Heinäkuun Hurmaajat Helmikuussa (päivityspyynnöt yv:nä)

iltaa!

mua niin ärsyttää tää yskä, nytki ollu monta tuntia kipeä tuosta oikeelta rinnan alapuolelta jonku luun/lihaksen luota,että istuminenki tekee pahaa, saatikka sitten yskiminen otin sitten panadolin ja aamulla meinaan soittaa tk:hon,jos kuuntelisivat keuhkoja ym. Ei tätä jaksa. ollu jo pari viikkoa tää yskä ja pari viimeistä päivää ihan kauheita, koskaan mulla ei oo ollu tällästä yskää. Tuolta selän puoleltakin on välillä kipee..mut ei niin pahasti kuin tuosta lihaksesta. Jospa tuo lääke auttas kipuun ja sais ens yön nukuttua. Ärsyttää kun ei voi mitään yskänlääkettäkään ottaa kun on raskaana, puhuin siitäkin kun aamulla soitin neuvolaan..

Mä oon ostellu huutonetistä aika paljo vaatetta vauvalle. uusia ja uudenveroisia, tykkään noista uusretrovaatteista niin niitä oon ostellu ja tänään pesinki ne ja ne nyt kuivuu tuolla ja huomenna saan laittaa ne sitten hoitopöydän laatikkoon. Mä pähkäilen täällä sen äippäpakkauksen ottamisen ja en-ottamisen kanssa. nyt oon sitä mieltä etten ota, kun tietää sukupuolenki niin voi ostaa poikavärisiä vaatteita, ja niitä mulla on jo ihan kivasti kun oon jo ennen sukupuolen varmistumista niitä huudellu sieltä huutonetistä. nyt ajattelin laittaa myyntiin kaikki kuopukselle pieneksi käyneet tyttöväriset vaatteet huutonettiin ja voin sitten taas tuhlata vauvan vaatteisiin Melkoset huvit meikäläisellä...

pauliina ja veikko rv21+3

 

Hyvää keskiviikko-iltaa!

Pesin tänään ensimmäisen vauvapyykin alkuviikosta ostetun pinnasängyn reunapehmukkeen, en halunnut pistää "likaista" kirppistavaraa uusien vauvanvaatteiden sekaan. Pikkuisella on nyt jo ihan hirveästi tavaraa Aateltiin hankkia tämmönen ensisängyksi http://verkkokauppa.babystyle.fi/products/view/3844/pl hyvä ottaa mukaan reissunpäälle, esim. mökille. Monet matkasängyt on liian isoja sinne.

Dana88 & Pikkune 20+5

 

Heippa kaikille!

Rakenneultrassa käyty,kaikki oli ihan kunnossa,kaveri vastasi kooltaan hyvin laskettua ja poikaa meille lupailtiin.No joo,nähtiinhän me itsekkin isännän kanssa se lupauksen alkuperä,siellä se vilkahti jalkojen välissä. Muuten kaveri oli vähän sitä mieltä,että mitäs häiritsette mun uniani,käänsi vaan selkää meitä päin.

Kävin juuri vauvanvaatteita läpi,pojalle sopivia olikin ihan kivasti jäljellä,olen säästänyt niitä parhaimpia ja äitiyspakkauksissa on ollut mielestäni aika poikavoittoista tavaraa.Eli sellaista peruskotivaatetta löytyy. =)

Ihanaa.. :heart:

 

Kumpi ryhmä se on tuolla facebookissa minkä oot perustanu? Siellä on nimittäin nyt kaks, toisessa on piirretty kuva missä on naisia maha pystysssä ja toisessa ei kuvaa, sama nimi?

Katos vaan! Kuvittelin hakeneeni kaikki heinäkuu-taipuiset otsikot, mutta miten toi jäi huomaamatta? Voi tietty tuo kellonaika ryhmän luomishetkellä vaikuttaa omalta osaltaan.. Joka tapauksessa, kuvaa ei vielä ole ja vähempi on jäseniäkin, ku tuossa toisessa. Jos joku muuten löytää kivan kuvan, mitä vois käyttää, ni vinkatkaa!

Onnea ultrauutisista ja sukupuolilupauksista, tasapuolisuuden vuoks erittelemättä sen kummemmin, ku hatara pää jo unohti ketkä kaikki olikaan käyny...

