6.7.2009 klo 7:04 syntyi meille mini-prinsessa 2780g ja 47cm
Silloin sunnuntaina kun viimeksi kirjoittelin, illalla supistukset oli 15-20min välein säännöllisiä ja suht siedettäviä, valvoskelin ja torkuin välillä ja kuljeskelin pitkin alakertaa miettien oonko oikeesti synnyttämässä vai loppuvatko kohta supparit kuitenkin =) No, supistukset muuttui kipeimmiksi ja alkoivat olemaan alta 10min 2:30 maissa, herättelin miehen ja sanoin että tehdään ihan rauhassa lähtöä - kun kuitenkin menee taas kauan ennekun lapsi on syntynyt. Kävin suihkussa, pakkasin laukun - tuskailin oloani ja odoteltiin lapsenvahtia - 4:30 lähdetttiin ja pakkasta oli -2 astetta, mies joutui raappaamaan ikkunat autosta- oikein kesäinen keli.
Autossa supistukset muuttui tosi kivuliaksi -oli melkosta tuskaa olla autossa paikallaan ja välit suppareitten oli sillon 3-4min, synnärille ehdittiin 5:30 ja kätilö ihmeekseni sanoi, et kohta teillon vauva, auki 6cm ja tukka tuntuu. Päästiin saliin ja kätilö pohti, ettei muuta kivunlievitystä ehdi kun spinaalin, jos sitäkään - minä vielä harasin vastaan, et ei kai se nyt niin nopsaan tuu, kun aimminkin oon saanu kärvistellä kauan - vaan kätilö naureskeli, et ei mee kauaa ja hänkin ehtii lapsen ottamaan vastaan maailmaan ennen vuoron vaihtoa. Sain spinaalin ja voi autuus - se vei kivut, olo oli ihana. Supistukset tuntui, mutta ei minkäänlaista kipua. 20 vaille 7 -kätilö sanoi lähtevänsä käymään kansliassa ja pyysi soittamaan kelloa, jos tunnen tarvetta ponnistaa - sen että huoneesta lähti, sanoin miehelle et ihankun mun haaroissani olis jotain tulossa ja mies soittamaan kelloa ja kappas pää olikin jo tulossa ja parilla ponnistuksella lapsonen oli maailmassa.
Tästä viimosesta synnytyksestäni jäi tosi ihana muisto ja sain kokea miellyttävänkin version synnyttämisestä =) Ja se et mä odotin vesien menevän kotona, ei mennytkään tällä kertaa niin, vaan soljuivat ulos lapsen mukana - suotta jännäsin milloin menevät...
Synnärillä ei muita lapsosia saman päivänä syntynytkään, hiljaista oli kuulema ja samaten osastolla oli rauhaisaa ja tyhjää - lisäkseni oli vain muutama aiemmin synnytänyt äiti.
Kotia päästiin tänään, kun vointi molemmilla hyvä. Muru nukkuu 3-4h ja sitten vaatii tissille varsin kovaäänisesti - imutehokin on mahdoton. Hieman kellertää, vaan lääkäri sanoi että voidaan kuitenkin huoletta lähteä kotiin, tuskin muuttuu kellertävämmäksi, vaan silti seurattava väriä ja vointia ja tarvittaessa mennään takaste.
Kotona ollaan ja onnesta pökerryksissä. Isot sisarukset ei meinaa malttaa antaa vauvan olla, kun koko ajan pitäis olla ihmetelemässä ja silittelemässä poskea =)
On se vaan ihanaa olla äiti :heart:
Kissansilmä.