~ Heinäkuun Hellemasut 2012 ~ JOULUKUU

hiiha,mulla auttoi nenän tukkoisuuteen viime raskausaikana sarvikuono. Huuhtelin merisuolavedellä, niin johan helpotti. On minusta todella kätevä kapistus ja ainakin kokeilemisen arvoinen, ei tarvitse silloin miettiä, sopiiko jokin sumute vai ei.
 
  • Tykkää
Reactions: Silly
silly onneksi sait hyviä uutisia!
ksk oot ollu ajatuksissa,tosi paljon voimia kaikille teille:hug: itkeä kannattaa se helpottaa,ja aika parantaa!!!

En ole vieläkään saanut dopplerilla ääniä kuuluviin,mut siitä on tullut ihan tapa nyt jokailta kokeilla kuuluviin.mut vielä joudun varmaan pari vk odottelemaan.

Hu on jouluaatto ja me ollaan menossa siskon luo aatoksi,kotio sit illasta,ja tapanina miehen isän luo syömään,johon tulee miehen sisaruksetkin.

Jännittää jo kauhiasti keskiviikon ultra!!! kun pelkään juurikin että olisi keskeytynyt kehitys..mutta ei auta nyt murehtia sellasia...
PTT 11+2
 
Pakko muistuttaa, kun joku saattaa punnita juuri tätä asiaa: lapsivesipunktiolla EI SAA TIETÄÄ ONKO VAUVALLA KROMOSOMIPOIKKEVUUS, KEHITYSVAMMA tai MUU INVALIDITEETTI/VAMMA. Sillä selvitetään yleisimmin pelkästään, onko lapsella down-syndroomaa. Ja noita kromosomipoikkeavuuksia on downin lisäksi noin triljoona.. On aivan mahdotonta luoda testiä, joka selviittäisi kaiken, koska moni lapsi ei saa tietää kromosomipoikkeavuuttaan koskaan (nykyvälineillä) ja osa saa diagnoosin esim. kolmivuotiaana vaikka olisikin terveeksi laitoksella julistettu.

Tarkoitus ei ole pelotella vaan tuoda tämä tosiasia esiin. Lapsen sairaus selviää usein vasta piktältä syntymän jälkeen ja aina se on shokki. Mutta lapsi ei todellakaan näytä välttämättä sairaalta, koska sitä hän ei ole vaikka tämä ns. perussairaus aina olisikin. Down-lapsiakin on hyvin monen tasoisia (joku on jopa käynyt yliopiston)... Tuosta shokista kuitenkin selviää ja rakkaus lapseen antaa silloinkin voimia. Ja tilanne normalisoituu joka tapauksessa ajan myötä, niin kuin kaikissa asioissa, jotka meitä ihmisiä jossain elämän vaiheessa koittelevat. Joka tapauksessa näitä erityislapsia on vähän ja ne jaetaan hyvin tarkalla kädellä, joten suurin osa ei pääse tätä puolta koskaan näkemään :) Muille on varattu sitten toisenlaisia vastoinkäymisiä elämässä, jokaiselle ne omansa.

Ja itsellani oli joskus aika jolloin luulin tyyliin, että vammaisuutta on yhdenlaista ja se näkyy kaikilla samalla tavalla.. Moni erityislapsi, jonka olen tavannut, olisi mennyt ihan heittämällä "normaalista" lapsesta minulle. Usein he tarvitsevat vaan enemmän aikaa ja ovat joutuneet kokemaan pienessä elämässään hieman muita enemmän esim. leikkauksia ja sairaalassaoloa.
 
Täällä liittyy seuraan yksi uusi eli hupsukka/34v/neljäs/MKS
ja LA 6.7

Olen päivittäin lueskellut ja nyt jos vihdoin uskaltautuis mukaan.
Itselläni ei oikeastaan ole ollut mitään oireita raskaudesta, ehkä hitusen rinnat kipeät, turvotusta mahassa, pissillä juoksemista ja väsymystä. Ja edelleenkin menee, että uskoakko vaiko ei??
Ei kyllä ole ollut aikaisemmissakaan raskauksissa mitään pahoinvointia tai muuta kuvotusta.

