Hankala tilanne migreenilääkkeestä peräpuikkona

[Minnami]

Onko kenelläkään kokemusta kouluikäisten lasten vaikean migreenin hoidosta peräpuikoilla ja miten olette asiasta lasten kanssa selvinneet? Meillä tuli hankala tilanne eteen kun tyttärelle jouduttiin määräämään migreenilääke peräpuikkona (Anervan) kun kaikki muut keinot kokeiltu ja mikään ei tunnu auttavan. Ongelma alkoi kolmannella luokalla koulussa ja alkuun normaali särkylääke ja nukkuminen yleensä auttoi mutta nyt iän myötä kohtaukset pahentuneet. Normi särkylääke ei enää auta eikä sitä pysty ottamaankaan kun pahimmat kohtaukset oksettaa niin ettei mikään tahdo pysyä sisällä ja kipu niin kova että tyttö joutunut tulemaan jo monta kertaa kesken päivän kotiin koulusta. Nyt lääkkeen laitosta on vielä tullut iso ongelma ja tyttö ujostelee eikä millään antaisi laittaa ja vasta kovan väittelyn jälkeen myöntyi vaikka kivut oli tosi kovat, äksyili vain ja sanoi että mieluummin vaikka kärsii kipuja kun antaa laittaa peräpuikkoja. Ymmärrän kyllä tyttöäkin mutta alkaa olla vitsit vähissä kun kohtaukset on sitä luokkaa ettei voi ilman lääkettäkään jättää eikä itse osaa eikä halua laittaa.

 

["Leo"]

Onpa hankalaa

Pystyisikö hän laittamaan sen itse, jos ei halua, että toinen laittaa?

 

[Suosittelen!]

Onko kokeiltu nenäsuihketta, meillä ainakin tehosi ja helppo vaikka lapsen ottaa itsekkin

 

[isoäiti mölykylästä]

vaikea tilanne. itsestä se peräpuikko persiissä tuntuu niin inhottavalta, että mulle niitä ei laiteta, jos ei ole ihan pakko. mä varmasti lyön jos ei ole ihan pakottava syy siihen peräpuikkoon. kyse voi siis olla myös siitä, että se tuntuu siellä inhottavalta, ei pelkästään siitä, että ujostelisi.
sun vaan pitää saada tyttö ymmärtämään, että kun ei muuta lääkettä kohtauksiin ole, niin pakko sitten tehdä näin.

 

[Minnami]

On kokeiltu nenäsumutetta (Imigran) jo viime keväänä vaikka lääkärin mukaan ei ole edes suositeltava alle 12-vuotiaille mutta juuri sen helppouden takia kokeiltiin eikä ollut kyllä juuri mitään tehoa. Aika montaa lääkettä kokeiltu mutta useimmat ei tunnu auttavan ollenkaan tai juuri ollenkaan. Tuota Anervania kokeillaan nyt melkein viimeisenä keinona ja vaikuttaa nyt toimivan tosin vaikutus alkaa hitaahkosti mutta kun alkaa niin tepsii. Ainut ongelma sitten vai tuo peräpuikon laitto eli ei se nyt sitten tälläkään ihan helpoksi mennyt =(

 

["äiti"]

oletko kysynyt miksi ei haluaisi että laitetaan? nolosteleeko riisumista vai tuntuuko itse lääke pahalta? varmaan riippuu myös lapsen iästä. meillä ainakin lapset tuli murrosiässä niin ujosteleviksi etteivät halunneet enää edes saunaan yhdessä. ehkä kannattaisi jutella asiasta kaikessa rauhassa ja koittaa tehdä asiasta mahdollisimman normaali niin ehkä nolostelukin helpottaa kun tietää että sinäkin suhtaudut asiaan ihan normaalina juttuna eikä minään ihmeellisenä asiana.

 

[migreenistä kärsivä]

Etkö voisi opettaa/neuvoa lasta laittamaan puikon itse? Tyttö on jo niin vanha, että varmasti oppii sen tekemään, enkä ymmärrä miksi näin ei ole toimittu jo alunperin kun kysessää noin iso lapsi.

