Haluatko kysyä romanikulttuurista?

Onko muuten romaninaisilla keskimääräistä enemmän yliluonnollisia/näkijän lahjoja; jonkunlainen mielikuva on, että vanhat romaninaiset lukevat korteista tulevaisuuden...? Vai onko tää jostain elokuvasta?

 

Miksi romaneita ei juuri näy kouluissa tai töissä peruskoulun jälkeen? Millainen ajatusmaailma on noinkin laajan ja yhden tietyn ihmisryhmän vapaavalintaisen työttömyyden taustalla?

Ennakkoluulot ja nurjamielisyys romaneita kohtaan johtuu omien huomioideni mukaan lähinnä siitä, että heitä ei juuri töissä näy. Kukaan ei halua elättää siipeilijöitä, joten veikkaisin asenteiden paranevan mikäli romanit alkaisivat panostaa lastensa koulutukseen.

 

Haluan! Kiitos siis jos viitsit ja ehdit vastata.

Pääsen nimittäin piakkoin töideni puolesta kohtaamaan paljonkin romaneita.
Kyseessä on siis lapsiin liittyvä työ ja minun pitäisi konsultoida lasten vanhempia, ja olla erään auktoriteetin edustaja. Ihan siis yhteistyöstä on kysymys, ei mistään kovistelusta.

a.) Olen nuorehko nainen. Miten lähestyisin romanimiehiä, lasten isiä siis? Onko jotain tabuja, millainen asema naisella on suhteessa mieheen? Kannattaisiko olla ensisijaisesti yhteydessä kuitenkin yleensä äiteihin?

b.) Miten saisin romanilapset innostumaan koulunkäynnistä? Minkälaisia näkemyksiä romanikulttuurissa on koulusta?


c.) Missä vaiheessa romaninuori alkaa itse päättää asioistaan? Onko jotain tiettyä "ikää", (esim. rippikouluikä) jonka jälkeen nuorta aletaan pitää autonomisempana ihmisenä?

Kaikki kiinnostaa mikä liittyy näihin aihepiireihin.

Minussakin on ripaus romaniverta, joka tposin näkyy vain hyvä rusketuksena kesäisin. Muinaisissa esi-isissäni on siis eräs romaninainen.

 

Vielä...

Ekaksi anteeksi nuo kirjoitusvirheet yläpuollella, olen vähän väsynyt pitkän työpäivän jälkeen.

Lueskelin ketjua lisää, tämä on aivan mahtava! Hienoa että jaksat vastailla.

Vielä yksi kysymys: Miten romanit suhtautuvat koskettamiseen? (Siis vieraan ihmisen.)

Ja sitten toteamus näistä varkaus-kommenteista. Kun olin kaupanalalla aikoinaan töissä, tuli johdolta viesti, että jos kansallispuvussa tullaan sisään, pitää kassan soittaa vartijalle. Enpä soittannut. (Kai tuommoinen on laitonkin määräys).

Mietin myös silloin, kun sitten jonkun hameen alta löytyi jotain tavaraa, että totta kai romanit jäävät valtaväestöä useammin KIINNI näpistyksistä tms. rikoksista kun vartijat ja poliisit luuhaavat jatkuvasti romanien kannoilla. Jos paikkakunnalla tapahtuu rikos, on helpompi kurvata läheisen romanitalon pihaan kuin vaikkapa vieressä asuvan keskituloisen valkolaisen pihaan.
Lisäksi tämä syrjäyTTÄMINEN ja rasismi varmasti vaikuttavat sosiaaliseen asemaan ja sitä kautta myös tilastoihin. Ja siltikin tutkimusten (muiden kuin poliisin kiinnisaamien) mukaan suurin näpistelijäryhmä ovat valkoiset, keskiluokkaiset ja keski-ikäiset naiset. Haluaisimpa nähdä sen kun vartija "varjostaisi" yhtä tiiviisti Volvolla pihaan kurvannutta Pradan jakkuun pukeutunutta 50-vuotiasta huvinäpistelijärouvaa kuin vaikkapa ostoksilla olevaa nuorta romaniparia.

 

Vieläkin...lisääs kysymyksiä vain syntyy päässäni.
tuohon a.) kohtaan lisäys: Tarkoitan sillä siis ihan konkreettisia tapoja. Jos esim. tapaan lapsen kummatkin vanhemmat, kumpaa tervehdin ensin? Onko tällaisilla asioilla merkitystä?

Olettavatko monet romanit valkolaisten toimivan suunnilleen samojen sääntöjen mukaan? Tuskinpa, mutta olisi kiva tietää, ettei aiheuta noloja tilanteita

Aloin jo muuten ymmärtää tuon "häpeilemisen". Yksi lapsi kiroili, peitti sitten silmänsä ja sanoi:
"Anteeksi. En mä oikeesti haluis pyytää, mutta kun on pakko."
Versiohan sekin häpeilemisestä.

 

Mietin myös silloin, kun sitten jonkun hameen alta löytyi jotain tavaraa, että totta kai romanit jäävät valtaväestöä useammin KIINNI näpistyksistä tms. rikoksista kun vartijat ja poliisit luuhaavat jatkuvasti romanien kannoilla.