Dopplerin ostin ja äänet sain jo vkolla 10 kuulumaan ja myöskin samoihin aikoihin kuului neuvolassa. :)

Joulua vietämme ihan perheen kesken, huilaten ja hyvin syöden. :xmas:

Ens keskiviikkona olisi np-ultra ja hieman jännittää, vaikka on jo kolmas kurkistus.
Ensimmäinen oli 7+5 yksityisellä ja kohtu "tyhjä". Sitten menin sairaalaan 8+3 ja alkio löytyi, vastas viikkoja ja syke löytyi.

Mukavaa ja rauhallista joulua! :)

hupsukka ja "manteli" 12
 
Viimeksi muokattu:
Tervetuloa mukaan hupsukka! Neljäs lapsi jo tulossa..mitä sukupuolta sun lapset on? Minkä ikäiset? :) Minulla on myös ultra (ensimmäinen) ensi keskiviikkona,ja monella muullakin! Saadaan paljon uutisia..Olen kyllä tosi kovasti odottanut tota ultraa.Onneks sydänäänet kuunneltiin vk 9+6,että saatiin elonmerkkejä..kaipa siellä kaikki hyvin on,mutta varma tieto olis niin tervetullut! Ja saa sit nähdäkin pikkuisen.. :heart:
 
Voi, kun se meidänkin ultra-kutsu nyt kolahtaisi postiluukusta. sitä odotetaan niin kovin. Meinasin jo perjantaina soittaa neuvolaan että hauan tulla kuuntelemaan dopplerilla sydänääniä jotta hieman saisi jotain. Mutta ehkä maltan odottaa, ehkä...

Minun oli pakko avata eilen anopin lahjapaketti Tirriäiselle ja siellä olikin aivan ihana pikkuinen body ja siihen sopiva myssy, Best Present-tekstillä.

Itsekkin hypistelin mamma-pöksyjä ostaessa vauvan pikku vaatteita kaupassa, mutta maltoin mieleni vielä hetkeksi. Ehkä siihen asti maltan kun saadaan sukupuoli selville :)

IHANAA JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE HELLEMASUILLE :heart:
 
KSK :'( kamalaa. Voimia suruun!

Itse kerroin tässä juuri anoppilassa uutisen, vaikken halunnut vielä kertoa - mutta vielä nolompia hetkiä tulis silloin kun isossa porukassa ruokailtais ja joku kaataisi viiniä. Silti on vielä niin epäuskoinen olo ja ei olo tunnu muutoin odottavalta. Vielä viikko siihen ultraan ja sitten tietää vähän enemmän.

Hyvää joulua kaikille:vampire:

SiinaS 11+4
 
kuures onnea liikkeistä!!
ihnaa joulunaikaa kaikille nyt!!

Täällä omaan oloon ei taas kummia,tuntuu aina välillä siltä kuin en olisikaan raskaana..mut tuo maha antaa kyl sit muistuttaa,,turvotusta vai mitä lie: /

Keskiviikkona olisi sitten np-ultra,ja voi olla et mies ei sit tuukaan sinne,kun työt jatkuukin heti tiistaina,ellei sais pekkasta:D

Kyllä jouluruokia on tullut syötyä...uh ja äh...huomenna olisi vielä miehen isän luo mentävä syömään..sit tulee jo korvista ulos!

PTT 11+4
 
Heipä hei hellemasut!

Täällä on kanssa jouluruokia syöty oikein urakalla. Maha on pinkeä kuin jalkapallo. Turvotusta, chekc. Ylensyöntiä, check. Vauvamahaa, check. :D Kovasti se vaan taitaa täällä maha tunkea esille, kaikki tutut ja sukulaiset joille on kerrottu on sanoneet että kyllä he jo minun mahaa kattokin että oonpas pyöristynyt. :rolleyes:

Täällä onkin itse asiassa kerrottu jo melkein kaikille lähisukulaisille ja parhaille ystäville. Myös miesystävän lapsille kerrottiin tänään. Ihan hyvin tuntui lapset ottavan, hieman hämmästystä taisi herättää mutta sitten alkoikin jo arvuuttelu siitä tuleeko tyttö vai poika ja nimi ehdotuksia alkoi lennellä... :D

Omista oloista sen verran että pahoinvointi on loppunut oikeastaan kokonaan. Ainut jos en heti syö mitään kun nälkä iskee niin silloin tulee öklö olo. Väsymystä on sitten taas riittänyt vaikka muille jakaa ja nälkäkin on melko pohjaton, mikä näin jouluna ei tietysti ole sen pahempi asia. Vatsaa on myös kipristellyt aikalailla eilen ja tänään.

