***Heinäkuun Onnenhiput 2011 Kesäkuussa***

Mielenkiintoista keskustelua syntynyt täällä.

Vaikka meitä odottajia on moneen lähtöön, malttamattomia ja lungisti ottavia, niin toivon silti, että tähän pinoon voi jatkossakin kirjoittaa omia tuntemuksia ja ajatuksia vapaasti ja ilman, että kukaan loukkaantuu tai ahdistuu niistä. Itse taidan kuulua malttamattomien odottajien porukkaan, sillä toisin kuin ekassa raskaudessa tällä kertaa on ollut vaikka mitä kremppaa ja vääntöä viimeiset pari kolme viikkoa, mikä tuntuu vähän oudolta. Sitten tulen tänne ja kirjoittelen "hyvin toimivasta suolesta" - asiasta, josta en ikinä juttelisi kasvotusten IRL :ashamed: mutta asioiden ja tuntemusten kirjaaminen helpottaa oloa, ihan oikeasti! Kun kirjoitan "oireita" tänne, voin taas hetkeksi unohtaa ne ja keskittyä muuhun. Täältä saa myös vertaistukea, jos jollain muulla on samoja juttuja. Siitä tietää, että normaalia rataa kuljetaan - kukin kuitenkin omaan tahtiinsa ja kaikki varmasti saadaan nyytit syliin ennemmin tai myöhemmin.

Täysiaikaisuudesta luin Vau.fi:n Vauvan odotus 2010-2011 kirjasesta, jonka sain neuvolasta viime talvena. "Raskaus 37 viikosta 0 päivästä 37 viikkoon ja 6 päivään: Lasta ei enää pidetä ennenaikaisena, jos se syntyy tämän viikon alun jälkeen." En ole lääkäriltä ja th:lta moista älynnyt vielä kysyä vaan pitänyt kirjan tietoa faktana. Omalla kohdalla tietysti toivoisin, ettei mentäisi kovin paljon yli lasketun ajan, sillä suvussa on taipumusta 4-5 kiloisiin rakkauspakkauksiin.

Miten kävi Niinikille ä-polilla?

Vauvauutisia odotellessa,

Sukkasillaan ja pikku sukka rv 37+0
 
  • Tykkää
Reactions: muumi82
Mua on tänäänkin supistellut aika paljon.. Mutta se lauantai oli kyllä ihan kamalaa.. Ei vain ole kiva näin ensimmäisen kanssa kun ei tiedä oikeasti koska pitää lähteä!! Mä tunnun olevan nyt enemmän sellainen että eiiii se vielä sieltä tule että en turhaan halua mennä, mutta mikä sitten on turhaa ja mikä ei!! No, huomenna on neuvola, missä nyt selviää taas jo paljon viimeviikon käynniltä kun epäili alkavaa raskaumyrkytystä, toivon mukaan ei mitään viitteitä enään ole!! Mulla kun ei alkuun tullut painoa paljoakaan ja nyt on tullu vajaata kiloa ihan viikkoa kohden, mutta viime käynnille ei ollut vielä edes 10kg rikki!
 
Aamulla jo kävin neuvolassa, mutta rupesin sitten leipomaan pullaa ja ystäviä poikkesi käymään niin kirjoittaminen jäi. Mutta kuulumiset:

Rv: 38+4
Paino: + 200 g
Hb: 142, noussut takaisin viime viikkoisesta jolloin oli n. 120. Ilman lisärautaa menty koko odotus.
Verenpaine: 131/83
Pissa: puhdas
Sf: 36
Vauva; RT ja sykkeet pyöri noin 135

Eli kaikki mallikkaasti, ei mitään ihmeellisiä muutoksia viime käyntiin. Korkeella on vauva edelleen ja painoarvioksi antoi 3,6 kg. Mutta tää arvio on ihan vaan "arvio". Ensi viikolle antoi ajan, mutta samalla toivotti ovella lähtiessäni onnea synnytykseen :LOL: No, ei nyt ihan viellä ja sais nyt pysyäkkin mahassa sinne laskettuunaikaan. Saadaan se takka tuohon nurkkaan valmiiksi :)

Hoitolaukku: ostin ihan lidlistä keväällä hoitolaukun vauvalle. Siinä oli lokeroita ja se vaipanvaihto alusta yms. Varmaan ihan kätevä ja saa vaunujen työntöaisaan roikkumaan.

Tiinu: kyllä se vauva sitten opettaa hoitajaansa :) Itsekkin muistan esikoisen odotusaikaan, kun hermosin sitä miten osaan sitten pukea sen vauvan oikein. Mutta käytännöstä oppi. Ja jokainen vauva on yksilönsä. Toinen vauva saattaa palella todella herkästi, kun taas toinen paistuu jo pienemmissäkin kamppeissa.

