Melko hankala tilanne

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Äiskä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Enpä oikein usko, että mistään saisit saman verran rahaa kuin nykyisestä palkkatyöstäsi, vain sen takia, että hoidat sairasta lastasi kotona. Lähes kaikkien tukimuotojen tarkoitus on auttaa hankalassa tilanteessa, mutta ei suinkaan täysmääräisesti. Kannattaa sairaalan (jos lastasi on hoidettu siellä) kautta pyytää aikaa sosiaalityöntekijälle, joka selvittää eri tuet ja niiden sopivuuden tähän tilanteeseen.
 
  • Tykkää
Reactions: emppu75
Vakuutus ei meillä välttämättä korvaa mitää, koska diagnoosi ei kovin yksiselitteinen. Sittenkin jos korvaa niin korvaa tosiaan sairaala kulut ja lääkkeet.

Sossuun olen soittanut kun selvittelin avustajan mahdollisuutta. Apua voi siis saada jos vaiva kestää yli vuoden. Meillä ei voi tälläistä arviota tehdä. Soitin osastolle, että pyytäisivät lääkäriä kuitenkin sellaisen lausunnon kirjoittamaan, mutta saa nähdä voiko kirjoittaa. Sossu sanoi ettei tätä vammaislain pykälää voi kiertää edes harkinnanvaraisella toimeentulotuella.

Toisen palkkatulojen lasku 66%:tiin on vaan meille aika iso lovi tuloihin kun ylimääräistä ei ole. Hieno homma jos jollain sellaiseen vastaavassa tilanteessa on varaa. Meillä on varmaan suht iso lainan lyhennys tuloihin nähden kun jouduin vaihtamaan työpaikkaa hieman huonommalle palkalle terveyssyistä. Kuten sanottu toimeen kuitenkin ollaan tultu kun nuukasti on eletty.

Tota lainojen koroille laittoa alan kuitenkin selvitellä.
 
Periaatteessa työntantaja ei voi kieltäytyä vuorotteluvapaasta, mutta sen ajankohdan se voi määritellä.
Oma mieheni hoiti esikoistamme kotona vuoden vuorotteluvapaalla. Se sai käteen 50% siitä, mitä sai palkkatöissä käteen. Eli esim. ennen sai käteen n.1400, niin vuorotteluvapaalla sai 700 käteen. Hyvin me pärjättiin mun palkalla. Nyt olen kotihoidon tuella itse ja mies palkkatöissä. Ja tosiaan viimeinen 12kk täytyy olla ollut työnantajan palveluksessa ja muistaakseni kokonaisuudessa työelämässä 10v, että voi jäädä.
 
Kotihoidon käynnit ei meille riitä vaan jonkun on oltava paikalla koko ajan. Suihkussa olen pikaiseen kotona ollessa käynyt, silloinkin pikkuveli juoksee sanomaan jos kipu alkaa (asentoa vaihdettava samantien ja siihen tarvitsee apua). Jatkuvaa kotihoitoa (työpäivän ajan) ei kaupungilla ole tarjolla paitsi henkilökohtaiset avustajat ja siihen taas on tuo pykälä esteenä.
 
[QUOTE="abc";24593164]Periaatteessa työntantaja ei voi kieltäytyä vuorotteluvapaasta, mutta sen ajankohdan se voi määritellä.
Oma mieheni hoiti esikoistamme kotona vuoden vuorotteluvapaalla. Se sai käteen 50% siitä, mitä sai palkkatöissä käteen. Eli esim. ennen sai käteen n.1400, niin vuorotteluvapaalla sai 700 käteen. Hyvin me pärjättiin mun palkalla. Nyt olen kotihoidon tuella itse ja mies palkkatöissä. Ja tosiaan viimeinen 12kk täytyy olla ollut työnantajan palveluksessa ja muistaakseni kokonaisuudessa työelämässä 10v, että voi jäädä.[/QUOTE]

Työnantaja saa ihan täysin kieltäytyä vuorotteluvapaasta! Ei vuorotteluvapaa ole mikään subjektiivinen oikeus eikä työnantajan tarvitse perustellakaan kieltäytymistään.

