kun mua on alkanut ja pelottaa. Mulla siis todettu RD ja kotimittailut jatkuu säännöllisinä kun oli pientä heittoa hyvän jakson jälkeen. Nuo neuvolassa otetut mitat tosiaan myös kauhistuttaa, sf- mitta kun menee yläkäyrän yllä ja painoa vain tulee 700-800g/vko, verenpaineet ok. No sain sen ajan sinne jorviin, mut pylly jollekkin diabeteshoitajalle!!MÄ HALUUN ULTRAAN ja kokoarviooon!!! :)

Tutustuminen synnytysosastolle hihi täällä se menee hieman viime tinkaan, saas nähä pääseekö sitä samalla ilmoittautumaan sisään osastolle :) Nyt on meinaa hulinaa tässä tää ja ens viikko ja sit lähetään vielä ennen vauvan syntymää möksälle pariks viikoks. Viikolle 38 sain sit ajan :) Mullakin on se et haluisin etukäteen nähdä paikan ja kuulla hieman tulevasta :)

Hankinnoista täältä uupuu vielä sitteri ja pikkuhankinnat vaippoineen :) oon jo pari kertaa kävelly vaippahyllyjen poikki,hihihi tää mamma sekooo kohta :) vaipanvaihdot hoidetaan pesukoneen päällä, meillä on hirmu pieni asunto.

No tässä nyt taas hieman.
zannuli & pallero 33+6 :D
 
Huomenta :wave:

Mulla ois tänään taas neuvola. Painonnousu hirvittää. Mä niin toivon, että se on pysynyt ainakin alle 500g/vko. Käsittääkseni myös synnytys- ja perhevalmennuksesta pitäisi näillä main olla neuvolassa puhetta. Meillä kun tää on jo toinen kerta, valmennusta ei enää automaattisesti tarjota, mutta haluaisin kyllä käydä poliklinikalla kuuntelemassa jonkin luennon, joka nykyään kuulemma korvaa synnärin tutustumiskäynnin. Tuskinpa luennolla mitään uutta ja mullistavaa tulee esille (tai mistä sitä tietää) mutta tuntuupa sen jälkeen tuleva synnytys taas piirun verran todellisemmalta.

Yks juttu mua ihmetyttää, nimittäin mahdollinen närästys. Päivisin ja iltaisin ei närästä, mutta öisin nielu tulee jostain syystä tosi kipeäksi. Viime yönäkin heräsin siihen, kun kurkku oli kuin santapaperia. Aamulla tunne menee onneksi ohi kun on ollut vähän aikaa jalkeilla. Mies veikkasi, että mua närästää öisin mutta eikös siihen helposti herää, jos vatsahapot nousee ylös? Kysyn tätä th:lta.

Jee, varmaan eka kysymys, jota mun oikeesti pitää kysyä siltä. Tähän mennessä kun th on kysynyt, että onko mitään kysyttävää, niin en ole kuollaksenikaan keksinyt mitään.

Siiderinhimoa on myös mulla. Sitä oli jo esikoista odottaessa mutta silloin en maistanut pisaraakaan yhtään mitään alkoholipitoista, en edes alkotonta! Tässä raskaudessa olen esim. vappuna maistanut kuoharia ja jouluna viiniä... En näe siinä mitään pahaa, määrä on kuitenkin häviävän pieni. Saunassa mulla on aina oma siideritölkki, joka siis alkoholiton. Alkoholiton siideri on itseasiassa tosi hyvä korvike pahimpaan "janoon", se on niin makeaa, että harvoin haluan juoda koko tölkkiä loppuun mutta eipähän tee enää sidukkaakaan mieli.

