*** Heinäkuun Onnenhiput 2011 Marraskuussa***

Voimia Verus, ja Nannalle jaksamista! :hug:

Tulee päivittäin käytyä lukemassa tätä, harvemmin mitään tosin kommentoin.
Olo ennallaan, eli kaamea. :kieh:

Ensi perjantaina olisi sitten se eka neuvolavisiitti:)

Piti äsken käydä veljen 3 kk vanhaa tyttöä katsomassa ja ihastelemassa:heart: Mutta en saanut kerrottua, että veljestä on tulossa eno kesällä, jos kaikki menee hyvin...:D

Mukavaa ja rauhallista lauantaita kaikille tasapuolisesti:wave:

NightWalker 7+0
 
Viimeksi muokattu:
Moikka :wave:
Voisinpa kai itsekin tänne tulla mukaan. Olen 28 v ja odotan toista lasta, LA on varmaankin jossain kesä-heinäkuun vaihteessa, laitetaan vaikka 29.6. Se olisi menkkojen mukaan. Esikoinen on ihana, todella vilkas poika 1v 3 kk.
En oo vielä edes soittanut neuvolaan... jotenkin en vaan oo jaksanut tai jotain. Esikoisen kohdalla soitin kai heti. Nyt aattelin oottaa sinne 10. viikolle asti, että voisi sitten kuulla sydänäänet ekalla kerralla. Kun haluaisin sitten tietää, että onko siellä ketään. Kun jotenkin ei ole kauhean varma oli asiasta, en tiedä miksi.
Muutenkin tää on on miulla hirveen erilaista toisella kerralla. Ekalla kerralla kaikki oli vaan niin ihanaa ja täydellistä ja jännää, nyt hyvä että edes muistan olevani raskaana. Toisaalta vähän :( kun tää ei ole yhtä jännää. Koska miusta oli IHANAA olla raskaana, rakastin kaikkea siinä. Ja esikoiseni on ihmeellisintä mitä minulle on ikinä tapahtunut, vaikea kuvitella että kukaan toinen voisi tehdä samaa vaikutusta. Mutta kai se tulee... Ei kai tää vaisu olo ennakoi masennusta... toivottavasti ei.
Kaksosista puheenollen, on pieni pelko kaksosista täälläkin. Olen itse kaksonen ja miehelläni on 6-vuotiaat kaksoset edellisestä elämästä. En todellakaan kaipaisi kaksosia. Miulle siinä ei ole mitään kiehtovaa tai hienoa, se olisi vaan...epätoivottua, jos näin saa sanoa. Miun mielestä lapsia pitää tulla yksi kerralla, niin saa keskittyä täysin siihen yhteen vauvaan kerrallaan, jokainen vauva on sen ansainnut. Mutta jos kaksi tulee, niin sitten mennään sillä. Kyllä se vaan saattaa vähän palan kurkkuun nostaa.
Jos ens kerran ois vaikka positiivisempi meininki... :p

OnSiisKevät 7+3
 
Iltoja :)

Uskallan ehkä ilmoittautua, tänää tai oikeastaan eilen aamulla tuli plussa! Kolmas siis tulossa :)

Vähän jännittää kuin tässä käy, mutta toiveikkaana päivä kerrallaan. Pahaolo tuli heti niin kuin edellisissäkin raskauksissa ja sitten tämä väsymys. 10 h yöunetkaan ei tunnu riittävän ja ennen plussaa myöhästyin ekaa kertaa aamulla töistä kun en ollut kuullut puhelinta eli nukunkin niin sikeesti toivottavasti ei näin rajuna jatku. Tällä hetkellä yövuorossa, kyllä on tekemistä että saa silmät pidettyä auki:rolleyes:

Pikkuisen LA on se 24.7 mutta kuten edellisissäkin niin +5 päivää aina mennyt sen verran yli ;)
 
A-H
Huomenta! :)

Pahoittelut huonoja uutisia kohdanneille!:hug:

Tervetuloa taas uusille! :flower:

Nyt on kerrottu sitten kolmelle kaverille, omille vanhemmille ja omalle siskolle ja veljelle :) Jotenkin sitä vaan kuitenkin miettii sitä, että jos meneekin kesken tai jos on tuulimuna, niin miten ikävää on sitten kertoa huonoja uutisia :/ Toisaalta saa sitten tukea suruun, kun monet tietää. Pitäis varmaan asennoitua vähän postiivisemmin...