Palaillaan huomenna (mäpä pääsenkin nuuhkuttelemaan vauvatuoksuja, vihdoin ja viimein pääsen kurkkaa kaverin tulokasta :heart: )

 

Eipä tule uni silmään, joten nettailen jonkun aikaa :/ .

dana88 onnittelut pienestä pojasta ja toivotaan, ettei munuaisaltaan laajentuma ole kuitenkaan mitään vakavaa ja paranee itsestään.

Taatu Ei kannata tuossa vaiheessa vielä hermoilla liikkeiden tuntemattomuudesta, vaikka kyllä itsekin samassa tilanteessa hermoilin . Minullakaan ei liikkeet noilla viikoilla tuntuneet kuin hyvin harvakseltaan, vaikka ekat liikkeet olen tuntenut jo rv 13 asti ja välillä tuntui tiheämpäänkin tuossa välillä ja sit saattoi olla viikkokin, etten tuntenut liikkeitä ollenkaan. Viime viikonlopusta asti olen tuntenut liikkeitä oikein kunnolla eli rv 19+5 lähtien, sitä ennen tosi harvakseltaan ja minulla on kuitenkin istukka takaseinässä - ei siis ole vaimentamassa "iskuja". Jos istukka on etuseinässä voi mennä vieläkin pitempään - siitäkin on kokemusta kahdessa aiemmassa raskaudessa, kun istukka oli etuseinässä. Joten elähän vielä huolehdi :hug: .
Väsymys voi johtua kyllä hempan alahaisuudesta, mut voihan olla, että olet töissä rasittanut itsesi "piippuun" ja nyt vapaapäivänä nukuit univelkoja takas. Ainakin itsellä nyt raskaana ollessa unentarve on isompi kuin normaalisti.

Pai80 Sullahan on hurjan korkee hb odottaessa. Mulla on normaalisti hb 150-160, mutta aina odotusaikana se on tipahtanut johonkin 125 paikkeille.

Madrigal ihana masukuva =) .

Sukupuolen kertomisesta Mikäli Hippu suostuu sukupuolensa näyttämään (kaksi aikaisempaa lasta ei ole näyttänyt, joten odotettavissa on, et tääkin pitää sen salaisuutena loppuun asti ), niin todennäköisesti kysyjille kerrotaan, mutta ei muuten. Sen näkee sitten aikanaan..

Ennu onnittelut poikalupauksesta :flower: .
Liikkumisesta: Meillä on kaksi lasta ja liikuntaa harrastetaan molemmat. Mies juoksee ja suunnistaa, minä lähinnä hiihdän ja käyn kävelylenkeillä kaverin kans tai hölkkäilen. Lisäksi on omat ja lasten harrastukset sekä miehen -iltaopiskelut ja tietty kotihommat. Näiden kanssa tasapainoillaan - mies katsoo lapsia/kuljettaa harrastuksissa ja tekee kotihommia, kun minä käyn harrastuksissa/liikkumassa ja päinvastoin, enkä tunne siitä yhtään huonoa omaatuntoa. Koska katson jaksavani paremmin lasten kanssa, kun saan välillä "omaa aikaa" ja voin silloin olla lapsille myös parempi äiti. Ei kukaan odota minulta että olisin lasten kans työssä ollessakaan kaikki vapaa-ajat. Neuvolassakin jo vauva-aikana kehotettiin ottamaan omaa aikaa, että jaksaa paremmin lasten kanssa ja kunnosta kannattaa aina pitää huolta - ei se tee kenestäkään huonompaa äitiä, eikä siitä kannata huonoa omaatuntoa kantaa. Mut tietty se riippuu puolisosta ja tukijoukoista miten pääsee liikkumaan/harrastamaan. Ja ei ne kotityöt sieltä mihinkään karkaa (paitsi jos mies ne tekee kuten meillä).. kyllä sitä aina sen verran voi kotihommia lykätä, et pääsee edes kerran viikossa tai parikin käymään jossain tunnin jumpassa tms. mihin haluaa mennä.