Lisäksi onko tytöllä aura tai ennakko oireita? Osaako tyttö huolehtia, että syö riittävästi ja onko aurinkolasit kirkkailla ilmoilla käytössä? Itsellä käytössä ja aina mukana vahva (migreen tai nestekapselii) särkylääke jonka voi ottaa heti kun oireita tulee ja se yleensä tepsii. Jos ei niin toisen lääkkeen voi ottaa kun kohtauskipu alkaa. Lasten lääkityksestä itselläni ei ole tietoa.

 

[Minnami]

Eipä olla paljon asiasta juteltu kun tyttö tuntuu kokevan asian niin vaikeaksi, ihan hyvä pointti sinänsä että asiasta juttelu voi myös laukaista tilannetta ja tehdä siitä normaalimman, itse en ole oikein uskaltanut puhua kun olen ajatellut että varmaan tytölle vaikea paikka mutta ehkä voisi koittaa josko saisi jossain sopivassa hetkessä kahden kesken juteltua.

En tiedä vierastaako enemmän itse lääkettä vai riisumista, mutta varmaan kyllä molempia. Täytti hiljattain 11 ja ei ole vielä ainakaan ulkoisesti murrosiän alun merkkejä näkyvissä, mutta alastomuus on siitä huolimatta selvästi jo arka paikka. Ehdotin myös että voisin koittaa opettaa itse laittamaan mutta eipä sekään käynyt kun intti vaan ettei ainakaan itse halua sinne koskea eikä halua että kukaan muukaan. Tyttö on aina ollut aika itsepäinen että voi olla että on vähän kiukutteluakin jutussa mukana eli ehkä tätyy vielä koittaa jutella asiasta josko homma vähän tasaantuisi. Viime talvena oli tilanne vähän parempi ja kohtauksia harvemmin kuin kesällä eli toivon että tulevasta talvesta olisi edes vähän apua.

 

[Dongxi]

Täytyy sanoa että ymmärrän kyllä tyttöä hyvin. Harva yksitoistavuotias haluaa äidin laittavan peräpuikkoa tai ylipäätänsä näytellä alapäätä.

Ehkäpä keskustelun ja ajan kanssa tyttö suostuu laittamaan itse. Varmasti sekin inhottaa, mutta on varmasti vähemmän kiusallinen vaihtoehto kuin että äiti laittaa.

Tsemppiä! :hug:

 

[Minnami]

Ennakko oireita ei yleensä paljon tule eli iskee päälle aika yllättäen. Kirkkailla ilmoilla käyttää kyllä aurinkolaseja ja talvella on yleensä vähän helpompaa mutta silti kohtauksia kyllä ainakin kerran kuukaudessa eli aika tiheään. Tuosta syömisestä en ole ihan varma, kotona koitan pitää huolta että syö riittävän usein ettei verensokeri pääse laskemaan mutta koulusta en tiedä syökö siellä kunnolla kun en pysty sitä valvomaan. Aamupalaa syö ainakin yleensä ihan kunnolla että kyllä silläkin pitäisi hetken pärjätä.

Tuota itse laittamistakin koitin ehdottaa mutta sanoi ettei halua itse koskea sinne ja meni vähän sellaiseksi yleiseksi kiukutteluksi ettei mikään ehdotus käynyt ja lopulta piti sitten "puolipakolla" käskeä selälleen ja housut kinttuun. Eipä mikään paras lopputulos mutta pakko oli saada tilanne jotenkin hoitumaan kun tyttö oli selvästi päättänyt kiukutella vastaan oli mikä oli.

Etkö voisi opettaa/neuvoa lasta laittamaan puikon itse? Tyttö on jo niin vanha, että varmasti oppii sen tekemään, enkä ymmärrä miksi näin ei ole toimittu jo alunperin kun kysessää noin iso lapsi.