Meinaat että kuka tahansa jää kiinni näpistyksestä jos sen perässä luuhaa koko ajan? Ei jää vaika vartija kävelisi vieressä koko ajan, jos ei ole mitään vienyt.

Tuo on yhtä naurettava asenne kuin se, että "kaikki mannet varastaa". Ei varasta. Mutta yhtä tyhmää on väittää etteikö noille vartijoiden asenteille olisi syynsä. Ihan sama syy kuin sille että tietynlaisten nuorisoporukoiden viivyskely rautapuolen spraymaaliosastolla pistää silmään.

Se on ikävää että lakia rikkova osa porukasta pilaa sen hyvin ja asiallisesti käyttäytyvän maineen. Se ei poista sitä tosiasiaa että osa rikkoo lakia. Tämä on mun nähdäkseni sen lakia rikkovan osan vika, ei poliisin tai vartijoiden.

 

Hei! Ensinnäkin suurkiitos koko tästä ketjusta, on ollut aivan äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa! Ja olen oppinut hirmuisesti, lähipiirissä ei oikein romaneita ole, niin omat kokemukset ja tiedot ovat olleet aika heppoisia. Ja todellakin ennakkoluulot hälvenee mitä enemmän ko. asiasta ja kulttuurista tietää!

Vaikka monta vastausta olenkin jo saanut, niin minua kiinnostaisi vielä romanien nimet. Usein teillä suositaan vähän pidempiä ja "hienompia" etunimiä, jotka mielestäni ovat erittäin kauniita. Osaatko sanoa, mistä tämä juontuu? Entä montako etunimeä yleensä annetaan? Onko kulttuurissanne ns. muotinimiä kuten valtaväestössä? Mitkä ovat nyt suosittuja? Kiitos jo etukäteen!

 

Kiitos sinulle, Romanitar tyhjentävistä vastauksista! :flower: =)

Olen oppinut valtavasti uutta! Jopa tässä, mitä olet tähän ketjuun kirjoittanut, olisi varmasti aineksia kirjaksi tai ainakin omaksi blogiksi!

Todella kiinnostavaa oli lukea tuosta historiasta; sekin on ihan taatusti omiaan lisäämään vielä nykypäivänäkin näkyvää syrjäytymistä. Miksi koulussa ei opiskella romanien historiaa? Romanit kuitenkin ovat olennainen ja pysyvä osa väestöämme.

Hyvä kysymys. Yhteiskuntaopin tunneilla koulussa käsitellään romaneja osana Suomen vähemmistöjä, mutta käsittely on aika suppeaa, eikä siinäkään juuri romanien historiaan liittyvät asiat sinänsä nouse ylös. Ehkäpä vielä joskus..

 

Muihin kysymyksiin olenkin jo saanut tässä ketjussa vastauksen, mutta yksi ehkäpä huvittavakin kysymys on: Olen usein nähnyt sairaalassa ja terveyskeskuksessa vieraillessani, että siellä saattaa istua jopa kymmeniä romaneja odotusaulassa tms. Miksi koko perhe/suku tulee sairalaan, jos vain yksi on hoidettavana?

Sairasta, vaikka tämä ei olisikaan kuolemansairas, ei yleensä haluta jättää yksin eikä yksinäisyyteen. Silloin paikalle tulee niin monta ihmistä kuin vain mahdollista tukemaan tätä sairasta. Jos sairaalassaolo aika on pitkä, saattaa sairaalassa ihan yöpyäkin romaneita. Jotkut sairaalat on tälle antaneet myönnytyksen, mutta ellei sairaalassa jostain syystä voi yöpyä potilaan läheisyydessä, niin sitten yövytään jossain muualla ja tullaan seuraavana päivänä uudelleen tukemaan.

Jos on kyse jostain terveyskeskuskäynnistä, niin ei silloinkaan ole tavatonta, että porukkaa on potilaan lisäksi enemmän. Sairastunutta ei haluta jättää pelottaviin tilanteisiin, eikä aivan oman onnensa nojaan. Suku ja perhe on se, mihin romanit turvaavat myös sairauden iskiessä, ja sukua pidetään tärkeänä tukiverkkona myös tällaisissa tapauksissa.

Joskus tällä palstalla näin väittämän, että on häpeä, jos joku ei saavukaan sairaalaan katsomaan siellä olevaa romania. Pitääkö se paikkansa?

Heips.
Ei se sinänsä häpeä ole, mutta jotkut varmasti ajattelevat sen olevan huonoa käytöstä. Tietysti on tilanteita, jolloin on hankala lähteä katsomaan sairasta. Yleensä tuo ymmärretään, ja yleensä paikalle pääseekin ainakin nimenomaan ne lähimmät. Muut tulevat sitten jos pääsevät.

