L
Lopussa
Vieras
Ammattiauttajalle aika helmikuun alussa. Tuntuu, että sinne on liian pitkä aika..
Mulla on todella rikkinäinen lapsuus ja rankkoja kokemuksia elämässä. Koulukiusaamisesta raiskaukseen. Olen aina yrittänyt hakea onnea muualta, kuin itsestäni. Mulla on tosi heikko itseluottamus.
Mulla on 8 vuotias lapsi. Lapsen isästä olen eronnut ajat sitten, mutta lapsi on isänsä kanssa kyllä tekemisissä. Löysin uuden miehen, jonka kanssa olemme olleet yhdessä 7 vuotta. Lapselleni me olemme perhe. Olemme edelleen perhen.
Mä löysin uuden miehen kesällä, jonka kanssa olin salasuhteessa. Tilanne tottakai kaiversi mua ja koko syksy oli todella onnetonta aikaa.
Ennen joulua mä romahdin. Sain pahat sydänoireet ja mulla todettiin masennus. Kerroin kummallekin miehelle totuuden. Nyt kuitenkin molemmat miehet olisivat valmiita antamaan anteeksi.
Mä en silti tiedä mitä teen. Entinen (siis pitempiaikainen) mieheni on lapselleni kuin isä, kiltti ja arjesta huolehtiva. Mun ei tarvitsisi tehdä mitään käytännön järjestelyitä, vaan kaikki jatkuisi mihin jäikin. Tätä uusinta tuttavuutta kaipaan silti koko ajan. Olen viettänyt ehkä elämäni parhaammat hetket hänen kanssaan. Vaatisi paljon käytännön järjestelyitä ja paljon luopumista jos mä päättäisin pitää tämän uuden miehen. Silti.. Rakastan häntä. En silti tunne kovin hyvin tätä miestä.
Puolensa ja puolensa. Mä en jaksa päättää mitä teen. Oon aivan loppu. Itken ja oksennan vaan. Oli niin hilkulla tänään, etten ajanut autolla rekan alle.
Mulla on todella rikkinäinen lapsuus ja rankkoja kokemuksia elämässä. Koulukiusaamisesta raiskaukseen. Olen aina yrittänyt hakea onnea muualta, kuin itsestäni. Mulla on tosi heikko itseluottamus.
Mulla on 8 vuotias lapsi. Lapsen isästä olen eronnut ajat sitten, mutta lapsi on isänsä kanssa kyllä tekemisissä. Löysin uuden miehen, jonka kanssa olemme olleet yhdessä 7 vuotta. Lapselleni me olemme perhe. Olemme edelleen perhen.
Mä löysin uuden miehen kesällä, jonka kanssa olin salasuhteessa. Tilanne tottakai kaiversi mua ja koko syksy oli todella onnetonta aikaa.
Ennen joulua mä romahdin. Sain pahat sydänoireet ja mulla todettiin masennus. Kerroin kummallekin miehelle totuuden. Nyt kuitenkin molemmat miehet olisivat valmiita antamaan anteeksi.
Mä en silti tiedä mitä teen. Entinen (siis pitempiaikainen) mieheni on lapselleni kuin isä, kiltti ja arjesta huolehtiva. Mun ei tarvitsisi tehdä mitään käytännön järjestelyitä, vaan kaikki jatkuisi mihin jäikin. Tätä uusinta tuttavuutta kaipaan silti koko ajan. Olen viettänyt ehkä elämäni parhaammat hetket hänen kanssaan. Vaatisi paljon käytännön järjestelyitä ja paljon luopumista jos mä päättäisin pitää tämän uuden miehen. Silti.. Rakastan häntä. En silti tunne kovin hyvin tätä miestä.
Puolensa ja puolensa. Mä en jaksa päättää mitä teen. Oon aivan loppu. Itken ja oksennan vaan. Oli niin hilkulla tänään, etten ajanut autolla rekan alle.