***Heinäkuun Onnenhiput 2011 Kesäkuussa***

Kyl ny on ollu ihan hirvee päivä...

olen oksentanut jo monta kertaa.. kaikki mitä laitan suuhuni tulee hetken päästä ylös... Verenpaineet on kohillaan ja päänsärky onneks laantus Mut muuten kyl on niin omituinen olo.

Eikä tää kyl tunnu miltään oksennustaudilta... ihme touhua.

 

Hellun martta, tsemii!
Missä Nenna, huhuu?

Siis kääk, mäkin haluan jo synnärille! Huomenna tää olis täysiaikainen ja kaikki on kotona vauvaa varten niin valmiina, kun vaan voi olla.

Mulle voi muuten päivittää iäksi 27v :wave:

Sukkasillaan ja pikku sukka rv 36+6

PS. Niisku-Rouvalla kuulostaa siltä, että lähtö on pian edessä, toivotaan ainakin

 

Tsemppiä kovasti synnyttämään lähteneille! Jännät paikat on monella muullakin!
Me ollaan kierretty nyt viikonloppu huonekaluliikkeitä.
Nopeasti pitäis saada valinnat tehtyä, ei musta enää löydy entisenlaista shoppailijaa
Sen verran työlästä liikkuminen alkaa olla. Mutta kivahan se on kaikkea uutta saada!
Toivottavasti Annaa lepäily kuitenkin nyt auttaisi!

Hjannah&Nappula 35+5:heart: 30 päivää Laskettuun aikaan...

 

Hei hei mammat!!
Kyllä täälä vielä kasassa ollaan,valitettavasti.
Sori jos aiheutin jo vauvauutis odotuksia teille!!

Eli mitä täälä...öö...
Toispäivän supparit loppu sitte kahden aikaan yöllä,että se niistä
Eilinen oli hirvee masis päivä,alkaa ottaa oikeesti jo hormooneihin tää vauvan kaipuu ja tän vauva isä kun saa viekin mut ihan veteläks ikävästä.
No siitä sit selvittiin ja olin loppujen lopuks rohkee ja sotkin puutarhani!
Eli minäkin sitten vapaalla kädellä viidakkoa tasasin saksin ja ja terin.
Pakko oli,tosiaan niin paljo ällötti.
Mut nyt on huomattavasti parempi olo,vaikke se nyt varmaan mikään hirvee siisti ole!!!

Tää aamu alko niin hermopinna kireellä tohon neljävuotiaaseen että vedin peiton aina kolmeen asti korville takas...voi apua!
Aamul eka ku tallustin keittiöön,oli litran omenamehu pitkin keittiön pöytää ja tuolia ja lattiaa (ja osansa sai myös tää mun läppäri et sori ku kaikki näppäimet ei tahdo toimii ja en jaksa aina korjata!!)
Lisäks koko keittiö on vieläkin täynnä pullan muruja,miksei koirat nyt niitä syö!!!!!!!!!!!!
Toi poika on ollu niin ärsyttävä suomeks sanottuna tänään.
Koitin laittaa sen siivboon huoneensa ku aina kaataa lelulaatikon väärin päin,mutta eihän se mitään.
Sit jakso kielloista huolimatta pomppii kirjotuspöydällä niin et lopulta palo pinna ja siirsin ison kirjotuspöydän eka eteiseen,sitte olkkariin,sitte lasten huoneeseen iso nahka sohva,sit se pois sieltä ja kirjotuspöytä takas...oon niin paljo tänää siirrelly noita tavaroita onhan ihme jos ei jotain kohta tapahdu!!
Pakko oli tehdä jotain,purkaa omaa kiukkuansa....tänään on ollu niin inhottava päivä et olen oikeesti jo vihannu itteeni koska en ole todellakaan jaksanu olla lasten kanssa yhtään vaan syömistä antanu ja loput maannu sängyssä :'(
Yhdes välis vaan istuin lasten huonees ja kattelin sitä sotkua...ja tunsin miten pöksyihin valahti jotain
En tiä mitä,en ole vielä kerenny katsoon.

Lisks,tyttären fillari on pöllitty tuostapihasta,jäljellä vain rikkinäinen lukko.
Soitin asiasta tytölle kun puhe oli et fillari vietäs varastoon reissun ajaks,niin kehu vaan et "jaa".
Ja taas mammalla kiehahti,tytön välinpitämättömyys!!
Tietää miten tiukilla rahat on ja ei ton vertaa kiinnostanu et vuoden vanha fillari on pöllitty! (ostin juuri lähes 200e kännykän.,oliko neljäs vuoden sisään minkä on saanu rikki!! Mutta tää oli kyl vika kännykkä!!)
Käskin sen isän sit laittaa sen puhelimen kaniin ja kuulin samalla et oli veljensä uuden läppärin näytön saanu halki raivopäissään kun ei taas ollu joku nettipeli toiminu/lue ei osannut!