 

huutamaan äitiä parvekkeen alla viiden minuutin välein.Täällä ne karjuu aamukahdeksasta iltakymmeneen ja huutaa niinkuin henkee vietäis akan nimee parvekkeen alla ja akka huutaa parvekkeelta kun syötävä takasin.
Miksei ne kakarat saa mennä soittaan ovikelloa ja sanomaan asiansa karjumatta.
Tästä on kahden taloyhtiön toimesta valitettu useaan otteeseen,se huutaminen vaikka lasten ääniä onkin on todella häiritsevää.
Lisäksi perheessä on koira jonka hoito on sysätty alta kouluikäisille.Akka huutaa parvekkeelta kumpi vie roskapussin ja kumpi kusettaa koiran ja karjuu kun kumpikaan ei halua tehdä mitään.
Koiraa nostetaan hihnasta ilmaan niin ettei jalat yllä maahan ja se parka meinaa kuristua.
Onneksi kohta tulee talvi ja nuo pummit pysyy kämpässään.
Anteeksi syvä purkaus.

Jos naapurit viettää häiritsevää elämää, niin sitten valitusta vaan isännöitsijälle. Ennen pitkää lemput saavat, jos meno on vallatonta. Jos koiraa kohdellaan väärin, niin ilmoitus eläinsuojelun suuntaan.

 

Valittaako romaniteinien vanhemmat koskaan teinien pukeutumisesta? Jos vaikka teinityttö pukee sen mustan hameen kanssa jonkun nuorten hupparin niin tuleeko siitä sanomista? Ainakin joskus olen nähnyt nuoria tyttöjä joilla on joku tavallinen paita mustan hameen kaverina.

Onko tällaisia samanlaisia näkemyseroja romaniteinien ja vanhempien välillä, niinku meidän valkolaisten vanhemmat tapaavat valittaa lävistyksistä, minihameista tai liian avonaisista kaula-aukoista tai roikkuvista housuista.

Miten kaikilla romaninaisilla on niin upeat hiukset? Kulkeeko se geeni rodussa vai onko teillä jotain omia salaisia konsteja?

 

Mua hävettää myöntää, mutta romanit hermostuttavat minua :ashamed:

Ärsyttää, kun tahtoisin olla ennakkoluuloton ja osata kohdella heitä kuten muitakin, mutta se on kovin vaikeaa. Romanimiehet varsinkin ovat kovin pelottavan tuntuisia, vaikka eivät tekisi muuta kuin seisoisivat kaupan jonossa edessäni. Naisia taas harvoin näkee missään ilman miehiä, joten tutustu siinä sitten toiseen kulttuuriin... Joten kiitos tästä ketjusta!

Yksi typerimpiä hetkiä elämässäni romaneihin liittyen oli se kerta, kun olin bensa-asemalla, olin juuri maksanut kortilla ja menossa ottamaan bensiiniä. Takanani oli romanimies, ja pidin ihan hirmuista kiirettä sen bensani kanssa, sillä olin ihan varma, että hän painaa mittarinvaihtonappia ja tankkaa oman autonsa bensallani. Hemmetti, kun nolotti, kun hän kaikessa rauhassa maksoi automaattiin, käveli autolleen, tankkasi ja ajoi pois. Meikäläinen punoitti kuin hillonuija, kun tajusin, että jos takanani olisi ollut kuka tahansa muu, ei olisi tullut mieleenkään, että hän olisi voinut pölliä bensani... :ashamed: Tulipa taas huomattua, kuinka suvaitsevainen oikeastaan osaan ollakaan

Hei.
Minusta on ihan ymmärrettävää, että jollei ole ketään romanituttua, niin sitä helposti on kaikenlaisia ajatuksia ja romanit saattaa ihan tuntua hermostuttavilta tai pelottaviltakin. Varmastikaan monen ajatuksia ei vähennä tiettyjen tapausten käyttäytyminen. Eikä myöskään se, jos jollakulla on henkilökohtaisesti takana jotain todella ikäviä kokemuksia... Mutta sinä ainakin tiedostat omat ajatuksesi, ei noissa minusta ole mitään hävettävää...

Monet sanoo, että romanit on vaikeasti lähestyttäviä. Varmasti se onkin totta. Ehkä on helpompi lähestyä, mikäli on töissä tai opiskelee samassa paikassa kuin joku romaniväestön edustaja, mutta jossain toreilla ja turuilla ei välttämättä tulisi mieleenkään mennä juttelemaan täysin tuntemattomille ihmisille.

Toivoisin, että tapaisin joskus nimenomaan niitä ihmisiä, joilla ei ole oikeasti juuri minkäännäköistä kosketusta romaniväestöön. Siinä voisi avautua helposti yksi sun toinen asia, ja ainakin henkilöllä olisi edes yksi positiivisempi kokemus romaneihin liittyen.

 

Mulla on kyllä semmoinen tunne, että romanien työttömyys johtuu luultua vähemmässä määrin laiskuudesta ja suurempi osa siitä, ettei monikaan huoli romania töihin. Ja lopulta tuloksettomaan työnhakuun tympääntynyt romani heittää hanskat tiskiin. Sitten jo päästäänkin taas haukkumaan heitä työn vieroksunnasta jne. Tilanne ei ole reilu.

Mitä taas varasteluun tulee, kurja kuulla, että sitä jopa opetetaan joidenkin perheiden lapsille Toisaalta tuntuu siltä, että jos koko ikäni joku kyttäisi tekemisiäni ja olettaisi minun varastavan kohta jotakin, tulisi kiusaus ottaakin jotakin. Ihan vain siksi, kun on syyttä epäilty...

