Haluatko kysyä romaneista tai romanikulttuurista?

Jännä että ei tuommoisia kohteliaisuus-sanoja voi edes kertoa...

 

[QUOTE="Ope";26662536]Hei! Aivan loistavan hyvä keskustelu! Kiitos vastaajalle!
Itseäni mietityttää miten voisin ottaa romanioppilaiden kulttuurin huomioon paremmin. Olen siis ope, ja osa vanhimmista oppilaistani on jo alkavassa teini- iässä. Ja miten asiat sujuisivat parhaiten oppilaiden vanhempien kanssa, etten sano tietämättäni jotain todella noloa? En oikein edes tiedä mitä kysyisin, mutta luen innoissani tätä ketjua.[/QUOTE]

Mukavaa että löysit tänne

No, jos esimerkiksi murrosikään liittyvä keskustelu on paikallaan, sinun tulisi puhua näistä asioista vanhemmille silloin, kun nuori ei itse ole paikalla. Samaten nuorelle; silloin, kun vanhemmat eivät ole siinä vieressä kuulemassa. Silloin noloja tilanteita ei synny. Vanhemmille ja nuorelle yksittäin puhuessasi voit keskustella mistä tahansa.

Jos puhe on kuitenkin ihan vain koulunkäynnistä yleensä, eikä seurustelua tms. sivuta, niin voit puhua kaikkien kanssa samaan aikaan, yhteisesti.

Mikäli tapahtuisi niin, että sulta jotain "väärää" lipsahtaisikin, niin ei hätää; siitä ei seuraa mitään, eli sitä ei tarvitse pelätä. Kukaan ei voi olettaa, että tietäisit kaiken romanikulttuurista tai että muistaisit kaiken, vaikka tietäisitkin paljon.

Jos tuollainen "nolo" tilanne sattuu, niin nuori saattaa laskea katseensa, kääntää päänsä tai peittää kasvonsa. Joskus nuori saattaa myös poistua paikalta hetkeksi ja välttelee sitten tämän jälkeen katsomasta vanhempiaan silmiin vielä hetken. Tätä ei siis kannata ihmetellä, kuuluu ihan tapoihin.

Niin, ja kysele ihmeessä jos jotain mieleesi tulee. Kerron mielelläni

 

Miksi olette epärehellistä kansaa ja varastatte niin paljon?

Syitä niiden, jotka näin käyttäytyvät, tekosiin voi vain arvailla. Omia pohdintojani olen asiasta esittänyt täällä jo aiemmin.

 

[QUOTE="Marjut";26663545]Haluaisin kysyä miten sanotaan anteeksi ja kiitos romanikielellä!?[/QUOTE]

Anteeksi = Prossiba
Kiitos = Paarkiba

 

[QUOTE="Marjut";26663846]Jännä että ei tuommoisia kohteliaisuus-sanoja voi edes kertoa...[/QUOTE]

Äskettäin vastailin Huomaat ehkä, että olen vastaillut kysymyksiin järjestyksessä ja osaan varsin pitkästikin - siksi kaikki vastaukset eivät ilmesty tänne hetkessä...

 

Kiitän minäkin Romaninaista täsät ketjusta, olen mielenkiinnolla seurannut. Ihana ketju ja todella hieno kuulla näistä asioista!

 

Enpä kyllä ihmettele, vaikka pelännyt oletkin - onhan tuollainen kauhea tilanne, olipa se uhkailija/kiusaaja sitten kuka hyvänsä. Koettiko kukaan "korkeammalta" taholta saada asiaa kuriin tms? :O

Uhkailut tehtiin niin taitavasti, että parhaimmassakin tapauksessa olisi ollut vain ns. sana sanaa vastaan, ja senkin olisi varmasti pystynyt vääntämään jotenkin "väärinkäsitykseksi", jos olisi tarve vaatinut. Äitini pelkäsi sen verran, että kehotti minuakin pysymään kaukana ja välttelemään kontaktia, mutta perheen lapsiin törmäsin usein pihalla/puistossa/koulussa, jolloin ne tulivat tönimään minua ja huutelemaan kaikkea. Pienellä paikkakunnalla kukaan ei oikein halunnut puuttua tilanteeseen. En edes muista, että menikö ne syytteet läpi, mutta tuomio oli joka tapauksessa pieni jos sellaista tuli. Olin itsekin vielä sen verran pieni, että en kunnolla ymmärtänyt tilannetta ja siitä varmaan jäi sellainen opittu välttelyreaktio myöhemmällekin iälle. (Vaikka siinä talossa oli kyllä ongelmia myös valtaväestöön kuuluvien ihmisten kanssa, meillä oli niin hyvä tuuri naapureiden suhteen. )

