V
voi voi
Vieras
Minä olen nössö. Mies on.
No joku kysyy mitä se tarkoittaa.
No vaikka sitä että kun minä teen lapsia niin ne on mun vastuulla yksin ja mun kuuluu ne kasvttaa ja opettaa ja laittaa tavoille. ja pitää kurissa ja jos jollain on heistä valittamista, niin laitan ruotuun ja siis ne on mun VASTUU.
Otetaan nyt vaikka peruskoulu. Jotkut vaativat sitä ja tätä että ei saa uskontoa eikä saa kirkollisia juttuja ja mun lapselle kuoritaan potut ja mun lapselle autetaan vessassa ja mulle mulle mullikalle.... siis vaatimuksia vaatimuksia vaatimuksia.
Mun asenne. Koulu on paikka, jossa joutuu käydä muutaman tunnin kuuntelemassa öykkäreiden örveltämistä.
Haasteet tulevat harrastuksista. Aivan muualta. Aivan sama kuulunko kirkkoon vai en, no en kuulu, mutta uskontoa saa opettaa, siellä saa opettaa vaikka lestadiolaisten oppia, mutta koska tarkoitus että mun lapset oppivat ajattelemaan, niin mulle on aivan sama mitä joku heille opettaa, he itse suodattavat sen omilla aivoilla mihin kannattaa uskoa.
Jos mun lapsi ei osaa syödä kuten muut tai käydä vessaassa kuten muut, niin sehän on mun moka. Tai olisi mun moka.
en voi vaatia kohtuuttomuuksia. Syövät sitten kotona enemmän... ja niin pois päin.
Eli en oikeastaan vaadi mitään suhteessa mun lapsiin. Se on mun homma.
Mutta olen ollut huomaavinani, että moni tekee päinvastoin. Itse ei tee mitään. Jopa sanotaan että ei se mun vastuulla ole mitä mun lapsi tekee hoidossa tai koulussa.
Siis kenen sitten?
No joku kysyy mitä se tarkoittaa.
No vaikka sitä että kun minä teen lapsia niin ne on mun vastuulla yksin ja mun kuuluu ne kasvttaa ja opettaa ja laittaa tavoille. ja pitää kurissa ja jos jollain on heistä valittamista, niin laitan ruotuun ja siis ne on mun VASTUU.
Otetaan nyt vaikka peruskoulu. Jotkut vaativat sitä ja tätä että ei saa uskontoa eikä saa kirkollisia juttuja ja mun lapselle kuoritaan potut ja mun lapselle autetaan vessassa ja mulle mulle mullikalle.... siis vaatimuksia vaatimuksia vaatimuksia.
Mun asenne. Koulu on paikka, jossa joutuu käydä muutaman tunnin kuuntelemassa öykkäreiden örveltämistä.
Haasteet tulevat harrastuksista. Aivan muualta. Aivan sama kuulunko kirkkoon vai en, no en kuulu, mutta uskontoa saa opettaa, siellä saa opettaa vaikka lestadiolaisten oppia, mutta koska tarkoitus että mun lapset oppivat ajattelemaan, niin mulle on aivan sama mitä joku heille opettaa, he itse suodattavat sen omilla aivoilla mihin kannattaa uskoa.
Jos mun lapsi ei osaa syödä kuten muut tai käydä vessaassa kuten muut, niin sehän on mun moka. Tai olisi mun moka.
en voi vaatia kohtuuttomuuksia. Syövät sitten kotona enemmän... ja niin pois päin.
Eli en oikeastaan vaadi mitään suhteessa mun lapsiin. Se on mun homma.
Mutta olen ollut huomaavinani, että moni tekee päinvastoin. Itse ei tee mitään. Jopa sanotaan että ei se mun vastuulla ole mitä mun lapsi tekee hoidossa tai koulussa.
Siis kenen sitten?