No, lunta tullut ihan urakalla! Toivottavasti nyt pysyis maa valkoisena, niin ei olisi niin pimeää. Oon ihan talvi-ihminen :heart: Saa kunnon liikuntaa ton pihan kolaamisessa ja kun saa tota meidän neitiä kiskoa pulkassa :D

Nyt on sit kolmena aamuna oksennettu :S Päivisin vaivaa etova olo ja yököttää... Mahallaan ei voi enää nukkua kunnolla, kun tissit niin arat. Kaamea väsymys ja kiukuttaa välillä ihan sen mukaisesti. Kyllä tämä alkuraskaus on jotenkin vaan niin inhottavaa aikaa... Ei ole varmaa tietoa, että kaikki olisi kunnossa, eikä tietoa edes siitä, että mahassa varmasti elämää olisi. Maha ei ole vielä kasvanut, pahoinvointi, väsymys jne. Kyllähän se tästä sitten helpottaa, kun maha kasvaa ja viimeistään, kun potkut ja liikkeet alkaa tuntua :heart:

Tällänen vähän omanapainen päivitys tällä kertaa...

A-H 7+1
 
Viimeksi muokattu:
Hei ja hyvää isänpäivää heinäkuisille!

Ajattelin tuupata seuraan mukaan täältä taustalta. Toinen lapsi ilmoitteli tulostaan viime viikolla. Rv taisi olla 4+1 kun plussasin ja laskurit ennustaa, että laskettu aika on 13.7. En yllättynyt plussasta, sillä sellaista hikoavaa ja hengästynyttä oloa oli ollut jo parisen viikkoa. Sen vaan tiesi. Esikoisesta en aavistanut mitään ja testasinkin aika myöhään. Jännityksellä odotan, millaiseksi tämä odotus muodostuu, vai onko samanlainen kuin ensimmäinen.

Toistaiseksi on ollut aika vähän oireita. Hikoaminen on vähentynyt, eikä pahemmin palele, yökötä tai heikota. Silloin tällöin vatsasta nippailee ja juilii, ei muuta! Toivottavasti navan alla on kaikki hyvin.

Jaa niin, eka neuvolakin on jo varattu joulukuun toiselle viikolle. Olen työelämässä ja koin hiukan hankalaksi tuon ajan varaamisen, sillä viimeiseksi haluaisin tässä vaiheessa töissä alkaa selittää, miksi oon ollut poissa tai tullut liian myöhään/lähtenyt liian aikaisin (meillä on työnantaja aika tiukka näissä asioissa). Mielellään odottaisin joulun yli ja kertoisin vasta sitten.

Toistaiseksi odotuksesta tietää vaan omat vanhemmat ja siskon perhe, mutta eiköhän tässä pikku hiljaa kerrota muillekin :)

Sukkasillaan 5+4

13.7.
Sukkasillaan..............26v.............SatKS..............2.
 
Huomenta!

mulle vois listaan lisäillä seuraavat tiedot:

viivi ja vagner.............32v..................LS...........3.

Tosin tuo synnäri on vileä hakusessa... Voi olla että päädyn Jorviin kuitenkin..
On tämä kummaa että joka aamu toivoo oireita, koska niin kova on keskenmenon pelko.. Tosin nyt mulla onkin ollut ihan erilailla oireita kuin kesken menneissä. Milloinkohan sitä uskaltais nauttia tästä raskaudesta...?
Oireista: Rinnat ovat tosi kipeät ja VÄSYTTÄÄ|O. Tuntuu että vois nukkua koko ajan... Aamulla ei vielä ole ollut huonoa oloa, mutta päivällä sekin iskee. Ja varsinkin iltaisin heikottaa. Hajuaisti on herkentynyt huomattavasti. Yksi oire josta myös mieheni tykkää on seksihalujen lisääntyminen..:p

Nyt isänpäivän kakun leivotaan!:wave:
 
Helöööy :)

Tänään sitten kerroin isälle.. reaktio ei ollut parhain mahdollinen, mutta tämä tuli hänelle täytenä yllätyksenä, niin taisi olla vähän shokissa raukka :D