Päpsy79 Kyllä se hiusten värjääminen pitäis olla ihan turvallista, kunhan ei kovin usein värjää. Itse olen menossa perjantaina kampaajalle värjäykseen ja leikkaukseen. Aikaisemmissa raskauksissa olen sekä värjäyttänyt, että ottanut permanentteja ja ihan terveet lapset on. Nyt en olen permanentannut hiuksia kuin viimeksi kuopusta odottaessa eli v. 2004 ja silti nuo hiukset on ruvenneet itsestään kihartumaan . Näin voi kuulemma käydä raskauksien jälkeen, et ennen niin piikkisuorat hiukset alkaakin menemään kiharaan.

Rae89 Meillä on anoppi kans samanlainen tietotoimisto ja sen vuoksi ei anoppilassa kovin aikaisin olla raskausuutista kerrottukaan. Nyt kerrottiin ennen Dubaihin lähtöä ja seuraavana päivänä tuli jo miehen veljen vaimolta viesti, et pikkulintu lauloi... Nii ja anoppi oli vielä niin mielissään, et saa appiukon veljen vaimolle nyt kertoa, et on hänellekki tulossa taas pikkusia - appiukon veljen vaimo oli kehuskellu kuulemma kun on tulossa heille jo neljättä polvea neljäs lapsi... Ja anopille tuli neljättä polvea viime sunnuntaina vasta ensimmäinen - kilpailun aihe se on tuokin . Eli siis miehen veljen tyttö sai tytön sunnuntaina.
Noooo... onhan tässä puolensa - eipä tarvi kertoa suvussa ku yhdelle ja hän hoitaa tiedotuksen muille , kunhan ei tosiaan kovin aikaisin vauvauutista paljasta - ei ainakaan ennen np-ultraa.
Mutta harmi tosiaan, ettei pyynnöstäsi huolimatta malttanut olla kertomatta...
Harmi ettet saa apua neuvolasta. Pystytkö laittamaan neuvolan tädille sähköpostia? Itse olen sitäkin kanavaa käyttänyt ja pyytänyt soittamaan, jos en ole linjoja pitkin päässyt läpi. Kunnan sivuilta yhteystiedoista tms. varmaan näkee, mikä on sähköpostiosoitteen muoto.

Kaveriltakin tuli nyt viesti, et syntyi tyttö toissailtana. Ihana kun tulee näitä vauveleita sukuun/kaveripiiriin.

Ummetuksesta Olen siitä kärsinyt joka raskaudessa jossain määrin ja nytkin sitä on "ilmassa". Koetan syödä paljon täysjyvätuotteita, hedelmiä ja kasviksia sekä liikkua ja juoda paljon vettä.

pauliina82 Onnittelut ultrassa käynnistä ja poikalupauksesta. Voihan se tosiaan olla, että poika on kooltaan pienempi - toivotaan niin ja että kaikki on hyvin :hug: . Varmasti asia huolettaa, se on selvä - huolettais itseänikin, mutta toivotaan tosiaan, että ei olisi mitään vakavaa kuitenkaan.

kardemumma onnittelut poika lupauksesta. :flower:

Sherine onnittelut tyttö lupauksesta :flower:

dalailama onnittelut tyttö lupauksesta :flower:

nedra onnittelut poika lupauksesta :flower:

Kävin eilen työpaikkahaastattelussa (osapäivätyö) ja sain sen työn - pallomahasta huolimatta. Tällä kertaa paljastin, että odotan. Tällä viikolla pitäisi kuulua myös siitä toisesta paikasta kenet siihen ottavat. Lupasin kyllä ottaa tuon osapäivätyön vastaan, mutta kuulostelen kyllä vielä, et mites ton kokopäivätyön käy. Tää osapäivätyö ei ois jokatapuksessa kestänyt kuin touko-kesäkuulle ja kokopäivätyöhön hakivat työntekijää vuoden loppuun, niin pikkasen on huono omatunto, kun en kerkeis olla työssä kuin 2,5 - 3 kk:tta :ashamed: .

Mies ja poika tuhisee tuossa ja äippä nettailee... Poika tulee monesti meidän keskelle nukkuun yöllä vessareissun jälkeen. Se on sellanen sulonen äipän poika :heart: :heart: . Tyttö on enemmän isän tyttö :heart: :heart: .

No joo.. pää on tyhjä, enkä muuta keksi kirjoittaa. Oma olokin on ok, vielä en ole tuntenut minkäänlaisia liitoskipuja tms. Liikkeitä on tuntunut viikonlopusta lähtien tosi paljon, joten yksi huoli vähemmän täällä. Ja nyt nukkumaan...