Mutta nyt vanhemmalla iällä olen tajunnut sen, että "mätiä omenoita" mahtuu kaikkiin kansanryhmiin. Toki tilastojen valossa toisissa ryhmissä voi olla enemmän laittomuuksia tai ongelmia kuin toisissa, mutta hyviäkin ihmisiä löytyy kaikkialta, kunhan jaksaa etsiä ja pitää mielen avoimena.

 

Tämä on varmaan asia, josta ei ole vanhempien kanssa sopivaa puhua, mutta olen miettinyt, olisiko sinulla näkemystä seuraavaan. Kun uuden vauvan saa näyttää esim. isovanhemmille vasta silloin 1-2 kk iässä, tuntuuko se näistä isovanhemmista ihan mukavalta, vai ovatko he tosiasiassa haljeta innostuksesta ja uteliaisuudesta? Omat lapseni ovat vasta ihan pieniä, mutta voisin kuvitella, että jos/kun he saavat omia lapsia, olisin aivan hurjan malttamaton näkemään uuden pienen ihmisen, heti kun vaan lapselle ja puolisolle sopii. Olisi hurjaa joutua odottamaan kuukausi. Omat ja puolisonkin vanhemmat ovat molempia lapsiamme halunneet tulla tapaamaan heti sairaalaan, ja pidemmin sitten muutama päivä kotiutumisen jälkeen.

 

[QUOTE="jep";26664001]Tämä on varmaan asia, josta ei ole vanhempien kanssa sopivaa puhua, mutta olen miettinyt, olisiko sinulla näkemystä seuraavaan. Kun uuden vauvan saa näyttää esim. isovanhemmille vasta silloin 1-2 kk iässä, tuntuuko se näistä isovanhemmista ihan mukavalta, vai ovatko he tosiasiassa haljeta innostuksesta ja uteliaisuudesta? Omat lapseni ovat vasta ihan pieniä, mutta voisin kuvitella, että jos/kun he saavat omia lapsia, olisin aivan hurjan malttamaton näkemään uuden pienen ihmisen, heti kun vaan lapselle ja puolisolle sopii. Olisi hurjaa joutua odottamaan kuukausi. Omat ja puolisonkin vanhemmat ovat molempia lapsiamme halunneet tulla tapaamaan heti sairaalaan, ja pidemmin sitten muutama päivä kotiutumisen jälkeen.[/QUOTE]

Kyllä minä sanoisin, että ovat haljeta innostuksesta ja uteliaisuudesta Sillä kukapa ei olisi, moisen ihmeen äärellä...

 

Ihana ketju! Laitan tän suosikkeihini ja luen paremmalla ajalla. Kiitos romaninaiselle!

 

Uhkailut tehtiin niin taitavasti, että parhaimmassakin tapauksessa olisi ollut vain ns. sana sanaa vastaan, ja senkin olisi varmasti pystynyt vääntämään jotenkin "väärinkäsitykseksi", jos olisi tarve vaatinut. Äitini pelkäsi sen verran, että kehotti minuakin pysymään kaukana ja välttelemään kontaktia, mutta perheen lapsiin törmäsin usein pihalla/puistossa/koulussa, jolloin ne tulivat tönimään minua ja huutelemaan kaikkea. Pienellä paikkakunnalla kukaan ei oikein halunnut puuttua tilanteeseen. En edes muista, että menikö ne syytteet läpi, mutta tuomio oli joka tapauksessa pieni jos sellaista tuli. Olin itsekin vielä sen verran pieni, että en kunnolla ymmärtänyt tilannetta ja siitä varmaan jäi sellainen opittu välttelyreaktio myöhemmällekin iälle. (Vaikka siinä talossa oli kyllä ongelmia myös valtaväestöön kuuluvien ihmisten kanssa, meillä oli niin hyvä tuuri naapureiden suhteen. )

Mutta nyt vanhemmalla iällä olen tajunnut sen, että "mätiä omenoita" mahtuu kaikkiin kansanryhmiin. Toki tilastojen valossa toisissa ryhmissä voi olla enemmän laittomuuksia tai ongelmia kuin toisissa, mutta hyviäkin ihmisiä löytyy kaikkialta, kunhan jaksaa etsiä ja pitää mielen avoimena.