Nyt on parina päivänä nälkä vaivaillut aikalailla, ja pahoinvointikin nosti aamulla hieman päätään.. taisin höpötellä liian aikaisin :D
Huomenna neuvola.. toivottavasti saisin jostain kyydin, ettei tarvitse kävellä toiselta kaupungin laidalta toiselle. Jännittää kyllä vähän :)
Nyt on sitten kaikille "tärkeille" kerrottu, mutta yritetään vielä pitää sellainen "hiljainen vaihde" päällä.. yritetään olla sillain, ettei uutinen vielä lähtisi eteenpäin leviämään.
Tänään huomasin pukiessani, että turvotus vatsassa on kyllä melkoinen :O Näyttää ihan vauvamasulle vaikka se pelkkää turvotusta onkin. Löysä paita jotenkin korostaa tuota vatsaa enemmän. Näytän ihan täysin raskaana olevalta :D

Jänskättää keskiviikkokin ihan hulluna, kun olisi silloin toiveissa nähdä pikkuisen sydämenlyönnit. Toivottavasti kaikki on nyt hyvin tuolla masussa.. :)

-Emilien ja pikkuinen 7+4-
 
Moikka kaikki!

Täällä on melkoinen pahaolo valloillaan! Oksu ei ole vielä lentänyt, mutta ei ole ollut kaukana. Ruuan laittaminen on todella vaikeaa, varsinkin isänpäiväaamupala (paistettua nakkia ja kananmunia :x ).
Ja väsyyyy!!!!! Olenkin nukkunut melkein koko eilisen ja tän päivän, onneksi on ollut todella ymmärtäväinen ukko, joka antaa huilata ja on peuhannut isompien kanssa :heart:

Ylihuomenna olisi ultra, jännittäää!!! Ja ensi perjantaina sitten neuvolaan, siis jos kaikki on tiistaina hyvin!

Mulla on molemmista (tyttö ja poika) ollut aika kovat pahoinvoinnit ja eipä näytä tämän kanssa olevan muutosta tuossa suhteessa. Semmoinen 24/7 krapula :(

Muutamilla oli jäänyt ikävä kyllä pieni pois kyydistä, osannottoni heille :heart:

Nyt ruuan tekoon (lue, yökkimään :x )

-Lilli, rv 6+5
 
Päivää!!:wave:

Täällä olo ihan hyvä.
käytiin perheen kanssa hesellä syömässä ja rötvätty päivä :D.
isäntä oli eilen viihteellä ja pahaa pelkäsin että tulee änkyrässä 5 aikaan, mutta ovi kävi jo 2.30 ja mä kuuntelin kuule lemmenlurituksia, rakkauden tunnustuksia, ja miehen hehkutusta että jos nyt kaikki on hyvin 8.12. ultrassa, niin mennään hakee pinnasänky!:D Sitten se nukahti :D

Se stressaa ihan kauheesti et meneekö nyt kaikki hyvin. Ei anna yhtään lupaa olla onnellinen vielä, yöllä näin ekaa kertaa sen oikein riemukkaana asiasta. Sanoikin että hänen maailmansa oikeasti repeää jos oikeesti kaikki nyt menee hyvin (on TODELLA vauvakuumeinen :D ) eikä kuulemma ikinä enää halua lähtee mihinkää :D haluaisin nähdä sen ilmeen, että ultrassa olisi kaikki hyvin. :heart:
Ihana kun se on niin mukana. Sitä kiinnostaa, se haluaa tulla ultriin ja neuvoloihin, ostamaan kaikkia vauvajuttuja ja taputella mahaa. Mun ex ei ollut yhtään kiinnostunut ikinä raskaudesta oikeastaan, niin tää on ihan hirveen mukavaa kun nyt tämä uus on niin innoissaan :heart:

OIREITA on väsymys. En tiedä johtuuko siitä että vedin hampparin (normisti vähähiilarisella olen) että meni veto ihan pois. Närästää myös kokoajan. ja sellanen olo niinku olis hiukka kankkusessa :D Mut tosi lievässä siis :)

T:Neiti rv ??
 