Lisäksi onko tytöllä aura tai ennakko oireita? Osaako tyttö huolehtia, että syö riittävästi ja onko aurinkolasit kirkkailla ilmoilla käytössä? Itsellä käytössä ja aina mukana vahva (migreen tai nestekapselii) särkylääke jonka voi ottaa heti kun oireita tulee ja se yleensä tepsii. Jos ei niin toisen lääkkeen voi ottaa kun kohtauskipu alkaa. Lasten lääkityksestä itselläni ei ole tietoa.

 

["kojootti"]

Minulla ollut pienestä pitäen sama vika. Ja silloin 9 vuotiaana mullakin paheni kohtaukset, ja niitä tuli tiheämmin. Suppoja määrättiin, ja opettelin laittamaan ne itse. Mulla oli suppona primperan pahoinvoinnin helpottamiseksi ja naprokseeni kipuun (eli vissiin sama kuin pronaxen nykyään).

 

[Miten??]

Tuota itse laittamistakin koitin ehdottaa mutta sanoi ettei halua itse koskea sinne ja meni vähän sellaiseksi yleiseksi kiukutteluksi ettei mikään ehdotus käynyt ja lopulta piti sitten "puolipakolla" käskeä selälleen ja housut kinttuun. Eipä mikään paras lopputulos mutta pakko oli saada tilanne jotenkin hoitumaan kun tyttö oli selvästi päättänyt kiukutella vastaan oli mikä oli.

Missä asennossa olet koittanut lääkettä antaa? selällään vai kyljellään maaten? tuo selällään jalat koukussa on tavallinen tapa pikkulapsilla mutta isommilla voi koittaa myös kyljellään toinen jalka koukistettuna. voi tuntua lapsesta vähemmän nololle ja mennä sitten helpommin. tuota asentoa käyttävät kai sairaalassakin

 

["..."]

Onhan hankala juttu!! Toivottavasti juttelu auttaa asiaan ja selviätte jotenkin asian yli

 

[tai sitten]

tai sitten selällään mutta pyyhe tms. jalkojen väliin näkösuojaksi - meillä tuo kylkiasento ei kelvannut kun tytön mukaan siinäkin "näkyy pimppi" mutta tuo pyyhetemppu kelpasi

 

["kojootti"]

Ehkäpä kertakäyttöisillä käsineillä hän suostuisi kokeilemaan itse?

 

[..]

onko tytöllä pahoinvointiin jotain läkettä käytössä? itsellä pysyy migreenilääkkeet paremmin sisälllä kun ottaa primperania(sitäkin olen kyllä käyttänyt peräpuikkona, mutta on tablettikin) en vaan tiedä sopiiko tuo lapsille.
onko migreenin estolääkityksestä ollut puhetta?

 

[Cccd]

Lapsi kokee tilanteen varmasti nöyryyttävänä ja yrittää peittää sitä kiukuttelemalla. Yritä tehdä tilanteesta mahdollisimman siedettävä toimimalla itse rauhallisesti ja keskustelemalla lapsen kanssa. Kerro että tiedät kuinka tämän lääkkeen laitto voi tuntua nololta ja ikävältä, mutta että se on oikeasti ihan normaalia lääkitystä, ja esim. sairaaloissakin laitetaan peräpuikkoja ihan aikuisillekin ihmisille. Kysy tuntuisiko lapsesta mukavammalta opetella laittamaan lääke itse ja käyttää tosiaan vaikka ensin sairaanhoitajien tapaan kumihanskoja, jos ajatus tuntuu muuten liian kurjalta.