Mutta oikein rattoisia joulupäiviä hellemasuille, muistakaahan voida mahakkaasti. ;)

Omena ja "Napoleon/Napoleena" 9+3
 
Hyvä Joulupäivää Hellemasut :)
Täälä voidaan hyvin mitä nyt vähän pieni joulu ähky meinaa olla :) Me kerrottiin sillon torstai iltana kun tultiin joulun viettoon mun äitille ja pikku sisaruksille kaikki oli aiva innoissaan ja Onnitteli :) Äiti sano että se on vähä aavistanu ku mulla on kuulemma mieli alat niin vaihdellu ja ollu välillä äkäsenä, se on kyllä totta. Aiva mahottomia mieli alan vaihteluita on ollu tuntuu ettei itekkää pysy peräs :/
Aamulla ku herättiin tv stä tuli Leijona Kuningas ja just se kohtaus ku Leijona Kuningas kuolee ja Simpa siinä vieres itke ja Huutaa "ISÄÄÄ!" niin itkuhan siinä tuli niin vuolaasti kullan kainalos kyhnötin :) ja vähän väliä jotain äksyilen.
Onko muilla ollu mielialan vaihteluita paljon? Ei malttas oottaa siihen 2.1 että pääsee taas vilkaseen vauvelia tai vauveleita sitte pitäs selvitä onko se toine sie alakanu kehittyyn :)
Nennu ja Pulputtaja (t) 7+2rv <3
 
Viimeksi muokattu:
Täällä oksetus&pahaolo vain jatkuu vaikka huomenna vaihtuu jo raskausviikolle 12.. Ei ollut kaksosraskaudessa tälläisiä oireita vaikka yleensä sanotaan että monikoiden kanssa on pahemmat oireet. Huoh, saisi jo tämä kuvotus loppua. Olisi helppo olla syömättä mitään, mutta pelkään että se se vasta olon saisikin pahaksi, plus että ei kait se vauvalle olisi hyväksi. Joten syön siis jatkuvasti jotain ja vettäkin on alkanut menemään ihan kiitettävästi, vaikken yleensä juurikaan muista juoda. Np-ultraa odotellaan täällä myös jo kovasti! Liikkeitä en ole kait tuntenut vaikka välillä olen ollut jotain tuntevinani.. Ehkä vain ilmavaivoja tms :D

Mukavaa huomista Tapaninpäivää!
 
Viimeksi muokattu:
Hei!

Kotona jälleen... :) Ei tarvikaan ens viikolla sitten varmaan laittaa ruokaa - sen verran hyvin tuli syötyä jouluruokia. :)

Ultrakuvia kateltiin porukalla ja omalle mummilleni kerrottiin vauvasta myöskin, kovasti onnitteli ja oli iloinen puolestamme. Muistutti vaan, että pitää muistaa syödä hyvin ja levätä. Siitä ohjeesta on ihan kiva pitää kiinni. ;)

Brita ja salarakas 12+5
 
Nennu_87: Minä ainakin olen taas paljon itkuherkempi kuin normaalisti. Kolikon toinen puoli on sitten, että samoin erittäin herkästi tiuskin asioista (mielestäni kuitenkin ihan aiheesta =). Yksi "raskausoire" on myös palannut kuvioihin, eli en yhtään kestäisi "tyhmiä" ihmisiä...siis tyyppejä jotka kyselee tyhmiä esim töissä. Olen ruokakaupassa töissä ja saan oikeasti purra huultani, että heittele turhan nasevia vastauksia ihmisille =)

Esikoinen nosteli aamulla mun paitaa ja kyseli "missä äidin nukke on?" =) Ikää hänellä tammikuussa 2 v.