Hei vaan kaikille :)

Yksi uusi heinäkuinen (kai) ilmottautuu :) Menkkojen mukaan olisin kesäkuinen mutta on nuo menkat aina nin epäsäännölliset ollu ja tein eka testin joskus tuossa reilu pari viikkoa sitten ja selvää negaa näytti. Oireet vaan jatkui ja paheni (alavatsan nippailu, etova ja flunssainen olo ja karmea väsymys) niin tein sitten uuden testin viikko sitten su, ja haalea positiivinen tuli :) testasin vielä sit kahella muulla testilla seuraavien päivien aikana ja lopulta digitestillä viime tiistaina..

Soittelin tuossa jo neuvolaan ku nuo viikon on ihan hakusessa ja sain ajan sit ultraan ens keskiviikoksi. Siellä kai sit selviää tarkemmin missä mennään :)

Odotan kolmattani. Esikoinen täytti juuri kolme ja kuopus ens kuussa 2. Että aika pienet ikäerot tulee... :)

Kuinka moni on meinannu ottaa ne raskausselat, downit yms?

T. Tarhapöllö rv ??
 
Alkuperäinen kirjoittaja tarhapöllö;22453087:
Kuinka moni on meinannu ottaa ne raskausselat, downit yms?

T. Tarhapöllö rv ??
Minä ainakin. Tosiaan kärysin 2008 nt-ultrassa muhkealla 6mm nt-tuloksella ja tilanne oli punktio aikaan (rv 16) jo niin paha (ei saatu näytteitä kunnolla koska lapsivettä ei ollut ja turvotusta oli ympäri sikiön liki 3cm! ja keuhkoissa oli poikkeamaa)ettei mitään toivoa annettu. Siihen vaikeimman päätöksen eteen siis jouduin, ja kromosomipoikkeavuus taustalta lopulta paljastui.
Lisäksi mulla on tuo halkio lapsi, joten varmasti suositellaan punktiota ihan suoraan ilman nt-tutkimustakin (eihän halkio taas siinä punktiossa näy, mut poikkeavuus sekin), mutten siitä tiedä.... jos nt-ultrassa ja seulassa kaikki ok, en ota sitä km riskiä (4 epäonnista raskautta takana joista yksi tuo keskeytetty, ja 3 KM:a)
Mutta ehdottomasti seulaan haluan, ja rakenneultraan tietysti (jossa syynätään varmasti minun tapauksessani tuota vauvan kasvojen seutua tarkkaan) Ainakin osaa varautua jos jotain poikkeavaa ilmenee ja sen perusteella sitten harkitaan. 4D ultraan haluaisin ihan kokemuksena, kuopuksen halkiota oltiin siellä tiirailemassa, oikeastaan siis varmistamassa diagnoosia, koska rakenneultrassa halkioita harvoin niin selkeästi näkyy kuin meillä näkyi ihan sattumalta.

Itseasiassa mulla on kuva tuosta 4d ultran normiultraosiosta, miten siinä se halkio näkyi, todella selvästi siinä siis jo näkyi, kokeilempa jos saan sen tähän:



Tuossa ekassa siis kallo sivuttain ja näkyy selkeästi tuo halkio. Olis siis laaja vasemmanpuoleinen huuli-ien-suulakihalkio.

Mulla siis 4d muuten oli aika myöhään, rv 29, mutta kuulemma vielä oli ihan ok tähän kasvojen katseluun
 
Moikka!

:hug: Pahoittelut kaikille huonoja uutisia kohdanneille.

En ole jaksanut täällä käydä kirjoittelemassa, lukenut olen kyllä usein. :)
Paha olo vaivaa. Voi jestas! On aika rankkaa käydä töissä, hoitaa arkea ja lasta tässä alkuraskauden väsymyksen ja pahan olon keskellä.... :ashamed: Mutta onneksi tuo puoliso on ihan maailman paras iskä! (näin isänpäivän kunniaksi pitää vähän kehua) Jaksaa touhuta tytön kanssa ja hoitaa ja laittaa pyykkiä ja vaikka mitä ja minä saan vähän levätä. :) EN kyllä parempaa isää lapse/illeni löytäisi! :heart: Aina jaksaa rakennella legoilla ja konttailla pitkin lattiaa ja piirtää ja muovailla ja vaikka mitä. :) On ihan alusta asti syöttänyt ja vaihtanut vaipat ja hoitanut siinä missä minäkin, lapsella on kyllä melko tasavahva suhde meihin molempiin. :)

