*** Heinäkuun Onnenhiput 2011 Marraskuussa***

No mä taas vastaieln.
Eli mun ammatti on perhepäivähoitaja,tosin en ole ollu töissä hetkiin kun näitä tenavia on siunaantunut mutta kyllähän tääkin työstä käy
Kotini on kolmikerroksinen paritalon puolikas.
Yläkerrassa on kolme makkaria,keskikerroksessa on olkkari ja keittiö (ruokapäytä olkkarin puolella koska keittiö on liiankapea ja pitkulainen) ja vessa ja iiiiiiihana takka <3.
Alakerroksessa on yksi makkari lisää ja pesutilat.
Neliöitä noin sata paperin mukaan mutta noi kahdet rappuset vie sitä tilaa kyllä sen verran et tähän jää varmaa asuinpinta-alaa se hiukan vajaat 90.....

Sauna meillä on päällä liian usein,vähintään joka toinen päivä (saunahullua porukkaa )ja sen huomaa sähkölaskussa

Lisäks perheeseen kuuluu kaksi koiraa.
Puhdas sekarotunen narttu ja tiibetinspanieli narttu

 

Sarah No mulla on yks keskemeno takana ja nyt ollaan vauvaa yritetty yli 3 vuotta niin soitin neuvolaan ja sanoon et mun on päästävä sinne tai mun pää sekoo!! Yksityiselläkin on ultra vasta 1.12, niin sano heti että laittaa lähetteen!!!

 

:hug: voimia kaikille huonoja uutisia saaneille. :'(

Omaa napaa :headwall: liian aikaisin menin puhumaan oireiden heikkenemisestä. Pahoinvointi on taas sitä luokkaa että kiire tulee vessaan ja oksennus tulee. Rinnat turpos taas yöllä niin ettei peittoa kestänyt päälle vetää kun kipeää kävi. : / Pitäis lähteä liivi ostoksille kun c-kupit käy auttamatta liian pieniksi.
Ens viikon perjantaina vasta neuvola, mutta mun on pakko sanoa ettei mulla hermostuta. Välissä käy hetkittäin mielessä että onko kaikki hyvin ja muuta, mutta elämän kolhimana muistan etten mitään voi tehdä jos on kesken mennäkseen. Parhaaksi minulle ja lapselle on että yritän nauttia ja luottaa siihen että kaikki menee hyvin. :heart:

Hellunmartta ja Pähkinä 6+4

 

Niisku-rouva, onnea tupakinpolton lopettamisesta!! Itte huomasin aikoinaan, että jos on vaikeaa, sano ittelles, että oot lakossa siihen asti että vauva on syntyny. Sitte voipi jatkaa. Lakossa oleminen on henkisesti helpompaa ku lopettaminen. Ittellä sitte jäi polttaminen kokonaan pois.

Mää en taida mahakuvaa laittaa näytille. On edellisistä raskauksista sen näköinen, että meille ois haikara tulossa jo jouluna... Sillon kun menen selälleni makaamaan, vatsa on litteähkö, mutta näin pystyssä ollessa vähemmän litteä. Vatsalihakset siis löysällä valmiiksi.

Sinderella ja Murunen 4+4

ps. tuo laskuri, mikä kertoo kehitysvaiheista, on kans kiva. Hellunmartalta hoksasin

 

Heipparallaa

Kuvista; Kiva idea ja jos vain osaisin laittaisin... voisin joku päivä kokeilla jos miekkosella riittää innostus opettamaan mulle sen

Ammateista; Itse olen lähihoitaja, mieheni on autoinsinööri

Koti missä asustellaan on Omakotitalo, kohta vuoden asuttu, tilaa on riittäviin, katsotaan sitten myöhemmin jos tarvitsee huonejakoa tehdä uudestaan Yläkerta yksi iso tila jossa kaikki nukumme

Pientä nipiistelyä alavatsalla ollut koko aamun, ei kivaa

Lumihommiinkin kohtapuolin pääsis, sen verran satanut aamun aikana Lapset oli aamulla ihan innoissaan!

Päivän jatkoja

Niisku-rouva&Kolmonen 4+4

 

vaavimasu toi "koko" oli nyt ihan vaan tollainen heitto että ei tosiaan kovin iso ole.Turvotusta vaan

Me asutaan kerrostalo kolmiossa+sauna 75neliötä Eli ei sitä tilaa kyllä liikaa ole
Muuttaa kovasti haluaisin mutta ei voida ainakaan pariin vuoteen: / No mutta sopu sijaa antaa
Tällä hinnalla kyllä lyhennetttäisiin omaakin pidemmältä.