Teilläpä on ollut melkoisia naapureita... Vaikka on noista "mahtavista" naapureista minullakin kokemuksia,... eikä ne kokemukset suinkaan rajoitu valtaväestön edustajiin, yhdessäkin pihassa oli naapurina toinen romaniperhe ja kyllä se perhe sen verran erikoinen kaikkine kommervenkkeineen oli, että ei siinä pitemmän päälle pystynyt asumaan. Tosin se talo oli muutenkin sellainen, että vaihtuvuus oli suurta. Pisimpään taisivat asua vain ne, joiden elämä oli siinä mallissa että häiriö sinne tai hänne ei haitannut, ja sitten tietenkin ne häiriköt itse. Aika pian mekin asuntoa vaihdettiin - ja vuokrayhtiötä. Sen jälkeen on ollut rauhallista.

 

Pakko nyt kyllä kysyä tähän tarkennusta, eli mitä muuta voi tapahtua jos pettää puolisoaan? ja vaikka jo melkein aavistan tän vastauksen.. Varmasti valkolaistenkin ja muiden maalaisten keskuudessa on näin..

Tiedän kyllä sellaisiakin tapauksia. Joissain tapauksissa hiukset saatetaan pätkäistä muuten vain ihan lyhkäisiksi. Joissain tapauksissa saattaa tapahtua jotain muutakin.

 

Pakko nyt kyllä kysyä tähän tarkennusta, eli mitä muuta voi tapahtua jos pettää puolisoaan? ja vaikka jo melkein aavistan tän vastauksen.. Varmasti valkolaistenkin ja muiden maalaisten keskuudessa on näin..

Nainen voi joutua väkivallan kohteeksi erilaisin tavoin. Voi siis saada selkäänsä, joskus pahempaakin...

 

Kun lapsenteko on niin hävettävää, niin miten teillä toimittiin ton häpeemisen kanssa? Saitko syödä keittiössä? Ja muutenkin, syöttekö samassa ruokapöydässä koko perhe?

 

Saako mies olla mukana synnytyksessä vai onko siellä samanikäinen sukulaisnainen vain, vai ootte ihan yksin?

Entä terveydenhuollossa jos asioitte, niin saako vanhempi romaninainen kertoa terveysasioistaan itseään nuoremalle henkilölle, valkolaiselle (vaitiolovelvollisuus sitoo terv. huollossa)

Ja opetetaanko lapset sietämään fyysistä kipua pienestä pitäen, varsinkin pojat? et jos sattuu niin sanotaan ettei satu? (näin siis kävi kerran mun vastaanotolla jossa lasta sattu niin kauheasti ja vanhemmat vaan sano ettei satu yhtään, väittivät ettei oo kuumetta, ja lapsi tulikuuma). Sanoin tälle lapselle suoraan, et mä kyllä huomaan että sulla on kipuja. Ne romanivanhemmat meni ihan hiljasiksi.

 

Nainen voi joutua väkivallan kohteeksi erilaisin tavoin. Voi siis saada selkäänsä, joskus pahempaakin...

Kerrassaan ihana kulttuuri. Avoimmuutesi ei ole aiheuttanut minussa ymmärrystä teitä romaneja kohtaan, päinvastoin. Onhottaa tyhmät ja onnettomat tapanne.
Vahvistaa sitä vastenmielisyyttä, jota tunnen kulttuurianne kohtaan. Suurin osa kertomastasi on minulle vanhaa juttua, sillä minulla on ystäviä, jotka ovat romaneita. Vihaan sydämeni pohjasta näitä teidän tapojanne.

 

Näinhän voi käydä ihan missä tahansa kulttuurissa. Ihan arki päivää jossain afganistanissa esim.
[QUOTE="Vieras";26664224]Kerrassaan ihana kulttuuri. Avoimmuutesi ei ole aiheuttanut minussa ymmärrystä teitä romaneja kohtaan, päinvastoin. Onhottaa tyhmät ja onnettomat tapanne.
Vahvistaa sitä vastenmielisyyttä, jota tunnen kulttuurianne kohtaan. Suurin osa kertomastasi on minulle vanhaa juttua, sillä minulla on ystäviä, jotka ovat romaneita. Vihaan sydämeni pohjasta näitä teidän tapojanne.[/QUOTE]

 

Kun lapsenteko on niin hävettävää, niin miten teillä toimittiin ton häpeemisen kanssa? Saitko syödä keittiössä? Ja muutenkin, syöttekö samassa ruokapöydässä koko perhe?

