Haluaisin kuolla auttakaa mua

[Pahaolla]

Oon miettiny tosi kauan keräänkö itteni ja kirjotan tänne kaksplussaan. No nyt sitte kirjotan. Oon tällänen perus teini mut mulla on vitun paha olla. Turha tyhjä olo. Tavallaa vois luulla et mulla on kaikki hyvin koska menee koulussa hyvin ja on kavereita jne. Mut mun toinen vanhemmista on alkoholisti. Hän ei oo väkivaltanen alkoholisti mutta julma. Hän juo 15-20 kaljaa päivässä ja muuttuu ilkeäks ja sekoilevaks. Itken päivittäin. Itken päivisin ja öisin. Tällä hetkelläkin itken. Mun paino on pudonnut. Mö oon sairas. Oon väsyny ja stressaantunut. Haluun pois tällä kertaa ajattelen tätä helvetin vakavasti. Siis itsemurhaa. Miten sen tekisin. Aiemmin eli nyt tässä 4 vuoden ajan oon ajatellu myös itsemurhaa aikasemmin ja oon satuttanu itteäni. Mutta en oo vielä tappanu itteäni. Kertokaa mitä teen mun vanhemman kaa joka on alkoholisti haluisin sen loppuvan mutten uskalla sanoa kellekkään siitä. Ja haluisin olla ilonen elää normaalia nuorten elämää. Auttakaa mua pliis.

 

[feger]

Minkä ikäinen olet? Mene kouluterveydenhoitajan juttusille, hän taatusti osaa ohjata sinut oikean avun piiriin.
Mulla on itselläkin ollut hyvin synkkiä ajatuksia nuorena, olen jopa ollut reunalla. Ei vanhempien alkoholismin, vaan koulukiusaamisen vuoksi.

 

[Pahaolla]

Minkä ikäinen olet? Mene kouluterveydenhoitajan juttusille, hän taatusti osaa ohjata sinut oikean avun piiriin.
Mulla on itselläkin ollut hyvin synkkiä ajatuksia nuorena, olen jopa ollut reunalla. Ei vanhempien alkoholismin, vaan koulukiusaamisen vuoksi.

Kuullostaa typerältä mut se kouluterveydenhoitaja on vasikka niikun kaikki. Samantien sosiaaliviranomaisille. Se se ongelma on. En voi puhua kellekkään. En yhtään kellekkään.

Ap

 

[0roosa0]

Hae opiskelemaan kouluun jossa on tyyliä sisäoppilaitos. Kämppä ja sapuska kahdesti päivässä. Ja olet vapaa!

 

[vierailija]

Sulla on koko elämä edessä. Vanhempasi ovat vastuussa omastaan. Sun pitää olla terveellä tavalla itsekäs ja suunnata ajatukset kohti omaa tulevaisuuttasi. Vietä aikaa ystävien kanssa ja tee asioita jotka tekevät sinut onnelliseksi. Terveyskeskuksesta saat varmasti apua pahaan oloosi.

 

[Milanna85]

Ajattelee nyt vaan itseä . Jos olet ala-ikäinen niin ilman muuta soitat sosiaaliviranomaisille ihan itse ja kerrot sen. Et todellakaan tee mitään itsemurhaa. Sinulla on elämä edessä ja sä saat vielä hyvän elämän ja sellaisen kun haluat.

 

[vierailija]

Onko sulla ketään kaveria, jos vaikka heti voisit jonkun kanssa viestitellä tai jutella. Onko sulla kaksi vanhempaa kotona, toinen vain juo? Jos on niin kerro sille joka on selvänä, että haluat kuolla. Kyllä se asia siitä lähtee paranemaan. Teini-ikä on kurjaa aikaa, mutta ei se kestä ikuisesti, kun vaan uskoisit sen.
Onko mummoa tai muuta perheenjäsentä jonka hoivissa voisit viettää aikaa ja kertoa omia huolia, ilman pelkoa. Toivottavasti nyt uskallat avautua jollekin, etkä tee mitään typerää tai pyörittele asioita liikaa omassa päässä, siellä ne vain kasvaa yli mittasuhteitten.

 

[vierailija]

hei
pari tuttavaani oli samanlaisessa tilanteessa ja hakeutuivat itse nuorisokotiin. Ei tarvinnut katsella ryyppäämistä. ympärillä oli turvallisia aikuisia ja sai opiskella rauhassa. Sen jälkeen pääsivät tuettuun asumiseen. Nykyisin ovat normaalissa ansiotyössä ja ammatit takana. Sinä olet tärkein. Hae rohkeasti apua esim. Sossusta. Se on juuri sitä varten että apua annetaan kun sitä todella tarvitaan. Meistä kuka tahansa voi olla joskus avun tarpeessa

 

[vierailija]