Olojen tutkailuun ja lähdön odotus: Itselläni olo fyysisesti on todella mainio. En ole siis millään lailla kipeä, minuun ei satu tai kolota mikään paikka. Siistä syystä kyllä jaksaisin kyllä olla raskaana vaikka kuukausi kaupalla. Itsekkin olen alkuraskaudesta asti valmistautunut siihen että mennään yli lasketunajan ja reippaasti. Mutta kyllä minulle sellainen heikko hetki loppuviikosta tuli, oli ollut niitä "oireita" ja mitään ei sitten kuitenkaan tapahtunut. Toisena päivänä pää vaan kestää paremmin kuin toisena. Sairaalakassia en ole edelleenkään pakannut enkä sen kanssa kiirettä aio edellenkään pitää. Kyllä ne tavarat viimeistään sitten tiensä kassiin löytää, kun lähtö koittaa :) Ja niin kuin aiemmin kirjoitin fyysisesti jaksaisin odottaa ja olla raskaana, mutta kun se vauvan kaipuu alkaa jo olla aikamoinen. Ois niin ihana jo tavata tämä mahassa köllöttelevä kaveri ja päästä tutustumaan häneen :heart:.

Nyt lähdettävä laittamaan ruokaa, kun mies kohta kurvaa kotiin ja sitten alkaa vanhan takan purku. Ei ole tekemisen puutetta tälle viikolle ja sotkuakin varmaan riittää :D

Muumi ja pikkumies 38+4 :heart:
 
Mun piti sen verran vielä kommentoida päivän aihetta, että musta se on tosi kiva kun syntyy erilaistakin keskustelua! Itse rakastan väittelyä ja erilaisten näkökulmien esiintuomista. Täytyy aina vaan muistaa että ne on asiat jotka "riitelevät" eivät ihmiset. Ja tosiaankiva kun kaikki uskaltavat hakea täältä juuri sellaista vertaistukea kuin itse kaipaavat!

Mä luulen että olisin hieman pulassa tän raskauden kanssa ilman tätä palstaa ja ehkäpä juuri syystä jonka sukkasillaan jo mainitsikin. Eli omille kavereille ei jaksa/halua koko ajan vaahdota raskaudesta. Ne joilla jo on lapsia kuuntelevat myötätuntoisesti mun höpinöitä ja ne joilla ei ole lapsia pitävät mua tällä hetkellä vain ja ainoastaan raskaana olevana, eli asiaan kuuluvasti ihailevat masua jne. mutteivat ollenkaan ole omia itsejään mun seurassa. Näiltä ei vielä äideiltä kaipaisin enemmän tavallista kaveriseuraa ja kun en sitä tunnu saavan niin olen tänne palstalle höpötellyt vähän kaikkea raskaudesta, parisuhteesta ja ihan arkielämästä! Ja olen iloinen että olen voinut sen tehdä! Toivon että kaikki voivat tehdä niin jatkossakin!
 
Sukkasillaan + muut ihanat odottavat mammat:

Kävin aamusta äitipkl:lla ja nyt ei käyrälle piirtynyt kuin muutama pienempi supistus. Heti kun pääsin käyrältä pois, alkoivat uudelleen :) Lääkäri kysyi minulta että olisinko valmis jo synnyttämään????? :) :) NO totesin vain et arvaa ;) Vauvan paino huimat 3623g. Minullahan siis todettiin raskaus ajan diabetes. Arvot olleet kotiseurannassa normaalit, mutta lääkäri oli sitä mieltä että diabetes kuitenkin nostaa herkästi vauvan painoa. NO ensiviikolle maanantaille uusi aika kasvun suhteen ja mahdollisesti sitten käynnistys. Lääkäri vielä hieman " käsitteli" kohdunsuuta, ja totesi että voi olla ettet tule enää ensviikolla :) Onhan vauvalla jo hyvin painoa.

Täällä keskustelut laajentuneet ja minusta hienoa että ollaan voitu jokainen kirjoittaa omista tuntemuksista niillä sanoilla kun haluaa. Muistutan pari kuukautta taaksepäin oliko nyt maaliskuun mammat tai huhtikuun kun siellä alkoi loppuajasta olemaan aika kärkkäit kommentteja toisten kirjoituksista, ei me kuitenkaan aleta siihen. En tällä siis arvostele ketään, vaan haluan säillyttää kaikilla hyvän mielen.

niinikki81+38+0 (3623g)
 
  • Tykkää
Reactions: Sukkasillaan
Hoitolaukkuja mulla löytyy peräti kaks.. Toinen on Polarn o. Pyretin ihan normaali hoitolaukku mikä on tilava ja missä on kivasti lokeroita ja toinen Emman "käsilaukku"-mallinen.

