Nyt paremmalla ajalla kirjoittelemaan tänne
Ja romaanihan tästä näköjään tuli
Jammailen aloittikin mukava
rakenneultrakuulumiset Onnea tyttölupauksesta! Ihana kuulla teidän muiden ultrakuulumisia tässä omaa ultraa odotellessa. Vielä 8 piiiiitkää viikkoa
Littlelion onpa tylsää, että homma ei rakenneultran suhteen pelannut kunnolla. Onneksi neuvolan terkka huomasi kuitenkin asian ajoissa!
Raskausjoogaan on munkin tarkoitus mennä ja lisäksi ajattelin mennä Vauvantain synnytysvalmennukseen. Josko näiden avulla saisin apuja synnytyksen alkuvaiheen rentoutumiseen. Viimeksi en saanut kroppaa rennoksi ja voimakkaista supistuksista huolimatta paikat ei auenneet. Ilokaasu sitten laittoi homman käyntiin, mutta oli vähän turhan oloista kärvistellä säännöllisiä kipeitä supistuksia melkein 8 tuntia kun niistä ei ollut ns. mitään hyötyä.. Melko kovat odotukset siis varsinkin raskausjoogalle
Kaverini vetää sitä yhdellä joogakoululla ja sikälikin on kiva mennä kun siellä on tuttu kasvo ohjaamassa
Meillä meneekin nyt vaunut vaihtoon
Tultiin miehen kanssa semmoiseen lopputulokseen, että nuo nykyiset on hyvät, mutta kaivataan tällä kertaa vähän eri ominaisuuksia. Siispä jos jotakuta kiinnostaa vuoden 2011 mustat Emmaljungat, niin voin laittaa tori.fi-ilmoituksen linkin tännekin jahka saan vaunut pestyä, kuvattua ja ladattua ilmoituksen. Aika ihanaa kun pääsee edes vähän etsimään uusia juttuja tulokkaalle vaikka käytettynä varmaan yritetäänkin "uudetkin" löytää.
Alavatsa on alkanut muistuttaa itsestään ns. ikävällä tavalla. Töissä joutuu välillä nostelemaan melko painavia ja lisäksi hankalan mallisia (isoja+ei mitään reikiä mistä nostaa) laatikoita ja kun nosto- ja kantotekniikka menee huonoksi, alkaa tehdä alavatsalla kipeää melkein samointein. Eilen jouduin ottamaan vähän ylimääräistä lepoa, jotta vatsa rauhoittui, mutta eipä siellä aina pysty lepäämään kun yksin pitää putiikki pitää pystyssä. Täytyy siis yrittää joko vältellä nostoja tai ainakin koittaa tehdä se paremmin. Muuten tuntemuksia on edelleen hyvin vähän. Välillä repii, mutta liikkeitä ja muita oloja saa kyllä hakemalla hakea. Ehkä sitten puolen välin paikkeilla
Viisaasti Terhitär sanottu kyllä tuosta raskauden alkukantaisuudesta! Välillä kun huoli meinaa iskeä, yritän pitää samaa ajatusta mielessä, koska tässä voi vaan toivoa parasta tai ainakin vähemmän huonoa lopputulosta.
Lapanen85: Kyllä mä uskon, että sieltä olisi soitettu jos sokerirasituksessa jotain häikkä olisi ollut. Se on kuitenkin asia, joka diagnoosin jälkeen pitää saada ojennukseen mahdollisimman pian, jotta vauvan sokeritasot pysyy kunnossa.
Mä ajattelin pitää täydet
kesälomat ennen äitiysloman alkua. Melkein 9 viikon loman pitäisi siis odottaa siellä toukokuun loppupuolella. Kyselin vähän kauttarantain jo ennen joulua, että milloin pomo meinaa lomajuttuja miettiä ja kyselin jo silloin, että voisinko pitää lomaani toukokuussa. Hän oli siitä hyvin mielissään (vähänpä tiesi silloin
) Sanoi vaan, että kaikki ei voi päästä lomalle juhannuksesta eteenpäin. No mulla alkaa ä-loma 2 päivää ennen juhannusta
Pohdin ensin, että jättäisin kesäloman vanhempainvapaiden jälkeen pidettäväksi, mutta veikkaan, että joutuisin loppuajasta olemaan saikulla, koska työni on seisomatyötä ja se olisi taloudellisesti katastrofi, kun työtunteja mulla on tupannut olemaan enemmän kuin sopimuksen määrittelemiä tunteja.. Jääpähän talviloma pidettäväksi sitten vielä vanhempainvapaiden jälkeen.