Sairaalakassiin olen suunnitellut seuraavaa
(mahtaako vielä puuttua jotain):

# Neuvolakortti
# Hammasharja ja -tahna
# Dödö, kosteusvoide, huulirasva, kynsiviila
# Shampoo ja hoitoaine, hiusharja
# Lehtiä lukemiseksi (kirjaan tuskin pystyn keskittymään)
# Kännykkä ja laturi
# Kamera, videokamera, varapatterit
# Imetysliivit, omat sukat (kenties tohvelitkin) (en tykkää sairaalan vetimistä yhtään, ainoastaan verkkokalsarit on ihan kätevät, sillä omiaan on turha tahria ainakaan ensimmäisinä päivinä)
# Liivinsuojuksia, rintakumeja, terveyssiteitä kotiutumista varten (kätilöt suosittelee Vuokkoset-merkkiä ja itsekin oon huomannut, että se on juuri synnyttäneelle paljon paremman tuntuinen - ei hiosta ja hierrä... oon varannut näitä kotiin jo aika kunnioitettavan vuoren, viimeksi jälkivuoto kesti 6vkoa ja oli melko runsasta koko ajan)
# Itselle ja vauvalle kotiinlähtövaatteet (tässä mulla on vähän ongelmia, sillä jos on helle, tuskin vauva tarvitsee mitään kokovartalohaalaria mutta jos on viileä tai sataa... apua!)
# Pillimehuja, muuta juotavaa (imettäminen ja sairaalassa hikoilu yleensä vie kamalasti nestettä, pitää olla koko ajan juomassa)

Voikohan perhehuonetta pyytää kuka vaan vai pitääkö siihen olla jokin erityinen syy, että saa olla koko sairaalassaoloajan omassa rauhassa? Kas, taas uusi kysymys th:lle. Pitää vissiin kirjoittaa oikein lista.

Sukkasillaan ja pikku sukka rv 32+2
 
Heipähei!

Eilen oli neuvola, tähän alkuun vähän kuulumisia:

viikkoja 33+3
Paino oli TAAS noussut sikana, mut jostain syystä terkka ei merkannu sitä ylös. Eli painan nyt 80 kiloa, ennen odotusta painoin 65. huh.
Paineet 107/72 ne onkin olleet aina hyvät, myös esikoisen aikana.
Pissa jees, ei mitään kummaa
SF 30 eli tasan käyrän päällä
vettä normaalisti
RT mut jotenkin tuntuu et vauva edelleen pyörii miten sattuu
Syke 150

Huoh, paljonkohan sitä painaa kun vihdoin pääsee lyllertämään synnärille.

Ois pitäny tajuta se Hb mittauttaa kun väsyttää taas sikana.

Lasten suhtautumisesta: Poika 1v8kk ei paljoo vielä ymmärrä vaikka sanon et äitillä on masussa vauva vaik onkin ihan hulluna pikkuvavoihin, niitä aina halii ja paijailee. Tosin siitä tykkää kovasti kun suihkun jälkeen pursotan masun täyteen rasvaa niin saa sitten levittää sitä rasvaa, oikein aina tuo sen tuubin mulle ja osottaa et alas laittaa.

Miehen viisvuotias tyttö taas odottaa tosi paljon. Lukee sitä VAU-lehtistä ja kertoo aina et minkäkokonen vauva on nyt ja kokeilee missä liikkuu ja muistaa kyl vielä kun pikkuveli synty et miten pieni se oli että taas on sellanen tulossa. Tosin muistaa myös hyvin sen miten huonotuulinen veli oli kun hampaat alko tulla ja siitä kans puhu.

Hankinnat: Kaikki mitä tarvii alkaa olla kasassa, paitsi ne vaunut. Nyt vaan se uusi perheenjäsen!

Oma mieli alkaa olla paranemaan päin, pitää vaan suunnitella tarpeeks kaikkea menoa. Parin viikon päästä olis se kylpyläreissu ja sitten siitä pari viikkoa ni olis tarkotus lähteä kattoo dinoja heurekaan ja sithän on enää pari viikkoa laskettuun.....hirveetä psyykkaamista hahah.