Siis niin kettu päivä...
Toivottavasti olis huominen jo ihan normaali!!!

Onko täällä joku lähteny synnyttään vai??
Kertokaa,en jaksa selata takaspäin!!!

Nenna ja iiduska 37+4

 

Voi jes!.hellun martallekkin hurjasti tsemppiä synnytykseen!!

Mäkin tahon!!.

Supistellut täälläkin taas tälläistä turhaa ja äsken veti yllättäen mahan ihan kuralle,nyt vähän oksettaa ja maha kipeä.Mutta tuskimpa tässä mitään tapahtuu.

toivottavasti niisku pääset sinäkin synnyttämään!!.
nyt tarvii kyttäillä kokoajan

VauvojaVauvojavauvoja:heart:

 

Nenna Täällä myös ihan samoissa fiiliksissä... Olen parkunut silmät päästäni viimiset 30 min kun lapset on tänään ollut todella hankalia... ja oma vointi on todella huono. Neiti 3v vaatettanut vuoden itse kaikki vaatteet ja mennyt aina oikein ei ongelmia. Nyt hän huutaa lattialla alasti ettei osaa vaatettaa. Ja sylissä haluaa olla ja veli ei saa tulla samaan huoneeseen ja sitten alkaa veli kiljumaan et hänki haluaa syliin... ja voi vitulla päähän.

Miks tää menee näin päin persettä just sillon ku omat voimat on ihan lopussa. Huusin miehellekkin et hän ei osaa mitään ikinä, vaikka hän täällä kaikki on hoitanut mallikkaasti..

Nyt ottaa päähän:ashamed::'(

 

Ja kaikki johtuu siitä että supistelee ja on "kivat" fiilikset et viihdoinki pääsee, mut sit ne laantuu tai menee kokonaan pois. Ei se ole miehen vika eikä lasten vika... eikä näillä viikoilla edes kuuluis viel odotella syntyväks tai olla näin toiveikas jokaisesta supistuksesta. Mut mä en enää jaksa.

Mä en jaksa kun kaikki odottaa näit vauvoja ja kyselee ja neuvoo ja tuntuu parhaiten tietävän koska synnytän. yksikin lähettää mulle viestiä ja soittelee ja vakuuttaa mua et olen juhannuksena synnyttämäs enne sitä en pääse. Mitä V*ttua!!! Mitä se kuuluu kenellekkään koska synnytän ja jos synnytän juhannuksena ni hän kuittailee koko lopun elämän siitä et hän tiesi koska ne syntyy.

Mua ahdistaa kaikki muut ihmiset niin paljon. Ei ne tätä mahaa kanna. Ei niitä satu. Ei niitten tartte miettiä mihin uskaltaa mennä ja kuin päin olla. Ei heidän tartte miettiä ja panikoida miten ne vauvat mahtaa voida onko kaikki hyvin ku ne syntyy, miten synnytys menee.... Ei se auta et kaikki hokee päivämäääriä koska heidän mielestä mä synnytän....

Anteeks. Välillä mietin et miks mulle on suotu tää kaikki... ja koska se viedään multa pois. Mua ahdistaa se et miks mulle näin paljon hyvää jossain sen kurjuudenki täytyy tulla ja missä muodossa se sitten tuleekaan... Ei sais miettiä tälläsiä... :'(

 

Ihanaa että jollain muullakin on tunteiden kans tekemistä,ehkä mä olen sittenkin iha normaali!

 

Jaahas ja nyt alko toisesta päästä tulemaan... voi luoja ku pääsis nyt sinne synnyttämäään. Mun tuuril mul on vaan p*skatauti ja "juhannuksena synnyttämäs" hahahahaah...

 

Tsemppiä kaikille jotka ovat jo tositoimien kimpussa!!!!

Oi vauvoja vauvoja =)

On lohdullista kuulla, et muutkin on vähän tunteiden vietävissä. Itsellä palaa pinna ihan totaalisesti oman äidin kanssa ( ja anopin), joka soitta joko jumalan päivä moneen kertaan ja kysyy, että vieläkö siellä ollaan yhtenä kappaleena ja plaap plaap. Ja hokee sitä muista sitä ja tätä ja lepää ja plaap plaap.... Hitto, MÄ OLEN RASKAANA, en kuolemansairas, teen sitä mikä hyvältä tuntuu ja kyllä varmasti ilmoitan sitten kun on jotain mitä ilmoittaa!!!
No päivää ei yhtään piristänyt se, että vanhempani ovat sitten päättäneet tulla piipahtamaan etelässä, meitä ja veljeänikin moikkaamassa!!!! Ja vielä HUOMENNA!!!! Sieltä ne ajaa 700km päästä tänne ja tänään sit viittivät ilmoittaa. En vaan nyt jaksaisi ketään hössöttämään ja latelemaan mitään ohjeita. "Minulla se meni se synnytys siten ja täten, joten jos sinulle tulee sitä ja tätä niin sun pitää tehä niin ja näin" :headwall:
Pitäis olla kai iloinen kun tulevat esikoisen kanssa touhuilemaan, mutta kun miehelläkin alkoi just loma ja oltais saatu olla ihan omalla porukalla rauhassa.
Passitan ne veljelle yöpyään varmasti. ja toivon, että koko sinä aikan kun ovat täällä, ei tulisi yhtään supistustakaan, niin ei tarvis äidin panikoida!!!!

