S
"sama"
Vieras
[QUOTE="a p";25143352]Ei kai nyt ylpeilystä ollut kyse. Eikä palkasta, tai työstä. Raha ei merkitse mitäään. Työtä tehdään jotta voi juuri ja juuri pakolliset tarpeet täyttää.
Vaan siitä on kyse, että olisi köyhä elämä henkisesti, jos en tajuaisi useimpia/kaikkia elokuvia, mitä ne henkilöt puhuvat alkuperäiskielellä. Jos ei tietäisi mihin niissä viitataan.
Jos ei tietäisi useimpia kirjallisuuden klassikkoteoksia.
Jos ei ymmärtäisi kunnolla lukemaansa, tai kuulemaansa, vaan uskoisi kaiken kritiikittömästi.
Ei yliopistossa opiskelu ole harvinaista, ei vaadi älyä, vain istumalihaksia, mutta se on minulle suuri arvo. Voisin olla tehnyt senkin ajan jotain materialistista, hankkinut rahaa jolla ostaa paskaa. Mitä jos lapseni aikuisututtuaan haluavat elää niin?[/QUOTE]
Ai ammattikoulun käyneet eivät voi ymmärtää noita asioita?! Oletko tosissasi?
Entä amk? Ovatko hekin liian tyhmiä ymmärtääkseen kirjoista ja elokuvista? Kai tämä on provo, onhan? Köyhä elämä henkisesti *repeää nauruun *
Vaan siitä on kyse, että olisi köyhä elämä henkisesti, jos en tajuaisi useimpia/kaikkia elokuvia, mitä ne henkilöt puhuvat alkuperäiskielellä. Jos ei tietäisi mihin niissä viitataan.
Jos ei tietäisi useimpia kirjallisuuden klassikkoteoksia.
Jos ei ymmärtäisi kunnolla lukemaansa, tai kuulemaansa, vaan uskoisi kaiken kritiikittömästi.
Ei yliopistossa opiskelu ole harvinaista, ei vaadi älyä, vain istumalihaksia, mutta se on minulle suuri arvo. Voisin olla tehnyt senkin ajan jotain materialistista, hankkinut rahaa jolla ostaa paskaa. Mitä jos lapseni aikuisututtuaan haluavat elää niin?[/QUOTE]
Ai ammattikoulun käyneet eivät voi ymmärtää noita asioita?! Oletko tosissasi?
Entä amk? Ovatko hekin liian tyhmiä ymmärtääkseen kirjoista ja elokuvista? Kai tämä on provo, onhan? Köyhä elämä henkisesti *repeää nauruun *
Tietäähän sen, että sana yliopisto/korkeakoulutus on kyllä täällä sellainen kirosana ettei tosikaan. Eli lapselleko ei saa edes toivoa hyvää koulutusta. Kun onhan se nyt ilmiselvää, että jokainen täällä toivoo lapsen löytävän juuri sen oman alansa, oman intohimonsa. Onko niin, ettei vaan saa toivoa sen olevan yliopistokoulutuksen kautta saavutettavissa?
Kukaan ei tainnut sanoa että vaatisi lapsiltaan jotakin koulutusta.
Ap mietti pakkoa, mutta hiukan veikkaan, että ap ei ollut siinä aivan tosissaan.
Aloitus on kuitenkin mielenkiintoinen, ja ksantippa sen tuossa tiivistikin: mitä kaikkea hyvää vanhempi saa lapselleen toivoa?
Kukaan ei tainnut sanoa että vaatisi lapsiltaan jotakin koulutusta.
Ap mietti pakkoa, mutta hiukan veikkaan, että ap ei ollut siinä aivan tosissaan.
Aloitus on kuitenkin mielenkiintoinen, ja ksantippa sen tuossa tiivistikin: mitä kaikkea hyvää vanhempi saa lapselleen toivoa?
S
"sama"
Vieras
Lisäsinkin "jos siitä pitää" eli poisluetaan tuosta ne joille se palkka ei ole se "juttu".
[QUOTE="a p";25143352]
Vaan siitä on kyse, että olisi köyhä elämä henkisesti, jos en tajuaisi useimpia/kaikkia elokuvia, mitä ne henkilöt puhuvat alkuperäiskielellä. Jos ei tietäisi mihin niissä viitataan.
Jos ei tietäisi useimpia kirjallisuuden klassikkoteoksia.
