Jos olisi pakko valita:olisiko lapsesi kiusaaja vai kiusattu?

[Kowalski]

ei ja ei. paljon huonommat lähtökohdat kiusaajilla on, ok - ne voi pärjätä jotenkin, mutta menestyjiä niistä ei koskaan tule. Aina on taustalla se paha, minkä joskus on tehnyt toiselle- vaikkei itse sitä ole ymmärtänytkään

Eli jos on lapsena ymmärtämätön ja ajattelematon, on loppuelämä pilalla? En minä usko siihen. Ja tietämäni tapauksetkaan eivät tue tuota teoriaa ollenkaan.
Jos entinen kiusaaja on menestynyt opinnoissaan ja urallaan, perustanut perheen ja elää onnellisena, niin tuskin hänen sisintään kalvaa mikään mitä hän ehkä teki joskus ala-asteella.
Ihka oikeat sadistit on asia erikseen.

 

[helen]

no-- usein huonot tai välittämättömät olosuhteet johtaa kiusaamiseen--- aina siihen on joku syy. Ei lapset toki ole ymmärtämättömiä, mutta-- jatkuva lapsen tukeminen omassa minuudessa auttaa ymmärämään erilaisuutta ja tukemaan omaa ajattelua--- kiusaamista ei synny.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

ei ja ei. paljon huonommat lähtökohdat kiusaajilla on, ok - ne voi pärjätä jotenkin, mutta menestyjiä niistä ei koskaan tule. Aina on taustalla se paha, minkä joskus on tehnyt toiselle- vaikkei itse sitä ole ymmärtänytkään

Miten niin muka, kiusaajalla huonommat lähtökohdat?! Höpöhöpö...

 

[Chala]

tosi pelottavaa..jos kukaan edes valitsee KIUSAAJAN, siksi niitä siis on.ei kiusatuksi tuleminen ole ollenkaan niin pelottavaa, jos lähellä tukea ja apua, mutta kuka auttaa kiusaajaa?? hänellä kuitenkin ongelmat jo niin syvällä...

Kuule, esikoista on kiusattu aika rankasti...ja ihan varmasti haluaisin hänen olevan kiusaaja, koska silloin voisin vaikuttaa, ja saada sen kiusaamisen loppumaan.

Ehkä ja ehket. Yhtä vaikeaa on saada loppumaan sae kiusaaminen ja kiusaaja on kuitenkin aina väärässä, vääristynyt ihminen. kiusautulla kuitenkin terveet lähtökohdat kehittyä, jos muuten elämä ok

Kiusattu on helposti siinä asemassa että psyyke tuhotaan ihan pohjamutiin ja niitä vaikutuksia ei todellakaan kumota kovin helposti.

Kiusaajalla on usein kotona asiat ok, menestyy koulussa ja harrastuksissa, kiusaaminen on vain kaveripiirille näyttämistä.

Kiusaaja on tottakai aina väärässä, mutta kyllä se kiusatun rooli säilyy pidempään ja tekee pahat jäljet pienen ihmisen mieleen. Pahimmillaan se tuhoaa loppuelämän. Miten sä voit vähätellä kiusatun roolin vakavuutta?

 

[Chala]

ei ja ei. paljon huonommat lähtökohdat kiusaajilla on, ok - ne voi pärjätä jotenkin, mutta menestyjiä niistä ei koskaan tule. Aina on taustalla se paha, minkä joskus on tehnyt toiselle- vaikkei itse sitä ole ymmärtänytkään

Muistan nähneeni ajankohtaisohjelman joskus asiasta. Tutkimuksia on tehty ainakin jenkkilässä useampiakin siitä miten kiusaajat menestyy elämässä ja yllättävän moni iso yritysjohtaja oli entinen koulukiusaaja.

 

[keppälerttu]

ei ja ei. paljon huonommat lähtökohdat kiusaajilla on, ok - ne voi pärjätä jotenkin, mutta menestyjiä niistä ei koskaan tule. Aina on taustalla se paha, minkä joskus on tehnyt toiselle- vaikkei itse sitä ole ymmärtänytkään

Muistan nähneeni ajankohtaisohjelman joskus asiasta. Tutkimuksia on tehty ainakin jenkkilässä useampiakin siitä miten kiusaajat menestyy elämässä ja yllättävän moni iso yritysjohtaja oli entinen koulukiusaaja.

no se on taas kiinni sit siitä mitä kukakin pitää menestymisenä..joku miljonääri joka on tallonut jalkoihinsa kaikki lähelle osuneet, ei ole mun mielestä menestynyt ihminen.

mä arvostan enemmän muita arvoja, ja opetan niitä myös lapsilleni,

 

[helen]

niinpä... pelottaa te äidit jotka millään lailla voitte ymmärää kiusaajia...

 

[Kotona Kirves Kädessä]

niinpä... pelottaa te äidit jotka millään lailla voitte ymmärää kiusaajia...

Joojoo... Ymmärtää voi aina yrittää, hyväksyminen onkin ihan eri asia.

 

[helen]

auttaa täytyy tottakai, katsoa peiliin ensin ja miettiä, auttaa no ehkä ymmärtääkin, sanoin väärin, mutta ei koskaan hyväksyä

 

[hivenenhullu]

vastauksista näkee totuuden, kiusaajien vanhemmat harvoin syyttävät itseään asiasta ja kuvittelevet että se loppuu sanomalla. eihän se nyt niin vakavaa kuitenkaan ole...

juu, täytyy myöntää et vähän kirpaisee lukea noita..kiusatun vanhemmat vaan kieltää lasta ja sit kaikki on ok..mut onko? se kiusattu on jo hajoitettu, ei se kieltäminen sitä enää paranna..

itse olen ollut koulukiusattu n.10v joten tiedän mitkä seuraukset sillä on, tiedän miten kauheaa se on joten jos mun lapsi kiusaa niin ei selviä millään puhuttelulla taikak viikon kotiarestilla.. mutta kun mulla on kokemusta kiusattuna olemisesta niin en koskaan ikinä halua omalle lapselleni sitä, en todella halua että oma lapseni seisoo juna-asemalla 6luokkalaisena ja mieti sen junan alle hyppäämistä kun ei enää kestä, aj että ainoa mikä estää hyppäämisen on lopulta häpeä ja pelko siitä lisäpettymyksestä minkä vanhemmille tuottaa.. eli ei, en halua että lapseni on kiusattu.. joskaan en myöskään kiusaajaa.. jälkimmäiselle voin kuitenkin tehdä jotain

 

[Cassyput]

niinpä... pelottaa te äidit jotka millään lailla voitte ymmärää kiusaajia...

Helpostikin voin ymmärtää, kun olen itsekin muita kiusannut. Taustalla oli mm. ahdistavat kotiolot, ja ihan puhdas päätös mielummin syödä kuin tulla syödyksi.

Ja kyllä, mä olen menestynyt elämässä. Henkisiä ongelmia on jonkin verran edelleen, mutta kellä ei olisi...

Disclaimer: En ole ylpeä, vaan häpeän. Otan teoistani täyden vastuun.

 

[helen]

itse kiusattu ja sittemmin kiusaaja, mutta lapsilleni pyrin luomaan niin kovan itsetunnon ja valmiudet kiusaajia vastaan, että pärjäävät, elämäsisältöä muuten, ettei tarvitsisi murehtia kaikkea

 

[TeylaEmmagan]

mä toisaalta ymmärrän tuon ajatuksen et kiusaajan äitinä olis helpompaa, mut oikeesti ootteko miettinyt kuin monen lapsen elämän se kiusaaja saattaa ehtiä pilaamaan ennenkuin sitä äiti huomaa..ja kun tässä vuosien varrella on tullut huomattua, et ei ne kaikki äidit huomaa vaikka niille suoraan siitä on sanottu, useammankin kerran..

Varmasti näin, mutta tälläisessä joko/tai valinta tilanteessa minä ainakin ajattelen ennemmin oman lapseni parasta ja kiusattuna koen, että lapseni kärsisi vähemmän kiusaajana. Minä en voisi laittaa kymmentä muuta lasta omani edelle, jos pitäisi valita toinen kahdesta pahasta.

mut ajatteletko sä sitä, et kun sulla varmasti on vahvoja vihan/inhon/halveksunnan tunteita niitä kiusaajia kohtaan, et miltä susta tuntuis jos joku pitäis sun lasta samanlaisena?

mä siis ihan mielenkiinnosta kyselen

Niin... Vaikeita kyselet.

Mutta se on kuitenkin mun lapsi, jota mä rakastan ehdoitta, joten muiden ajatuksilla ei ole varsinaisesti merkitystä.
Toki se tuntuisi pahalta, että mun lapseni olisi tehnyt jotain sellaista, joka saa jonkun todella halveksimaan häntä, mutta siitä huolimatta en ikinä tahtoisi lapseni joutuvan kiusatun asemaan, joten jos ainoa vaihtoehto olisi sitten olla kiusaaja... Niin...

 

[vieras]

tosi pelottavaa..jos kukaan edes valitsee KIUSAAJAN, siksi niitä siis on.ei kiusatuksi tuleminen ole ollenkaan niin pelottavaa, jos lähellä tukea ja apua, mutta kuka auttaa kiusaajaa?? hänellä kuitenkin ongelmat jo niin syvällä...

Kuule, esikoista on kiusattu aika rankasti...ja ihan varmasti haluaisin hänen olevan kiusaaja, koska silloin voisin vaikuttaa, ja saada sen kiusaamisen loppumaan.

:hug:

mä olen kanssa kokenut erittäin julmaa kouluiusaamista (johon on pahimmillaan liittynyt seksuaalista ahdistelua/väkivaltaa) ja SILTI mieluummin ottaisin sen kiusatun kuin kiusaajan lapseksi.

 

[Madicken04]

ei ja ei. paljon huonommat lähtökohdat kiusaajilla on, ok - ne voi pärjätä jotenkin, mutta menestyjiä niistä ei koskaan tule. Aina on taustalla se paha, minkä joskus on tehnyt toiselle- vaikkei itse sitä ole ymmärtänytkään

Eli jos on lapsena ymmärtämätön ja ajattelematon, on loppuelämä pilalla? En minä usko siihen. Ja tietämäni tapauksetkaan eivät tue tuota teoriaa ollenkaan.
Jos entinen kiusaaja on menestynyt opinnoissaan ja urallaan, perustanut perheen ja elää onnellisena, niin tuskin hänen sisintään kalvaa mikään mitä hän ehkä teki joskus ala-asteella.
Ihka oikeat sadistit on asia erikseen.

Samaa mieltä. Uskon vahvasti että ne kiusaamisen jäljet seuraavat vahvempina kiusattua kuin kiusaajaa.

Kiusaaminen itsessään voi olla ihan oman paikan etsimistäkin lapsuuden heikkoina hetkinä, mahdollisuus lyöttäytyä kiusaajan kaveriksi ja saada siinä turvattua oma asema. Ei sen edes tarvi lähteä sen suuremmasta kiusaamishalusta ja se voi hyvin korjaantua ihan vain iän myötä.

Enkä sano että missään tapauksessa haluaisin lapsestani kiusaajaa, mutta jos näistä kahdesta pistäisi valita niin mielummin sitten niin. Vaikka omalla kohdallani todennäköisyys kallistuukin (ikävä kyllä ) sille suunnalle että lapsistani tulee kiusattuja.

 

[Chala]

niinpä... pelottaa te äidit jotka millään lailla voitte ymmärää kiusaajia...

Ei sillä ole mitään tekemistä minkään kanssa ymmärtääkö mistä kiusaaminen saattaa johtua. Se on ihan vain realismia. Musta on paljon huolestuttavampaa että sä vähättelet kiusatun roolia, miten ihmeessä sä et voi ymmärtää miten vakava paikka se on?

 

[Chala]

ei ja ei. paljon huonommat lähtökohdat kiusaajilla on, ok - ne voi pärjätä jotenkin, mutta menestyjiä niistä ei koskaan tule. Aina on taustalla se paha, minkä joskus on tehnyt toiselle- vaikkei itse sitä ole ymmärtänytkään

Muistan nähneeni ajankohtaisohjelman joskus asiasta. Tutkimuksia on tehty ainakin jenkkilässä useampiakin siitä miten kiusaajat menestyy elämässä ja yllättävän moni iso yritysjohtaja oli entinen koulukiusaaja.

no se on taas kiinni sit siitä mitä kukakin pitää menestymisenä..joku miljonääri joka on tallonut jalkoihinsa kaikki lähelle osuneet, ei ole mun mielestä menestynyt ihminen.

mä arvostan enemmän muita arvoja, ja opetan niitä myös lapsilleni,

Se on ihan ihmisestä kiinni mitä pitää menestymisenä, heitin esimerkin koska monet tuntuvat mieltävän menestymiseksi juurikin yhteiskunnan silmissä hyvin pärjäämisen. Ei järkevät pehmeät arvot omaava lempeä ihminen ole yhteiskunnan silmissä menestyvä ellei ole hyväpalkkaisessa duunissa arvostetussa asemassa

 

[keppälerttu]

niin ja lisään vielä, et tuon Sällin suurin ongelma siitä kiusatun roolista pois pääsemiseksi on ollut tähän asti se, et monen monta keskustelua ollaan käyty siitä kuinka sen pitäis päästä yli siitä asiasta et on joskus 1-2lk käyttäytynyt myös muita kohtaan huonosti.
Oli usein tappeluissa jne, ja kokee siitä nyt myöhemmin tapahtuneiden asioiden myötä syvää itseinhoa ja pettymystä.