Haluaako joku kysyä jotain? Koko perheellä sikainfluenssa. Diagnoosi varmistui juuri.

  • Viestiketjun aloittaja buleria
  • Ensimmäinen viesti
ap
Olemme kotiutuneet sairaalasta, KAIKKI!!! Olo on niin onnellinen, etta ihan meinaa poksahtaa! Esikoinen on erittain hyvassa kunnossa verrattuna esim viela eiliseen ja kuopuskin aina vaan parempi! Turhaa varmaan edes mainita, etta omakin olo on noiden edella mainittujen asioden johdosta kohentunut kummasti! Kylla tama viela tasta, nyt totisesti tuntuu, etta ollaan voiton puolella!

Sydanlampoinen kiitos viela kaikille, jotka niin ihanasti on jaksaneet minua tsempata ja kysella kuulumisia. Kannustus on ollut iso apu.

Meidan perhe lahtee nyt nukkumaan. Hyvia, ei kun erinomaisia vointeja kaikille!

 
hieno homma
Ihana kuulla ap!! Onneksi jaksoit vielä vastata, että voin olla murehtimatta. :) Toivottavasti jaksat vielä lähipäivinä käydä kertomassa meille kuulumisia, vaikka paranemassa jo olettekin. Voikaa hyvin!
 
Mulla tuli kyynel silmään kun olen niin iloinen ap:n puolesta!!! Huoli erityisesti teidän esikoisesta on ollut kova ja olen päivittäin käynyt tätä ketjua lukemassa! Ihana asia et kaikki ok nyt. Toivottavasti ette koskaan joudu kokemaan vastaavaa uudelleen (EIKÄ KUKAAN MUUKAAN) =)
 
vieras
Voi, tosi ihanaa kuulla että siellä voidaan hyvin! :) Hienoa että esikoinenkin pääsi jo kotiin.

Olisi tosiaan myös kiva kuulla vielä miten toipuminen kotona sujuu. Hyviä unia sinnekin!
 
Nyt vasta huomasin tän ketjun. Ihana lukea että olette lopulta paranemaan päin :hug: Mäkin vähän jännään tuota flenssua kun olen raskaana ja ens viikolla tehdään sectio. Mutta kun vauvan kanssa kotiudutaan niin taidetaan olla jo melko turvassa =)
 
leah
Olen vasta nyt alkanut pohtia tautia ja luin juuri ketjua,hyvä,että perhe parani ja pieninkin selvisi.itselläni on 12v,8v ja 0,6kk lapset, eli osaan samaistua tilanteeseen ja varmasti pelottava tilanne, kun uusi sairaus ja luukutetaan sen vaarallisuudesta, aina epidemioiden alussa se saa valtavat mittasuhteet kun tietämättömyys lisää pelkoa,,uskon,että nytkin selviämme säikähdyksellä.
Mietin vain, että mitenköhän ihmisen tehtailemat sikalat ym. broilertalot(lintuinfluenssa) ovat vaikuttaneet asiaan?? Eli yleensä tuo hillitön eläinten tehtailu....tuskin ainakaan pienentää riskiä...
Uskoisin silti,että suomalaisilla on korkea vastustuskyky, kun täällä pimeydessä,märässä, kylmässä suurimman osan vuodesta elämme.
Sairastamme usein kerran tai kaksi vuodessa jonkun influenssan jotka tuntuvat voimistuvan vuosi vuodelta,siitä saamme vastustuskykyä ja olemme jo muutenkin voimakkaampia kuin etelän ihmiset,,täällä aina meneillään joku flunssa.,olemme jo tottuneet niihin,tätä nyt halotaan mutta toki varovaisuus tarpeen,hygienia ym.uskon suomalaisten silti selviävän.
 
nappula
Joko olette toipuneet? Toivottavasti sikalentsu ja jälkitaudit on teidän osalta jo historiaa. Mukava, että kävit täällä kertomassa kokemuksistanne. Olen kiinnostuneena ja järkyttyneenä tietysti seurannut kirjoituksiasi, kun oma tyttöni esikoisesi ikäinen.

Se Tamiflu on melkosta "myrkkyä" ja pistää varmasti mahat sekaisin ja kipeäksi, kun normiantibioottikin sen tahtoo tehdä. Oliko teillä lapsilla maitohappobakteerit kuurin aikana tai jopa ennen sitä käytössä? Ymmärsin, että esikoinen oli loppuajasta sairaalassa tipassa, oliko silloin alussa (eka sairaalajaksolla) vai pystyikö ottamaan nesteet ja lääkkeet suun kautta?

Mitä siitä kotikaranteenista sanottiin, kun asutte omakotitalossa, olisiko omalla pihalla saanut olla (kun kerta kesä ja tuskin sentään naapuriin asti aivastelitta)?

Miten teidän lähiomaisten terveys? Onko isovanhemmat tai muut läheiset sairastuneet?