SMSM ja Hippu rv 20 + 3

 

Meillä poika on vasta 1½-vuotias ja ei harrasta mitään itsenäisesti. Mieskin on päivät pitkät kotona, joten varmaan koen velvollisuudekseni "vapauttaa" hänet lapsenhoidosta illaksi. Kyllä mäkin lenkkeilylle ja sellaiseen liikuntaan löydän aikaa, johon voi ottaa lapsen mukaan. Ryhmäliikunnat on vain kaukainen haave, mutta eiköhän se siitä, kun mieskin pääsee töihin

 

Ultrassa käyty ja kaikki oli erittäin hyvin :heart: :heart: :heart:

Voi kun oli ihanaa taas nähdä meiän kulta siellä. Hän innostui potkimaanki, kun se täti häntä ultraili. "Täti" oli tosi mukava, oli rauhallinen ja selitti monta kertaa kaikki

Poikaa meille sit lupailtiin :heart: Ultraaja kysyi veikkauksenssa jälkeen, että onko meillä ollut jotain sen suuntaisia aavistuksia, ni mun mies vastas ON! Mua nauratti, isillä on ollu, mulla ei kyllä hajua. Mutta hyvä näin, mies on ainakin tyytyväinen Eikä tarvii tekonimeäkään muuttaa

Nyt ei heru muuta, leijun pilvissä :heart:

 

Onnea kaikille hyvistä ultra-uutisista :flower: !

Mä kävin sitten eilen hakemassa saikua. Töissä sen verran paineet pääsy kasautumaan et en enää yksinkertaisesti jaksa. Loppuviikko on nyt s.lomaa. Tänään on neuvola, hyvä päästä varmistamaan et kaikki ois kunnossa. Sen verran kuitenkin tullu stressattua, että huolettaa. Ja jännä nähdä, onko hemoglobiini lähteny uudella raudalla nousuun.

Mukavaa torstaita kaikille !

Odotan + Emppu 18+3 :heart:

 

Miksi pelätä sitä mitä ihmiset sanovat?
Ne jotka välittävät sinusta, sanovat: "Onnea vain!"
Ne jotka kantavat huolta vain itsestään, tuskin
koskaan sanovat mitään kuuntelemisen arvoista.

-J.Z. Knight


Rupesin kelaamaan tässä joku aika sitten mielessäni ystävyyden merkitystä. Totesin että muutama lähin ystäväni on käyttäytynyt mitä oudoimmin elämäni yksillä tärkeimmillä hetkillä. Esimerkiksi polttarini Tallinnassa, ystäväni olivat järjestäneet hienot puitteet ja onneksi matkassa oli myös muita kuin he, mutta koin syyllisyyttä koska juhlin polttareissani ja he eivät osallistuneet vaan menivät aikaisin nukkumaan. Häät meni ihan ok, koska järjestin itse suurimman osan eli kaasoille ei jäänyt muuta kuin kimpun haku ja kutsujen kanssa auttaminen.