Jouluähky, mutta taidan taas syödä vähän lisää =)

Ullis ja KirppuII 12+2
 
Nennu_87: myös täällä on kärsitty mielialan vaihteluista. Ennen en ole hirveän herkästi itkenyt mistään, mut nyt alan itkeen hyvinkin pienistä asioista, kuten kerran kaupassa, kun oli niin nättejä joulukoristeita :D

Omaa oloa: mullakin on suurin pahoinvointi päättynyt.. Väsymystä on edelleen ja jouluaatto ja -päivä tulikin makoiltua suurimmaksi osaksi.. Vatsassa tuntuu välillä pistäviä tuntemuksia,
mut eivät ole olleet jatkuvia..

Jebbis ja mini-me 12+4
 
Silly, kiitos kun jaoit kokemuksesi ja ONNEA hyvistä uutisista! :heart:
Minkälainen kokemus sinulle oli tuo istukkabiobsia? Itse pelkään, että saan jonkin paniikkikohtauksen jo sen neulan näkemisestä.. Mutta kyllä se taitaa olla edessä keskiviikkona, ei tälläista hysteeristä oloa pysty kauaa kestämään, eikä se ole hyväksi lapsellekaan.

Mirella_36, minusta noissa biobsiassa ja punktiossa saa kyllä selville Downin lisäksi ainakin 18- ja 13(?)-trisomiat ja tuo 18 on se pahin mahdollinen, syvä kehitysvammaisuus, jossa lapsella ei ole elämisen edellytyksiä :(

Maanu ja Sisu 12+5
 
Moi, hyvää Tapanin päivää kaikille ja tervetuloa uusille Hellemasuille :)

Noista mielialan vaihteluista, niin mun avopuoliso just eilen sano että musta on tullu ihan kauhee tiuskija tiuskin ihan jostain tyhmistä jutuista :/ mun mielestä kyllä ihan aiheesta :) no en kyl aina mutta ainaki joskus :)
Mulla ei oo ollu nyt koko jouluna mitää vatta kipuiluja ku aiemmin on ollu melkein joka päivä jonkilaista pistelyä tuntuu niin ku ei ois ees raskaana toivotaan että kaikki on hyvin :/ Onko teillä muilla ollu koko ajan jotain oireita siis fyysisiä vai onkon ne jossain vaihees kans kadonnu yhtäkkiä? Noitten mieli la vaihteluiden puolesta kyllä on selvästi raskaana ei epäilystä :D
Se voi kyllä johtua siitäki ku on levätty niin hyvin joulun alla ja en oo mitää stressanu ettei oo mitää kipuja ollu vauveli(t) ollu tyytyväisiä :)
Ootteko miettiny meinaatteko mennä sitte ku on mahollisuus synnytysvalmennukseen? Mun kanta tällä hetkellä on että ei mennä ku oon ajatellu sen niin että tulee vaan enemmän kauhu kuvia siitä mitä tuleman pitää ku menee sinne ja eipä sinne kukaa oo ikinä vattaan jääny kyllä ne kaikki sieltä aina enemmin tai myöhemmin syntyy :) Mutta mulla voi vie mieli vaihtua tässä ku asia ajankohtasempi :)

Nennu ja Vauveli (t) 7+3rv <3
 
Viimeksi muokattu:
Onnea kuures liikkeistä. niitä jo itsekkin haluaisi tuntea vaikka vielä siihen taitaa hetki mennä :)

PieniTytönTylleröinen, turvotusta täälläkin ihan ilman jouluähkyäkin. Mammahousut ihan tarpeen jo vaikka viikoja ei paljo olekkaan.

Nennu_87, mieliala todellakin vaihtelee. Itkuherkkys ehkä hieman lisääntynyt, mutta lähinnä mielialat vaihtelee iloisesta ärtyneeseen sekunnin murto-osassa. Ja välillä pienetkin asiat ärsyttävät niin pirusti... Yleensä mies joutuu näistä kärsimään (on kyllä sanonut että kyllä kestää sen, ymmärtää kyllä. Vaikka pahalta se aina jälkikäteen tuntuu että mitä sitä noin nyt tas meni sanomaan toiselle....)

