V
"Vieras"
Vieras
Olen yli kolmenkymmenen oleva vanhanpiian alku. Mun ystävä piiriin kuuluu paljon perheellisiä sekä "yksinäisiä" ihmisiä. Ystävien lapset on mulle hirmusen tärkeitä ja pyrinkin auttamaaan heitä aina kun vaan pystyn. Usein otan myös lapsia mukaani hetkeksi että äidit saa hoidella omia asioita. Mulle pystyy soittaan ja pyytään apua aina kun vaan sille on tarvis. Loppu vuosi on ollut mulle todella vaikea, mulla on mm. todettu keskivaikea masennus ja omat asiat vähän sekasin. Ystävien lapset onki ollu parasta minkä avulla on jaksanu etteenpäin.
Nyt kuitenkin taas tälläinen "juhlailta", kaikki suunnitellu tekemistä ym ym. mutta minä istun yksin kotona ja mietin että kuin kiva olis olla jossain ystävien kanssa. Olenki tässä paljo miettinyt asioitani mm. sellasta että onko mulla oikeesti sittenkään oikeita ystäviä vai onko tuo suuri joukko joka ympärilläni on niin vaan käyttänytki mua hyväksi.. sillähän on aikaa ja mahollisuus tulla nyt vähä jelppimään ku nyt vähä tarvittas apua. Olen mm. kahta eri ikäistä ja eri elämäntilanteissa olevaa ystävää nähnyt tänään. He jutteli että kuinka kiva oliskaan tehä tänään sitä ja tätä niiden ja niiden ihmisten kanssa.
Vaadinko elämältäni liikaa jos toivon että joskus joku pyytäs muakin johonki?
Mulla alkaa uusi elämä 2013 ja toivosin niin kovasti että tuleva vuosi olis helpompi kaikin puolin. Tällä hetkellä mulla on olo etten halua auttaa enää ketään ku ei koskaan muakaan auta... Mitä voisin tehä, tää on vaan tänään taas niin raskas ilta.
Nyt kuitenkin taas tälläinen "juhlailta", kaikki suunnitellu tekemistä ym ym. mutta minä istun yksin kotona ja mietin että kuin kiva olis olla jossain ystävien kanssa. Olenki tässä paljo miettinyt asioitani mm. sellasta että onko mulla oikeesti sittenkään oikeita ystäviä vai onko tuo suuri joukko joka ympärilläni on niin vaan käyttänytki mua hyväksi.. sillähän on aikaa ja mahollisuus tulla nyt vähä jelppimään ku nyt vähä tarvittas apua. Olen mm. kahta eri ikäistä ja eri elämäntilanteissa olevaa ystävää nähnyt tänään. He jutteli että kuinka kiva oliskaan tehä tänään sitä ja tätä niiden ja niiden ihmisten kanssa.
Vaadinko elämältäni liikaa jos toivon että joskus joku pyytäs muakin johonki?
Mulla alkaa uusi elämä 2013 ja toivosin niin kovasti että tuleva vuosi olis helpompi kaikin puolin. Tällä hetkellä mulla on olo etten halua auttaa enää ketään ku ei koskaan muakaan auta... Mitä voisin tehä, tää on vaan tänään taas niin raskas ilta.