Mutta sitten, tämä on ehkä kaikista mielenkiintoisin ja ehkäpä jopa anteeksiantamattomin asia. Tulin raskaaksi puoli vuotta häiden jälkeen. Ystävä jolle kerroin ensimmäisenä ei voinut iloita puolestani, koska ilmeisesti halusi myös itse lapsen vaikka aikaisemmin kun puhuttiin, niin hänellä ei ollut mikään kiire. Toinen ystäväni onnitteli kyllä reippaasti ja halasi, mutta tiedän hänen aikaisemmista puheistaan kuten" Ei kaikkien tarvitse tehdä lapsia" ja "Onneksi se ja se voi puhua muustakin kuin lapsista, että asia ei kiinnostanut lainkaan. Olin varmaan kolmannella kuukaudella kun ystäväni joka ei voinut iloita puolestani ja oli muutenkin jättänyt yhteydenpidon vähälle, soitti minulle ja kysyi: "Olenko pettynyt häneen ystävänä?" Tiesin tarkkaan mitä hän tarkoitti mutta toistin hänen kysymyksensä ja vastasin sitten: "Kieltämättä olen huomannut että haluat itse lapsen ja siksi et voi iloita puolestani ja olenkin siksi ollut puhumatta koko asiasta.ja ymmärrän". Vaikka en ymmärtänyt ja olisi pitänyt ilmaista se silloin. Olen pettynyt "ystäviini" jotka eivät voi iloita toisten puolesta ja keskustella asiasta joka on yksi elämän tärkeimmistä asioista. Kyllä minä kuuntelen toisen sairauksia ja vaivoja harva se päivä puhelimessa ja kismittää kun nekin olisi hoidettavissa omilla elämäntavan muutoksilla. Toinen taas jauhaa kuinka merkittäviin ihmisiin on tutustunut ja ylistää kaikkia muita niin kuin ne olisivat joitakin ihmeihmisiä tai kuinka on käynyt ottamassa uudet rakennekynnet ja ripsien pidennykset, pitäisikö nämä asiat sitten kiinnostaa minua? Kuuntelen silti aina ja uskollisesti, sanomatta että, ei voisi vähempää kiinnostaa! Jos jotakin olen lapsiasiasta ystävieni kanssa puhunut, on toinen pohtinut että millainenkohan äiti minusta tulee ja kertoillut minkä lopun elämän stressin lapsi tuo tullessaan kaikkine sairauksineen mitä voi tulla sekä ollut aivan järkyttynyt kun en hanki lapsivakuutusta. Toinen on antanut ymmärtää että ei tarvitse paljon lapsiasiasta puhua. Selvä ei puhuta ei, viimeksikin tokaisin ystävälleni, että onneksi minun ei tarvitse heille puhua asiasta koska puhun siitä jo niin paljon mieheni sekä perheeni kanssa.

En tiedä onko se huonoa itsetuntoa vai kateutta, mutta joskus joku sanoi hyvin: "Ei voi kadehtia lähimmäisiä ystäviä, koska tietää niiden ilot ja surut." Se oli minusta hyvin sanottu. Jos ihminen on tyytymätön omaan elämäänsä tai elämänsä osa-alueisiin ei sitä tarvitse ystäville kostaa. En minä ole hoikka siksi koska on vain hyvät geenit tai ei minulla ole hyvää miestä ja työpaikkaa vaan siksi että minulla on käynyt vain hyvä säkä! Onpa mukavaa kuulla tuollaisia asioita, kun kaiken mitä on saanut, on itse omalla panoksellaan, uhrauksillaan ja muutoksillaan ansainnut.

Onneksi on läheisiä jotka jaksavat iloita kanssani ja arvostavat saavutuksiani omina saavutuksinani sekä kaikkein tärkeimpänä minä itse tiedän mitä olen tehnyt ja mitä en, sitä ylpeyttä ei minulta voi kukaan riistää. Joten nautin elämästäni ja tulevasta lapsestani täysillä ja jätän muiden alhaiset kommentit omaan arvoonsa.

Fiinukka ja käpy 18+6

 

Poks Poks rv22!

Miten te muut "lepolomalla" olevat jaksatte? Mulla alkaa jo pinnaa kiristää tää makaaminen. Flunssaakin on kaiken lisäksi ja niistäminen aiheuttaa supistuksia. Kahden viikon päästä olis kontrolli ja tod.näk. sairasloma jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Ei ne mua varmaan näillä supistusmäärillä töihin laske.

omenaruusu+pikkuveli rv22+0

 

Fiinukka Tunnistan itsekin tuon, ettei kaikki kaverit siedä vauvajuttuja. Eihän kaikkien tarvikaan onnesta hyppiä kun kuulevat kaverin odottavan, mutta olettaisin lähimpien ystävien silti ymmärtävän, että kyseessä on yksi elämän isoimmista asioista, josta on luonnollisesti tarve puhua. Hyvin helposti alkaa kuulemaan juttua, että "sekään ei mistään muusta voi puhua kuin raskaudesta".

Itse olen aina sanonut odottaville ystäville, että mulle saa puhua vauvajuttuja niin paljon kuin sielu sietää - musta on pelkästään ihana olla osallisena niinkin tärkeään tapahtumaan. Tämä siis jo paljon ennen kuin itse odotin.

Itselläni on muutama hyvä ystävä, joista huomaan, ettei vauvajutut niin paljoa kiinnosta, joten olen koittanut olla puhumatta näistä heidän kanssaan. Vauvajutskailut oon hoitanut niiden ystävien kanssa, joita kiinnostaa enemmän. Harva asia saa niin paljon erilaisia fiiliksiä aikaan ystäväpiirissä kuin jonkun odotus... Olen myös huomannut saman asian kuin, mistä Pai on aiemmin maininnut, että jotkut ystävät ei juurikaan enää soittele eikä pyydä mihinkään tms. Ihan kuin nyt vauvaa odottaessa ois täysin kykenemätön istumaan iltaa kaveriporukassa tms.