Kyllä on ihanaa kun on lunta.Eivät taas kerkeä auraamaan kun tulee niin paljon.Tässä kunto kasvaa kun työntelee noita tupliksia tuolla hangessa:headwall: Tai vedän molempia pulkassa.
Meinas itku päästä kun vietiin tyttöä eskariin, hyvä että pääsi hangessa eteenpäin.
no kohta hakemaan tyttö kotiin niin jos tosiaan ottaisi molemmille pulkat

nenna-77 Mäkin olen tota pph hommaa ajatellut sitten kun on enemmän tilaa ja lapset on isompia.

näkeekö muut odotusaikana paljon unia?.Mä olen aika ihan alussa nukkunut todella levottomasti ja nähnyt PALJON unia.

mm ja itu 5+6

 

Asumisesta Me asutaan 100m2 rivitalo neliössä, ihana avotakka, ISO olohuone, toimiva keittiö, I LOVE IT!! :heart: mies tosin kaipailee omakotitaloon ja nyt jo sit nurisee tiloista kun lisää tulee lapsia (toivottavasti).

Ammatista hieman arastelen täällä ammattiani kertoa, mutta, mutta... terveydenhoitaja olen, ja hysteerisempi nyt kuin aiemmissa odotuksissa yhteensä tästä siis mainitsin jo aiemmin, että tieto lisää tuskaa... ja tyhmiä kysymyksiä ja pelkoja ei ole olemassakaan!!!

MimSe ja salaisuus 6+2

 

Hah MimSe, täällä toinen saman ammatin edustaja

 

Hei mammat

Mimse: Minä myös ammatiltani terveydenhoitaja ja olen ollut aikoinaan nla:sakin töissä, mutta nykyään ihan muualla. Tiedän tuon tunteen et liika tietoa lisää tuskaa ja se on minun kohdallani jokaisessa raskaudessa nostanut päätä aina välillä. Mutta kuitenkin ammatista olen kokenut joskus hyötyäkin. Sitä kyllä joskus aikaisemmissa raskauksissa saanut kokea että "et kyllähän sä tiedät kun olet terkkari" ja se ärsyttää ihan sikana. Olen nätisti yrittänyt sanoa että nyt en ole kolleega vaan raskaana oleva asiakas/tai äiti

Asumista, asutaa maalla uudessa talossa jossa 143 neliöö tilaan (siivouspäivänä liian iso talo )
Lapsia tosiaan 2 kpl jo 3v, ja 6 v.
Maalla on mukava asua

 

Ammateista minä olen tarjoilija ja mies sekatyömies (konehommat, taksihommat, kiinteistöhommat).

Tällä hetkellä asutaan 52 m kaksiossa, mutta jotain tilavampaa pitäis löytää ennen kesää, sillä meitä on jo nyt neljä. =) Omakotitaloa on kateltu ja rakennusmahdollisuuttakin mietitty.

 

No täällä sit kans yksi jolla tieo todella lisää tuskaa. Olen ammatiltani kätilö ja aivan liian tietoinen kaikesta mitä voi tapahtua ja sattua ja mennä vikaan. Toisaalta tietysti myös monia pelkoja se poistaa kun tietää asioista ja niiden kulusta aika lailla. Synnyttämistä odotin innolla esikoisen kohdalla, kun pääsin sen itse kokemaan. Monesti kun olen ollut osallisena syntymän ihmeessä, mutta jotenkin se antoi uutta näkökulmaa kun oli itse synnyttäjänä. Nytkin jos vaan sinne asti päästään odotan innolla juuri sitä synnytystä, ehkä olen hieman otuto.

Mulla edellisessä raskaudessa neuvolan terkka oli tosi kiva ja kohteli mua ammatistani huolimatta kuin ketä tahansa odottajaa. Tämän koin todella hyvänä. Nyt on uusi asuinpaikka ja uusi terkka, joten saa nähdä.

Asunnosta asutaan 80 neliön rivitaloneliössä. Ihanaa kun on on pieni oma piha ja tilaa olla ja elellä. Muutettiin siis kerrostalokaksiosta keväällä.

Tsemppiä epätietoisuudessa eläjille ja :hug: huonoja uutisia kohdanneille. Niitä huonoja uutisia onkin tullut yllättävän paljon. Toivotaan, että ne nyt loppuisi jo.