Oikeasti yritän kokoajan vakuutella itselleni, että ei vauvalla ole mitään kiirettä vielä syntyä, kun la:han on se päivää vajaa kaksi viikkoa. Ja että hän tulee sitten kun tulee. Todellisuudessa olen ihan hermoheikkona siksi, että haluan vauvan jo syliin ja eroon tästä valtavasta pallosta. Tulen hulluksi, kun yritän tutkia ja analysoida jokaista tuntemusta, mitä kropassa tapahtuu. Ja heti kun tulee useampi suppari peräkkäin, joku hullunkiilto herää silmiin ja sitä alkaa toivoa, että joko nyt ja sitten kun ei taaskaan mitään, niin sitä nii pettyy. Miksi sitä ei vaan voi odotella rauhassa. Itselleen sitä vaan hallaa tekee kun alkaa elätellä toiveita aikaseen, mutta vaikka järki sanoo, niin tunteet ei ihan mene samaa rataa. Eikä tilannetta helpota yhtään se, että koko ajan joku on kysymässä, että joko ja joko. Pistän puhelimen kiinni kohta!!!!

Sori vuodatus, mutta tiedättekös arvon kohtalotoverit.... helpotti kummasti

Soleriini ja vaavi 38+1

 

Taas on kämppä putsis ainakin huomiseen asti. Imuroidessa tuli pari ihan kivasti tuntuvaa supistusta ja koko hela siivouksen jälkeen partsilla kahvikupin juurella yks tosi tuntuva.
Mutta kai ne siihen taas jääkin.

Miten musta tuntuu että nyt vasta nää tunteilut onki sekasin ja pinna on ku viulunkieli kokoajan ??
Ja minä kun valitin alkuraskauden mielialanvaihteluita..

Vielä pitää kauppaan jolkottaa tänään,ei auta. Huomennakin pitää syödä.
Jahka saan nuo tenavat tuosta unosille ja lapsenamman tähän siksi aikaa niin ei muuta kun siwan ovia availemaan...

Voi kun tän päivän tohinat saisivat vaikka sitten yölläjotain aikaseks.
Ei kyllä haittais kun muutenkin yöunet on sitä mitä on,lähes olemattomat.
Missään asennossa ei ole hyvä,pissattaa tällääkin ja se lusikallinen jopa tulee...huoh..
Ja rennietä pitää nousta keskellä yötäkin imeskelemään.Vaikka olisin jopa mahdollisimman sikeessä unessa,herään närästykseen...järkkyä...

Jotenki sen yöheräilynki jaksaa erilailla vauvan kanssa.
Hassua.

 

Hellun martta, kovasti stemppiä synnytykseen :heart:

Nenna, Niisku ja Soleriini, helpottavaa lukea että muillakin jo kiehuu. Niiskun kohdalla varmaan alkaa tosiaan vauvat jo painamaan ja olot olemaan todella hankalat. Nenna: Luulin tosiaan että pääsit jo synnyttämään, kun ei mitään pariin päivään. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan enää kauaa odotuta. Vaikka valitettavasti ne vauvat pysyy siellä yksiössään niin kauan kuin on tarvis ja kun oikein oottaa ni nehän ei tuu sieltä sitten millään pois Itse oon koko raskausajan stempannut kauheesti itseäni, että synnytys menee kuitenkin yli lasketun ja aikaisemmin en sitten ala odottelemaan. Mutta viikko sitten tuli sitä limatulppaa (minkä tulo on aina mulla merkannut synnytyksen käynnistymistä muutaman päivän sisällä) ja sitten oli maanantaina todella paljon kivuttomia supistuksia (niitäkään ei oo ollut juuri missään raskaudessa) Toiveet oli jo ihan korkeella, että ei tää varmaan meekkään yli lasketun. Mutta nyt ei sitten oo loppu viikkona ollut mitään, ei sitten yhtikäs mitään. Ja sekös on alkanut ahdistaa. Miksi pitää tulla tuollaisia "selviä" merkkejä, jos se ei kerta tarkoita mitään?? Oisin paljon mieluumin ollut ilman näitä oireita ja saanut siten rauhassa odotella sitä laskettua aikaa ja sen ylittymistä. Mutta nyt sitten iski tää ahdistus ja aloin odottelemaan synnytystä. Kuulostelen, mietin, pähkäilen ja tressaan :O Ja tämä sitten aiheuttaa ahdistusta, kiukkua ja saa minut raivostuneeksi :kieh: Välillä hermostun niin pienestä lapsille ja miehellä, enkä jaksa oikein mitään ylimääräistä. Synnytys ja sen käynnistyminen pyörii koko ajan mielessä

Jos tästä nyt jotenkin saisi kasattua itsensä. Tulis nyt edes lämmintä ja kesäiset kelit että ois mukavampaa tää odotus.

