Haluaisin olla hyvä äiti, mutta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt

Vieras
en jaksa. Perhe-elämä on solmussa ja olen hakenut apua eri kunnan "auttaja"tahoilta, mutta toteavat vain, että jos väsyttää pitää nukkua. Miten mä nukun, kun mies ei auta kotihommissa ja mikään aamu (vkl:sin) en saa nukkua pidempään? Kotiapua ei kunnalta liikene kun on vain yksi lapsi. Olen ollut hoidossa myös mielenterveyspuolella 1,5 vuotta, avuksi sain lääkkeitä ja kehoituksen levätä. Mä vaan mietin, että missä välissä mä lepään, kun mummolat ja mummilat on kaukana ja mies ei anna ostaa esim. MLL:n palveluita? Tai saan mä ostaa, mutta omilla rahoilla (siis niillä, mitä mulle jää tienaamistani rahoista käyttöön joka kuukausi). Tukiperhettä meille ei kuulemma oteta.

Kukaan ei tahdo ymmärtää, vähiten mun mies, kuinka väsynyt mä tähän olen. Taapero on koko 2,5-vuotisen elämänsä nähnyt ja kuullut riitelyä ja tappelua ja huutoa. Mä hermostun hänelle vähästä ja katson välillä todella ilkeästi ja pieni katsoo takaisin ,että mitä äiti, mitä olen tehnyt väärin. Ei kiinnosta sen kanssa enää leikkiä, kun väsyttää vaan.

Kunnan "auttajien" mielestä, pitää vaan koitta eheyttää parisuhdetta, ero ei ole tarpeen.
 
tosi inhottava tilanne, mäkin olen väsynyt mutta saan kuitenkin nukkua välillä kunnolla ja muutenkin joka päivä lepohetken.
Todella kummallista ettet saa apua. Onko miehesi tunnevammainen, jos yrittäisit keskustella vielä hänen kanssaan
 
Olisiko sun mahdollista lähteä lepäämään jonnekin esim. viikoksi lapsen kanssa tai ihan yksinään? Miehes näkis kans hiukan sitä lapsen kanssa oloa kunnolla jos olisi viikon sen kans. Voisi olla et alkas auttaankin..
 
Lapsi parka. Näytä tämä kirjoituksesi jollekin sosiaalihuollon henkilölle niin hän keksii lapsen kannalta parhaan ratkaisun.
Syyllistäminen ei auta.... Mutta ymmärräthän että lapsellesi tulee mielenterveysongelmia kuten sinulla ja kierre jatkuu jos et jaksa olla kiltti äiti edes 99% ajasta.

Päähän taputtelu ei nyt auta ja lapsi vaatii pikaista pelastamista. Toimi heti äläkä vasta huomenna.


Onko joku eri mieltä? Kuka täällä sallisi että omalle lapselle kohtelu olisi tuollaista? Ei kukaan? No miksi sitten aapeen lapselle se olisi hyväksi?
 
Minäkin ihmettelen, ettei miehesi anna sinun levätä edes toisinaan. Silloin tällöin pidempään nukutulla aamulla tai omalla ajalla on todella suuri merkitys. Varsinkin silloin, jos niitä ei ole saanut.

Jos mies ei tätä ymmärrä, suosittelisin perheterapiaa.

Tai teet kuten Bio edellä sanoo: Otat aikaa itsellesi etkä kysele lupaa mieheltäsi siihen. Tuskin hänkään anoo sinulta, että saa nukkua pidempään. Ilmoitat vaan, että sinä menet nukkumaan, moikka, nähdään huomenna ja ovesta ulos.
 
Ottakaa se tukiperhe. Te tarvitsette sitä. Et jätä sitä ottamatta miehesi vuoksi. Sanot, että sinä tarvitset omaa aikaa ja se ei ole vaihtoehto, että et saa sitä. Tukiperhe tulee, ja hän saa itse neuvotella sosiaalipuolen kanssa, jos on sitä mieltä, ettette tarvitse ja selittää heille, miten ongelmat ratkaistaan.
 
kamalaa..just valittelin iteki väsymystä täällä...mulla aikaslailla saman oloinen elämäntilanne..otan osaa ja toivon sulle ja itselleni voimia jaksaa arkista harmautta(mustuutta?). voimia kaikille muilleki jotka jaksamisen kanssa kamppailee...