[/QUOTE]
En voi väittää osaavani/tietäväni noita, vaikka olen opiskellut yliopistossa. Hyvä jos osaan englantia, saati sitten espanjaa tai japania. Klassikkokirjallisuudesta en juuri välitä.
Vaan siitä on kyse, että olisi köyhä elämä henkisesti, jos en tajuaisi useimpia/kaikkia elokuvia, mitä ne henkilöt puhuvat alkuperäiskielellä. Jos ei tietäisi mihin niissä viitataan.
Jos ei tietäisi useimpia kirjallisuuden klassikkoteoksia.
[/QUOTE]
En voi väittää osaavani/tietäväni noita, vaikka olen opiskellut yliopistossa. Hyvä jos osaan englantia, saati sitten espanjaa tai japania. Klassikkokirjallisuudesta en juuri välitä.
V
"vieras"
Vieras
No kyllä minäkin olisin pettynyt, jos lapsi ei koulutusta arvostaisi, tai ei yliopistoon menisi. Itselle ei koskaan muuta vaihtoehtoa edes annettu, enkä osannut muuta ajatellakaan. Niin se vaan joillakin kulkee suvussa.
Mutta voihan se olla niin, että lapsesi innostuu vasta lukiossa asiasta. Kyllä sen lukion jättämättä käyminen sulkee niin monia ovia, että itse aion tehdä kaikkeni, että lapsi sinne menee. Sen jälkeen saa sitten päättää itse ja mun on siihen tyydyttävä.
Ei kai sitä voi asioita pakottaa, mutta olisihan sitä pettynyt. Toinen asia näyttäisinkö sitä sitten lapselle..
Mutta voihan se olla niin, että lapsesi innostuu vasta lukiossa asiasta. Kyllä sen lukion jättämättä käyminen sulkee niin monia ovia, että itse aion tehdä kaikkeni, että lapsi sinne menee. Sen jälkeen saa sitten päättää itse ja mun on siihen tyydyttävä.
Ei kai sitä voi asioita pakottaa, mutta olisihan sitä pettynyt. Toinen asia näyttäisinkö sitä sitten lapselle..
[QUOTE="vieras";25143412]No kyllä minäkin olisin pettynyt, jos lapsi ei koulutusta arvostaisi, tai ei yliopistoon menisi. Itselle ei koskaan muuta vaihtoehtoa edes annettu, enkä osannut muuta ajatellakaan. Niin se vaan joillakin kulkee suvussa.
Mutta voihan se olla niin, että lapsesi innostuu vasta lukiossa asiasta. Kyllä sen lukion jättämättä käyminen sulkee niin monia ovia, että itse aion tehdä kaikkeni, että lapsi sinne menee. Sen jälkeen saa sitten päättää itse ja mun on siihen tyydyttävä.
Ei kai sitä voi asioita pakottaa, mutta olisihan sitä pettynyt. Toinen asia näyttäisinkö sitä sitten lapselle..[/QUOTE]
Ei lukion käymättä jättäminen sulje ovia, sen ehtii käydä tarvittaessa myöhemminkin. Jatko-opintoja voi monesti jatkaa ammattiopintojen perusteella, jolloin edes lukiota ei tarvitse käydä. Jos lapsi ei ollenkaan tiedä ysillä mitä tehdä, niin voihan hän valita muun hyödyllisen kuin lukion. Monelta ammattilinjalta oppii hyödyllisiä taitoja elämään tai ne voi muuten syventää harrastustoimintaa jos ei ammattia niistä itselleen tee.
Mutta voihan se olla niin, että lapsesi innostuu vasta lukiossa asiasta. Kyllä sen lukion jättämättä käyminen sulkee niin monia ovia, että itse aion tehdä kaikkeni, että lapsi sinne menee. Sen jälkeen saa sitten päättää itse ja mun on siihen tyydyttävä.
Ei kai sitä voi asioita pakottaa, mutta olisihan sitä pettynyt. Toinen asia näyttäisinkö sitä sitten lapselle..[/QUOTE]
Ei lukion käymättä jättäminen sulje ovia, sen ehtii käydä tarvittaessa myöhemminkin. Jatko-opintoja voi monesti jatkaa ammattiopintojen perusteella, jolloin edes lukiota ei tarvitse käydä. Jos lapsi ei ollenkaan tiedä ysillä mitä tehdä, niin voihan hän valita muun hyödyllisen kuin lukion. Monelta ammattilinjalta oppii hyödyllisiä taitoja elämään tai ne voi muuten syventää harrastustoimintaa jos ei ammattia niistä itselleen tee.