Tänään käytiin miehen ja lapsien kanssa pesemässä mattoja. Eka kertaa käytiin kokeilemassa paikkakunnan matonpesupaikkaa. Ja hyvin tuli puhtaita mattoja Onpahan sekin urakka aloitettu. Ensi viikolla miehen pitää alkaa purkamaan meidän olohuoneen takkaa, kun muurari tuossa juuri soitti että tulee juhannuksen jälkeen muuraamaan uuden tilalle. Tässä kyllä oikeastaan hyvä syy ettei vauva viellä sais syntyä. Saa nyt pysyä siihen asti mahassa että saadaan se uusi takka tuohon nurkkaan. eipähän tartte olla täällä vauvan kanssa "remontin" keskellä.

Tuosta mahanympärys mitasta. Mulla aina mitataan neuvolassa ja viikko sitten oli pienentynyt 2 cm edellisestä mittauksesta.

Huomenna taas neuvolaan!!!

Muumi ja pikkumies 38+3 :heart:

 

Tuttuja tuntemuksia teillä! Munkin vanhemmat soittaa lähes päivittäin ja tekee tikusta asiaa. Onhan ne tietysti hermona, kun tää on ensimmäinen lapsenlapsi. Mut hermostuneet viestit vaan tekee omankin olon tosi hermostuneeks. Yritän asennoitua silleen, että kun tänään poksui viikko 38 käyntiin, niin nyt alkoi viikko 1/4. Yritän siis asennoitua siihen, että tää voi mennä ihan reilusti ylikin.

Ekaa kertaa kun oon asialla, niin ei voi verrata mihinkään entisiin tuntemuksiin. Aika raihnainen olo, uni ei oikein maistu, molemmat lonkat on tulessa, eikä yöllä meinaa löytää hyvää asentoa millään. Mutta toisaalta näin viileellä on ees jonkinlaiset mahollisuudet nukkua eli mulle kelpaa kyllä nää sadekelit. Tänään on ollu ekaa kertaa pitkästä aikaa jopa vähän kylmä. Muuten oon tän raskauden aikana ollu tosi kuumaverinen, vaikka yleensä oon ihan uskomaton vilukissa.

Supistuksia oon kuulostellut, mutta eivät napakkuudestaan huolimatta ole vielä kipeitä. Mahakin oli tänään vähän kuralla, liittyneekö mihinkään...

Mulle vois päivittää iäksi 29 v.

Sinadrius ja poitsu 38+0

 

Supistaa... ja persus laulaa... katsellaan nyt...

 

Tsemppiä kaikille, jotka tuskailee tunteiden vuoristoradassa, sekä tietysti synnyttämään lähteneille!!
Noi tunnemyrskyt on aika tuttuja mullekin.
Just eilen viimeksi sanoin miehelle, kun oltiin kahvilassa, että mun pitäis varmaan vaan pysyä kotona, kun rupeaa niin helposti v...ttamaan muut ihmiset tai niiden käytös :ashamed:
Kahvilan jonossa siis rupesi kyrsimään ja lähdin kesken jonotuksen pöytään istumaan; mies sai hoitaa tilauksen.

Meidän piti eilen mennä miehen kanssa ihan kahdestaan leffaan (edellisestä kerrasta on noin 3,5 vuotta...) Mutta eihän me jaksettu; leffa olis alkanut vasta 21.45 ja kotona oltais oltu leffan ja ajomatkan jälkeen vasta joskus klo 00. Vuokrattiin leffa ja syötiin pizzaa kotona Esikoinen oli viettämässä laatuaikaa isoäitinsä luona. Mukavaa oli; olin vähän toivonut synttärilahjaksi kahdenkeskeistä aikaa. Aamulla kyllä sitten mies heräsi klo 5 ja mä klo 6, vaikka oltais saatu nukkua... ei vaan saatu unta.

Muakin on oksettanut aika ajoin tässä viimeisen viikon aikana.
Ei tunnu vatsataudilta. Pahoinvointi on vähän samankaltaista kuin alkuraskaudessa; ruoka ei maistu ja autossa varsinkin tulee huono-olo.
Vauva myös tunkee/hieroo päätänsä lupaavasti tonne ihan alas.
Toivotaan, että laskeutuu siis pian. Synnytykseen viittaavia supistuksia tai muita oireita ei ole.