En oikein edes muista ajatella raskautta, sen verran kun paha olo vaatii ja se että ei syö mitään kiellettyä. Muuten menee aika omalla painollaan, menee hyvin jos menee, toivotaan parasta. Tosi samalla kaavalla on tähän saakka mennyt kuin esikoisen kohdalla. :)

Otetaan ehdottomasti kaikki seulat. Mulla on taustalla vuonna 2008 tehty raskaudenkeskeytys kun olin rv 20. Rakenneultrassa silloin paljastui vakava munuaisiin liittyvä oireyhtymä, mikä aiheutti sen ettei lapsi olisi koskaan voinut elää kohdun ulkopuolella. Seuloja tehdään muistakin syistä kuin downin syndroomien havainnoimiseen. Itse haluan ehdottomasti tietää kaiken, myös sukupuolen, etukäteen.

Noniin, se olis sitten taas uusi viikko.... tsemppii tsemppii!!!

EM ja muru 7+ 3
 
Hauskaa lukea kirjoituksia ja pysyä hengessä mukana!

Kerrottiin eilen uutinen puolelle maailmalle ts. kaveripiirille ja nyt vähän jännittää. Jotenkin taikauskoinen olo. Että ei ois pitäny kertoa:ashamed: "Kell´ onni on, se onnen kätkeköön..." Ja on tosi oireeton olokin. Rinnat vaan aristaa ja väsyttää.

Noista seuloista. Mies haluaa ehdottomasti kaikkiin seulontoihin. Ite vähän aristelen. Mut eiköhän se siitä nt-ultrasta sitten ratkea. Jos siinä näkyy jotain, niin sitten tulis muita tutkimuksia. Miehellä on perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa pahimmillaan vakavia sydänongelmia ja sen periytymistodennäköisyys on 50%. Mutta soittelin viime viikolla perinnöllisyysklinikalle ja sain rohkaisevaa apua. Diagnoosia ei voida tehdä sikiölle eikä edes vastasyntyneelle. Ja miehelläkin meni teini-ikään ennen kuin oireita alkoi tulla. Eli sen suhteen tapahtukoon niin kuin tapahtuu..

Neuvolassa käyty ja nivaska ohjeita saatu. Pitäis tulla kunnon manuaali mukana, kun en oo koskaan vaihtanu edes vaippoja:LOL:

Sinadrius ja Rami/Pirjo-Liisa 7+2
 
Viimeksi muokattu:
Moi kaikki!

:hug: huonon onnen kohdanneille :(

Tervetuloa uusille!!!:wave:

Seuloista: Mä en oo nyt ihan varma, kun edelleen mietin sitä nt-ultraa, kun esikosta sitä ei tosiaan edes tarjottu niin ei tarvinnut miettiä, enkä mä sitä erityisemmin kaivannutkaan. Nyt kun on mahis niin...no mulla on aikaa mietiä sitä vielä.

Isänpäivä on täälläkin mennyt juhlien, käytiin mun vanhempien luona syömässä kakkua! ja myös miehen vanhempien haudalla...se on aina yhtä...synkkää :( Pääasiassa siis kuitenkin taas iloinen päivä höystettynä etovalla ololla ja älyttömällä väsymyksellä. Mulla on ultra kans joskus ens viikolla. Pitäs varmaan mennä loppuviikolle mieluummin niin olis jo lähempänä sitä 7 viikkoa kai. Ja ens viikon alussa olis jo neuvolakin! Näin tää aika menee :)

Kukkis ja pieni 6+?
 
ElinaMaria: Mulla on työn suhteen ihan sama. Saa kamppailla tosi paljon, että pysyy tolpillaan. Työni on sellaista, että pitää olla koko skrappi. Yksikään päivä ei muistuta toista ja ylitöihin pitää varautua joka päivä. Väsymys on ollut sitä luokkaa, että ihan hirvittää. Millä ihmeellä sä painelet töissä? Ja ihan samaa kysyn muiltakin.