 

Suostutko helposti jos miehellä on mersu?

 

Valittaako romaniteinien vanhemmat koskaan teinien pukeutumisesta? Jos vaikka teinityttö pukee sen mustan hameen kanssa jonkun nuorten hupparin niin tuleeko siitä sanomista? Ainakin joskus olen nähnyt nuoria tyttöjä joilla on joku tavallinen paita mustan hameen kaverina.

Mä olen nähnyt yläasteikäisten romanityttöjen kaivavan farkut repustaan koululle tullessaan. Koulumatkalla yllä oli yksinkertainen, musta hame. Iltapäivällä farkut pakattiin taas kasseihin ja vedettiin hame ylle kotiin lähtöä varten. Tiedä sitten, onko yleistäkin?

 

Ensin kiitän minäkin upeasta ketjusta. Ala-asteella kaverinani oli romanityttö ja nyt sain selityksen monelle asialle jota silloin hieman ihmettelin, mutta en kuitenkaan kysellyt mm. hiuksista, koruista ja keskuteluista kuukautisista ja "naiseksi" kasvamisesta.

Juttelin miehelle tästä ketjusta ja hän kertoi kuulleensa, että romanit jotenkin tuhoaisivat kuolleen sukulaisen kuvia yms. Onko mitään perää?
Entäs sitten, jos kohdalle sattuu keskenmeno, kohtukuolema tai vauva kuolee tuona "epäpuhtaana" aikana, niin saako siitä puhua ja saako miten tukea esim. omilta vanhemmilta?

Hei.
Yleensä vainajan kuvia ei tuhota, mutta ne säilytetään sitten hieman arvokkaamalla paikalla, kuin muut kuvat. Vaikka sitten kuvat ei kaikki olisi seinälläkään. Vainajan omaisuus kuitenkin aika pitkälle tuhotaan. Esimerkiksi kuolleen vaatteita tai muuta omaisuutta ei oteta itselle. Ne saatetaan lahjoittaa johonkin lähetyskirpputorille tms., mutta omaan käyttöön ei oteta. Jos vainajalta on jäänyt koruja, joita hän ei ole varsinaisesti antanut ennen kuolemaansa kellekään, niin ne säilytetään, mutta niitä ei käytetä. Jos vainaja taas on antanut eläessään jollekin jotain omaansa, niin se pidetään yleensä muistona mutta tätä vainajalta jäänyttä muistoa kohdellaan kunnioittavasti.

Valokuviin liittyen sanoisin vielä, että vanhempien ihmisten valokuvien ja vainaiden valokuvien edessä myös käyttäydytään kunnioittavasti. Siis jos kuvat on seinällä tai muuten esillä. Kuvat käännetään pois päin, tai laitetaan pois, jos esim. riisuunnutaan tai tehdään muuta sellaista, mitä näiden ihmisten eläessään ei olisi ollut soveliasta nähdä. Tuntuu ehkä hassulta, että valokuvienkin kautta tällä tavoin häpeillään ja kunnioitetaan.

Keskenmenosta ei mennä kertomaan omille vanhemmille, mutta usein asia tulee kuitenkin heille esille jonkun muun tahon kautta. Vanhemmat on siis yleensä tietoisia tapahtuneista asioista, ja koettavat sanattomasti olla tukena. Yhteyttä pidetään aktiivisemmin. Jos vanhemmat itse alkavat puhua tällaisista asioista, voi niihin tietysti vastata, kunhan osaa tehdä sen oikein. Itse ei keskustelua kuitenkaan aloiteta. Useimmiten vanhemmat eivät ala näistä asioista puhua, mutta sellaisiakin vanhempia on, mikä on ihan hyväkin.

Usein tukea ja vertaistukea saadaan oman ikäisiltä ihmisiltä tällaisten asioiden tapahtuessa.

Jos lapsi kuolee epäpuhtaana aikana, sen voi tietysti ääneen jo sanoakin, ihan omille vanhemmillekin.

 

Eikö romanilapsia pakkohuostaanotettu perheistään vielä ihan vähän aikaa sitten, joskus 60-luvulla? Vai muistanko ihan väärin?

Kyllä näin tapahtui. Se oli sitä yhteiskuntaan sopeuttamista Jostain olen lukenut myös pakkosteriloinneista, mutta sen todenperäisyydestä en sitten tiedä. Ja aihekin on ehkä vähän sopimattomampi tuon ikäluokan ihmisten kanssa juteltavaksi

Aivan. Pakkosteriloinneista en tiedä, mutta saattaa olla mahdollista, että noinkin radikaaleja toimenpiteitä on ollut.

 

Onko muuten romaninaisilla keskimääräistä enemmän yliluonnollisia/näkijän lahjoja; jonkunlainen mielikuva on, että vanhat romaninaiset lukevat korteista tulevaisuuden...? Vai onko tää jostain elokuvasta?