Paras apu
iskiakseen taitaa olla tasainen, rauhallinen liikunta ja rauhalliset venytykset. Ja särkylääke :/ Mulla on ehdottomasti parhaiten tehonnut tosin infrapunasauna, mutta sielläpä ei raskaana ollessa saa istua. Yksi kaveri saa hyvän avun iskiakseen kun makaa jossain pehmeähköllä alustalla mahallaan ja nostaa jalkaterät jonnekin vähän korkeammalle. Sekään ei tosin ihan hirveän helposti enää tässä vaiheessa onnistu...
HappyFeet ihana kuulla että Tays:n radihoito on edelleen yhtä ihanalla tolalla kuin aiemminkin. Mä olin niin onnellinen kun siellä silloin reilu 3 vuotta sitten oli vastassa maailman empaattisin ja maalaisjärjellä varustettu diabeteshoitaja. Mukava odotella siis lähetettä
KoIn: Mä menin viimeksi radin kanssa semmoisella ruokavaliolla mikä piti mun arvot kunnossa. Paastoarvoihin en sittenkään saanut tosin vaikutettua riittävästi. Mutta mun kokemuksen mukaan, ja tätä diabeteshoitajakin taysissa silloin painotti, radissa yksi sopii toiselle ja toinen toiselle. Siispä ei muuta kuin kokeilemaan mitkä on ne parhaat jutut
Mulla yksi tärkeimmistä muutoksista oli säännöllinen ateriarytmi, mutta maidon, hedelmät ja muutamat juureksetkin jouduin jättämään ihan kokonaan pois. Tällä kertaa näyttäisi siltä ainakin vielä, että siinä missä edellisessä raskaudessa oli suorastaan hyvä, että ateria oli rasvainen, esim pari slaissia pizzaa lounassalaatin kanssa ei tuntunut missään, niin tällä kertaa pelkkä pizzan näkeminen räjäyttää sokeriarvot. Ja hedelmiä pystyn syömään esim siellä salaatin seassa. Eli kokeilulla löytää parhaan ruokavalion itselleen
Ravintolisiä en ole kokeillut varsinaisesti mutta olen kuullut että magnesium voisi vaikuttaa jotenkin suotuisasti.
Loppuun vielä vähän omaa napaa ja pääkoppaa
Viimeinen viikko on todentotta mennyt siivillä ja yhtäkkiä sitä huomaa olevansa viidennellä kuulla! Huh. Olo on seestynyt aika paljon, mutta saapa nähdä millaista myllerrystä on luvassa kun menen menneiden aikojen mörköjä purkamaan neuvolan psykologin kanssa. Toivottavasti hän osaa auttaa tai ainakin keksii mistä voisin avun saada. Tiedän jo hyvinkin osan syistä möröille, mutta piilossa lienee vielä jotain, jota en ole tajunnut.
Vaikka liikkeitä ei tunnu ja alavatsan kiristyksiä lukuunottamatta oireetkin on lähes olemattomat, on mieli silti jotenkin luottavaisempi. Ihanaa sekin. Olenkin jo tässä katsellut lankalaatikkoa ja kankaita vähän sillä silmällä, että mitä uusi tulokas voisi tarvita. Kesävauvan varustaminen onkin vähän erilaista kuin talvivauvan
Äitipolillekin olen menossa hyvillä mielin diabeteshommien takia. Ihanaa, että siitä ei ole samanlaista stressiä kuin viimeksi. Nyt kun tietää mistä on kyse. Vaan on tämä rajoitettu ruokavalio vaan haastava välillä pitää kasassa. Siitäkin on ihana päästä juttelemaan polille. Paino on onneksi edelleen pari kiloa miinusmerkkinen alkuun nähden, joten siltä osin sokerienhallinta on mennyt hyvin.
Täällä siis kaikki hyvin :heart: Ja nyt äkkiä puolen tunnin lenkille (liukkuesteet laitan jalkaan) ennen kuin mies lähtee treeneihin. Heipat!
Anskutin ja Muikku 16+3