Mulla ei mieli tee tupakkaa yhtään, eikä myöskään mitään viinaksia. Enemmänkin kaipaan ehkä sitä fiilistä kun voi lähteä omana itsenä kaverin tai miehen kanssa ulos.

Mies ja alkoholi: Taitaa tuo lauantaina lähteä kavereitaan moikkaa mut siinähän menee. Ei oo meijän ikinä tarvinnu tapella sen juomisista, lähinnä se ärsyttää jos sanoo menevänsä nopee moikkaa ja kuitenkin sit venähtää sinne aamuyölle, mut siitä on selvitty niin et on sovittu ettei mitään turhia lupailuja vaan menee sitten kunnolla ja tulee viimestään aamulla jos jää kaverille yöks. Sitten kun lasekttuun aikaan on 4viikkoa niin on sovittu että kavereita voi käydä moikkaa mut selvinpäin. Ja onhan se ymmärrettävää (mun mielestä) kun kaikki sen kaverit on lapsettomia poikamiehiä, että se meno on vähän villiä ja illat saattaa venyä..

Mutta ei muuta kun pissapussi kädessä kohti labraa, jotain halusivat pissasta tutkia kun mulla pitkä historia pissatulehdusten kanssa.

Possu ja pikkusiskosaukko 33+4
 
Itse synnytyksessä en ole oikeastaan kokenut tarvitsevani muuta kuin neuvolakortin, huulirasvan ja miehen. Tämän jälkeen peseytymisvälineet, dödö ja hiusharja tärkeitä. Vauvalle ja itselle vaihtovaatteet. Enpä taida muuta mukaan ottaakaan. Jos joudun sairaalaan jäämään, mitä vältän viimeiseen asti voi mies tuoda lukemista yms. kotoa. Kaveri pakkasi urheilukassillisen tavaraa mukaan ja totesi, että turhaa oli. Ei siellä niin kauheasti tekemistä kaipaa ja lehtiä saa sairaalan kahviosta, jos tylsyys iskee.

Eräs ystävä sai viikko sitten tyttövauvan :). Käynnistettiin 42+2, vaikka viikolta 25 asti oli peloteltu ennenaikaisella syntymällä. Oli tosiaan jo silloin paikat auki 1,5 cm ja viikolla 32 jo 2,5 cm. Ei sitten supistuksista huolimatta edennyt mihinkään ilman aika pitää käynnistelyä, melkein 2 vrk. Että näinkin voi mennä... Ei muuten joutunut sairaalaan makaamaan lainkaan, vaan sai olla kotona, kun vaatimalla vaati.

Knox ja Oliver 29+6
 
Sairaalatavaroista vielä: Esikoisen aikana pakkasin laukkua supistusten välissä, en edes muista mitä kaikkea tuli mukaan. Tällä kertaa ajattelin tehdä samalla tavalla. En osaa pakata etukäteen kuitenkaan ja sairaalasta sain kaiken mitä tarvitsin: vauvalle vaipat ja vaatteet, itelle kaavut ja tossut ja siteet ja ah ne niin sexyt verkkopikkarit. Se oli tosi hyvä koska vaatteet oli ihan maidossa ja pikkarit vähän väliä kärsi ohivuodoista, vauva oli millon missäkin eritteessä niin ei tarvinnu omia sotkea.
 
No nyt on ultrassa käyty :)
Kaikki oli hyvin.
Lapsivettä normaalisti,sykkeet ok,liikkeet ++ ja painoa neitillä 1973g :heart: ja pituutta lähes 40cm
En millään pysty käsittään että tyttö on oikeesti jo noin iso!!!! :)
Rt tarjonta edelleen eli tuskin sieltä enää on kääntymässä.
Käyrilläkin oltiin 10min katsomassa että kaikki ok,ja olihan siinäkin.
Kohdunkaulaa jäljellä 1,5cm :O

Vielä yksi ultra 37 viikolla.

Ja nyt syömään jotain pientä ja sit ruokaa uuniin.
 

Yhteistyössä