Meillä ei toi oman ajanotto toimi...mies "kostaa" jos liikaa otan itselleni aikaa. Saan sitten tuplaten enemmän istua iltasin lapsen kanssa kahdestaan... taikka sitten se piilovittuilee tyyliin: "johan sait eilen levätä niin et sä tänää voi olla väsyny/masentunu..kyl jaksat tehä ruokaa ja pakko koska mulla nälkä kun tuun töistä!"

V*ttu kun v*ituttaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja mun muru:
Lapsi parka. Näytä tämä kirjoituksesi jollekin sosiaalihuollon henkilölle niin hän keksii lapsen kannalta parhaan ratkaisun.
Syyllistäminen ei auta.... Mutta ymmärräthän että lapsellesi tulee mielenterveysongelmia kuten sinulla ja kierre jatkuu jos et jaksa olla kiltti äiti edes 99% ajasta.

Päähän taputtelu ei nyt auta ja lapsi vaatii pikaista pelastamista. Toimi heti äläkä vasta huomenna.


Onko joku eri mieltä? Kuka täällä sallisi että omalle lapselle kohtelu olisi tuollaista? Ei kukaan? No miksi sitten aapeen lapselle se olisi hyväksi?

En tarvitsekaan päähäntaputtelua, kaikken vähiten sitä. Ehkä vain, että joku edes halaisi. sitä kun ei kotoa saa...

Kaikista suurin hätä minulla on lapsen puolesta. Kuinka voinut ajatella odotusaikana, että OMALLE lapselleni joudun tarjoamaan tällaista lapsuutta. Kuinka itkin taas eilen illalla pienen vieressä, kun se pallero siinä nukkui suloisin kasvoineen, täysin viattomana. Pyysin anteeksi tekemisiäni ja sanomisiani ja tämä vaan sanoi, että rakastaa mua. Niin kai ne lapset tekee, vaikka se ainoakin vanhempi olis vaikka mikä. Miks mulla pitää olla tollainen kus...pää mies! Ja erilleen sovi lähteä, kun uhkailee.
 
Laita lapsi päiväkotiin päiviksi, niin saat omaa aikaa. Näin meidän oli pakko tehdä, koska olen sairaseläkkeellä itse ja mies päivät töissä. Lapsi meni perhepvhoitajalle 9 kk:n ikäisenä ja nyt on ollut pari vuotta päiväkodissa. Sinun ei tarvitse uhrata omaa elämääsi muun perheen takia, olet arvokas ja ainoa äiti lapsellesi, hoida itsesi kuntoon, se on nyt tärkeintä ! Miten miehesi uhkailee, väkivallallako ? Jos hän lyö sinua, saat takuuvarmasti apua kunnaltakin, kun hakeudut heti terveyskeskukseen näyttämään vammojasi !! JAKSAMISTA SINULLE JA VOIMIA !!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mun muru:
Lapsi parka. Näytä tämä kirjoituksesi jollekin sosiaalihuollon henkilölle niin hän keksii lapsen kannalta parhaan ratkaisun.
Syyllistäminen ei auta.... Mutta ymmärräthän että lapsellesi tulee mielenterveysongelmia kuten sinulla ja kierre jatkuu jos et jaksa olla kiltti äiti edes 99% ajasta.

Päähän taputtelu ei nyt auta ja lapsi vaatii pikaista pelastamista. Toimi heti äläkä vasta huomenna.


Onko joku eri mieltä? Kuka täällä sallisi että omalle lapselle kohtelu olisi tuollaista? Ei kukaan? No miksi sitten aapeen lapselle se olisi hyväksi?

En tarvitsekaan päähäntaputtelua, kaikken vähiten sitä. Ehkä vain, että joku edes halaisi. sitä kun ei kotoa saa...