Olen kokenut saman, joten ymmärrän hyvin, mitä käyt läpi. Alkoholistien läheisille on oma vertaistukiryhmänsä, Al-Anon. Sen lisäksi nuorille (10-20v) on oma ryhmänsä - kunpa olisin tiennyt tästä sinun iässäsi, koska itselläni ahdistus iski kunnolla päälle vasta kotoa muutettuani. Soitapa tuonne Auttavaan puhelimeen ja kysele lisää, siellä ei taatusti kukaan vasikoi sosiaaliviranomaisille tms. vaan haluavat auttaa sinua ja tietävät, mistä on kyse. Älä tapa itseäsi, se ei ole sun vika ja sulla on mahikset vielä mahtavaan elämään, kunhan saat itsellesi apua! Haleja ja tsemppiä, meitä on monta!!! Tässä linkki, mistä löytyy apua: http://www.al-anon.fi/puhelimet

 

[feger]

Kuullostaa typerältä mut se kouluterveydenhoitaja on vasikka niikun kaikki. Samantien sosiaaliviranomaisille. Se se ongelma on. En voi puhua kellekkään. En yhtään kellekkään.

Ap

Mutta täytyyhän sinun tehdä asialle jotain (muu ratkaisu kun itsemurha)

 

[vierailija]

hei
pari tuttavaani oli samanlaisessa tilanteessa ja hakeutuivat itse nuorisokotiin. Ei tarvinnut katsella ryyppäämistä. ympärillä oli turvallisia aikuisia ja sai opiskella rauhassa. Sen jälkeen pääsivät tuettuun asumiseen. Nykyisin ovat normaalissa ansiotyössä ja ammatit takana. Sinä olet tärkein. Hae rohkeasti apua esim. Sossusta. Se on juuri sitä varten että apua annetaan kun sitä todella tarvitaan. Meistä kuka tahansa voi olla joskus avun tarpeessa

Ettekö te osaa lukea ja ymmärtää toista ollenkaan, pahin pelkohan aapeella on se että hänet otetaan kotoa pois sossujen toimesta, jos ne saavat tietää.

Ap, älä pelkää sellaista, vaikka jollekin kerrot. Ei kaikille lapsille riittäisi sijoituspaikkoja joiden vanhemmat juo kaljaa. Se on aivan yleistä tässä maassa, ja onhan sulla se toinenkin vanhempi, joka ilmeisesti ei kokoajan juo, jos ollenkaan. Ei sua kukaan hae pois, vaikka kertoisit jollekin ulkopuolisellekin tilanteesta. Mutta koita nyt ensin avautua omille vanhemmille. Sille joka on selvä. Sitten sille kaljasiepolle kun se on selvänä, varmasti ei itse ymmärrä että se juominen pelottaa sua.
Me vanhemmat ei aina ymmärretä mitä nuoret kokee. Kun me halutaan vaan vähän rentoutua, mutta se nuori näkee vain känniläisen joka on hirviö.
Mä olen varma että se sun kaljotteleva vanhempi rakastaa sua ylikaiken, yrittää omia pelkojaan hukuttaa kaljalla, on varmasti susta huolissaan. Voisi havahtua jos kerrot miltä tuntuu.

 

[vierailija]

Älä vaan tee mitään itsellesi! Tiedän tuon tunteen kun on teini ja häpeää jotakin asiaa mitä vanhemmat tekevät eikä siitä voi kertoa kenellekään. Koin itse saman teininä ja nyt yli kolmekymmentävuotiaana käyn terapiassa puhumassa kun en kenellekään voinut muka kertoa silloin... Muistan kun kerroin salaisuuksista eka kerran luotettavalle ihmiselle. Tuntui että maa järisi ja että en voinut lopettaa itkemistä. Itkun jälkeen olin ihmeissäni. Tässähän edelleen olen ja olo on paljon kevyempi. Olen edelleen hengissä ja maailma pyörii... Siitä alkoi prosessi joka etenee edelleen. Aloin tajuta että minä olin uhri jota olisi pitänyt jonkun tajuta auttaa mutta kukaan ei tiennyt. Vanhemmilla voi olla omia ongelmiaan esim käsittelemättömiä traumoja joita yrittävät eri tavoin hukuttaa tai piilottaa. Ymmärrän halusi suojella vanhempiasi. Se on kaikissa lapsissa syvälle sisään rakennettu ominaisuus. Älä kuitenkaan itseäsi aliarvosta sen takia että vanhemmillasi on ongelmia joihin he eivät ole saaneet apua (alkoholismi). On myös rakkautta heitä kohtaan jos asiasi tulee ilmi ja sinä saat apua joka sinulle kuuluu ja vanhempasi voi herätä tilanteeseen joka painaa sinua noin raskaasti! Voimia ja hae apua! Olet ehjän elämän arvoinen!

 

[Pahaolla/ap]

Helkkarin iso kiitos teille kaikille mun auttamisesta. Se pointtihan on siinä että en haluu sossun huostaan mutta en haluisi olla kotonakaan. Ajattelin puhua mun toiselle vanhemmalle joka ei juo samalla tavalla mut en tiiä mitä sanoa. Sitä paitsi musta tuntuu et jos sanon tästä vanhemmille niin se käännetää mua vastaan ja että olisin yliherkkä. Mul on yks sisarus jolle tää asia ei näytä olevan kummonen. Hän on mua kolme vuotta vanhempi. Mut mul on niin heikko olo.