Barbapörrö ja sintti 7+jotain

 

Pakko vielä äkkiä kommentoida tosta kohtelusta (ammatti).Mä olen saanut samanlaista kohtelua jo TOKAN kohdalla kun "kyllähän sinä nyt muistat".sama synnärillä.kolmosen kohdalla neuvolat oli ihan vaan rutiini käyntejä.Ja sama synnärillä,mut oltais taas unohdettu ihan täysin jos vauvalta ei oltais tarkkailtu verensokereita ja sykkeitä.Saa nähdä kuinka tän nelosen kanssa.neuvola terkka jo sanoi että eihän siinä ekalla kerralla ole mitään kovin tärkeää,en viitsi alkaa paasaamaan ruoka jutuista mitkä jo varmaan muistat.(eka neuvola on samalla kun on nuorimman 1,5v lääkäri)
Saa näjdä synnytänkö tän sitten yksin

Ei sillä olen ihan tykännyt olla rauhassa ja osaan kyllä kysyä.Mutta se on jännä miten OLETETAAN että tiedän jo "kaiken" mitä tarvii:O
ja kolmosen imetys oli todella hankalaa kun sillä oli pieni murtuma solisluussa,johtuen isosta koosta (4626) ja noppesta syntymästä.Kysyin sitten neuvoa niin sekin oli todella nihkeetä: /

No joo,ei auta tässä valittaa .ens kerralla ekä pidän puoleni paremmin että mua ei unohdeta
Aina olen kuitenkin nauttinut sairaalassa olosta.Ja minäkin rakastan synnyttää!.Ihan odotan sitä

niin ja siis enole ammatiltani kätilö/hoitaja.Ihan myyntityötä tehnyt joten en ammattini puolesta tiedä mitään (tai sen kummenpia muutenkaan )

 

Sarah85: Me oltiin Intiassa lomalla kun odotin esikoista, loman aikana rv14. Kaikki meni hyvin, joskin olin tosi väsynyt ja iltaisin menin nukkumaan kun muu matkaseurue lähti illan viettoon. Ruoan kanssa yritin olla tarkkana, syötiin vain paremman näköisissä paikoissa ja käsidesiä lotrasin yhtenään. Maha ei ollut vielä edessä ja pahaa oloakaan ei enää tuossa vaiheessa.

 

Täällä on ollut sekä iloisia, että surullisia uutisia. Niin se vain elämä heittelee. Onnittelut ultrissa hyviä uutisia saaneille, sekä plussanneille. Pahoitteluni menetyksen kohdanneille :hug:

Täällä vietetään kotipäivää tytön kanssa, jälleen kuumetta, nuhaa ja yskää.. Onneksi on kuitenkin oma iloinen itsensä.

Oireita on, väsymys on kovaa, pahoinvointiakin on ja tissit on niin kipeät, että itku pääsee jos joku niihin osuu Samanlaisia tuntemuksia kuin maidonnousun aikaan.

Varhaisultraan olisi kiva mennä, mutta ehkä tässä nyt odotellaan sinne ekaan kunnalliseen ultraan. Puolentoista viikon päästä tiistaina olisi neuvola, siellä tuskin vielä sydänäänet kuuluu kuitenkaan kun viikot vasta 8+1. Paljon seesteisemmin sujunut tämä toisen odotusaika, ei ole ollut vuotoja tai kipuja, enkä ole itsekään panikoinut. Esikoisen kohdalla tuntui koko ajan olevan joku säpinä menossa, millon vuoti, milloin muuten vaan panikoin. Nyt sitä luottaa siihen, että joskus asiat voi mennä hyvinkin ja jos ei, niin sille ei ihminen mitään mahda.

Ammatista, mä olen myös terveysalalla, mutta olen suuntautunut niin eri hommiin nyt, että mun ei oleteta tietävän raskauksista ja synnytyksista enempää kuin muidenkaan. Äitiysneuvolan täti tosin on kollega ja joka päivä samassa kahvipöydässä istutaan, mutta tiedän että neuvolakäynneillä ollaan ihan neuvolantäti-asiakas suhteessa

Asumisesta, me ostettiin vasta omakotitalo. Synnyinseuduille kaupunkivuosien jälkeen palattiin ja hetkeäkään ei olla kaduttu. Tilaa on perheen kasvaa tässä

Nyt siivoilemaan ->

Heinäkuu ja Pikkuinen 6+3

 

Moi

Me asutaan uudessa ihanassa omakotiparitalossa, rakennettiin tai paremminkin rakennutettiin (muuten ei olis ikinä valmis ) tää tänä vuonna valmiiks ja kesällä muutettiin, siksi niin ihana! 120 neliöö yhdessä tasossa, mulla oma taiteiluhuone, muuten 3 makkaria, sauna jne...