Huomenna soitellaan neuvolaan kun ultra aika tosiaan on vielä matkalla nii kyselen neuvolasta että joskos sinne pääsisi dopplerilla kuuntelemaan noita sydänääniä. Kun oireet olleet niin pieniä että sitä ihan skeptiseksi muuttuu koko raskauden suhteen...

S & Tirriäinen 9+3
 
Kirjoitinpa taas pitkään, mutta en jaksa nyt rustailla samaa uudelleen. Pitäisi näemmä aina muistaa kirjautua ensin, koska muuten teksti saattaa kadota :(

Maanulle, tässä hyvä linkki http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/perinnollisyysneuvonta/sikiotutkimukset/sikion_kromosomipoikkeavuuuksien/+istukkabiopsia+mit%C3%A4+tutkitaan&ct=clnk]Sikiön kromosomipoikkeavuuuksien seulontatutkimukset - Väestöliitto[/url]

Eli pääasiassa tutkitaan downin oireyhtymää, mutta jos perheessä/suvussa muuta, niin myös se (sitä ei sanota kait tässä). On noiden mainitsemiesi lisäksi muita "pahoja". Muistaakseni trisomia 22 ja 13 ovat ainoat, joissa lapsi edes selviää hengissä. Esim. krom. 1-6 eivät selviäisi edes hedelmöittymistä pidemmälle. Sitten ovat deleetiot, translokaatiot jne. jotka voivat olla myös vaikeita. Mutta lekurit usein suosittelevat aborttia, oli kyse mistä vain (näin olen kuullut monelta, joten heidän mielestään kaikki ovat kuolemaan johtavia).

Olen kuullut ettei tuo neula tee juurikaan kipeää. Kannattaa varmaan yrittää olla ajattelematta asiaa ja katsoa muualle. Itsekin inhoan neuloja..

Itse aion osallistua seulaan, mutta näytteen otosta en ole tehnyt vielä päätöstä. Luultavasti päädyn vaatimaan tarkan 4D ultran (Vaikka seula ei hälyttäisikään) ja kardiologin lausunnon. Vaikka minulla on jo ikää (muistaakseni 1% mahdollisuus esim. downiin, no muista ei noissa puhutakaan), niin sikiö on kuitenkin hedelmöitetty noin 4 v sitten, jolloin olin 32, joten.. Keinohedelmöityshoidot IVF ja ICSI taas puolestaan hieman lisäävät riskiä, joten tasoissa taidetaan olla. Tämä kova kuvotus vaan voisi olla merkki korkeasta Hcg:stä, joka vaikuttaa ainakin seulassa kohottavasti. Muuten en kyllä tiedä onko se hyvästä vai pahasta tai onko edes mitään merkitystä.

Joka tapauksessa: luultavasti tästä porukasta kukaan ei saa vakavasti sairasta lasta ja vaikka saisikin, niin siihen ei voi valmistautua mitenkään. Kaikki mitä ajattelee nyt: mielipiteet, ajatukset jne. muuttuvat. Joten, ihan turha sitä on miettiä. Seulat hälyttävät kuitenkin usein vääriin suuntiin ja voin vakuuttaa, että vaikka kenelle tulisi vaikeasti vammainen lapsi ja aluksi hyvinkin sairas, niin siitä kyllä selviää. Sitä ei vaan usko nyt. Kaikesta selviää, kun on pakko. Ihmisessä on yllättävästi voimaa, kun tilanne vaatii :) Oli kriisi siis mikä hyvänsä. Uskon kuitenkin, että kaikilla tässä ryhmässä menee kaikki hyvin ja sinulle Maanu tämä on vain väärä hälytys!
 
Hyvää Tapaniniltaa kaikille hellemasuille! :)

Morning Butterfly: Tyttöjä kaikki ja iät 10v,14v ja 16v, että "iltatähti" tulossa.

Nennu_87: Meillä neuvolantäti otti jo ekalla kerralla valmennuksen puheeksi ja olen varma, etten aio osallistua siihen. Ensimmäisessä raskaudessa 17 v. sitten osallistuin ja ei ainakaan ole jäänyt mikään mukava kuva siitä.

Täytyy myöntää, että on tullut syötyä joulun aikaan tosi paljon ja ähky jatkuvasti.
Kahdet äitiysfarkut jo ostin ja käyttänyt niitä parin viikon ajan.