En osaa sanoa noista yliluonnollisista tai näkijän kyvyistä, mutta ennustamista korteista on tosiaan harjoitettu jonkin verran. Varmaan tuosta on saatu vaikutteita myös erilaisiin teoksiin. Myös kädestäennustajia on ollut paljon, nimenomaan naisissa, ja moni romani osaa tänäkin päivänä nuo "kädestäennustamisen" perusteet. Uskovaiset ja hengelliset ihmiset pitää kuitenkin ennustamista yleensä negatiivisena asiana.

Mutta että kellä sitten on oikeasti näkijän kykyjä, hankala sanoa.

 

hei,
kun tuo raskaus on niin häveliäs asia niin mites kun nuori kotihoitaja on raskaana ja käy vanhaa romaninaista hoitamassa. onko tällä mitään merkitystä kun hoitaja ei ole romani?

 

Valittaako romaniteinien vanhemmat koskaan teinien pukeutumisesta? Jos vaikka teinityttö pukee sen mustan hameen kanssa jonkun nuorten hupparin niin tuleeko siitä sanomista? Ainakin joskus olen nähnyt nuoria tyttöjä joilla on joku tavallinen paita mustan hameen kaverina.

Mä olen nähnyt yläasteikäisten romanityttöjen kaivavan farkut repustaan koululle tullessaan. Koulumatkalla yllä oli yksinkertainen, musta hame. Iltapäivällä farkut pakattiin taas kasseihin ja vedettiin hame ylle kotiin lähtöä varten. Tiedä sitten, onko yleistäkin?

mulla yks koulukaveri tyttö piti koulussa polvipitusta hametta ja hirveellä paniikilla joutu pari kertaa vaihtamaan kun sukulaisia ilmesty koululle

 

Miksi romaneita ei juuri näy kouluissa tai töissä peruskoulun jälkeen? Millainen ajatusmaailma on noinkin laajan ja yhden tietyn ihmisryhmän vapaavalintaisen työttömyyden taustalla?

Ennakkoluulot ja nurjamielisyys romaneita kohtaan johtuu omien huomioideni mukaan lähinnä siitä, että heitä ei juuri töissä näy. Kukaan ei halua elättää siipeilijöitä, joten veikkaisin asenteiden paranevan mikäli romanit alkaisivat panostaa lastensa koulutukseen.

Hei,
Jos mitenkään viitsit, niin selailehan ketjua. Olen tämäntyyppisistä asioista täällä jo kirjoittanut, joten en jaksaisi ihan kaikkea kirjoittaa uudelleen. Miksi ylipäätänsä kukaan on vapaavalintaisesti työtön, kun on kerran mahdollisuus muuhunkin? Kulttuuriin se ei kuulu, vaan kunkin ihmisen omiin asenteisiin. Asenteiden taustallahan taas voi olla monenlaisia asioita, joita en nyt ala tässä arvuuttelemaan.

Ymmärrät varmaankin, etten voi kaikkien elämäntapatyöttömien yms. puolesta vastata, sillä vaikka romanit on yhteisö ja yhteisö on aika tiivis, niin meillä jokaisella on kuitenkin päämme sisällä ihan omat ajatukset ja asennoituminen kuten kaikilla muillakin ihmisillä.

Olenkin tuossa jo sanonut, että asioihin saataisiin varmasti muutosta ihan jo kotikasvatuksella. Jos kotona opetetaan että mitään ei tarvitse tehdä, niin silloinhan lapsi oppii tuollaiset asenteet kotoaan.

Omista asenteistani olen täällä myös jonkinverran kertonut, ja sanon nyt uudelleen, että mua ei ole opetettu asennoitumaan negatiivisesti normaaleihin asioihin, kuten koulutukseen, työntekoon ym. Vaikka historian saatossa on romaniyhteisöä kohdannut monenlaiset tapahtumat, ja niillä on jonkin verran vaikutusta tähän päivään, sanoisin että nykyajan lapsilla ja nuorilla on ihan samanlaiset mahdollisuudet tuosta historian "taakasta" huolimatta käydä koulua, valmistua vaikka yliopistoista, ja mennä töihin.

Totta kai on myös sellaisia työnantajia, jotka eivät millään haluaisi palkata romaneja. En väitä, että se olisi syy kaikkien romanien työttömyyteen - sehän nyt on aivan selvää. Mutta väittäisin kuitenkin, että myös sillä on osuutta asiaan niiden romanien kohdalla, joilla on koulutus, ammatti ja hyvät paperit.

Yhteiskunnankin pitäisi muuttaa asenteitaan. En aiokaan alkaa tässä kohdin itkemään nyt mistään rasismista. Tarkoitan yhteiskunnan asenteilla sitä, että romaneilta pitäisi vaatia yhtä paljon kuin valtaväestöltäkin. Asioihin pitäisi puuttua, jos ja kun niissä havaitaan puutteita. Esimerkiksi lasten koulunkäynti. Vaikka lasten kouluun laittaminen on ensisijaisesti vanhempien työ, pitäisi niihin poissaoloihin puuttua sitten toiselta taholta, ellei vanhemmat laita tai saa laitettua lapsiaan kouluun. Toimenpiteisiin ryhdyttäisiin varmasti valtaväestönkin kohdalla, miksei sitten romanien? Kuitenkin koulu on juuri se, mistä lapsi saa ensimmäiset kantavat asiat eteenpäin. Samoin monissa muissa asioissa. Ymmärsit varmaan, mitä tarkoitan.