Kaikista suurin hätä minulla on lapsen puolesta. Kuinka voinut ajatella odotusaikana, että OMALLE lapselleni joudun tarjoamaan tällaista lapsuutta. Kuinka itkin taas eilen illalla pienen vieressä, kun se pallero siinä nukkui suloisin kasvoineen, täysin viattomana. Pyysin anteeksi tekemisiäni ja sanomisiani ja tämä vaan sanoi, että rakastaa mua. Niin kai ne lapset tekee, vaikka se ainoakin vanhempi olis vaikka mikä. Miks mulla pitää olla tollainen kus...pää mies! Ja erilleen sovi lähteä, kun uhkailee.

Jos asut Hkissä niin tuoppa lapsi mulle vaikka hoitoon joskus silloin kun susta tuntuu että sä aiot "näyttää naamaa lapselle tai huutaa tai pahempaa".
Mulla on aikaa leikkiä. Mulla 1,5v ja 4kk ikäiset muksut.
 
sinulle, jolla myös haastetta elämässä, kiitos vastauksesta ja toivon, että elämäsi lähtisi oikeille urille mahdollisimman pian.

Meillä sama meininki sen suhteen, että jos on hetken saanut olla rauhassa (esim. 20 min kauppareissun), niin ei sit enää voi väsyttää. Kosto-meininkin melläkin. Mies tosin voi olla omilla menoillaan 1,5 vkr - 1 viikon ja mua ei saa sit yhtään väsyttää tämän ajan jälkeenkään. Hänestä minä en ymmärrä, että mun pitää olla lapseni kanssa ja nauttia siitä, kun olen äiti. Hän on sitten kun huvittaa. Mitä tunnekylmyyttä.

Kyse ei mulla ole siitä, ettäkö en haluais olla oman rakkaan lapsen kanssa vaan siitä, että voimat on ihan vähissä. Enemmän kuin mitään muuta haluaisin tehdä ja puuhastella pienen kanssa vaikka mitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hei:
Laita lapsi päiväkotiin päiviksi, niin saat omaa aikaa. Näin meidän oli pakko tehdä, koska olen sairaseläkkeellä itse ja mies päivät töissä. Lapsi meni perhepvhoitajalle 9 kk:n ikäisenä ja nyt on ollut pari vuotta päiväkodissa. Sinun ei tarvitse uhrata omaa elämääsi muun perheen takia, olet arvokas ja ainoa äiti lapsellesi, hoida itsesi kuntoon, se on nyt tärkeintä ! Miten miehesi uhkailee, väkivallallako ? Jos hän lyö sinua, saat takuuvarmasti apua kunnaltakin, kun hakeudut heti terveyskeskukseen näyttämään vammojasi !! JAKSAMISTA SINULLE JA VOIMIA !!!

Mä käyn töissä ja lapsi hoidossa. Kesälomalla ollaan molemmat. Miehellä ei lomaa.

Apua ei ole tullut, usko vaan, vaikka kaiken olen kertonut mitä on tapahtunut.
 
Miksi annat miehesi kohdella sinua noin?? Miksi itse kohtelet lastasi noin?? Eikai se niiden "auttajien" vika ole, että olet tossa tilanteessa?? Siis näillä asioilla tarkoitan vaan, että avaa omat silmäsi ja tee asioille jotain! Itse erosin exästäni ja jäin kahden alle 3 vuotiaan kanssa yksin. Sen jälkeen meillä kaikilla oli parempi olla. Sain myös "omaa aikaa", kun lapset olivat isällään. Nyt tuosta on jo 4 vuotta aikaa, minulla on uusi ihana mies ja odotan meille yhteistä lasta. Asiat voivat muuttua, mutta eivät itsestään!!!!
 
Mäkin asun hämeessä. meillä kans tota tunnekylmyyttä. Mun oltava koko ajan Äiti ja ei tajua sitä kun valitan väsymystä tai pyydän että olis lapsen kanssa...kun tarpeeks valitan niin se on jonkun vartin maks kerrallaan pojan kanssa ja ne hetket päättyy melko usein siihen että ronttaa lapsen mun syliin teenpä sitten mitä hyvänsä sen VARTIN aikana, ompelen, laitan ruokaa,harjaan hiuksia:C:C:C

Noita "isä-vartteja" on varmaan kolme- neljä illassa ja kai se sitten on riittävästi...mkoko viime vkonlopun tyyppi istu vaan koneella....

