On se nytkin ihan normaalia. Pointti on se, että 1990-luvulla oli myös ihan normaalia, että vanhemmat olivat konkurssin lamassa tehneitä yrittäjiä, joilla oli satoja tuhansia velkaa ulosotossa. Koko perhe jakoi ilmaislehtiä, että lapsille saatiin karkkipäivänä lauantaipussit. 1990-luvun alussa kirpparit tulivat muotiin. Ei sen takia, että kierrätysaate olisi ollut huudossa vaan sen takia, että ihmisillä ei ollut rahaa ostaa uutta. Ja silti pärjättiin ja pärjätään nykyäänkin.
Jos asettaa itselleen vaatimustason, johon ei yllä, on turha syyttää yhteiskuntaa siitä asiasta. Ihan normaalilla tulotasolla voi elättää perheen eikä se ole vielä lähellekään sitä konkurssin tehneen valuuttalainayrittäjän arkea 30 vuoden takaa.