Moi mammat!
Mun edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt aika kauan, vieläköhän mut muistetaan... oon kyllä lueskellut ahkerasti teidän juttuja - niitä onkin ollut oikein kiva lukea ja huomata, että samoja mietteitä ja murheita muillakin mammoilla on. Mutta kun on tarpeeksi kauan ollut kirjoittamatta, on kynnys kirjoittaa suurempi eikä oikein edes tiedä mistä aloittaisi.
Miedän poika on nyt 6 viikkoa ja 3 pvää, saapui maailmaan sektiolla viikolla 40+1. Lyhyesti synnytyksestä: supisteli 36 tuntia > sain epiduraalin > supistukset heikkenivät > sain lääkettä vahvistamaan supistuksia > pojan sydänäänet laskivat > päätettiin leikata. Leikkauksesta olen toipunut todella hyvin, maha navan alta on tosin vielä kosketusarka.
Meillä vauva-arki on helpottanut ehkä viimeisen parin viikon aikana, ensimmäiset 4 viikkoa oli aika rankkaa. Poika ei tosin vieläkään olisi missään muualla kuin äitin sylissä, isän syli ei oikein kelpaa - saati sitten lattia, sitteri tai kaukalo. Nyt sitten ostin uuden sitterin, sellainen hytkyvä (ja toimii myös pattereilla, mamma saa vähän brekkiä), ja siinä jopa otti päikkärit eilen! Valoa tunnelin päässä kenties? Muutenkin päikkäreiden nukkuminen on vähän sitä ja tätä; joka päivä parit päikkärit otetaan, mutta ne voi olla 4*30 min tai 2*2,5-3 h. Iltaunille on menty jo kolmatta viikkoa klo 19-20 välillä ja ylös noustaan 6-7 välillä. Tää on ollu mulle ihan kauhistusrytmi, koska en todellakaan ole mikään aamuihminen. Nii, yöllä syödään aina 3 kertaa.
Olisko
Olivia kysellyt aiemmin Fuzzy Buzzyn one size -kestoista, meillä on ne käytössä ja ainakin meidän pojalle ne on toimineet todella hyvin. Ja ovat helposti säädettävissä ja muutenkin oikein miellyttävät, en enää muita kestoja käytäkkään.
Rae --- luin jostain, että vauvat ei osaa erottaa nälkää ja mahakipua toisistaan, voisko teidän vauva syödä kenties mahakipuun? Meillä ainakin oon huomannut, että poika vaatii tissiä aina kun mahaa kivistää. Joskus sitten saattaa tulla kakka tän tankkauksen tuloksena, mutta yleensä vain puklailee ja on vielä kärttyisemmän oloinen. Olenkin nyt muutaman päivän syöttänyt parin tunnin välein, vaikka poika ei ole vielä ollut tissiä kovastikaan vaatimassa. Tällöin nälkä ei ole vielä niin suuri ja poika syö rauhallisesti, eikä ahmi. Voisitko lisätä maidontuotantoa pumppaamalla, vai oletko jo yrittänyt tuloksetta?
Luputupuna --- mun on monesti tehnyt mieli kommentoida, että teidän perheen elo kuulostaa niin ihanan suomalaiselta
- on järvenrantaa, pellonreunaa, kasvimaata, ym., mua vaivaa koti-ikävä...
Tridian --- perehdyin kans tohon EASY-menetelmään ja kuulostaa ihan kivalta ja pehmeältä jutulta. Meillä tosin vois väittää olevan EAESY-menetelmä, eli täällä on pakko syödä ennen nukkumista, koska siten kaveri rauhoittuu ja nukahtaa paremmin.
Kaardemummma --- toi Fussu Baby-sivusto oli kovin mielenkiintoinen - testasin jos sieltä yhtä vinkkiä pojan hiljentämiseksi: echo baby's cry. Meillä poika meni ihan hiljaiseksi ja katto mua aivan ihmeissään.
Onko muilla muuten ongelma kaukalossa istuminen. Meillä poika nimittäin saa hirveet raivarit kaualossa ja autoajelut tai pidemmät reissut on siksi vähän tympeitä. Ollaan kyllä ajeltu ja käyty reissuissa, mutta sydäntä särkee, kun toinen huutaa naama punaisena kaukalossa niin kauan, että sippaa siihen. Ja kun autoajelut pitäis olla yksi rauhoittumiskeino...
Kävin eilen pojan kans kaksin kaupassa ja poika oli kaukalossa ostoskärryissä. No tietty poika sai kilarit kesken kauppareissun ja minä yritin rauhoittaa poikaa tutilla ja puhelemalla hälle rauhallisesti. Pari minuuttia se siinä huus ja sit mulle tuli joku h*lvetin rouva neuvomaan, et mun täytyy heti ottaa se vauva pois sieltä kaukalosta omaan syliin. Rouva tunki ittensä suurinpiirtein sinne kaukaloon kurkkimaan tätä huutajaa ja kun poika oli ihan punainen huutamisesta, rupes rouva kauhuissaan päivittelemään, että poika on sairas! Mulla meni niin pasmat sekas siinä, että suu auki sitä rouvaa kattelin ja sain vain tokastua sille, että "mind your own business, babies do cry, you know". En aina ymmärrä tätä kansaa!
Täällä ei muuten suositella D-vitamiinitippoja sen suuremmin. Mulle meidän lastenlääkäri sanoi kun kysyin, että voithan sä niitä antaa. Ja rokotukset on aivan erit mitä Suomessa - tähän mennessä ollaan saatu vain hepatiitti B-rokote.
Lopetan nyt tähän, ennen kuin tulee taas romaani. Meillä mies muuten lähti viikon työreissuun ja ollaan pojan kans kaksin. Mie olen täällä pillittänyt illan, kun on niin ikävä jo miestä ja tunnit - saati sitten tulevat päivät - tuntuvat TODELLA pitkiltä, yksinäisiltä ja raskailta.
Nennu ja poika 6 viikkoa 3 päivää