Mulla on omituinen vaiva: joka päivä aamupalan jälkeen mun pulssi nousee jonnekin 120:een ja oon ihan hengästynyt, väsynyt ja huonovointinen.. Joudun aina lepäilemään aamupalan jälkeen noin tunnin. Oon miettinyt, että voiko mun sokeritasapainossa/-arvoissa olla jotain vikaa?? En ole ollut sokerirasituksessa.

Meillä on ollut kotona ihanan rauhallista noin viikon. Tänään havahduin siihen oikein kunnolla ja totesin, että yläkerran naapurit on varmaan ollut jossain reissussa. Kunnes ulkoa tullessani huomasin, että ko. naapurit on muuttaneet kokonaan pois!! Oli pakko hehkuttaa, koska heistä on ollut niin paljon häiriötä ja vaivaa. Olin tossa raskauden puolivälin paikkeilla tosi stressaantunut siihen yläkerrasta kantautuvaan huutoon ja kiroiluun ja ympäri ravaamiseen.
...ja nyt, kun hehkutin asiaa, niin sinne muuttaa varmaan ens viikolla joku kahta kamalampi tapaus.

R&H 36+3

 

Käväsin tossa polilla lapsivesitestissä, kun valahti jotain housuihin niin että ihan läpi kastuivat... Tekivät sen tikkutestin, mutta ei sen mukaan ollut lapsivettä, mutta ei kyllä haissut pissalta, joten en sitten tiedä mitä oli. Nyt on tosi huono olo, oksettaa ja huippaa... Vähän kyllä pelottaa, että mikäköhän on kun ei pystyssä pysy ja tähän asti olen ollut elämäni kunnossa ja ihan yllättäen tälläinen olo. En missään nimessä halua vielä synnyttämään kun viikkoja liian vähän ja vauvakin pieni.
No, jos aamulla olis parempi olo, pitää kuulemma neuvolaan soitella sanoivat polilla. No, huomenna alkaakin äitiysloma joten kai sitä joutaakin olemaan vähän kipeä.
Neamma ja masukki 34+4

 

Iltoja arvon mammat!

Täällä on nyt sitten kotiuduttu mökkireissulta! Ihan mukiin menevä reissuhan tuo oli vaikka ilmat nyt olivat mitä olivat. Ja nyt osaa taas arvostaa oman kodin herkkuja ihan erilailla kun ennen mökkeilyä...posliinipönttö, aah mikä ihana keksintö! Ja kyllä sitä sai parisuhdekin taas uutta pontta, ainakin osaa arvostaa kahdenkeskistä aikaa!

Paljon olitte kirjoitelleet viikon aikana, ihan kaikkea en kerinnyt vielä lukemaan, mutta muutamilla on synnytys ilmeisesti jo käynnistynyt/käynnistetty joten tsempitystä teille! Ihanaa saadaan vauvoja!

Kaikille tukalasta olosta kärsiville myös jaksamista! Ja samoin tunnekuohunnan keskellä oleville! Miten ne omat vanhemmat/appivanhemmat voivatkin joskus tuntua oikeilta maanvaivoilta!

Noista teejuomista olitte keskustelleet ja munkin mielenkiinto heräs, mutta mulla edelleen tosi epävarma olo et uskaltaako sitä, kun kuitenkin useissa lähteissä yrttiteet on vielä kiellettyjen listalla, kun ei ole kuulema kunnolla tutkittu... Ehkä alan juomaan sitä imetysteetä heti synnäriltä kotiuduttua! Välilihaa aloin tänään öljyämään ceridalilla! Kiitos vinkistä !

Omaa napaa: Mökkireissu oli kyllä viiminen reissu ennen synnytystä! Sen verran tukalat alkaa omakin olo olla! Pienikin taipuminen tai kurottelu tuntuu tukalalta. Olo on kömpelö ja siihen kun lisää nämä minun onnettomuus jalat niin ei hyvä! Tuntuu kyllä siltä, että suuri osa tukaluudesta johtuukin juuri jaloista, eli kun yritän sipsutella kantapäät ylhäällä, on se sellainen asento, joka kuormittaa liikaa keskivartaloa! Toisen jalan haava kestää jo jonkin verran seisomista ja on hyvää vauhtia menossa kokonaan umpeen. Toisen jalan haava sen sijaan on vielä ihan auki ja aukeaa aina lisää kun vähänkin lasken painoa kantapäälle! Edelleen harmittaa ja ketuttaa tämä haaveri ihan älysti! Pakkolepäily ei todellakaan ole mua varten! Tuntuu että menee muuten täydellinen loppuraskaus ihan hukkaan!
Muutaman harjoitussupistuksen olen minäkin jo kokenut, tai ainakin luulen niin! Ei ne mitenkään kivuliaita ole, mutta jotenkin epämiellyttäviä kuitenkin!