Söin keittiössä, mutta en koskenut niihin astioihin, joista meillä käyvä vanhempi väki syö/juo. Periaatteessahan niitä ei pitäisi enää meille/meidän keittiöön päästää, mutta koska kukaan ei ole näkemässä/kuulemassa ollut miten meillä on tehty,..... Näin toimitaan myös monessa muussa paikassa.

Kyllä me syödään samassa ruokapöydässä koko perhe. Yleensä vanhemmat syö ensin ja lapset (kun alkavat olla siinä murrosiän kynnyksellä) sitten, mutta meillä lapset on vielä pieniä ja todennäköisesti tullaan näitä yhteisiä ruokahetkiä jatkamaan tulevaisuudessakin.

 

Kuinka vanha sä olet ap?

 

Miten romanit yleensä kohtelee eläimiä?
Me kerran myytiin heikäläisille pieni pentu, maksoivat muistaakseni jopa rahat käteisellä. Toivat pennun pari päivää myöhemmin hirmu huonokuntoisena meille ja huusivat että sairaan pennun myitte ja halusivat rahat takaisin ja vähän ekstraa. Porukkaa tuli sitten minibussin verran, ja koirien ja lasten takia sitten annoimme vähän rahaa jotta lähtisivät tiehensä. Ei siinä tohinassa heti edes tajunnut että pentu oikeasti voisi olla myrkytetty. Koiranostajan tytär (alle 10v) siinä itkeskeli ja silitteli pientä, ja oikeasti luulimme että jonkun tulehduksen pentu ehkä olisi voinut saada.

Pikkupentu vietiin tottakai eläinlääkäriin, ja hän sanoi että tämmöistä on ennenkin nähty. Että romanit siis myrkyttävät pentuja ja alkavat uhkailemaan koiranmyyjiä. Hän sanoi ettei voi muuta kuin odottaa ja toivoa parasta, pentu oli tosiaan ihan puoliluollut. Luojan kiitos se siitä sitten alkoi tokenemaan parissa päivässä. Jonkinlaista rauhoittavaa ressukalle oltiin annettu

Minusta jo materian varastaminen on niiiin ärsyttävää, mutta eläinten rääkkääminen rahan takia on jo aivan sairasta touhua!! Poliisille tietysti ilmoitettiin, mutta he eivät oikein noille minkään voi, kun varastetuilla autoilla liikkuvat ja ovat toistensa alibeja jne. Ahistavaa.

 

Saako mies olla mukana synnytyksessä vai onko siellä samanikäinen sukulaisnainen vain, vai ootte ihan yksin?

Entä terveydenhuollossa jos asioitte, niin saako vanhempi romaninainen kertoa terveysasioistaan itseään nuoremalle henkilölle, valkolaiselle (vaitiolovelvollisuus sitoo terv. huollossa)

Ja opetetaanko lapset sietämään fyysistä kipua pienestä pitäen, varsinkin pojat? et jos sattuu niin sanotaan ettei satu? (näin siis kävi kerran mun vastaanotolla jossa lasta sattu niin kauheasti ja vanhemmat vaan sano ettei satu yhtään, väittivät ettei oo kuumetta, ja lapsi tulikuuma). Sanoin tälle lapselle suoraan, et mä kyllä huomaan että sulla on kipuja. Ne romanivanhemmat meni ihan hiljasiksi.

Mies saa olla mukana synnytyksessä, mutta kaikki miehethän ei synnytykseen halua osallistua. Esikoisen syntymässä mies oli mukana, muihin ei ehtinyt Usein mukana onkin sitten joku samanikäinen sukulaisnainen tai ystävä. Minä siis olen kaikissa muissa paitsi esikoisen synnytyksessä, ollut paikalla yksin.

Vanhempi romaninainen voi totta kai kertoa asioistaan valkolaiselle, hänen iällään ei ole mitään väliä. Sellaisia häpeämisen velvoitteita ei ole romanien ja valkolaisten välillä. Kuitenkin puhuminen voi olla hankalaa, kun kaikista asioista ei ole totuttu avoimesti puhumaan, ja joku kiusalliseksi koettava asia saatetaan ilmaista epäselvästi.