Ennakkoluuloja on tietysti myös muista syistä, ei pelkästään työttömyyden vuoksi. Osa ennakkoluuloista on ihan siitä riippuvaisia, että nimenomaan tietyt "mätämunat" pilaavat muiden maineen. Osa ihmisistä on kokenut kamalia asioita romanien taholta. Mutta osa taas on kuullut jotain legendaa kylillä, ja käyttäytyy sitten sen mukaan kaikkia vastaantulevia romaneja kohtaan yhtä paskamaisesti, kuin on kuullut joidenkin käyttäytyneen. Kuitenkin pitäisi muistaa yksilöiminen ja se, että huonoista ja ikävistä asioista huolimatta viattomat ja asioihin osattomat ihmiset eivät voi muiden jo tehdyille teoille yhtikäs mitään. Tulevaisuuteen sen sijaan voi vaikuttaa.

 

Omista asenteistani olen täällä myös jonkinverran kertonut, ja sanon nyt uudelleen, että mua ei ole opetettu asennoitumaan negatiivisesti normaaleihin asioihin, kuten koulutukseen, työntekoon ym. Vaikka historian saatossa on romaniyhteisöä kohdannut monenlaiset tapahtumat, ja niillä on jonkin verran vaikutusta tähän päivään, sanoisin että nykyajan lapsilla ja nuorilla on ihan samanlaiset mahdollisuudet tuosta historian "taakasta" huolimatta käydä koulua, valmistua vaikka yliopistoista, ja mennä töihin.

On toki, mutta harva näyttää tarttuvan mahdollisuuksiin, mikä olikin ihmetys kysymykseni takana. En ole nähnyt yhtäkään romania lukiossa tai yliopistossa, vaikka heillä varmasti olisi valmiuksia siihen. En voi olla ihmettelemättä miksi. Olet aivan oikeassa siinä, että on työnantajia, jotka eivät haluaisi palkata romaneja (mielestäni vähintäänkin typerää, mutta valitettavasti en tee näitä päätöksiä). Opiskelupaikkojen saantiin ei kuitenkaan vaikuta se, onko romani vai valtaväestöä. Vain arvosanoilla ja omatulla tiedolla on meritystä, enkä millään halua uskoa ettei romanien joukosta löydy pääsykokeita läpäiseviä. Minusta on sääli, että syystä tai toisesta romaninuoret usein hukkaavat potentiaalinsa. :/ Saman voi tietenkin sanoa osasta valtaväestöä.

 

Haluan! Kiitos siis jos viitsit ja ehdit vastata.

Pääsen nimittäin piakkoin töideni puolesta kohtaamaan paljonkin romaneita.
Kyseessä on siis lapsiin liittyvä työ ja minun pitäisi konsultoida lasten vanhempia, ja olla erään auktoriteetin edustaja. Ihan siis yhteistyöstä on kysymys, ei mistään kovistelusta.

a.) Olen nuorehko nainen. Miten lähestyisin romanimiehiä, lasten isiä siis? Onko jotain tabuja, millainen asema naisella on suhteessa mieheen? Kannattaisiko olla ensisijaisesti yhteydessä kuitenkin yleensä äiteihin?

b.) Miten saisin romanilapset innostumaan koulunkäynnistä? Minkälaisia näkemyksiä romanikulttuurissa on koulusta?


c.) Missä vaiheessa romaninuori alkaa itse päättää asioistaan? Onko jotain tiettyä "ikää", (esim. rippikouluikä) jonka jälkeen nuorta aletaan pitää autonomisempana ihmisenä?

Kaikki kiinnostaa mikä liittyy näihin aihepiireihin.

Minussakin on ripaus romaniverta, joka tposin näkyy vain hyvä rusketuksena kesäisin. Muinaisissa esi-isissäni on siis eräs romaninainen.

Hei! Vastaan kyllä, ihan mielelläni vielä.

A) Kannattaa olla yhteydessä lasten molempiin vanhempiin, mikäli mahdollista. Voi olla helpompi aloittaa äidistä, ja jos on esim. puhelinkeskustelusta kyse, niin keskusteltuasi äidin kanssa voit ihan hyvin sanoa, että haluaisit vielä puhua lasten isän kanssa. Jos on kyse ihan paikan päällä tapaamisesti, niin ole molempiin tavallaan kontaktissa yhtä paljon. Puhu heille "yhteisesti".

Romanikulttuurissa on kyllä useita tabuja, mutta yleensä ei oleteta, että valtaväestö näitä noudattaisi. Ole siis vain ihan tavallisesti, kuin olisit kenen tahansa ihmisen seurassa. Kun vanhemmat ovat paikalla, heille voi puhua asioista ihan suoraan. Jos vanhemmilla on murkkuikäisiä lapsia, jotka ovat paikalla, niin esim. seksuaalisuuteen, seurusteluun ym. liittyvät asiat on hyvä puhua ihan nuorten kanssa keskenään. Näistä asioista voi myös jutella vanhemmille, mutta niin, ettei nuori ole tällöin paikalla. Voi esim. pyytää vanhempia tai nuorta poistumaan siksi aikaa huoneesta.