Tosiaan, eiköhän meistä jokainen odota omalla tyylillään ja kaikki tyylit on sallittu! Itse ootan jo malttamattomana millon pääsen synnyttämään. Tämä olo on niin ahistava, mikään ei oo hyvä asento, tunnen itteni kauheaksi sotanorsuksi ja välillä ei kiinnosta edes hiuksia harjata vaan aika peikkona mies joutuu mua kattomaan, haluan jo alkaa opettelemaan olemaan äiti, haluan tutustua vauvaan ja hoivata sitä. Ja siksipä aika tuntuu menevän tosi hitaasti, kun koko ajan vain ajattelen synnytystä. Mutta toisaalta en oo heti yhestä supistuksesta ovella sairaalakassin kanssa menossa. Ja kun tää kaikki on ihan uutta, kyllä mua nyt esim. naurattaa kattoa omia kuvia joltain rv 10 kun sillon oli muka niiin iso maha eikä sitä muka pystyny keneltäkään peittämään, vaikka just ja just on havaittavissa pienen pienen pieni kumpu ;)

Ja niinku joku sano, ei viitti kavereille olla koko ajan toitottamassa raskaudesta, vaan haluaa ihan normaalistikkin puhua. Niinpä tänne tulee purettua aika paljon kaikkea, minä en esim. edes miehelle raportoi joka supistuksesta tai ihmeellisestä olosta vaikka täällä niistä mainitsenki.

Merlina ja muru 37+4
 
pakko tulla tsemppaamaan Niiskua...ihanaa kun rupee vauvoja syntymään..tsemppiä myös kaikille muille joilla lähtö lähellä..:heart:
tän päivän keskustelun aiheeseen en osaa muuta sanoa kun että uskon että meillä on täällä sen verran hyvä henki et kaikkien mielipiteille on tilaa ja tosiaan niinku ootte puhunu niin kaikki raskaudet on niin erilaisia ja me ihmiset ollaan erilaisia niin pakosti on myös tuntemukset erilaisia..moneilla on varmasti jo niin ikävä vauvaa syliin että senkin takia toivoo raskauden päättyvän ja pois unohtamatta niitä joilla on paljon ollu vaivoja ja suppareita..ja vaikka ite vähän tänne kirjottelenkin niin on tää palsta kyllä ollu uskomattomatton ihana helpotus raskauteen..esikoisen raskausaika meni jotenkin niin ohi kun olin vasta tavannut lapsen isän ja pienen vahingon seurauksena tulin raskaaksi ja muutin uuteen kaupunkiin enkä tiennyt mitä tulevaisuus tuo niin jotenkin tuntuu että oon nyt ekaa kertaa raskaana kun nyt on kerenny rentoutumaan paremmin ja nauttimaan elämästä/raskaudesta :D
omaanapaa sen verran että soittelin tänään neuvolaan kun pienokainen on liikkunu nyt pari päivää paljon vähemmän kun ennen..neuvolatäti pyysi sitten käymään ja sykkeet yms oli ihan normaalit..epäili että vauva on kääntynyt sellaseen asentoon ettei kaikki liikkeet tunnu tai sitten vauva keräilee voimia tulevaa varten..nooh ens maanantaina ois sitten taas se ultra jolla katotaan miten iso vauva sillon on..viime viikollahan se oli jo 3300 ja vastas sillon jo viikkoja 38+1 vaikka oikeet viikot oli vasta 37+2..kyselin tänään vähän neuvolassa siitäkin että mitäköhän sitten ton uuden ultran jälkeen niin vastaus oli että varmaan antavat päivän milloin käynnistetään et pystyn sen synnyttämään alateitse..mutta ens viikollahan sen sitten näkee mitä tapahtuu..olin kyllä valmistautunu siihen että vauva haluaa ulos vasta lähempänä heinäkuun puoliväliä..esikoinenkin kun meni 9 päivää yli :D
mutta jospa sitä lähtis saunaan ja sit puuron keittoon.. palaamisiin taas :)
tähtikeiju ja kirppu 38+0 poks poks:heart:
 
Nyt ilmeni ihan oikeaakin asiaa tämän päivän polttavan aiheen lisäksi ;D

Elikkäs, kuinka kauan (teidän mielestä) voi kestää kivuliaat supistukset ennen kuin saa alkaa odotella synnytystä saapuvaksi? Täällä on nyt koko viikon supistellut napakasti, ja tänään ollut muutama jota voinee kutsua jo kivuliaaksi. En kuitenkaan usko etä olisi vielä niitä suppareita, koska pystyn supistuksen aikanakin liikkumaan yms. suht normaalisti. Silti ovat selvästi napakoituneet, ja tänään jo miehellekin ääneen ihmettelin, että on se kumma jos näin tukalasta olosta ei mitään seuraa :D