Olin itse vuoden vuorotteluvapaalla, ja vaikken nyt osaa tähän lukuja heittää, niin kyllä se korvaus on alle puolet normaalista tulosta, vähän tietysti riippuu palkan rakenteesta, se kun on erilainen eri töissä. Vuorottelukorvaus on jokin prosentti (60%?70%?) ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta, eli selkeästi pienempi kuin työttömyyskorvaus eikä todellakaan sama.

Millä paikkakunnalla asutte? Jos asutte tällaisella työttömyyspaikkakunnalla kuin minä, voitte hyvinkin löytää ihmisen, joka voisi tehdä teille töitä hyvin pienellä palkalla. Jos asutte pk-seudulla, ongelma on pahempi, ellei teillä ole tarjota avustajalle huonetta. Jos tilaa on, voisitte palkata au-pair-tyyliin jonkun?
 
eikö ppivelvolliselle oo velvollisuutta järjesää koulunkäyntiä esim jossain erityiskoulussa, vai onko kotikoulu tosiaan ainut vaihtoehto?
onko teillä auto?
tiedän että et halua kuulla tätä mutta myykää talo ja muuttakaa halvempaan omistusasntoon
 
Haluan tässä nyt vielä painottaa, että minusta on hienoa, että valtio tarjoaa edes joitain apuja tälläiseen tilanteeseen. Huonomminkin voisi olla.
Ja onneksi tytöllä on edes se vapaa-ajan vakuutus, että ehkä saadaan korvauksia sairaala ja lääkekuluihin.

Eihän se kenenkään muun syy ole, että näin tiukille ollaan talous vedetty. Ei vaan millään osattu arvata, että näin voisi yhtäkkiä käydä. Ja sitä juuri tässä pohdinkin, että kyllä tälläiseen vissiin vaan täytyisi osata arvata.

Olen toki haaveillut vuorotteluvapaasta jossain vaiheessa, samoin mieheni, mutta kyllä se vaatisi ensin vähän velkojen pois maksua ja säästöä jotta voi jäädä vapaalle. Säästöt eivät tosiaan nyt lähi aikoina ole onnistuneet.
 
au pair vois olla hyvä vaihtoehto! sehän voi olla ihan suomalainenkin, jos ette ulkomaalaista halua. hän tarvii vaan oman huoneen ja taskurahaa n. 200-300 eur kuussa.
 
Pk-seudulla asutaan. Ylimääräistä tilaa ei au-paireille ole.
Vuosi ollaan tässä kodissa asuttu, ei olisi kovin kannattavaa myydä. Ennen kun asuttiin vuokralla, maksettiin enemmän vuokraa kun nyt asuntolainaa.

Tyttö ei voi mennä minkäänlaiseen kouluun koska ei voi istua pyörätuolissa kuin muutamia minuutteja kerrallaan, muuten makaa.
 
Ja onko teillä oma asunto? Jos ette ole naimisissa ja ei ole omaa kämppää, mies muuttaa pois asunnostanne ja laittaa kirjat muualle, mutta asuu pimeästi siellä. Sä jäät pois töistä ja saa sossusta rahaa.
 
Mitä tahansa päätätte, miten selviytyä vaikeasta tilanteesta, niin antakaa lapsen tuntea olevansa tärkeä ja arvokas, ei taakka! Uskon että tämän teettekin, mutta silti teki mieli sanoa vielä, mielen voimakin paranemisessa on olemassa! Että jaksaa uskoa elämään ja tuntea olevansa arvokas. Siksi en mitään väjöä palkkaisi hänen seurakseen, koska hänellä on varmasti nyt raskasta. Joku joka ymmärtää ja jonka kanssa tulee toimeen. Voihan olla että äidin kannattaa ´käydä töissä oman jaksamisen takia, ja luulisi että jostain järjestyisi jotain. Kysele sosiaalitoimistosta, seurakunnalta, laita sähköposteja vaikka. Mutta silti ei sinun tarvitse vastaanottaa ketä tahansa epäluotettavaa laitapuolen kulkijaa tytön luokse. Paljon jaksamista teidän perheelle.
 