Lisäksi mua ärsyttää suunnattomasti etenkin lapsettomien tuttujen jutut "katsotaanpa sitten kun vauva syntyy, jää sullakin liikkuminen kokonaan pois" tai "et sä kyllä sitten ehdi enää harrastaan mitään koirien kanssa kun vauva syntyy". Tottahan mä ymmärrän, että vauvan syntymä on suuri muutos, joka muuttaa prioriteettejä (niinkuin pitääkin) ja rajoittaa entisiä harrastuksia jne., mutta en mä nyt ajatellut hautautua kotiin pyykkivuoren alle ja kömpiä pois sieltä 18 vuoden päästä, niin kuin jotkut tuntuu ajattelevan...

Kauhee valitus.

Kiukkunälkäinen Olivia & Vauveli 20+4

P.S. Muutama tunti vielä ultraan - pelottaa!

 

Moi vaan taas kaikille!!

Omenaruusu kyseli vointia meiltä levossa olevilta. Ihan hyvin täällä jaksetaan, olen jopa käynyt miehen kanssa parissa kaupassa tällä vkolla!!piristää kummasti 6 vkon kotona olemisen jälkeen. Huomenna on kontrolli äitipolille ja kattovat onko liikkuminen alkanu näkymään kohdunsuulla. saikku varmasti jatkuu sinne äitiyslomaan, niin heikkoa tämä liikkuminen ja jaksaminen on. Tuntuu että kuntokin menee vaan koko ajan huonommaksi.

Ja rakenneultrakuulumisia maanantailta... Vähän myöhässä joo :ashamed:
Kaikki oli hienosti, tyttö painoi jo yli 410 g ja voi oikein mainiosti. Siellä se potkiskeli ja aukoi suuta herttaisesti. :heart: ei ollut tekay ultraamassa mtta lääkäri kummiski..eli oon happy!!kaikinpuolin oli käyrillä.. =)

vkonloppuna on aateltu kävästä pikkureissu tuossa 100km päässä vanhempien luona jos tilanne hmna kontrollissa on ok. Tuntuu pienetkin menot niin isoilta tän makaamisen jälkeen Iiiiiihanaa miehellä huominen vapaata niin saa seuraa sinne lääkäriinkin!! :heart:

Mutta semmosia täällä. Paljon onnea kaikille ultrakuulumisista ja voimia niille jotka saivat lisähuolta!! :hug:

 

Heis!

Täällä nukutaan yhä 12-14h yöunia, jos yhtään vähemmän unta niin seurauksena kellon ympäri oksentelua.. Eilen oli hyvä päivä, en oksentanut kertaakaan vaikka olo oli aivan kamala ja supisteli. Jos tänään on hyvä päivä, eikä supistelis pahasti. Ehkä sitä huomenna uskaltaisi lähteä yhden suosikkibändin keikalle, liput ollaan hankittu ajat sitten. Pitäisi ehkä hieman järjestellä paikkoja, pari kaveria tulee käymään kylässä tänään Ei ihan kaikki kaverit ole hylänneet raskautumisen myötä onneksi.

Flunssa voisi loppua jo, päätäynä räkää ja pääkipeä koko ajan.
Ensi viikon alusta saadaan uus auto alle Vie varmaan aikaa, että tottuajaan semmosella valtamerilaivalla

Dana88 & Pikkune 20+6

p.s. Meidän pikkunen innokas liikkuuja, masu tuntuu heiluvan koko ajan. Potkiskelee minkä kerkeää, potkut tuntuu jo seistessä

 

Aika moni on näköjään päätynyt kysymään sukupuolen. Meillä ei ole vielä päätetty kysytäänkö vai ei. Minä ehkä haluaisin pitää sen salassa ja mies haluaisi tietää. Noh, ultra on vasta ensi keskiviikkona, joten onhan tässä aikaa miettiä asiaa.