 

[Minnami]

[QUOTE="kojootti";24760574]Minulla ollut pienestä pitäen sama vika. Ja silloin 9 vuotiaana mullakin paheni kohtaukset, ja niitä tuli tiheämmin. Suppoja määrättiin, ja opettelin laittamaan ne itse. Mulla oli suppona primperan pahoinvoinnin helpottamiseksi ja naprokseeni kipuun (eli vissiin sama kuin pronaxen nykyään).[/QUOTE]

Miten tuo opettelu käytännössä tapahtui? Itse olen miettinyt että käsipeilillä tms. voisi opettaa katsomaan minne menee ja sitten voisi vähitellen siirtyä itse laittamaan kun homma alkaa sujua. Ja onko joku asento helpompi kuin muut? Tähän asti laitettu selällään eli se ainakin tuttu tytölle.

 

[----]

Miten tuo opettelu käytännössä tapahtui? Itse olen miettinyt että käsipeilillä tms. voisi opettaa katsomaan minne menee ja sitten voisi vähitellen siirtyä itse laittamaan kun homma alkaa sujua. Ja onko joku asento helpompi kuin muut? Tähän asti laitettu selällään eli se ainakin tuttu tytölle.

Mun mielestä kyljellään eikä siihen mitään peiliä tarvitse.

 

["Iina"]

Kannattaa kysyä lääkäriltä voisiko kokeilla estolääkettä

 

[Mintzberg]

Täytyy sanoa että ymmärrän kyllä tyttöä hyvin. Harva yksitoistavuotias haluaa äidin laittavan peräpuikkoa tai ylipäätänsä näytellä alapäätä.

Ehkäpä keskustelun ja ajan kanssa tyttö suostuu laittamaan itse. Varmasti sekin inhottaa, mutta on varmasti vähemmän kiusallinen vaihtoehto kuin että äiti laittaa.

Tsemppiä! :hug:

11v on kyllä hankala ikä ja harva sen ikäinen varmaan haluaa näytellä alapäätä yhtään kenellekään. Kyllä sen ikäinen jo on arka itsestään vaikka ulkoisesti ei vielä muutoksia näkyisikään.

Meillä nuoremmalla tytöllä piti suunnilleen samassa iässä riisua lastenlääkärillä ja tutkia alapäätä ja vaikea paikka oli kyllä. Koita jutella asiasta joskus rauhallisessa tilanteessa niin ehkä pahimmat nolostelut lievenee.

Toivottavasti tilanne paranee ja saatte vaivan hallintaan. Itsellä ei onneksi ole koskaan migreeniä ollut mutta tuttavan kanssa olen joskus jutellut jolla on useinkin ja joutuu säännöllisesti olemaan töistäkin pois eli pahimmillaan varmasti tosi kurja juttu.

 

[kojootti]

Ei sitä oikeastaan tarvinnut opetella. Äiti oli sen aiemmin minulle laittanut, joten tiesin kyllä mihin koloon se laitetaan, ja miten päin.

 

["nalle"]

Ei sitä oikeastaan tarvinnut opetella. Äiti oli sen aiemmin minulle laittanut, joten tiesin kyllä mihin koloon se laitetaan, ja miten päin.

miten sitä näkee omaan peräpäähänsä ilman peiliä? itse jouduin joskus aikuisena noita laittamaan itselle ja kyllä piti käsipeili ottaa avuksi että näki mihin kohtaan piti tökätä

 

["mä"]

Itselleni ei tuo Imigran-suihke toiminut, mutta nenäsumutteena saa myös Zomig-merkkisenä. Se ja pahoinvointilääkitys helpottavat ainakin minun migreenikohtauksessa. Kannattaisiko kokeilla tuota toista merkkiä?

 

[kojootti]

[QUOTE="nalle";24773349]miten sitä näkee omaan peräpäähänsä ilman peiliä? itse jouduin joskus aikuisena noita laittamaan itselle ja kyllä piti käsipeili ottaa avuksi että näki mihin kohtaan piti tökätä[/QUOTE]

No, mulle oli laitettu niitä suppoja jo iät ja ajat. Kyllä sitä aika nopeasti tiesi oman peräaukkonsa koordinaatit. Hassua, että se on jollekin oikeasti fyysisesti vaikeaa löytää oma peppureikänsä / Enkä siis tarkoita tätä millään pahalla, hämmästyin vain.