Voisitko tehdä itse osittaista työviikkoa ja sumplia työvuorot miehen vapaa/ilta/yövuoroiksi? Päällekkäiset työvuorot lasta hoitaisi esim. MLL:n hoitaja ja saisitte hoitomaksuista vielä kotitalousvähennyksen? Ja lainasta maksaisitte vain korot. Kelalle kannattaa laittaa hakemus vaikkei välttämättä tukea saisikaan, aina voi yllättyä iloisesti.
 
Tilanteen ja lapsen sairastumisen aiheuttama stressi varmaan saa aikaan sen että tilanne tuntuu sinusta mahdottomammalta ratkaista kuin oikeasti on. Tässä oma yksinkertainen ratkaisuehdotus asiaan:

1. Ihan ensimmäisenä marssi pankkiin ja pyydä lainanlyhennys pelkille koroille tästä hetkestä alkaen siihen asti kunnes lapsi palaa takaisin kouluun.

Lainan lyhennyksissä pelkkiä korkoja maksamalla säästyy pitkä penni! Korot ovat huomattavasti pienempi määrä euroja kuin lainan koko kuukausierä, tulet hämmästymään. Meillä tiukassa rahatilanteessa teimme näin eikä ollut edes lähellekään samanlainen pakkotilanne kuin teillä. Selitä tilanne pankissa avoimesti, pankki kyllä ymmärtää ja heillä on suurimpana intressinä että pystytte maksamaan lainanne ylipäätään takaisin, joten kyllä onnistuu. Pyydä että saatte maksaa lainastanne (myös muista mahdollisista lainoista, joustoluotoista, ym.) pelkät korot siihen asti että lapsi palaa takaisin kouluun.

2. Vie vakuutusyhtiöön kopiot kaikista sairaala-, lääke-, ym. laskuista, kertovat kyllä mitkä korvataan. Myös jatkossa tulevat vastaavat laskut voi viedä. Neuvovat ja ohjeistavat sitten miten tulee jatkossa toimia.

3. Pyydä päästä sairaalan sosiaalityöntekijän tai vastaavan yhteyshenkilön puheille ja pyydä apua kotihoidon järjestämisessä.

Vaikka lapsen hoito sairaalassa olisi jo päättynyt, sairaalasta voi kysyä tällaista apua. Sairaalalle tämä on arkipäivää, potilaalle taas uusi tilanne, joten sairaalassa ovat tottuneet vastaamaan näihin kysymyksiin ja joku yhteyshenkilö tähän löytyy, joka osaa kertoa sinulle sopivia kotihoidontuottaja-tahoja, tai jos sosiaalityöntekijää ei sairaalasta saa kiinni, heidän on ainakin neuvottava mitä kautta asiaa voi lähteä edistämään (yhteystiedot tai edes tahojen nimiä).

Selvitä miten kotihoito järjestyy, jäätkö itse kotiin vai saatteko hoitajan kotiin hoitamaan lasta. Jos jäät kotiin, kysy nyt ihmeessä työnantajalta miten menetellään. Yleensä työnantajakin joustaa, lyhimmilläänhän tuossa oli kyse vain 2kk pituisesta ajasta, pidemmilläänkään ei koko loppu työurasta. Näissä on paljon joustomahdollisuuksia. Jos asia ei työnantajan kautta jostain syystä järjesty ja sinun pitää jättäytyä työttömäksi, niin kuulutko johonkin työntekijöiden liittoon, sen kautta saa suurempaa työttömyyskorvausta. Tavallinen työttömyyskorvauskin hyvin tod.näk. riittää, tai sitten tuo 66% tuloista eri tukien kautta, koska kun asuntolainasta maksetaan pelkästään korkoja, se tekee tuntuvan pienennyksen menoihin. :)

4. Mene Kelaan, esitä siellä tilanteesi kun kaikki edelliset kohdat ovat selvillä, niin Kela myöntää sitten ne tuet jotka teille kuuluvat.