Kummallinen palsta, lapsestaan ei saisi toivoa tervettä, ei elämässään pärjäävää, ei korkeasti koulutettua.
Kyllä minusta toivoa saa, se on eri asia kuin odotusten asettaminen, joka sekään ei terveessa mittakaavassa ole ehkä vain paha asia.
Kyllä minusta toivoa saa, se on eri asia kuin odotusten asettaminen, joka sekään ei terveessa mittakaavassa ole ehkä vain paha asia.
Viimeksi muokattu:
Vaan siitä on kyse, että olisi köyhä elämä henkisesti, jos en tajuaisi useimpia/kaikkia elokuvia, mitä ne henkilöt puhuvat alkuperäiskielellä. Jos ei tietäisi mihin niissä viitataan.
Jos ei tietäisi useimpia kirjallisuuden klassikkoteoksia.
Jos ei ymmärtäisi kunnolla lukemaansa, tai kuulemaansa, vaan uskoisi kaiken kritiikittömästi.
Ap:ko ihan vakavissaan kuvittelee, että näihin vaaditaan yliopistokoulutus?
Tai toisinpäin, että yliopistossa istumalihaksiaan kuluttaneet automaattisesti hanskaavat nämä?
Ah, mitä henkistä rikkautta...
Kyllä sen lukion jättämättä käyminen sulkee niin monia ovia, että itse aion tehdä kaikkeni, että lapsi sinne menee.
Tämä on myös oikein järjen riemuvoitto. Mun äiti toimi samalla periaatteella, ja se on ehkä ainoa asia, mistä edelleen olen vähän katkera.
Mä opiskelen nyt, 28-vuotiaana, ammattia itselleni. Koska menin lukioon, lievän painostuksen alla, ja koska ammattikoulua ei koskaan varsinaisesti esitetty edes vaihtoehtona.
Eikä mulla riittänyt mielenkiintoa teoreettispainotteiseen opiskeluun enää lukion jälkeen. Jos olisin osannut silloin teininä olla tiukempi, pitänyt pääni ja mennyt ammattikouluun, mulla olisi ollut edes joku ammatti jo vuosia.
Hyvin olen pärjännyt ilmankin, eipä sillä. Mutta edelleen koen heittäneeni hukkaan 3 vuotta elämästäni lukiossa.
Jos ei tietäisi useimpia kirjallisuuden klassikkoteoksia.
Jos ei ymmärtäisi kunnolla lukemaansa, tai kuulemaansa, vaan uskoisi kaiken kritiikittömästi.
Ap:ko ihan vakavissaan kuvittelee, että näihin vaaditaan yliopistokoulutus?
Tai toisinpäin, että yliopistossa istumalihaksiaan kuluttaneet automaattisesti hanskaavat nämä?
Ah, mitä henkistä rikkautta...
Kyllä sen lukion jättämättä käyminen sulkee niin monia ovia, että itse aion tehdä kaikkeni, että lapsi sinne menee.
Tämä on myös oikein järjen riemuvoitto. Mun äiti toimi samalla periaatteella, ja se on ehkä ainoa asia, mistä edelleen olen vähän katkera.
Mä opiskelen nyt, 28-vuotiaana, ammattia itselleni. Koska menin lukioon, lievän painostuksen alla, ja koska ammattikoulua ei koskaan varsinaisesti esitetty edes vaihtoehtona.
Eikä mulla riittänyt mielenkiintoa teoreettispainotteiseen opiskeluun enää lukion jälkeen. Jos olisin osannut silloin teininä olla tiukempi, pitänyt pääni ja mennyt ammattikouluun, mulla olisi ollut edes joku ammatti jo vuosia.
Hyvin olen pärjännyt ilmankin, eipä sillä. Mutta edelleen koen heittäneeni hukkaan 3 vuotta elämästäni lukiossa.
"Mitä jos vieraannun lapsista jos eivät opiskele?" - ap
"Voiko sen pakottaa tekemän kuten minä haluan, tässä asiassa?" - ap
Toivoa saa, mutta nuo kohdat on muuta kuin pelkkää toivomista.
