Minun lapseni on kiusannut muita. Kyllä se on kamalaa. Nöyryyttävää ja masentavaa, kyllä siinä välillä on ollut tosi tiukoilla. Meillä on monta lasta, joista vain yksi on kiusannut, se vähän antaa itsetuntoa äitinä. Mutta kun on poika, joka on vilkas ja impulsiivinen, ja tunteiden hallinta heikkoa, niin niitä tilanteita on kamalan vaikea hallita kotoa käsin.
Perheneuvolassa olemme käyneet, olemme käyttäneet kaikkia mahdollisia laillisia kurinpitokeinoja, pitäneet yhteyttä kiusattujen vanhempiin ja tutustuneet kiusattuihin lapsiin, opettajilta olemme pyytäneet päivittäistä palautetta koulupäivän sujumisesta. Kaikki kiva elämästä on karsittu, ja pitkiksi ajoiksi, jos kiusaamista on tullut. Paljon olemme yrittäneet, ja aika harvassa kiusaamistilanteet ovat. Silti isokokoisesta ja riehakkaasta pojasta silloin tällöin tulee valitusta.
Kun se kiusaamisen lopettaminen on niin älyttömän helppoa, niin kertokaa niitä vinkkejä! Poika on ihan kiva ja tottelevainen, mutta ryhmätilanteissa mopo karkaa käsistä.