Osalle suvusta kerrottu tulevasta pienokaisesta, olivat aika yllättyneitä, että miten vielä alan vauva rumbaan uudestaan, kun lapset olen saanut jo noin isoiksi.;)

hupsukka ja manteli 12+3
 
Hyvät Tapsat kaikille mammoille!!

Uusille Hellemasuille Tervetuloa! :flower:

Maanu Voimahali sinne :hug: Toivottavasti kaikki on hyvin.

Mirella
Anteeksi,mulla on tainnu mennä ohi sun kertomat...:ashamed: IVF tulosko teidän vauva on? Onko sulla jotain kromosomi-poikkeavuuttaa itselläs? Mulla kun siis on se fragile x -kantajuus ja kun alettiin ekaa IVF:ää suunnitella,niin ei lääkäri meille sanonu IVF:ssä olevan sen suurempa riskiä kehitysvammaan tms. Korkeintaan hedelmöitymiseen...:confused:

Itsekin siis pelkään lapsella olevan jokin kehityshäiriö. Ja siis 50/50 riski/mahdollisuus on siihen että lapsella on kantajuus tai hän on terve. Perinnöllisyyslääkärit sanovat lapsen olevan yhtä terve kuin mekin,eikä neuvolassakaan siitä stressattu.. Kävin muuten verikokeissa 8.12.2011 ja nt oli 15.12 niin luulis kai soiton jo tulleen jos seula hälytti? Tuollon nt ultrassa täti sanoi,että soitto tulee ensiviikolla,eli tarkoitti jouluviikkoa..

Joulu oli ja meni,huomenna elämä jatkuu. Tosin onneks vielä huominen vp,niin pääsee aleihin. Meillä sai aaton vietto hieman surullisen alun. Mummolaan mentiin,jossa jo muut sukulaiset olivatkin,niin pihassa seisoi ambulanssi. Ukki oli halvaantunut : / Hän vammautui työtapaturmassa 10 v sitten ja päätä leikattiin usein ensimmäisten kuukausien jälkeen onnettomuudesta. Ukki kuntoutui tuolloin niin että käveli rollaattorin kanssa,mutta lähimuisti meni eikä tunne muita kuin mummon ja äitini ja hänen sisarukset. Toisinaan hetkiä joilloin muistaa minutkin.
Nyt aattona ukilta meni puhekyky. Kovasti olisi ollut asiaa sairaalassa,muttei saanut sanoja suustaan. Joulupäivänä hän onneksi jo pystyi puhumaan. Sairaalassa hän on edelleen,ilmeisesti toipumaan päin.
Tuo oli rankka aloitus joululle. Kumminkin puurot syötiin ja seurusteltiin sukulaisten kanssa.
Vanhempien luo mentyämme,syötiin ja avattiin lahjat. Äidin ilme oli näkemisen arvoinen. Paketoitiin pienet töppöset ja tumput sekä ultra-kuva. Äiti kyllä sanoi jo aavistelleensa. Kovasti olivat onnellisia,velikin kehotti pitämään pienen sisällä vielä 6kk:tta. Veljeni ovat 24 ja 21 vuotiaat.

Miehen vanhempien luona sama toistui. Samanlainen paketti tehtiin. Anoppi ei meinannut tajuta. Miehen isä ja sisko paljastivat hekin arvanneensa jo aiemmin.
Hyvin sielläkin otettiin uutinen vastaan. Miehen vanhemmat jo yli 50v,miehen sisko on sinkku ja pian 31 v,niin lapsenlapsia ovat jo kaivanneet. Myös mun vanhemmille Ykä on ensimmäinen lapsenlapsi,meillä porukat mua tasan 20v vanhempia,eli isä 47v ja äiti 48v.
Äitini puolen mummolle ja ukille tämä pieni on 6 lapsenlapsenlapsi :) Itse ovat 79v.. :)


Mä en oikeesti enää tiedä ollaanko tässä raskaana. Missään ei tunnu miltään. Ainoastaan tissit ja nännit aristaa,ei muuta. Turvotuskin hävinnyt,joten turvotus-masuakaan ei voi enää "luulla" tai pitää vauva-mahana.. Seuraava ultrakin on vasta rakenneultra viikkojen päästä. Tilasin dopplerin,semmoisen ns. karvahattu version,eli kuulokkeilla varustetun Raskauskeijulta. Kokemuksia? Paketti jämähtämänyt Tampereelle jouluksi,enkä mä jaksa enää sitä oottaa!!