A-H
: Kerroimme keväisestä raskaudestamme vanhemmillemme, sisarille ja parille hyvälle ystävälle. Kun kaksosten keskenmenot tulivat, saimme valtavasti tukea läheisiltämme. Ilman sitä tuplashokista olisi ollut vaikea selvitä. Keskenmenot peräkkäin, niin että väliin jäi pari viikkoa. Koin, että on ihan hyvä kertoa alkuraskaudesta läheisille. Ja parastahan siinä on saada jakaa mieletön ilon tunne!

Täällä ollaan oltu turvoksissa, rinnat räjähtämäisillään ja kiukku ylimmillään. En voi käsittää, miten kiukkunen sitä voi olla, vaikka on onnessaan ja seitsemännessä taivaassa.

Kun täällä on noista sokeriasioista ja painonnoususta puheltu, niin olisin kysellyt teiltä, joilla on kokemusta aiemmista raskauksista. Minulla on lievää ylipainoa, joten tahtoisin yrittää, ettei painoni nousisi nyt kovin paljon. Kuinka paljon siihen voi itse vaikuttaa raskaana? Siis herkut olen jättänyt jo aikaa sitten pois - tiputin painoa alkusyksystä. Ja olisin kysellyt sellaista, että tuliko kellään sellaista ällötysoloa omasta kehostaan? Huomaan, että minulla tekee tiukkaa tää turvonneena oleminen. Tuntuu kuin olisi syönyt itsensä valtavaksi valaaksi, vaikka ruokaa saa alas vain pieniä annoksia.

Mukavia odotuspäiviä!
 
Heips.

On kyllä iso työ että saan tämän pidettyä salassa. rv 4 kuitenkin vasta menossa ja ei haluta kertoa vasta kuin rv 12 ultran jälkeen. Joskus olen kokenut kkm ja siitä odotuksesta tiesi melkein kaikki, ja kun kävi niin surkeasti niin se lohdutus/tuki ympärillä olevilta ihmisiltä ei järin auttanut.

Vaikka mulla on takana 2 hyvin mennyttä raskautta ja 2 ihanan reipasta tervettä lasta niin pelko on suurempi kuin ikinä :( Jotenkin ajatusmaailma on sillanen et " nyt ei voi mennä hyvin, kun olen jo saanut niin paljon" :ashamed:

Väsymys on pahentunut kolmessa päivässä ihan tajuttomasti, mutta kai tää tästä. Ilmavaivat on ehkä se kiusallisin oire tässä alussa ainakin mulla on ollut :ashamed:

Jos sitten petiä kohti niin jaksaa aamulla ajoissa herätä, ettei mene koko päivä nukkuessa :)

Hyvää yötä kaikille <3

Niisku-rouva&Kolmonen rv 4:heart:
 
Huomenta :) Ja pahoittelut surun kohdanneille:|

painosta vielä!.Mulla tulee aina koko raskauden ajan tosi paljon turvotusta.Yleensä jälkitarkastukseen mennessä on lähtenyt 14kiloa.Mulla näkyy se turvotus vielä tosi paljon naamassa: / Makkaroita on ja tästä kun maha kasvaa niin tiedän että välillä ahdistaa kun on niin iso.Mulla se mahakin tuppaa yleensä olemaan todella iso!.En syö paljoa herkkuja.liikunta lähinnä hyötyliikuntaa ollut;ravaamista tarhalla ym,ulkoilua ja kotitöitä.En edes jaksaisi arjen pyörityksen lisäksi lähteä mihinkään liikkumaan.Enkä tiedä millä ajalla.
Nyt mulla olisi toi crosstraineri,jos sillä kotona jumppaisi.en ota mitään paineita.

seuloista kyllä otetaan kaikki seulat jos nt-ultrassa jotain ilmenee:).Sinne tosi on vielä ikuisuus.en varmaan tän vuoden puolella kerkeä:)

Mullakin kaikki rakaudet on mennyt yliaikaiseksi joten eiköhän tämäkin:).Mulla on synttärit 9pv lasketusta,olisi mukava lahja:).mutta mieluiten tulisi ihan ajallaan,ei kiinnostaisi kesällä odotella kovin paljoa yli!

oireista ne on vähentynyt todella paljon!.Ilmavaivoja ei enää ole,jes.Mutta ei ole enää niin etova olo,väsynyt olen mutta en tiedä onko raskaus väsymys vai ihan vaan lapsista..Menkka jomotuksia ja repäisy kipuja on..Ja kiukku!En yleensä ikinä kiukkua näin isosti.:saint:

Onko kellään muulla oireet vähentynyt?