Onko raudan syönti pahentanut ummetusta vai onko se pistänyt masuun vauhtia. Minä jouduin nyt aloittamaan rautakuurin ja ummetus on vaivana ihan ei-raskaanakin, joten olen aivan kauhuissani, että paheneeko se tästä vaan. Mitkään kotikonstit eivät ole auttaneet tähän minun ummetukseen ja itku on lähellä aina isolla asialla käydessä. Tämä on kyllä niin kiusallinen ja vaiettu vaiva, että ei tosikaan.

Täällä pakkaset vaan jatkuu, joten ulkoilut on jääneet minimiin enkä nyt kovin kummoisia lenkkejä voiskaan tehdä, kun hissun kissun mennään eteenpäin.

Nyt lounasta pöytään tuolle meidän nuorimmaiselle. Hän on sairastanut kohta kaks viikkoa ja ihana kuulla, että nyt kaipailee ruokaa.

 

Laitoin fb:n ryhmään liittymispyynnön. miten nyt sit vaan se joka sen hyväksyy tietää että se on joku meistä. pitääkö mun vielä laittaa jollekkin yv:llä mun oikea nimi vai miten tää toimii..?

Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista niitä saaneille :heart:

 

sadee80 Just tota saamaa mäkin tässä mietin... Ku meinaan liittyä siihen sitten ens viikolla ku rakenneultrassa käyty.

 

Rakenneultra takana. :heart: Kaikki hyvin vauvelilla. Painoa melkein 400g ja mitat vastaa viikkoja. Pienokainen potkiskeli äitiä kovasti tutkimuksen aikana ja suostui vilauttamaan jalkoväliä sen verran, että tyttö näyttäisi olevan tulossa. Kätilön mukaan "ei näy mitään mikä viittaisi poikaan". Istukka mulla on kohdun etuseinämässä eli se vähän pehmentää potkuja.

Pai80 Jorvissa ultraa kätilö. Meillä oli sellainen vähän kylmäkiskoinen nainen, mutta vaikutti oikein asiantuntevalta. Kävin myös sisätautilääkärillä ja sen kanssa vastaanotolla oli taas oikein ihana kätilö eli tuurista kiinni.

Ikionnellisena lähden nyt päikkäreille.

 

Onnea tyttölupauksesta Olivia81

 

heipähei mammoille!

neuvolassa käyty ja kaikki oli hyvin.sydänäänetkin saatiin heti kuuluviin ja hyvin pamppaili.ihanaa.ultra-ajan sain kans varattua ja se olis 22.3.painoa on tullut kaikkiaan nyt vain 200g koko odotus aikana,tuntuu aika epätodelliselta,koska maha on kuin potkupallo jo nyt.

joko joku on ehtinyt käymään siellä terveystalolla oulun seudun odottajista?jos on niin millainen se oli ja oliko se se 4D ultra?eivät osanneet neuvolassa edelleenkään sanoa mitään tarkempaa informaatiota siitä.ei millään jaksaisi odottaa sitä,aion kysyä kumpi olisi tulossa.siellä kuulemma kätilö tekee tutkimuksen.saapa nähdä,miten poikkeaa muista ultraajista tämä käynti sitten.kokemuksia tässä kaipailen.

ei kai tässä,huomenna Sonata Arctican keikalle fiilistelleen,jee!

heippa ja jatkoja kaikille.

virpi ja asukki 18+2

 

Olivia81 Oi ihanaa rinsessa ! Onnea :flower:

 

virpi1980 Joko oot liput hankkinut? Meillä on jonkun tovin liput ollut hyllyssä. Vielä on harkinnassa lähenkö keikalle, riippuu olosta. Toivottavasti pääsen, ois ihan mukavaa vaihtelua päästä ulos näiden neljän seinän sisältä.

 

Onnea kaikille hyviä uutisia ultrissa saaneille ja olivialle ja zeenahille tyttölupauksista.