B) Näkemykset koulusta vaihtelevat suuresti. Suurin tekijä on tietysti lasten viihtyvyys koulussa. Onko lapsella jotain tiettyjä kiinnostuksen kohteita tai vaikkapa haaveammattia? Näiden avulla koulunkäyntiin voisi houkutella, myös puhua vanhemmille siitä, että koittaisivat innostaa lasta kouluun ja opiskeluun entistä enemmän.

Tärkeää on, että lapsi otetaan huomioon myös romanina. Jos koulussa luetaan lapsille ääneen, siellä voisi vaikka valikoida jonkun romaniaiheisen sadun yms. Tärkeää on tietysti myös se, että lapsi saa kokea olevansa hyväksytty koulussa sellaisena kuin on, ihan muiden oppilaidenkin taholta. Jos mahdollista, koulussa voisi käydä vaikkapa joku romani puhumassa hieman romanien tavoista, mitään kamalan pitkää esitelmää ei tietenkään kannata pitää, jos lapset ovat pieniä. Usein romanivaatteet ja korut ovat kaikista kiinnostavin asia lapsista, ei niinkään välttämättä täydellinen tapakulttuurin tunteminen, joten koulussa käyvä romani voisi vaikkapa esitellä romanivaatteet ja kertoa päälle joitain kulttuurillisia seikkoja.

Jos koulussa on kiusaamista nimenomaan siksi, että oppilas on romani, on tärkeää, että se saadaan loppumaan mahdollisimman pian. Romanilapselle on tärkeää kertoa, että tällaisista kiusaamistapauksista täytyy kertoa.

Nykyään on yleisintä, että koulunkäyntiin asenteet on hyviä, mutta jos lasten vanhemmilla ei itsellään ole koulutusta juuri lainkaan, he eivät välttämättä osaa ohjata lasta oikealla tavalla kyseisissä asioissa. Lasten vanhempien kanssa onkin hyvä keskustella esimerkiksi siitä, kykenevätkö vanhemmat tarvittaessa auttamaan lasta läksyissä ym. Jos muuten käytetään ns. hienompaa kieltä, virkakieltä tms., niin on hyvä kysyä, ovatko vanhemmat ymmärtäneet, mistä on kysymys. Joskus ei kehdata sanoa, jos joku asia on mennyt ohi. Kannattaa siis ns. sivistyssanan kohdalla selittää, mitä ko. sana tarkoittaa, jotta vanhemmat varmasti ymmärtävät.

Monista asioista kannattaa kertoa vanhemmille, vaikka niistä ei kyseltäisikään. Aina ei osata eikä kehdata kysyä, vaikka mielenpäällä olisikin jotain. Kannattaa siis teroittaa sitäkin, että yhteyttä voi ottaa vaikka miten pienessä asiassa, jos mielessä on jotain.

C) N. 13-14-vuotiaana aletaan ehkä jo pukeutumaan eri tavoin, jolloin nuoresta tulee hieman aikuisempi ja itsenäisempi. Tällöinkään nuori ei täysin päätä omista asioistaan, vaan yleensä tottelee vanhempiaan esim. kotiintuloajoissa sun muissa. Tuossa iässä aletaan olla kulttuurillisestikin "valppaampia", ja romanikulttuuri tulee ainakin kotona entistä enemmän osaksi elämää.

Nyt on mainittava, että moni romaninuori ei halua liikuntatunneille pukeutua esim. verkkareihin sen jälkeen, kun on vaihtanut vaatetuksen kapeisiin hameisiin tai suoriin housuihin. On kuitenkin niin, että jos liikuntaryhmässä ei ole muita romaneja, voi nuori ihan hyvin pukeutua liikuntavarusteisiin. Jos tuossa kohden tulee ongelmia, pitää tietysti ottaa yhteys vanhempiin. Jos vanhemmatkin vänkäävät vastaan, on hyvä miettiä koulun muun henkilökunnan kanssa, mitä tulisi tehdä. Oppiaineena liikunta ei kuitenkaan ole kiellettyä, ei myöskään ne liikuntavaatteet - kunhan ei ole muita näkemässä. Jos ryhmässä on samanikäisiä omaa sukupuolta olevia, niin sekään ei haittaa.

Toivottavasti sait tästä jotain vastauksia. Kerrottavaa voisi olla enemmänkin, mutta kysele lisää ihmeessä, niin jatkan toisella kertaa.

 

Vielä...

Ekaksi anteeksi nuo kirjoitusvirheet yläpuollella, olen vähän väsynyt pitkän työpäivän jälkeen.

Lueskelin ketjua lisää, tämä on aivan mahtava! Hienoa että jaksat vastailla.

Vielä yksi kysymys: Miten romanit suhtautuvat koskettamiseen? (Siis vieraan ihmisen.)