Niin ja tervetuloa uusille:flower:

Mm+itu 5+3 (serkku vkloppuna lähetti terveiset idulle joten sanotaan iduksi:heart:)
 
Oireista: Ehdin jo kehumaan, ettei väsytä, ennemminkin virtaa riittää. No nyt se virta on käytetty ja nukkuisin vaan. Mitään en saa aikaiseks, pelkät kotihommat on ihan ylivoimaisia. Mieli on niin herkässä, että itken melkein joka asiasta, enemmänkin mennään matalalennolla kuin siellä onnen kukkuloilla. Makuaistista huomasin sellaista kummaa, että kova himo on tuliseen ruokaan, yleensä sitä ei suu kestä. Eilen vedettiin kiinalaista ja ukko puhisi ja hikoili vieressä ja mä söin ihan ilman polttelua. Yleensä se on toisinpäin. Muutenkin makuaisti on erilainen, suuta kuivaa ja on sellainen kumma maku suussa koko ajan. Hammastahnakaan ei maistu niin raikkaalle kuin ennen!

Seuloista: Kaikki otan mitä vaan irti lähtee. Eka ultra on ylihuomenna, sen itse halusin, vaikkei täällä alkuraskaudessa vielä ultratakaan. Tahdoin nähdä kaiken olevan kunnossa, perussairauden takia kun lääkkeitä pitää syödä ja ne tietty mietityttää.

Että voi olla näin maassa ja kurja olo :'(

Sandemar 7+3
 
Viimeksi muokattu:
A-H
Huomenta! :)

Seuloista otetaan kyllä seulat. Onhan se hyvä tietää, että onko pikkuisella kaikki hyvin. Jos jotain löytyisi, niin se on sitten sen ajan murhe. Ja yleensäkkin mietin sitä ultraa lähinnä sillein, että pääsee kurkkaamaan, että onko siellä masussa tosiaan joku ja näkee pienen ekaa kertaa. Ihana muistohan se ultrakuvakin on vaikka vauvakirjaan :)

Painonnousua voi hallita tietysti syömällä terveellisesti ja liikkumalla säännöllisesti :) Täytyy vaan pitää huolta, että syö tarpeeksi ja että saa kaikki vitamiinit ja hivenaineet.

Sinadrius meilläkin on periytyvä sairaus suvussa. Silmäsairaus, jota nainen voi kantaa, mutta se sairaus voi tulla vaan miespuoliselle. Äitini kantaa tuota sairautta ja pikkuveljelläni on se. Verikokeella voisi selvittää, että kannanko sitä, mutta luultavasti en selvitä. Sairaus aiheuttaa repeämiä verkkokalvoilla ja poika saattaisi syntyä sokeana. Pikkuveljeni on kuitenkin elänyt lähes normaalia elämää ja ei vielä ole sokeutunut... Se ei vaikuttaisi siis mihinkään, kannanko sairautta vai en. Joka tapauksessa tiedän, että suvussa sellainen sairaus on ja pojalle se voi tulla 50% mahdollisuudella, jos sairautta kannan.

Oireista osa on ollut välillä poissa ja nyt tullut takaisin. Esim nuo "menkkakivut" olivan poissa viikon pari ja nyt tullut takaisin. Sit uutena oireena repäisykivut, jos nuo niitä nyt on, kun kylkeä kääntäessä yöllä vihlas sillein tuonne mahan sivulle. Ja jostain syystä pelot vaan lisääntyy :/ Kai sitä on kuitenkin yritettävä olla liikaa stressaamatta ja miettiä jotain muuta. Onneks aika menee jostain syystä todella nopeasti, niin lähestyy neuvola, ultra ja se maaginen 12 viikkoa.

Nyt voi olla virheitä paljon tekstissä, kun jaksoin oman läppärin korjata ja tällä on NIIIIIIIIN huono kirjottaa, kun ei ole oikean kokonen ja oikeilla kohilla nuo näppäimet :E

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! :)

A-H 7+2
 
Viimeksi muokattu:
Osanotto kaikille menetyksen kohdanneille. :hug:

MommysMonsters täällä kans oireet lieveni kuluvalla viikolla. Pahoinvointi muuttui oksentamisesta pieneen yökkäilyyn ja rinnatkaan ei ole enää niin piekeat ja arat. Väsymystä on mutta johtunee unettomuudesta, muutamana yönä tullut nukuttua tosi huonosti.