Kyllä kai jotkut vanhemmat haluaa opettaa poikalapset sietämään kipuja, mutta luulen, että tuossa tapauksessa on ollut kysymys vaan sellaisesta vähättelystä jonka tarkoituksena on kenties ollut, että lapsi olisi hiljaa/ei valittaisi tms. Tämä ei tosin mun mielestä ole oikein, eikä tarkoituksenmukaista - miksi ei saisi sanoa, jos sattuu?

 

[QUOTE="Vieras";26664224]Kerrassaan ihana kulttuuri. Avoimmuutesi ei ole aiheuttanut minussa ymmärrystä teitä romaneja kohtaan, päinvastoin. Onhottaa tyhmät ja onnettomat tapanne.
Vahvistaa sitä vastenmielisyyttä, jota tunnen kulttuurianne kohtaan. Suurin osa kertomastasi on minulle vanhaa juttua, sillä minulla on ystäviä, jotka ovat romaneita. Vihaan sydämeni pohjasta näitä teidän tapojanne.[/QUOTE]

Minusta ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat kaksi eri asiaa

Mun tarkoitus on kertoa asioista muunmuassa siksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mitä jokin käyttäytyminen tarkoittaa tai miksi niin tehdään - ei saada ketään hyväksymään mitään... tai myöskään ajattelemaan, että jes, tuossapa hyvä toimintamalli, minäkin alan tekemään niin.

Onhan meidän tapakulttuurissa paljon ikäviäkin asioita.

 

Näinhän voi käydä ihan missä tahansa kulttuurissa. Ihan arki päivää jossain afganistanissa esim.

Totta, eikös juuri Afganistanissa leikattu nenä irti joltain naiselta, joka oli paikallisen käsityksen mukaan käyttäytynyt epäsiveellisesti?

 

Kuinka vanha sä olet ap?

26.

 

Miten romanit yleensä kohtelee eläimiä?
Me kerran myytiin heikäläisille pieni pentu, maksoivat muistaakseni jopa rahat käteisellä. Toivat pennun pari päivää myöhemmin hirmu huonokuntoisena meille ja huusivat että sairaan pennun myitte ja halusivat rahat takaisin ja vähän ekstraa. Porukkaa tuli sitten minibussin verran, ja koirien ja lasten takia sitten annoimme vähän rahaa jotta lähtisivät tiehensä. Ei siinä tohinassa heti edes tajunnut että pentu oikeasti voisi olla myrkytetty. Koiranostajan tytär (alle 10v) siinä itkeskeli ja silitteli pientä, ja oikeasti luulimme että jonkun tulehduksen pentu ehkä olisi voinut saada.

Pikkupentu vietiin tottakai eläinlääkäriin, ja hän sanoi että tämmöistä on ennenkin nähty. Että romanit siis myrkyttävät pentuja ja alkavat uhkailemaan koiranmyyjiä. Hän sanoi ettei voi muuta kuin odottaa ja toivoa parasta, pentu oli tosiaan ihan puoliluollut. Luojan kiitos se siitä sitten alkoi tokenemaan parissa päivässä. Jonkinlaista rauhoittavaa ressukalle oltiin annettu

Minusta jo materian varastaminen on niiiin ärsyttävää, mutta eläinten rääkkääminen rahan takia on jo aivan sairasta touhua!! Poliisille tietysti ilmoitettiin, mutta he eivät oikein noille minkään voi, kun varastetuilla autoilla liikkuvat ja ovat toistensa alibeja jne. Ahistavaa.

Ohhoh, en voi ymmärtää miksi joku tekee tuollaista viattomalle luontokappaleelle. Todella kuvottavaa... minä en ole noista myrkytystapauksista kuullut koskaan aiemmin. Itse olen eläinrakas, ja kaikki muutkin tuntemani romanit keillä lemmikkejä on, kohtelevat niitä käsittääkseni hyvin.

Tuli kyllä tosi paha olla tuosta kertomastasi. Säälittää, kun ajattelee henkitoreissaan ollutta pentua. Meillä itselläkin on koira...

Onko tuosta asiasta muuten kuulunut sen koommin, tai saivatko Poliisit tekijöitä kiinni/vastuuseen? Hankalaahan se on, nuo rötöstelijät kyllä taitavat tietää tasantarkkaan mistä narusta vetävät ja miten varmimmin välttävät kiinnijäämisen.

Ihmetyttää, miksi pitää eläimiä ruveta rääkkäämään vaikka rikokset elämään kuuluisivatkin. Eikö olisi inhimillisempiäkin keinoja hankkia rahaansa...