H
"hei"
Vieras
Meahin kommentista voit itsekin lukea miksi aloitus/muut ap:n kommentit oli typerää... ei vain ollut kyse toiveesta mennä tiettyyn kouluun.
Ei se hukkaan ole mennyt, nyt tiedät vahvemmin mitä elämältäsi haluat ja pystyt pitämään puolesi paremmin. Toivottavasti lukioajoista on jäänyt joitain hyviäkin muistoja ja ehkä jotain muutakin hyötyä. Silti, ei aika lopu kesken, sitä riittää kuolemaan saakka ja sen jälkeen millään ei ole väliä.
V
"vieras"
Vieras
Itse toivoisin, että lapset opiskelevat itselleen mieleisen ammatin ja, että etenkin saisivat koulutustaan vastaavan vakituisen työpaikan.
[QUOTE="hei";25143548]Meahin kommentista voit itsekin lukea miksi aloitus/muut ap:n kommentit oli typerää... ei vain ollut kyse toiveesta mennä tiettyyn kouluun.[/QUOTE]
Keskustelua on käyty tässä vaiheessa aika paljon enemmänkin kuin vain ap:n kommentit.
Keskustelua on käyty tässä vaiheessa aika paljon enemmänkin kuin vain ap:n kommentit.
Sanotaanko sitten niin, että jälkiviisaana tiedän nyt, että olisin voinut sen kolme vuotta käyttää paremminkin. Vaikkei se ehkä kokonaan hukkaan mennytkään.
en tarkoittanut tuolla kommentillani yksinomaan ap.n avausta. Vaan yleensäkin vaan sitä, mitä saa toivoa..Ajatus lapsista vieraantumisesta sen vuoksi, että nämä eivät opiskelisi yliopistossa on minullekin vieras. .. Itse taas ajattelen, että opiskelu voi vieraannuttaa minua lapsista/ lapsia minusta. Ja se on ajatuksena vähän haikea. Mutta sitä kai kutsutaan kasvuksi, sitä irtautumista( ja siitä seuraavaa mahdollista vieraantumista) Niin lasten, kuin vanhempienkin.
Toivoa voi aina. Toivonhan minäkin lapsenlapsia, mutta hyväksyisin täydellisesti jos niitä en saisikaan
M
"mona"
Vieras
Sanotaanko sitten niin, että jälkiviisaana tiedän nyt, että olisin voinut sen kolme vuotta käyttää paremminkin. Vaikkei se ehkä kokonaan hukkaan mennytkään.
Joo sulla vois olla mieleinen ammatti tai sit oisit 15veenä valinnu ihan väärän uran (monelle käy näin) ja olisit taas koulunpenkillä. Lopputulos vois olla sama joten älä harmittele..
´
:´D
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja pyörä;25142453:
Ai kiitos, ilta onkin ollu ankea, mut nauroin hysteerisesti sun koomiselle kirjotukselle! =D Ihana, kiitos pelastit illan.
[QUOTE="mona";25143671]Joo sulla vois olla mieleinen ammatti tai sit oisit 15veenä valinnu ihan väärän uran (monelle käy näin) ja olisit taas koulunpenkillä. Lopputulos vois olla sama joten älä harmittele..[/QUOTE]
Olisin valinnut ihan hyvän uran, vaikken suinkaan sitä, mihin nyt olen päätynyt. Ja olisi jokatapauksessa joku ammatti.
Töitä mulla on ollut aina, ja nykyisellään elämä on parempaa kuin hyvää. En siis mitenkään ryve menneessä ja katkeroidu lopuksi ikääni.
Mutta haluan pitää asian mielessäni sitä varten, että omat lapseni tekevät myös näitä valintoja tulevaisuudessa.
Ja minä en edes pienesti toivo mitään muuta mihinkään suuntaan, kuin että jokainen omistani löytäisi itselleen sopivan alan, työn josta tykkää ja jolla elää.
En missään nimessä halua, että kukaan lapsistamme päätyy tekemään jotain, mitä minä haluan, jos se poikkeaa kovasti siitä, mitä lapsi itse olisi halunnut.
Olisin valinnut ihan hyvän uran, vaikken suinkaan sitä, mihin nyt olen päätynyt. Ja olisi jokatapauksessa joku ammatti.