Ja sitten toteamus näistä varkaus-kommenteista. Kun olin kaupanalalla aikoinaan töissä, tuli johdolta viesti, että jos kansallispuvussa tullaan sisään, pitää kassan soittaa vartijalle. Enpä soittannut. (Kai tuommoinen on laitonkin määräys).

Mietin myös silloin, kun sitten jonkun hameen alta löytyi jotain tavaraa, että totta kai romanit jäävät valtaväestöä useammin KIINNI näpistyksistä tms. rikoksista kun vartijat ja poliisit luuhaavat jatkuvasti romanien kannoilla. Jos paikkakunnalla tapahtuu rikos, on helpompi kurvata läheisen romanitalon pihaan kuin vaikkapa vieressä asuvan keskituloisen valkolaisen pihaan.
Lisäksi tämä syrjäyTTÄMINEN ja rasismi varmasti vaikuttavat sosiaaliseen asemaan ja sitä kautta myös tilastoihin. Ja siltikin tutkimusten (muiden kuin poliisin kiinnisaamien) mukaan suurin näpistelijäryhmä ovat valkoiset, keskiluokkaiset ja keski-ikäiset naiset. Haluaisimpa nähdä sen kun vartija "varjostaisi" yhtä tiiviisti Volvolla pihaan kurvannutta Pradan jakkuun pukeutunutta 50-vuotiasta huvinäpistelijärouvaa kuin vaikkapa ostoksilla olevaa nuorta romaniparia.

Sain kyllä selvän tekstistä, tässä itsekin on vähän väsähtänyt. Rytmit on pahasti sekaisin, vauvan odotus laittaa niin väsyttämään että sitä nukkuu päivisinkin. 16. päivä pitäisi olla jo kohtuullisen virkeänä aamusta töissä. No, ehkäpä viikonloppu korjaa rytmini.

Koskettamisesta; usein romanit eivät kättele toisiaan, mutta voivat ihan hyvin kätellä valtaväestöä. Jos kyseessä on romanilapsi, joka itkee, hänet voi ihan hyvin ottaa syliin tai halata. Nuoresta esim. vieraan ihmisen halaamaan tulo voi olla hämmentävää.

Itsekin olen kuullut, että tietyissä kaupoissa romanien tullessa kauppaan ilmoitetaan heti vartiointiliikkeille, jolloin vartija tulee. Asuimme eräällä asuinalueella, jossa oli pieni S-Market. Asioin melkeinpä päivittäin kyseisessä kaupassa, ja aina ihan tavallisissa merkeissä; maksoin siis ostokseni, kuten kaikki muutkin tavalliset asiakkaat. Usein sain myyjien taholta suorittaa ostokseni aivan rauhassa, mutta erään kerran oli sitten vartija sattumalta kaupassa mennessäni sinne. Välittömästi hän lähti kulkemaan perässäni ja pysytteli koko ajan noin kahden metrin etäisyydellä minusta. Tuumasin siinä sitten vartijalle ohi mennessäni, joskin ihan asiallisesti ja rauhallisesti, että osaan kyllä tehdä ostokseni ihan itsekin, kiitos vain holhoamisesta. Vartija sitten kuitenkin päätti holhota minut ihan ovelle asti, vielä senkin jälkeen kun olin kassalla ostokseni maksanut, ja hälyttimistä mennyt läpi. Mieleni teki kyllä valittaa kaupan myyjille, että ettekö te voi hyvät ihmiset tuohon jotenkin puuttua, tunnettehan te nyt jo minut varmaan pitkällisen asiointini tuloksena. Ikävää, mutta onneksi tuota ei ole sattunut kovin usein. Täytyy kuitenkin todeta, että tämän vartijan tarpeettoman kyttäyksen ansiosta joku varas valtaväestöstä olisi varmasti saanut vietyä kaupasta yhtä sun toista, eikä vartija olisi huomannut yhtikäs mitään.

Toki vartijat tekevät vain työtään, mutta tuollainen niskaan hengittäminen ja helmoissa kiinni surffaaminen on kertakaikkiaan ärsyttävää, kun itsellä ei kerran ole mitään ketunhäntää kainalossa...

 

Vieläkin...lisääs kysymyksiä vain syntyy päässäni.
tuohon a.) kohtaan lisäys: Tarkoitan sillä siis ihan konkreettisia tapoja. Jos esim. tapaan lapsen kummatkin vanhemmat, kumpaa tervehdin ensin? Onko tällaisilla asioilla merkitystä?

Olettavatko monet romanit valkolaisten toimivan suunnilleen samojen sääntöjen mukaan? Tuskinpa, mutta olisi kiva tietää, ettei aiheuta noloja tilanteita

Aloin jo muuten ymmärtää tuon "häpeilemisen". Yksi lapsi kiroili, peitti sitten silmänsä ja sanoi:
"Anteeksi. En mä oikeesti haluis pyytää, mutta kun on pakko."
Versiohan sekin häpeilemisestä.

Ei ole merkitystä, kumpaa lapsen vanhemmista tervehdit ensin. Voit sanoa heille vaikka yhteisesti hei, ja kätellä sitten sitä, joka tavallaan ensimmäisenä siinä on, ja esitellä itsesi.

Juu, häpeilemistähän se on tuokin.