Hyvää jatkoa teille ja lämpimiä syyskesäilmoja!!


 
ap
Tulempa heti vastailemaan, kun uusia tekstejä huomasin..

Kiitos teille ihanille teidän ajatuksistanne!

Me olemme suht hyvin toipuneet, lähes pelikunnossa ruvetaan jo olemaan! Lapset, molemmat ovat jo oikein virkeitä ja hyvävointisia. Syövät hyvin ja leikkivät kuin ennenkin, vain yskää vaivaa vielä esikoisella. Toki hänen kuntonsa on vielä norm heikompi, joten varovasti hissutellen yritetään vielä ottaa ( se on kyllä hyvin vaikeaa, kun tyttö omasta mielestään on jo elämänsä vedossa:) ).

Meidän molemmilla tytöillä on ollut koko elämänsä (2vkon ikäisestä lähtien) maitohappobakteerit (Rela) käytössä. Ehkä niistä nytkin saattoi jotain apua olla (tai sitten ei), kun enhän voi tietää, olisiko ilman niitä ollut vielä huonompi..

Kotikaranteenista sanottiin silloin, että omassa pihassa saa kyllä liikkua. Meidän naapurit/ ystävät/ minun äitini eivät onneksi kukaan saaneet meistä tartuntaa.

Niin, ja tosiaan silloin ekalla sairaalajaksolla esikoinen ei ollut tipassa, vaan otti lääkkeet ja joi itse. Toisella jaksolla kunto oli niin huono, että tippa oli välttämätön. Kamala kun vieläkin menee kylmät väreet ja meinaa itku tulla kun ajatteleekin noita menneitä päiviä.. No, se siitä. Nyt olemme lähes kunnossa jo, minulla vielä hirmuinen yskä ja angiina vaivaa, mutta se on pientä..

Oikein hyvää loppukesää kaikille! Se, joka sanoo, että tällä palstalla on pelkkiä ilkeilijöitä, on kyllä niin väärässä kun vaan olla ja voi!!
 
ap
kovin ajassa ole nuo päivitykset tuolla tilannehuone. fissä, ainakaan päivämäärien perusteella.. Minäkin kyllä jo kerran katsoin ja ihmettelin samaa, kun ei ollut mitään meidän tapauksesta..
 
Äippä vaasasta
Luin koko ketjun ja tuli kyllä kylmiäväreitä, kyyneliä ja kova huoli ap:n perheen puolesta!! Luojan kiitos olette nyt parempaan päin, ja erityisesti esikoinen joka oli vakavassakin tilassa sairaalassa, on jo paljon paremmassa kunnossa :) Oli mukava kun jaksoit rankan sairastelun keskellä kirjoitella ja kertoilla tänne kuulumisia. Nyt vaan oikein hyvää jatkoa teidän koko perheelle! <3
p.s. On varmaan nyt helpottavaki olo, että sairaus on nyt teillä sairastettu ja selvitty siitä; ei tarvi huolehtia ja pelätä enää jatkossa kyseistä tautia.

Itse olen kaupassa töissä ja vähän hirvittää kyllä, että koska se meille tulee. Lapsi on alle 2 vuotias. Toisaalta sitä toivois, että se tauti tulis jo pian, että se olis sit kärsittynä ja sais siihen vastustuskyvyn. Pelottaa vaan se, että mitä kaikkea sen taudin aikan joutuu kokemaan, varsinkin lapsen puolesta pelottaa kamalasti :(

 
vielä vaivaa
Vieläkö jompi kumpi äiti jaksaa vastata (tässä ketjussa kävi toinenkin "possutautiäiti" kommentoimassa), että jos jompi kumpi vanhemmista sairastui ennen lasta, kehoitettiinko eristämään vielä terve lapsi sairastuneista vanhemmistaan (jos tällainen tilanne jommalla kummalla oli, muistaakseni ainakin toisella äidillä ei kaikki perheenjäsenet olleet vielä sairastuneet)?? Sellaisen kotihoito-suosituksen luin ammattilaisten sivuilta. Kenkkua, jos minäkin sen työstä sairaalasta saan, niin lapset viikoksi minne?
 
??
Alkuperäinen kirjoittaja vielä vaivaa:
Vieläkö jompi kumpi äiti jaksaa vastata (tässä ketjussa kävi toinenkin "possutautiäiti" kommentoimassa), että jos jompi kumpi vanhemmista sairastui ennen lasta, kehoitettiinko eristämään vielä terve lapsi sairastuneista vanhemmistaan (jos tällainen tilanne jommalla kummalla oli, muistaakseni ainakin toisella äidillä ei kaikki perheenjäsenet olleet vielä sairastuneet)?? Sellaisen kotihoito-suosituksen luin ammattilaisten sivuilta. Kenkkua, jos minäkin sen työstä sairaalasta saan, niin lapset viikoksi minne?
eikös niille anneta vain se estolääkitys tms, ovat jo altistuneet
 

Yhteistyössä