 

[0roosa0]

Helkkarin iso kiitos teille kaikille mun auttamisesta. Se pointtihan on siinä että en haluu sossun huostaan mutta en haluisi olla kotonakaan. Ajattelin puhua mun toiselle vanhemmalle joka ei juo samalla tavalla mut en tiiä mitä sanoa. Sitä paitsi musta tuntuu et jos sanon tästä vanhemmille niin se käännetää mua vastaan ja että olisin yliherkkä. Mul on yks sisarus jolle tää asia ei näytä olevan kummonen. Hän on mua kolme vuotta vanhempi. Mut mul on niin heikko olo.

On se varmaanin isosisaruksellesikin kurja paikka, mutta meillä isoilla on tapana olla vahvoja pienempienkin puolesta ja siksi ehkä vaikuttaa siltä ettemme välitä.

Nokka pystyyn! Aika kuluu ja pian olet omillasi. Jaksa vielä tovi!

 

[Echo]

Oon miettiny tosi kauan keräänkö itteni ja kirjotan tänne kaksplussaan. No nyt sitte kirjotan. Oon tällänen perus teini mut mulla on vitun paha olla. Turha tyhjä olo. Tavallaa vois luulla et mulla on kaikki hyvin koska menee koulussa hyvin ja on kavereita jne. Mut mun toinen vanhemmista on alkoholisti. Hän ei oo väkivaltanen alkoholisti mutta julma. Hän juo 15-20 kaljaa päivässä ja muuttuu ilkeäks ja sekoilevaks. Itken päivittäin. Itken päivisin ja öisin. Tällä hetkelläkin itken. Mun paino on pudonnut. Mö oon sairas. Oon väsyny ja stressaantunut. Haluun pois tällä kertaa ajattelen tätä helvetin vakavasti. Siis itsemurhaa. Miten sen tekisin. Aiemmin eli nyt tässä 4 vuoden ajan oon ajatellu myös itsemurhaa aikasemmin ja oon satuttanu itteäni. Mutta en oo vielä tappanu itteäni. Kertokaa mitä teen mun vanhemman kaa joka on alkoholisti haluisin sen loppuvan mutten uskalla sanoa kellekkään siitä. Ja haluisin olla ilonen elää normaalia nuorten elämää. Auttakaa mua pliis.

Älä rankaise itseäsi siitä että sun isä ei ole osannut olla isä. Sulle on oltu pahoja mutta et sä itse ole sitä.
15-20 kaljaa illassa on paljon. Jo 10 olisi paljon. Sä et ole yliherkkä vaan koet tän asian ihan oikein.

Hieno juttu että pystyit kirjoittamaan tänne. Ala puhua asiasta ympärilläsi oleville ihmisille: äidille, kavereille. Äiti saattaa hyssytellä, varaudu siihen. Mutta toivon että jossain vaiheessa saat voimaa puhua myös esim. kouluterkalle.

Näin ulkopuolisen silmin sulla ei ole mitään hävettävää. Alkoholismi on kansansairaus, ihmiset eivät hätkähdä kun kuulevat isäsi toilailuista.

 

[vierailija]

Ota ensimmäiseksi etapiksi nukkua kunnolla. Kun saat nukuttua, ajatuksetkin toimivat paremmin. Sitten otat kissan pöydälle ja keskustelet vanhempies kanssa. Mikäli asia ei edisty, pyydät apua vaikka lääkäristä.

 

[vierailija]

Älä rankaise itseäsi siitä että sun isä ei ole osannut olla isä. Sulle on oltu pahoja mutta et sä itse ole sitä.
15-20 kaljaa illassa on paljon. Jo 10 olisi paljon. Sä et ole yliherkkä vaan koet tän asian ihan oikein.

Hieno juttu että pystyit kirjoittamaan tänne. Ala puhua asiasta ympärilläsi oleville ihmisille: äidille, kavereille. Äiti saattaa hyssytellä, varaudu siihen. Mutta toivon että jossain vaiheessa saat voimaa puhua myös esim. kouluterkalle.

Näin ulkopuolisen silmin sulla ei ole mitään hävettävää. Alkoholismi on kansansairaus, ihmiset eivät hätkähdä kun kuulevat isäsi toilailuista.

Puhuin toisesta vanhemmastani en nimenomaa isästä halusin tän vaa tarkentaa. Onko se eriasia onko äidillä vai isällä alkoholismi?
Ap

 

[Echo]

Puhuin toisesta vanhemmastani en nimenomaa isästä halusin tän vaa tarkentaa. Onko se eriasia onko äidillä vai isällä alkoholismi?
Ap

Sori, mä automaattisesti ajattelin että se on isä. Mutta yhtä paha juttu jos on äitikin. Kumpi tahansa.

 

[vierailija]

 

[vierailija]

Puhuin toisesta vanhemmastani en nimenomaa isästä halusin tän vaa tarkentaa. Onko se eriasia onko äidillä vai isällä alkoholismi?
Ap

No muiden kannalta katsottuna ainakin on, papereilla ja silloin kun valitaan huoltajaa.