Itse olen asennoitunut siihen että vauva tulee vasta LA:n jälkeen. Mies tietenkin toivoisi, että saisi tulla aikaisemmin! Hauskaa miten kovasti hän jo poikaansa odottelee syntyväksi! Meillä muuten mies hieman lihonnut odotusaikana, ilmeisesti sympatiasta ! Ei siis haittaa yhtään, mies on ollut aina liiankin laiha! Samoin mies hermostuu heti jos joku tulee sanomaan jotain yöheräilystä ja kakkavaipan vaihdosta! Miestä ärsyttää, kun muilla tuntuu olevan sellainen asenne, että ihan kuin minä olisin päättänyt saada lapsen ja tyyliin pakottanut mieheni isäksi! Hän itse on halunnut ihan yhtä kovin lasta kuin minäkin ja tietää kyllä, että lapsi tuo mukananaan vastuuta, mutta on valmis siihen ja siksi toisten tyhmät kommentoinnit ärsyttävät häntä. Lisäksi neuvolan asenne ja perhevalmennus ovat hänestä aivan liian äitikeskeisiä. Ihan kuin lapsi sitoisi tunnesiteen ainoastaan äitiin ja mies voi vaan olla auttamassa ja tukemassa äitiä! Onko muiden miehet valittaneet samoista asioista? Vai onko mun mies saanut pahemmat raskaushormonit kuin minä itse?

Tiinu ja Jäppinen 34+5

 

Iltaa pitkästä aikaa!
Lukemassa olen käynyt päivittäin, mutta kirjoittelu taas jäänyt vähälle.

Onnea kaikille jo "tositoimiin" pääseville:flower:
Itsellä välillä jo napakan tuntusia supistuksia, mut yleensä loppuvat yhtä yllättäen kuin alkavatkin.
No reilu viikko ja sitten olis viiminen lääkärikäynti, jotta kuulee onko mitään tapahtunu näiden supistusten aikaansaamana.

Ja Tintille tervetuloa!
Samalta alueelta olen minäkin.
Tosin en tiedä synnytänkö Tyksissä vai Salossa, vaikea päättää.
Kävin Salossa tutustumassa ja kun kuulin et siellä lastenosasto heinäkuussa kiinni niin aloin empimään, vaikka muuten vaikutti kivalta paikalta.
No onneks ehtii vielä hetken tuumata mitä sitä tekis.

Kauheeta kuinka paljon te muut ootte jo laittanu valmiiks. Itse meinasin et tänään olisin laittanu vauvajuttuja kuntoon, mut olen vaan löhöilly koko päivän tekemättä mitään hyödyllistä:ashamed:
Tässä voi käydä vielä köpelösti, mut jos huomenna edes yrittäisin saada vähän valmisteluja tehtyä.
Nyt pikkuhiljaa täytynee siirtyä nukkumaan, vaikka tuskin siitä mitään tulee, kun kokoaika kuuma, tukala olo tai ainaki pissahätä.

Öitä!

Smurfiina ja möhkis 35vko

 

Huomenta!!!

Täällä ollaan jo oltu hereillä kohta kaksi tuntia. Ennen viittää heräsin johonkin enkä sitten saanut enää unta kun ulkona satoi niin kovasti ja se "meteli" häiritsi Mies heräs viiden jälkeen ja luuli että mua supistelee kun en enää ollut nukkumassa .

Illalla miehelle pohdiskelin sohvalla kun telkkaa katottiin, että reilun kolmen viikon päästä sitten tässä istun ja tississä roikkuu vauva Elämä muuttuu, iso maha poistuu ja saan tissitakiaisen. Mies kyllä sanoi sitten niin ihanasti, että saa hänkin sitten vauvan syliin ja hoitaa sitä. Eli kovasti täällä ainakin mies jo odottaa, että pääsee osallistumaan vauvanhoitoon. Onhan tämä raskausaika varmaan miehelle sellaista "ulkopuolista" aikaa, kun ei pysty osallistumaan.

Jos sitä lähtis pikkuhiljaa laittamaan itselle päälle ja kävis pikaseen koiria pissittämässä ennen kuin lapset herää. Ei tartte lapsia raahata tonne vesisateeseen ennen neuvolaan menoa.

Muumi ja pikkumies 38+4 :heart:

 

Huomenta.

Tää mun pesiminen vaan jatkuu, tuntuu ku oisin juonu litran kahvia. Karmee energiapuuska.

Tiinu, meillä oli esikoisen kans mieheen suhtautuminen neuvolassa paljon nihkeämpää. Ykskin sijaistäti vaan totes ettei miehen tänne joka kerta tarvi raahautua mukaan. Mies siis tuli mielellään kuuntelemaan vauvan sydänääniä ja muitakin kuulumisia.

Nyt ei sitten työvuorojen takia oo päässy mukaan, ei kumpaankaan ultraan eikä neuvoloihin. Tai on kai yhdessä neuvolassa ollut kun sattu siihen vapaapäivä. En tiiä johtuuko siitä vai jostain muusta niin tuntuu ettei tästä odotuksesta oo yhtään niin innoissaan. Enempi ehkä huolissaan. Lauantaina kävästiin ikeassa niin vahti mua ku kävelin rappusia alas ja bussin käytävää etten nyt vaan kaadu ja liiskaa vauvaa. Jokanen raskausaika on naiselle erilainen, niin myös nähtävästi miehelle.