Ota Kelaan mukaan kaikki aiemmin saamasi, tapaukseen liittyvät paperit. Kelan ihminen on asiantuntija, joka on tottunut käsittelemään tällaisia asioita, joten ne ovat hänelle arkipäivää ja hän osaa, ja hänen pitää, kertoa mitä tukia teidän perheen kuuluu tässä tilanteessa hakea. Tai voit soittaa Kelan puhelinpalveluun ja pyytää yhdistämään sairaus/kotihoidon asiantuntijalle, joka kertoo vastaavat asiat ja neuvoo mitkä lomakkeet täytetään jotta saat Kelalta tuet, usein myös lähettävät postitse tarvittavia lomakkeita suoraan kotiin. Käsittääkseni Kelalta voi myös varata ajan sopivalle asiantuntijalle.

5. Soita lopuksi oman kuntasi sosiaalitoimistoon (sossuun), esitä taas tilanteesi. Kertovat miten toimia ja mitä papereita heille tulee lähettää, jotta voivat tehdä päätöksen sinulle myönnettävistä lisäavustuksista.

Kun nämä asiat on tehty ja selvillä, voi hyvin perustein soittaa seurakunnan Diakonialaitokselle, tms. josta osaavat sitten tietojesi ja papereidesi perusteella kertoa, mitä lisäavustusta heidän kauttaan voidaan vielä järjestää.

Lisäksi on vielä MLL eli Mannerheimin lastensuojeluliitto ja lukuisat muut tahot, joista todennäköisesti voi järjestyä lisäapua. Googlaa "tukea pitkäaikaissairaan lapsen perheelle", "apua lapsen kotihoitoon", ym.

Netistä kannttaa myös googlata tuota sairautta ja katsoa eri linkkien kautta, onko olemassa jotain vastaavia tukiryhmiä joiden kautta selviää miten muut vastaavassa tilanteessa ovat toimineet, tai ainakin löytyy jotain keskustelua ja tietoa tuon sairauden läpikäyneistä ja vastaavan tilanteen kohdanneista. Tai googlaa "pitkäaikaissairaan lapsen hoito kotona", tms.

Toivottavasti tästä on jotain apua. Voimahaleja ja tsemppiä sinulle! :) Kaikki järjestyy kyllä, niin se aina lopulta tapahtuu. Tässä kohtaa vaaditaan vain vähän järjestelyitä, mutta ennen kuin huomaatkaan koko asia on onnellisesti takana päin ja te kaikki yhtä kokemusta vahvempia.
 
Itselläni on crps I- tyyppi todetu muutama vuosi sitten ja ainakin minulle yksi maan johtavista sairauteen perehtyneistä lääkäreistä sanoi koska sairaus on sen verran harvinainen eikä tutkimustietoa paljoakaan siitä ole, niin on mahdotonta sanoa kestääkö sairaus loppu elämän.
Eli siihen on kuulema varauduttava.
 
[QUOTE="Äiskä";24593311]Pk-seudulla asutaan. Ylimääräistä tilaa ei au-paireille ole.
Vuosi ollaan tässä kodissa asuttu, ei olisi kovin kannattavaa myydä. Ennen kun asuttiin vuokralla, maksettiin enemmän vuokraa kun nyt asuntolainaa.

Tyttö ei voi mennä minkäänlaiseen kouluun koska ei voi istua pyörätuolissa kuin muutamia minuutteja kerrallaan, muuten makaa.[/QUOTE]

Sairaalakoulu?
 

Yhteistyössä