Neiti -81, meillä on melkoisen samallainen tilanne. Erosin alku vuodesta omakotitalosta muutin kahden tytön kans vuokra kaksioon. Ero oli "helppo" ja ex-miehen kans hyvät välit. Uusi rakkaus on löytynyt ja kihloihin asti ehditty ja nyt vauva tulossa. Ja mieheni on aivan täysillä mukana odotuksessa. =)

Seulonnoissa käydään kaikki mitä suositellaan.

Että tällaista täällä. :wave:

Hellun martta + Pähkinä 6+0
 
Neiti -81, meillä on melkoisen samallainen tilanne. Erosin alku vuodesta omakotitalosta muutin kahden tytön kans vuokra kaksioon. Ero oli "helppo" ja ex-miehen kans hyvät välit. Uusi rakkaus on löytynyt ja kihloihin asti ehditty ja nyt vauva tulossa. Ja mieheni on aivan täysillä mukana odotuksessa. =)
No kappas :D
On kyllä tosi samanlainen tilanne :D Mitä sitä sit vuosia miettimään ku tapaa oikean :D Meillä suvulle ehkä tuli vähän shokkina kun ero astui voimaan ja kuukausi siitä olinkin jo uudelleen naitu:LOL:
Elämä on niin lyhyt, mitä sitä tuhlaamaan turhaan pitäisikö-vaiko eikö pohtimiseen :)
Minkäs ikäiset tytöt sulla olikaan? Miten muuten suhtautuivat eroon ja uuteen mieheen?
Meillä tosi hyvin kun olivat tottuneet et isä on aina merillä, ei siis ollu mikään iso muutos arkeen tämä ero. Uuden miehenikin ovat ottaneet alusta asti hyvin vastaan, ja tietysti, sehän on ehdoton edellytys koko suhteelle ollutkin. ja nykynen pitää tyttöjä ihan kuin omiaan :heart:
 
Tytöt on 4 ja 10 v. Ottivat eron hyvin, välit kuiten exään hyvät ja riitoja ei ole enää eropäätöksen jälkeen ollut. Uuden miehen tytöt ottivat hyvin vastaan ja miehelle tytöt ovat myös todella tärkeitä.
Meillä myös oli tuo ero uutinen shokki kaikille, paitsi meille. Ja myös uusi parisuhteeni vaati monilta totuttelua. Nyt kuiten on jo exälläkin uusi parisuhde ja välit kunnossa kaikin puolin, niin alkaa yhteiset ystävätkin olla sopeutuneita.
 
Huomenta |O

Seulonnoista Olen vammaisavustaja joten kyllä me kaikki seulonnat käydään läpi. Ei sitä jaksaisi jos itselle tulisi vammainen lapsi. Toki jos seulonnoissa ei löydy mitää mutta synnytyshetkellä tulee jotain tai on seulonnoissa jäänyt huomaamatta niin sillä sitten mennään se on kuitenkin meidän lapsi :)

Mikä tää kiukku mahtaa olla. Olen tosi vihainen tai siis en kokoajan mutta yht´äkkiä tulee kiukku mikä paisuu melkein raivokohtaukseksi... ihmettelen.

Kuinka moni täällä on polttanut tai polttaa vieläkin?
Itselläni on se tilanne, että nyt yritän olla ilman tämän raskauden. Aikaisemmista en ole pystynyt mutta en myöskään ole polttanut paljoa. Nyt olen ollut eilisestä asti ilman tupakkaa, mutta kuinka paljon sitä uskaltaa nikotiinivalmisteita käyttää ?

Kaikki on jotenkin niin hankalaa ja sumeaa vaikka on jo kaksi lasta niin nyt jotenkin ei ole mistään mitään käsitystä...
Esim; koska soitto neuvolaan, koska eka ultra, mitä saa syödä mitä ei, googlessa olen viettäny aikani etsien vastauksia... ihan hölmö olo :LOL:
 

Yhteistyössä