Tänään vielä aattelin keittää ton pullon, tutit, tissikumit ja pumpun. Toisaalta voisin näitä hommia jättää miehellekkin että ois silläkin jotain tekemistä jos joudutaan vauvan kans olee useempi yö Naikkarilla. Mut mun hormoonit orjuuttaa mua, ne ei anna armoa, pakko touhuta. Mies jo eilen sano kun katto sitä mun maanista hössötystä et oot sitten päättäny lähtee yöllä synnyttää. No en lähteny, pari napakka supparia oli mut ei mitään synnytykseen viittaavia edes.

Muumi, mulla kans tänää neuvola, saa nähä mitä puntari sanoo ku viimeeks oli viikkomuutos yli kilokuussataa.

Tsempit Niiskulle ja muille jotka on ihan siinä hilkulla.

Possu ja pikkusiskosaukko 38+3

 

Huomenta.

Ei täällä sitten mitään uutta, ruoka ei maistu, persus laulaa niin et on kohta pyyhkimisestä ruvella. Ei uskalla edes pieraista ko satsit on housuissa. Mutta ei supista, ei sit vaikka mikä olis

Se olis kuukausi ja 3 päivää laskettuun. EN olis uskonu näinkään pitkälle pääseväni ja ehkä siksi niinkin turhautunut.

Ihmettelen kylläkin tätä suolen tyhjenemistä ja ruokahaluttomuutta, kahvi kyllä kelpaa. Ihan omituista.

No mutta katsellaan nyt sit taas päivä kerrallaan eteenpäin.


Niisku-rouva+ pirpanat 35+2

 

Huomenta! Pitääkin pitkästä aikaa vähän kirjoitella...

Ihan ensin mä olen ihmetellyt tätä 37 viikkoa, mitä täällä on puhuttu täysiaikaisena. Onkohan jotenkin sairaalakohtainen? Ihan kysäisin tuolta synnäriltä ja sanoivat, että vasta kun 38 viikkoa täynnä on taatusti kypsä syntymään... Sitä ennen ei esim. polikliininen synnytys onnistu, koska joutuvat tarkkailemaan pidempään. Ja riskejä ennenaikaisesta syntymästä saattaa hyvinkin olla, hengitysvaikeudet yms vielä. Tämän mukaan kannattaisi siis rauhassa odotella ainakin sinne 38 viikkoon asti, on pienellekin sitten todennäköisesti lempeämpi maailmaan tulo .

Sitten mä oikein ällistyin pitkästä aikaa lukiessani, ettei tosiaan vauvoja vielä ollut enempää syntynyt, eikö täällä aika moni epäillyt, ettei edes kesäkuulle asti pääsisi . Kyllähän se olisi varsinainen ihme ollutkin, jos juuri meidän pinoon olisi niin monta keskosta syntynyt.

Vatsan toiminnasta Mulla on joka raskaudessa alkanut vatsa toimimaan todella ripeään jo viikkoja ennen synnytystä, nytkin siis jo saa vessassa käydä useamman kerran päivässä. Neuvolassa tuumasi, että monilla se menee juuri näin, että on vaan sitä valmistautumista keholta, kuten harkkasupistuksetkin...

Supistuksista vielä. Kyllä sen sitten huomaa, kun synnytys käynnistyy, aivan varmasti. On ne sitten vaan niin erilaisia ne supistukset. Mulla yks ystävä juoksi turhan päiten neljä kertaa sairaalalla, kun oli kipeitä supistuksia säännöllisesti. Totesi sitten varsinaisen synnytyksen jälkeen, että ei tosiaan jäänyt epäselväksi alkoiko synnytys . Itselläkin ollut kaikissa raskauksissa todella kipeitä supistuksia jo n. viikosta 20 alkaen, ja on ne oikeat sitten heti huomannut kuitenkin.

Olo on varmasti todella tukala joillakin, mutta vauvaa ajatellen ei synnytystä kannata kauheasti kiirehtiä kuitenkaan, tulevat, kun valmiita syntymään ovat. Itsepäisiä tuppaavat olemaan jo tässä asiassa =).

Voimia, voimia, voimia, ja yrittäkää keskittyä edes hetkittäin muihinkin asioihin. Ei kenelläkään enää mahdoton aika odotella...