Ihanaa Joulun jälkeistä elämää kaikille!


Tipetsu ja Ykä 13+2
 
Hellurei.

Täällä vieläkin podetaan hirmuista jouluähkyä. Huomenna olisi tosin paluu arkeen ja työn ääreen joten kait se on vielä tämä ilta joulusta nautittava.

Täällä oli puhetta mielialavaihteluista. Itse olen normaalistikin melko herkkä ihminen ja toisinaan äkkipikainen mutta nyt on erityisesti pari viime päivää tuntunut että tunteet heittelee laidasta laitaan sekunnin murto-osassa. Välistä olen maailman huipulla ja seuraavassa hetkessä lillun pohjamudissa. :D Itkuja en vielä ole päästänyt mutta lähellä se on käynyt.

Synnytysvalmennukseen aiotaan osallistua. Neuvolatäti kysyi sitä myös täällä heti ekalla käynnillä. Eihän se vaavi sinne mahaan varmasti jää mutta itse haluan tietää mitä siellä tapahtuu jo etukäteen ettei sitten synnyttäessä ole orpo olo kun ei tajua mistään mitään. Miehellehän tämä tosin on jo kolmas lapsi mutta lupasi silti lähteä synnytysvalmennukseen. :) Itse en juurikaan tiedä mitä ko. valmennus pitää sisällään mutta mitä nyt olen tutuilta kuullut niin pelkkiä hyviä kokemuksia on ollut.

Täällä muuten toissa yönä synnytettiin. :D Kyllä mua vähän hirvittää jos nyt jo aletaan synnyttää yölliseen aikaan, tulee pitkä 7kk. Onko muilla ollut synnytys unia? Sukulainen totesi että elä ressaa sitä synnytystä, no enhän miä oo kerenny koko asiaa vielä edes ajatella mutta kait se alitajuisesti silti tuolla mielessä pyörii. :)

Omena ja "Napoleon" 9+4
 
Synnytysvalmennuksessa kävin esikoisen odotusaikana tasan yhden kerran. Ei ollut meidän juttu ollenkaan. Hain tietoa paljon muilta tahoilta ja suhtauduin synnytykseen rennon odottavasti. En jotenki jännittäny sitä ollenkaan vaikka muuten olen melkoinen jännittäjätyyppi.

Mielialanvaihtelut tuttu juttu täälläkin. Voi mies parkaa! Onneksi hän ymmärtää syyn puuskilleni ja yrittää olla mahdollisimman ymmärtäväinen.

Joulu alkaa sitten olemaan ohi tältä erää. Jouluruuat jäi jotenki vähälle syönnille täällä päin. Vaikka paha olo ei enää vaivaa, ei vaan tehny mieli. Kinkkuaki söin vain yhden siivun. Nyt on onneksi lomaa vielä ihanat 2 viikkoa! Jotenki tuntuu että on niin sen tarpeessa. Saa rentoutua ja viettää laatuaikaa pojan kanssa. <3

puppa 13+5
 
Itse en ainakaan ole huomannut mielialanvaihteluita, mutta mietin onko työmotivaation menettäminen sitä. Viime kerrallakin aloin vihaamaan työtäni (ilman erityistä syytä). Nytkin on käymässä samoin ja olen muuten eri hommissakin kuin edellisellä raskauskerralla. On se ny, jos aina pitää vaihtaa odotuksen jälkeen työpaikkaa :).

Perkule kun närästää, Renniet tulee taas tutuiksi.

Kerroin eilen omille vanhemmille ja sanoin ettei muille ole sitten kerrottu, enkä halua että kerrotaankaan vielä. Ei kyllä montaa tuntia mennyt kun kuulin äitini kertovan tädilleni uutisen - puolustuksena vain "en mä tiennyt että sä kuulit". (silloinhan saa kertoa kun minä en kuule, prkl).

SiinaS 11+6
 

Yhteistyössä