Ammatista: Mä oon kans kätilö, valmistuin puolitoistavuotta sitten, olin raskaana jo kun valmistuin ja jäin suoraan äitiyslomalle. Kesä töissä ja taas jäin kotiin kun en mä malttanutkaan jättää tyttöä vielä hoitoon... Mä myös taas mielenkiinnolla synnytystä odotan Meitähän on useampia tämän alan edustajia täällä!

pakko lähteä päikkäreille kun tyttökin nukkuu...
kukkis ja tossavainen 6+

 

Joopati joo.. täällä aikamoista matala lentoa: / Soitin niitä hgc tuloksia aamulla ja tulos oli 85. Kuulemma nyt jäädään seuraamaan tilannetta että onko keskytynyt vai vaan niin alussa että tulos on noin pieni. Ens tiistaina uudet kokeet ja ke ultra. sit kai pitäs jo selvitä mikä on tilanne. Ihan kamalaa tämä epätietoisuus Oireita kyllä yhä on; pahoinvointi, väsy, vilukohtaukset, mahan nipistely/vihlaisut ja tissit tai lähinnä nännit hieman aristaa.. mutta voiko nämä oireet jatkua vaikka olis menny kesken?? En tiiä, vaan kyllä ahistaa tämmönen.... Osaako joku sanoa mitään tuosta tuloksesta? Tuntuu ettei se hoitaja nyt hirveesti toivoa antanu vaikkei mitään suoraan sanonu:'(

 

Heippa! Vieläkö mahtuu mukaan? :wave:
Elikkä eilen jo testasin ja haalean viivan sain, tänään kävin ostamassa sen digitaalisen testin ja siinähän luki ihan selvällä suomenkielellä, että raskaana. :heart: Jos kaikki menee hyvin, niin kolmas lapsi olisi tulossa. Kaksi edellistä tyttöjä, syntyneet 05 ja 08. Laskettu aika olisi näin itse laskettuna 27.7. Eli nyt viikkoja 4.
Neamma ja maha-asukki 4

 

Sen verran tarhapöllölle että mulla keskeytyneessä keskenmenossa oireet jatku vielä useamman viikon sen jälkeen kun oli jo menny kesken. Tosin en sitä sillon vielä tiennyt. Todettiin siisn nt-ultrassa viikolla 12+2 ja oli menny kesken jo rv 9-10. Ei nyt ehkä kauheen positiivista kerrottavaa ollut tämä, mutta kovasti tsemppiä lähetän täältä! :hug: Odottelu on pahinta.

 

Tarhapöllö jos oot saanut ekan plussan testiin su 7.11 (luin aiemmasta kirjoituksesta) ja se ois ollut dpo10 niin hedelmöitys ois tapahtunut 28.10 ja olisit tänään viikolla 5+0 (tai pidemmällä!). Yhtään myöhemmässä vaiheessa et voi olla jos oot tuolloin saanut jo plussan testiin. Eli eilenkö olit verikokeessa? Viikolla 4+6? Sit 85 on kyllä aika vähän... : /
Nyt kauheasti haleja ja tsemppiä sinne! Tiedän todella miltä susta tuo odottaminen tuntuu :hug: Ja jos kaikki on hyvin, niin se on sitten ihana yllätys!!! Mä en halua et kukaan tippuu pinosta. Oma pelkokin on ihan järkyttävän suuri :'(

 

Tarhapöllö :hug:

 

Heips!

Tuolta kesäkuisista tulin tänne sen verran kirjottelemaan, kun joku oli kysynyt pk-seudulla halpaa paikkaa joka tekee alkuraskauden ultria.
Itse siis kävin myyrmäessä (myyrmannin 3. kerros) Pikku Jätissä, hintaa ultralla oli kela korvauksen jälkeen 84€. Eli ei paha.

Käynkin tällä paljon luesekelemassa teidän juttuja, kun itsellä rv 8+4 (la 26.6) ja moni kesäkuisissa kirjotteleva huitelee jo rv11+ niin on välillä vähän ulkopuolinen olo, muut menee jo np ultraan ja itsellä vasta eka neuvola ens tiiistaina..

Hyvää alkavaa talvea ja tarrasukkia kaikille heinäkuisille Ja pahoittelut menetyksen kohdanneille!

 

Voi tarhapöllö :'(

Tosta kuvien lisäämisestä.
Mä käytän tota photobucketin sivua.( Image hosting, free photo sharing & video sharing at Photobucket )
Sinne vaan rekkaa ja liittää sen kuvan eka. Sit siel on noi sivukoodit joka kuvan kohdalla ja sieltä valitsee sen IMG code,kopioi sen osotteen,ja liittää sen tähän suoraan kirjotustilaan. Jopa minä osaan sen. D

 

Heipä hei taas!

Tarhapöllölle pahoitteluni..

Me käytiin eilen itsekin neuvolassa ja onneksi saan kirjoittaa teille hyviä uutisia. Eli neuvolan laskujen mukaan eilen olis ollut 7+3 (la 3.7.), netti laskurilla kun tein, niin olis 6+8 (la 8.7.) Kierto mulla siis 33. Kysyin tuota la 3.7., että onko siihen otettu huomioon pitempi kierto, niin se sanoi, että on. No ultrassa sykki sydän ja pieni oli oikealla paikallaan, mutta kuva oli hyvin rakeinen, eikä saanut anturia kunnolla kohdalleen, mutta sai mitaksi 9 mm (?..näin kuvasta osasin lukea ehkä?) eli vastaa viikkoja 6+6. Viikon päästä ultrataan vielä uudelleen viikot tarkaksi lähinnä kromosomitutkimuksia varten. Sanoin lääkärille, että tiedän millon ovis oli (15.10.), että mitenkä siitä laskiessa olisi viikot, niin se sai 6+5..eli tuo 6+6 varmaan on aika lähelle oikeeta. Mutta siis vasta viikon päästä la selviää.

Pahoinvointi alkaa olla sitä luokkaa, että kylmä hiki on päässä..ei kiva. Iltasin ei jaksa pojan kanssa mitään, onneks mies nyt kotona ja auttaa toooosi paljon. Kaiken lisäksi poika flunssassa ja itelle taitaa just tulla..

Milja 6+7?

 

Huh, onpa tullut paljon viestejä

Suuren suuret pahoittelut surun kohdanneille ja niille jotka joutuvat elämään vielä epätietoisuudessa :hug:

Täällä on ollut paljon puhetta ammateista ja asumisesta. Itse olen taloushallinnon asiantuntija-tehtävissä, joten toimistossa tietokoneen ääressä tulee istuttua aika paljon. Onneksi on kuitenkin noita työmatkoja vähintään kerta viikkoon, niin on vähän vaihtelua. Saa nähdä miten pitkään saan noita reissuhommia tehdä, kun ne on yleensä aika pitkiäkin päiviä ja sisältää paljon istumista.

Lokakuun alussa muutettiin uuteen omakotitaloon melkein maalle Tai no Turun keskustasta 15 kilsaa, eli eipä tämä nyt ihan maaseutua taida olla Toistaiseksi meillä on 122 neliötä (3 makkaria), mutta tarkoitus olisi jossain vaiheessa rakentaa yläkertaan vielä 44 neliötä lisää. Asukkaina siis 2 aikuista ja kaksi pienehköä koiraa (russeli ja pinseri).

Täällä odotellaan jännityksellä lauantaita. Meillä on viimein tuparit ja hiukan jo jännittää, että moniko ehtii hoksaamaan, että mä olen alkanut sylkemään mukiin... Noh, onneksi mulla on niin paljon höösättävää keittiön puolella, ettei vieraat ehdi mun perässä

Huomenna sitten poksahdellaan seuraavalle viikolle ja enää reilu viikko ensimmäiseen neuvolaan. Positiivista ajattelua

 

Huomenta :wave:

Ja jaksamisia niille, joiden uutiset ei oo ollu niin hyviä kuin toivois :hug:

Itekin kävin tk:ssa mutkin jo aamulla, mutta respan täti ei osannut sanoa alkavatko ottamaan veritestin ja yövuoron jälkeen en enää jaksanu jäädä oottamaan sitä hoitajalle pääsyä. Oli muuten kuulkaas kauhempi yövuoro ku aikoihin! Menis noi viikot äkkiä niin vois kertoa työnantajalle ja toivoa ettei noita öitä olis.

Koulutukseltani olen sosionomi (amk) ja teen töitä ohjaajana lastensuojeluyksikössä. Ihmeen hyvin on oma pää pysyny kasassa lapsettomuushoitojen aikana vaikka työssään kohtaan vaikka minkälaista vanhempaa ja raskausuutista...

Me asutaan toistaiseksi siis vielä kahdestaan 100 neliön rintamamiestalossa, johon muutettiin 1 1/2 vuotta sitten. Maalla asutaan ja tykkään kyllä kovasti. Ite oon lähtösin lapista enkä oikein oo ikinä kaupungissa viihtyny...mä tartten tilaa

Sarah ja Murunen 6+3