Tähän ei varmaan mitään faktaa ole, mutta nyt varsinkin tämänpäiväisen keskustelunaiheemme jälkeen heräsin miettimään, että voiko tällaistakin menoa jatkua vielä viikko kaupalla? Koko päivää ei supistele, vaan tulee aina muutama parin tunnin sisään, ja sitten taas hiljaista. Välillä saattaa olla päivä ettei tunnu kuin yksi-kaksi ihan lievää vatsan kovettumista.

Sillis viikoilla 37+6
 
Mulla on nyt ollut Silliksen kanssa samankaltaista meininkiä jo kohta 1,5 viikkoa. Eli siis on päiviä, että supistaa 10 min. välein koko päivän tai lähes ja ovat väillä kipeitä ja välillä vaan tosi napakoita. Mutta siis voi näköjään tällaista olla melko kauankin ilman, että synnytys kuitenkaan käynnistyy. Tosin mulla ei ole välipäiviä ollut ollenkaan.

Niiskulle tsemppiä koitokseen! Kohta niitä vauvoja alkaa putkahdella.

Barbapörrö ja Urkki edelleen 38+2
 
Sillis Kyllä voi jatkua. Mulla tosiaan se kolme viikko ennen synnytystä just sellaista että supistaa, ei supista, supistaa. Ja vaikka nuo supparit on osin kipeitä ja tukalia niin ne ei saa aikaan kohdunsuulla mitään. Näin mulla. Sitten alkaa kipeät supparit ja limatulppa irrota ja yleensä supistukset siinä 10minsan välein heti suht säännöllisinä. Mutta silti avautuminen 0-4cm kestää mulla sen 2vrk vaikka mitä tekis. Sen jälkeen se loppu meneekin kamalalla rytinällä. Yleensä paikat auenneet sitten tunnissa ja siihen ponnistus ja piste. Eli mä olen synnärillä aina liian aikaisin, mutta jos lähtisin vasta 4cm jälkeen niin vauva varmaan syntyis autoon :whistle:
Inhottavinta tuossa on se, että mulla supparit yleensä tosi kipeitä vaikka eivät mitään tekisikään. Kohdunkaula 5-6cm ja sen lyheneminen on mulla todella hidasta. Vaikka jo 5 synntystä takana niin ei koskaan ole helpottanut.
 
Niiskulle hurjasti voimia synnytykseen!!:)

Supistuksista.Ekasta en muista.Tokasta oli supistuksia vähän ja käynnistykseen kun menin oli paikat 3cm auki,vaikka ei ollut edes kovin kipeitä ja tosi vähän niitä oli.

kolmosesta supistuksia oli enemmän ja aika kipeitä.sitten kun oikeat alkoi ja päästiin sairaalaan(ekasta supparista meni 1,5h) niin olin 5-6cm auki.

Joten saa nähdä miten tällä kertaa:).Nyt tuntuu paaaljon kovemmilta noi supistukset ja vauvan liikkeet tuntuu niin selkeästi alapäässä.

Ja kun ne supistukset alkaa niin ne alkaa rytinällä!.Heti on väli jotain 5-10min ja kestää minuutin pari..
 
Reppasenkeli, mä taidan sitten kuulua näihin joilla on-off supistuksia :D

Esikoisen aikana toiminta eteni näin:

14.30 Vedet meni
16.30 Ensimmäisen kerran käyrillä sairaalassa (ei supistuksia tai muitakaan kipuja). Lisäksi sanottiin että lääkäri ottaa pian vastaan, joten jouduin käytävälle odottamaan.
17.00 Ensimäiset supistukset, enkä edes tajunnu niiden olevan supistuksia.
18.00 Menin kysymään että "koska se lääkäri ottaa vastaan, et alkaa pikku hiljaa sattua..", ottivat käyrille ja kokeili mikä oli alapäässä tilanne.. No olinkin jo 7cm auki! -> siitä lähdettiin saliin, salissa sain alkaa melkein heti ponnistaa..
19.10 Poika oli pihalla.

Ja tätä ennen en ollut tuntenut minkäänlaisia tuntemuksia että lähdettäisiin synnyttämään tai mitään :D Että alle kahdessa tunnissa olin sen 10cm auki, joten supistukset teki kyllä heti tehtävänä..
Joten odottelen mielenkiinnolla tätä synnytystä, toisinaan on pieni pelko persiissä että ehditäänkö sairaalaan asti..
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä