?
??
Vieras
Niin, jos olisi pakko olla jomman kumman vanhempi, kumman olisit? Mieluummin tilanteessa että lastasi kiusataan vai että lapsesi on kiusaaja?
H
hivenenhullu
Vieras
mieluummin kiusaaja, koska tilanteeseen voisi puuttua, jotain voisi tehdä.. muuta kuin seurata avuttomana vierestä kun lapsen itsetunto ja elämänilo viedään...
kiusattu.
mä en haluais et mun lapsi ikinä, ikinä aiheuttais tuollaista kärsimystä kenellekkään, mitä se nyt itse on kokenut.
mä en haluais et mun lapsi ikinä, ikinä aiheuttais tuollaista kärsimystä kenellekkään, mitä se nyt itse on kokenut.
Olisin mielummin kiusatun lapsen vanhempi. Tuntisin valtavaa syyllisyyttä ja epäonnistumista kasvattajana, jos olisin kiusaajan äiti.
Alkuperäinen kirjoittaja Cosmopolitan:
Mä kärsisin silti mielummin itse ne syyllisyydentuskat kuin sälyttäisin ne lapselle. Kiusatun asema voi pahimmassa tapauksessa johtaa niinkin radikaaleihin tekoihin kuin itsemurha tai koulusurmat. Saa siinä varmasti vanhempi yhtälailla itseään syyttää ja syyllistää
M
mii
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Itseasiassa kiusaaja ei kärsi eikä pelkää vaan saa positiivista palautetta ja tyydytystä kiusaamisesta.
Kiusattu, koska kiusaajalla ei ole myötätuntoa. Myötätunto auttaa ymmärtämään enemmän elämää. Tulee itselleenkin parempi olo, kun ei tarvitse olla asioista katkera.
M
mii
Vieras
Ennenkin olen vastannut tähän ja olen edelleen samaa mieltä.
Se KIUSAAJA. :ashamed:
Itse koulukiusaamisen uhrina olleena voin sanoa, että hirveät traumat siitä tulee, kun koulussa kiusataan. :kieh:
Se KIUSAAJA. :ashamed:
Itse koulukiusaamisen uhrina olleena voin sanoa, että hirveät traumat siitä tulee, kun koulussa kiusataan. :kieh:
I
itse kiusattu
Vieras
Kiusaaja, saisin puhuttua lopettamaan touhun. Kiusattu ei toivu arvistaan koskaan, ei puhumallakaan.
S
Saraldo
Vieras
P
pii
Vieras
Mieluummin kiusattu.
Silloin voisin edes taistella viimeiseen hengenvetoon lapseni ja oikeuden puolesta. Jos lapseni olisi kiusaaja, murtuisin varmaan syyllisyyteen - miten minun kasvattamani ihminen voi pilata toisten loppuelämän?
Silloin voisin edes taistella viimeiseen hengenvetoon lapseni ja oikeuden puolesta. Jos lapseni olisi kiusaaja, murtuisin varmaan syyllisyyteen - miten minun kasvattamani ihminen voi pilata toisten loppuelämän?
mä toisaalta ymmärrän tuon ajatuksen et kiusaajan äitinä olis helpompaa, mut oikeesti ootteko miettinyt kuin monen lapsen elämän se kiusaaja saattaa ehtiä pilaamaan ennenkuin sitä äiti huomaa..ja kun tässä vuosien varrella on tullut huomattua, et ei ne kaikki äidit huomaa vaikka niille suoraan siitä on sanottu, useammankin kerran..
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
Varmasti näin, mutta tälläisessä joko/tai valinta tilanteessa minä ainakin ajattelen ennemmin oman lapseni parasta ja kiusattuna koen, että lapseni kärsisi vähemmän kiusaajana. Minä en voisi laittaa kymmentä muuta lasta omani edelle, jos pitäisi valita toinen kahdesta pahasta.
X
xy
Vieras
vastauksista näkee totuuden, kiusaajien vanhemmat harvoin syyttävät itseään asiasta ja kuvittelevet että se loppuu sanomalla. eihän se nyt niin vakavaa kuitenkaan ole...
Alkuperäinen kirjoittaja TeylaEmmagan:
mut ajatteletko sä sitä, et kun sulla varmasti on vahvoja vihan/inhon/halveksunnan tunteita niitä kiusaajia kohtaan, et miltä susta tuntuis jos joku pitäis sun lasta samanlaisena?
mä siis ihan mielenkiinnosta kyselen
Alkuperäinen kirjoittaja xy:
juu, täytyy myöntää et vähän kirpaisee lukea noita..kiusatun vanhemmat vaan kieltää lasta ja sit kaikki on ok..mut onko? se kiusattu on jo hajoitettu, ei se kieltäminen sitä enää paranna..
Jaa-a. Toki kiusattu saa kaikki sympatiani puoleensa, miutta siltikin sanoisin kiusaaja. Ihan jo siitä syystä että silloin riittäisi kun saisi taottua järkeä sen oman muksun päähän, joskus jo ihan ikä ja kaveripiiri voivat tuoda muutosta tuohon käytökseen.
Jos taas on kiusattu niin minunhan pitäisi muuttaa yhtäkkiä ehkä useamman kymmenen vieraan lapsen käytöstä, vaikkei minulla edes olisi mitään oikeutta puuttua heidän kasvatukseensa ja siinä perässä korjailla niitä jälkiä mitä kiusamainen on omaan lapseeni jättänyt.
Jos taas on kiusattu niin minunhan pitäisi muuttaa yhtäkkiä ehkä useamman kymmenen vieraan lapsen käytöstä, vaikkei minulla edes olisi mitään oikeutta puuttua heidän kasvatukseensa ja siinä perässä korjailla niitä jälkiä mitä kiusamainen on omaan lapseeni jättänyt.
Alkuperäinen kirjoittaja xy:
Monien kiusaajien vanhemmat varmasti ajattelevat noin, vielä useammat eivät vain halua uskoa että oma lapsi muka voisi tehdä jotain ilkeää. "Eihän se meidän pikku Petteri, sitä on varmasti ärsytetty että se on vetänyt turpaan tota Tomppaa.."
Silti lapsen kannalta ajattelen erittäin itsekkäästi että kiusaajan asema on monella tapaa helpompi kuin kiusatun ja kiusattu kantaa elinikäiset arvet sisällään, pahimmassa tapauksessa se tosiaan syö koko elämänhalun. Kuinka monelle kiusaajalle käy samoin?
Toivon ettei mun lapset joudu kumpaankaan asemaan, mutta jos kahdesta pahasta olisi pakko valita niin mielummin se minkä takia lapsi ei halua itse päiviään päättää. Mä otan mielummin vanhempana sen kamalan syyllisyyden kuin avuttomuuden kun ei pysty tilannetta ja lapsen oloa parantamaan :'(
T
tota
Vieras
Tämä on aika älytön kysymys, ei kukaan normaalijärkinen halua kumpaakaan. Kärjistäen, kuin kysyisit, haluaisitko että lapsesi olisi tappaja vai tapettu.