Töitä mulla on ollut aina, ja nykyisellään elämä on parempaa kuin hyvää. En siis mitenkään ryve menneessä ja katkeroidu lopuksi ikääni.
Mutta haluan pitää asian mielessäni sitä varten, että omat lapseni tekevät myös näitä valintoja tulevaisuudessa.
Ja minä en edes pienesti toivo mitään muuta mihinkään suuntaan, kuin että jokainen omistani löytäisi itselleen sopivan alan, työn josta tykkää ja jolla elää.
En missään nimessä halua, että kukaan lapsistamme päätyy tekemään jotain, mitä minä haluan, jos se poikkeaa kovasti siitä, mitä lapsi itse olisi halunnut.
Viimeksi muokattu:
M
"mamaa"
Vieras
No minä toivon kaikkein eniten lapsilleni sitä, että he uskaltaisivat olla omia itsejään, rakastaisivat itseään juuri sellaisena kuin ovat ja olisivat onnellisia elämässä.
Jos roskakuskin ammatti on se, missä lapseni viihtyy, olkoon sitten niin. Jos hän tulee onnelliseksi siitä, ettei joudu työpäivän jälkeen miettimään hetkeäkään työasioita (kuten monesti korkeakoulutetuissa ammateissa joutuu), niin valitkoon sellaisen työn. Jos yliopistotutkintoa edellyttävä työ tekee hänet onnelliseksi, menköön yliopistoon. Kunhan hänellä olisi hyvä olla elämässään, siinä se mitä minä hänelle toivon.
Jos roskakuskin ammatti on se, missä lapseni viihtyy, olkoon sitten niin. Jos hän tulee onnelliseksi siitä, ettei joudu työpäivän jälkeen miettimään hetkeäkään työasioita (kuten monesti korkeakoulutetuissa ammateissa joutuu), niin valitkoon sellaisen työn. Jos yliopistotutkintoa edellyttävä työ tekee hänet onnelliseksi, menköön yliopistoon. Kunhan hänellä olisi hyvä olla elämässään, siinä se mitä minä hänelle toivon.
[QUOTE="mamaa";25143742]No minä toivon kaikkein eniten lapsilleni sitä, että he uskaltaisivat olla omia itsejään, rakastaisivat itseään juuri sellaisena kuin ovat ja olisivat onnellisia elämässä.
Jos roskakuskin ammatti on se, missä lapseni viihtyy, olkoon sitten niin. Jos hän tulee onnelliseksi siitä, ettei joudu työpäivän jälkeen miettimään hetkeäkään työasioita (kuten monesti korkeakoulutetuissa ammateissa joutuu), niin valitkoon sellaisen työn. Jos yliopistotutkintoa edellyttävä työ tekee hänet onnelliseksi, menköön yliopistoon. Kunhan hänellä olisi hyvä olla elämässään, siinä se mitä minä hänelle toivon.[/QUOTE]
Tämä oli hyvin kirjoitettu
Jos roskakuskin ammatti on se, missä lapseni viihtyy, olkoon sitten niin. Jos hän tulee onnelliseksi siitä, ettei joudu työpäivän jälkeen miettimään hetkeäkään työasioita (kuten monesti korkeakoulutetuissa ammateissa joutuu), niin valitkoon sellaisen työn. Jos yliopistotutkintoa edellyttävä työ tekee hänet onnelliseksi, menköön yliopistoon. Kunhan hänellä olisi hyvä olla elämässään, siinä se mitä minä hänelle toivon.[/QUOTE]
Tämä oli hyvin kirjoitettu
M
"mona"
Vieras
No mä nään asian niin että koulutus ei koskaan sulje mitään pois, joten toivoisin että lapseni oppivat arvostamaan koulutusta ja kielten opiskelua. Lukio on musta hyvä yleissivistystä antava paikka, jossa voi mietiskellä mitä tulevaisuudelta haluaa. Nykyäänhän voi toki käydä lukion ja opiskella ammattikoulussa yhtä aikaa. Mutta siis mä en ymmärrä mikä kiire lapsilla ois työelämään, sitä kyllä ehtiii töitä paiskia, vaikka kävis kouluja 8vuotta..
M
"mona"
Vieras
Niin ja siis en koe että 15v ois vielä kypsä valitsemaan varmasti mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa..
Similar threads
- "Vanessa"
- Aihe vapaa