Knox ja Oliver 34+4

 

Hei Mammat

Pakko tulla tännekkin kertomaan tympääntyminen eiliseen. Eilen siis aamulla ylös noustessa alkoi pienillä supistuksilla jotka vaihtelivat lievistä aika napakoihin niin että maha meni ihan kivikovaksi. Paineentunnetta alapäässä kovaa. No päivän kärvistelin, kävin lenkillä, saunassa yms. illalla soitin sitten synnärille kun suppari olivat jo 5 tuntia kestäneet 5-10 min välein. Kehoittivat tulla käymään kun minulla tuo streptokokki niin kerkeisivät antaa antibiootin. NO käyrälle piirtyi 5min välein supistuksia jotka näyttivät että jes tässä sitä sitten ollaan. No totuus tuli sitten kohdunsuun tilanteen tutkiessa, että kohtu tosi takana ja kätilö ei saanut tutkittua kunnolla. Kohdunsuu pehmentynyt, kanavaa vielä jonkin verran????, no kotiin ottaan vauhtia. Puoleen yöhön supisteli. Menin sänkyyn lepäilee ja ajastin suppareita, kunnes heräsin klo 03 pissahätään ja huomasin et suppari loppuneet. VOI VIUDE sanon minä. Tosi kiva sellaiset 15 tuntia kesti vaan ja sit loppu siihen.

Nyt kohta lähdössä äitipkl:lle sovitulle ajalle. Jospa sieltä saisi lisää potkua asiaan.
Kahdelta aikaisemmalta alkanut supparit samalla tavalla ja jatkuneet synnytykseen asti, mutta tää tyyppi haluaa vetää omalla tyylillä

Niinikki81 38+0

 

Huomenta!

Viisaita asioita kirjoitti Knox.

Minäkin tuossa meinasin sortua jo ylitulkitsemaan jokaista supistusta ja oiretta, mut olen lopettanut sen.. Ihan oman psyykeen takia. Tosin ei mulla ole missään vaiheessa ollutkaan sellainen olo, että vauva syntyisi kauhean aikaisin. Enemmänkin on jostain syystä sellainen olo, että tällä kertaa mentäis yli lasketun ajan. Niinpä olen kehittänyt kaikkea puuhaa näille viimeisille viikoille (sivukommentti: eilinen James Bluntin keikka oli MAHTAVA! Ja tälle pallomahalle löytyi istumapaikkakin, olin niin onnellinen! ). Ikeassa pitäis vielä käydä, vähän siivota paikkoja, miehen kanssa suunniteltiin että haetaan pino vuokraleffoja, löhötään ja katsotaan niitä, käydään salilla...

Mä olen nyt asettanut tosissani sen maaliviivan tuonne 11.7. Silloin on viikot 42+0, joten eiköhän se viimeistään ole aika lähellä totuutta Tosiaan pitkää aikaa tässä ei enää kellään ole jäljellä, vaikka viikkokin saattaa tuntua kauhean pitkältä.

Jotain piti kommentoida...

Synnytyssupistuksista, kyllä mulla todellakin erottaa ne. Vähän jännittääkin se, millaisella rytinällä ne sitten alkavat. Edellinen synnytys kun oli nopea, jos tämä on vielä nopeampi.. Sekä Haikaranpesästä että neuvolasta sanoivat, että kannattaa lähteä nopeasti vaikka ihan vaan varmuuden vuoksi. Viimeksi aukesin 5 cm -> 10 cm tunnissa! Kuudelta olimme sairaalassa, seitsemältä oli täysin auki ja alkoi ponnistuttaa. Puudutuksia tuskin ehdin saamaan, enkä kyllä haluakaan (eri asia jos synnytys on pidempi/hitaampi).. Tietysti jännittää, että jos synnytys onkin paljon kipeämpi kuin viimeksi.. Mutta eiköhän siitä selviä. Viimeksi selvisi hyvin vaikka vauhdikas synnytys olikin, ilokaasulla mentiin.

Siis muutakin piti kommentoida, mutta nyt lyö tyhjää.. No tässähän on aikaa kirjoitella tulevan viikon aikana kun poika mökkeilee

Jaksamista ja kärsivällisyyttä kaikille!

Mayinga 39+0

 

Kyllä se taitaa Niisku keretä tyksiin paljon ennen meitä =) Tsemiä kovasti!! Olen aatellut jotta me ollaan siellä aikaisintaan kolmisen viikon päästä. Tosin jotenkin on sellainen fiilis jottei arvot nouse ja käynnistystä ei tarvita..ja olen synnyttämässä hyvin liki laskettua aikaa..

Lohduttavaa lukea noista tunnemyllerryksistä! Toiv olette päässeet paremmalle tuulelle! Itse huomaan jotta pinna alkaa kiristymään kun anopin kesäloma lähenee..en tiiä muuta kuin jotta on tulossa meille päin..meille, en tiiä! Kotiinsa erakoitunut ei kaipaa kovin sukulaisia kotiinsa..

Tänään olin labrassa verikokeella. Olen aloittanut ennen pääsiäistä käymään ja tänään ihmispaljous yllätti. Jonotin jo labran hissiin! Montaa paikkaa ei ollut vapaana odotusaulassa. Se oli mielenkiintoista mutta toivon ensi viikolla olevan rauhallisempaa =)