Tänään nukuin puoli tuntia päiväunia pitkästä aikaa. Väsytti ihan kauheesti, heräsin jo joskus 6 aikaan,enkä enää nukkunu..kun isännällä oli herätyskello soimassa 6.30. katoin sitten suomen peliä siinä aamulla samalla kun laitoin isompia koulutielle.

eikai tänne ihmeitä, väsyttää nytkin..

pauliina ja veikko rv21+4

 

tänään täynnä 18+0

joku taisi edellä olevissa keskusteluissa mainita että vauvan liikkuminen/asennon vaihtaminen voi tuntua ikävältä. jos se on niin niin täällä tuntuu liikkeitä siinä tapauksessa.. en usko ettäkö ne olisivat supistuksiakaan sillä vatsa on samalla tavalla pehmeä kuin muutoinkin.

tänään uskaltauduin tilaamaan ensimmäisiä vaatteita pikkuselle ja poikaystävä oli ostanut turvakaukalon autoon työkaveriltaan,sellanen versio missä on se "telakka" ettei tarvi sitten aina niiden vöiden kanssa kikkailla

vauvan potkuja odotellen taidan viettää tämänkin loppu päivän,iltaisin makaan selälläni kädet masun päällä ja odotan jospa jotain tuntuisi... :saint: ehkäpä jo pian ne alkaisi tunnistamaan..

ihanaa huomenna on jo perjantai ja saa taas olla vapaalla muutaman päivän töistä! B)

 

onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista sekä tyttö- ja poikalupauksista!! onpas kaikilla hyvä tuuri kun on kaikki ollut hienosti, ja toivottavasti sama linja jatkuu, ettei huonoja uutisia tähän pinoon tulisikaan! :heart:

itse en enää niin kiivaasti odota tuota rakenneultraa, kun sillon 1,5 vkoa sitten käytiin siellä yksityisellä ja hän katsoi kaiken olevan suunnilleen kunnossa (ei varmaan ihan niin tarkasti kun rakenneultrassa, mutta kumminkin...) ja sukupuolenkin kertoi. joten suurin odotus ja jännitys poistui siinä, mutta kyllähän sitä innolla odottaa että taas pääsee pikkuista kurkkimaan!! :heart: :heart:

fiinukka hyvin tutun kuuloista, vaikkakaan ihan omalle kohdalle ei ole näin käynyt, mutta tiedän tapauksia. on se jännä juttu, miten sitä voi ystävyys muuttua tuollaisten asioiden takia, jotka pitäisi pystyä jakamaan niiden tärkeiden ihmisten kanssa! myönnän, että olin hieman kateellinen eräälle ystävälleni, kun hän tuli kesällä raskaaksi ja itse päätimme aloittaa yrittämisen vasta häiden jälkeen syyskuussa, joten tuntui jotenkin pahalta kun itse kovasti kuumeili, mutta en olisi kuitenkaan voinut olla onnellisempi ystäväni puolesta ja olen myötäelänyt heidän tilannettaan alusta asti ja se on antanut myös minulle paljon! joten pitäisi ihmisen pystyä poistamaan se itsekkyys ja osata olla onnellinen toisen puolesta, tai ainakin siihen yrittää. ja jos tuntuu ettei pysty, niin ainakin avoimesti puhua asiasta ettei välit kokonaan menisi poikki... elämän ihmeellisyyksiä!! toivittavasti asiat kuitenkin selviävät!! :hug:

19+4 / 20+6?? :heart: :heart:

 

ONNEA kaikille ultrassa käyneille. Näin nopeasti kuulumiset luettuna aika tasaisesti oli tullut tyttö ja poikalupauksia :flower: :flower:

Ei malta melkein odottaa omaa aikaa. Mä en tiedä joudunko menemään yksin sinne ultraan, vai jääkö mies pois töistä ja tulee mukaan. :$ Lapset sain kuitenkin hoitoon sille päivälle.
Toi mahaMattila piti tuossa viikko sitten hyvänkin spurtin liikkeissä, mutta nyt ne on taas vähentyneet, tai oisko sitten tottumiskysymyskin.. En tiiä. Mutta tätä se on mulla aina joka raskaudessa. Laiskoja lapsia jo mahassa. Tulleet äitiinsä

Hankintoja ei edelleenkään ole tehty, eikä tehdäkkään. Pitää ensin saada oravannahkoja että pystyy jotain pikkurättiä ostamaan.

Kuinka moni ottaa äitiyspakkauksen ? Ja tuumin että jos otan, se varmaan tulee se viimevuoden malli. Minun mielestäni poikamaisemman näköinen. Onko uutta edes julkaistukkaan?


Kaikki menee niinkuin ennenkin. Ihan hyvin voidaan, paitsi alaselkä, häpylyiden liitoskivut ja rytmihäiriöt vaivaa. Niitä lukuunottamatta, i´m cool!

T; mattila 21+3