mä haluaisin kans jaksaa olla lapseni kaa mutten osaa...väsyttää. Mä en saa mieheltä mtn iloa jaksamiseen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja V*tun arki:
Mäkin asun hämeessä. meillä kans tota tunnekylmyyttä. Mun oltava koko ajan Äiti ja ei tajua sitä kun valitan väsymystä tai pyydän että olis lapsen kanssa...kun tarpeeks valitan niin se on jonkun vartin maks kerrallaan pojan kanssa ja ne hetket päättyy melko usein siihen että ronttaa lapsen mun syliin teenpä sitten mitä hyvänsä sen VARTIN aikana, ompelen, laitan ruokaa,harjaan hiuksia:C:C:C

Noita "isä-vartteja" on varmaan kolme- neljä illassa ja kai se sitten on riittävästi...mkoko viime vkonlopun tyyppi istu vaan koneella....

mä haluaisin kans jaksaa olla lapseni kaa mutten osaa...väsyttää. Mä en saa mieheltä mtn iloa jaksamiseen..

meillä jos mies on lapsen kanssa sen aikaa, että teen jonkun kotihomman (siis jonkun niistä kaikista), niin mies on koneella ja lapsi vieressä ja sääliksi käy pientä, kun yrittää ottaa kontaktia isäänsä ja tämä vaan on netissä. Itse olen netissä vain kun lapsi nukkuu (yleensä nukun päikkärit lapsen kanssa, mutta tänään päädyin koneelle purkamaan tuntojani).

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja V*tun arki:
Mäkin asun hämeessä. meillä kans tota tunnekylmyyttä. Mun oltava koko ajan Äiti ja ei tajua sitä kun valitan väsymystä tai pyydän että olis lapsen kanssa...kun tarpeeks valitan niin se on jonkun vartin maks kerrallaan pojan kanssa ja ne hetket päättyy melko usein siihen että ronttaa lapsen mun syliin teenpä sitten mitä hyvänsä sen VARTIN aikana, ompelen, laitan ruokaa,harjaan hiuksia:C:C:C

Noita "isä-vartteja" on varmaan kolme- neljä illassa ja kai se sitten on riittävästi...mkoko viime vkonlopun tyyppi istu vaan koneella....

mä haluaisin kans jaksaa olla lapseni kaa mutten osaa...väsyttää. Mä en saa mieheltä mtn iloa jaksamiseen..

meillä jos mies on lapsen kanssa sen aikaa, että teen jonkun kotihomman (siis jonkun niistä kaikista), niin mies on koneella ja lapsi vieressä ja sääliksi käy pientä, kun yrittää ottaa kontaktia isäänsä ja tämä vaan on netissä. Itse olen netissä vain kun lapsi nukkuu (yleensä nukun päikkärit lapsen kanssa, mutta tänään päädyin koneelle purkamaan tuntojani).

Ei saatana kun tuntuu pahalta kuulla että muillakin tällästä:C:C Kaikki koneella jumittavat isät saa kyllä multa pelkkiä kirouksia(siis ne jotka jumittaa enemmin koneella kuin on lapsensa kanssa)...mun äijä ei ees välitä millasen mallin antaa lapselleen....munkin käy lasta sääliksi kun se vieressä kinuaa isän syliin ja isän huomiota ja toinen läskipää vaan mulkkaa ruutua minkä kerkee....ai helvetti kun v*tuttaa eikä ole kanavia pahan olon purkuun...
 
Olis mullaki jtn järkevämpää tekemistä ja pitäski tarttua itseään niskasta mut alkaa taas olee sellanen meininki et menköön kaikki miten menee..En ala puolustelee sitä että istun koneella päiväsaikaan ja samaan aikaan syytän miestäni koneella lusmuujaks. Mä voin nimittäin olla vaikka koko loppuelämäni ilman tietokonetta jos se vaan onnistuu niin. en ole riippuvainen. Ukko tulee äksyks jos ei heti aamusta ja taas töistä tullessaan saa heti mennä koneelle jumittaa... lievästi riippuvainen siis.
 

Yhteistyössä