Halu jouluna auttaa lähimmäistään ja sosiaalipornoilu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja varoitus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
"Varmaan yksi parhaimmista asioista mitä olet voinut antaa. Käyttäminen ei maksa kuin sähkölaskun ja lapsi ei ole koulussa pihalla kuin lumiukko kun muut puhuu peleistä. On noi vaan melkoisen tärkeitä asioita ainakin noille pikkupojille.

Meillä lapsi pelaa FIFA jalkapallopeliä verkossa 3-4 koulukaverinsa kanssa samalla kun juttelee skypen kanssa. Minusta tämä parasta mitä tuolla pelisaralla on meillä löytynyt. Vähän muutakin kuin pelkkää yksin vääntämistä."

Tästä sataa varmaan kakkaa niskaan, koska pelikoneethan ovat suoraan saatanasta monen mielestä. Mutta täähän on ikävä kyllä tosiasia, lapsi jolla ei ole sitä pelikonsolia nykypäivänä on aika ulkopuolinen.. Tulee kiusaamista, köyhäksi nimittelyä ym. Ja vaikka se köyhyys kuinka pitäisikin paikkansa, niin lapsen siitä ei tarvitsisi kärsiä.
Ja vaikka kuinka selitetään, ettei kaikilla tarvii olla samoja juttuja, niin kyllä ne asiat lapsille tärkeitä ovat, vaikka aikuiset kuinka muuta yrittäisivät lässyttää.

Mun äiti osti mulle aikoinaan ihan susiruman repun, vaikka olisin halunnut samanlaisen kun kavereilla. Kuuntelin tätä samaa selitystä äidiltä, koulussa naurettiin ja kiusattiin. Voi vittu että vitutti. Hajotin repun ja heitin pois.

Välillä tuntuu ettei aikuisilla ole mitään muistikuvaa omasta lapsuudestaan ja kaikesta mihin ne toiset lapset ovat ilkeyksissään kykeneviä, ja kuinka paljon se lapseen sattuu jäädä ulkopuolelle ja joutua nälvittäväksi erilaisuuden takia. Oli se sitten reppu, pleikka tai joku isompi juttu.
 
Ja ehkäpä tässä se pointti,
pleikka 3 ja tauluteevee antoi sen vaikutelman että alotuksen perheellä ei ehkä mene niin huonosti että ruoka-avulle välttämättä tarvetta, ja sen takia avustuksen viejä hämmästyi\hermostui kun hänestä tuntui tavallaan huijatulta. J

Ja käyttäytyi typerästi ja ajattelemattomasti, kyllä.

Voihan se olla että kaikki muu kämpässä oli liki 0€ arvosta ja\tai välttämätöntä mistä ei voi tai kannata luopua.
Minä tai tämä avustuksen viejä ei sitä tiedä, vaikutelma vaan oli eri.
Eipä sais pintapuolisuuden perusteella arvostella, mutta niin sitä vaan tulee ihmisenä tehtyä silti.

Samalla lailla kun moni yli ymmärsi mun teksteistä ettei vähävarasella saa olla kämpässään kun rikkinäinen sänky :rolleyes:

Sitä vaan on palaa käämit kun on nähnyt kuinka uuden karhealla mersulla haetaan seurakunnalta ruoka-apua ja kesken jaon tuodaan lappu ovelle "suuren kysynnän vuoksi avustuspaketit ovat tältä päivältä loppuneet" :(
 
Mutta täähän on ikävä kyllä tosiasia, lapsi jolla ei ole sitä pelikonsolia nykypäivänä on aika ulkopuolinen.. Tulee kiusaamista, köyhäksi nimittelyä ym.

Et voisi olla enemmän väärässä. Lapsi jolla on pelikonsoli kiusataan armottomasti (konsolipelaaja on ns. peasant, causual). Kelvollinen peli-PC maksaa 1500-2000 euroa mutta pelastaa lapsen julmasta kiusaamisesta ja nöyryytyksestä.

ccc.jpg
 
Niin mutta uskokaa jo että sellainen perhe kenellä on se saatanallinen kone on rikkaita palstan mukaan.

Nykypäivän Suomessa onneksi et sellaista perhettä löydä jolla ei olisi vaatteita päällä.
Hope yhdistys jakaa kauttaan aikapaljon todella hyvää tavaraa, siis muutakin kuin vaatteita :)
Jos halu auttaa lähtee siitä että perheen pitäisi asua pienessä yksiössä yhdellä patjalla nukkuen niin silloin ollaan väärässä maassa.
Meillä onneksi toimii hyvä sosiaalihuolto joten kyllä ihan varmasti jokainen saa ne perustarvikkeet.
Se ei minulle ketjussa auennut miksi huonotuloinen ei saa omistaa mitään ylellisyyttä edes sitä saatanallista pelikonetta :laugh:

Ja totta että moni on nyt unohtanut millaista on olla lapsi, liekö kultalusikka suussa syntyneitä osa palsta mammoista :(

Minullakin on hyvin muistissa kun äitini ompeli meille kaikki vaatteet, jopa alushousut.
Minua kiusattiin kun oli itse ommeltuja vatteita.
kun olin 5lk muistan sen kun äitin vihdoin suostui ostamaan minulle kaupasta paidan,
siis sellaisen joka voisi olla muillakin <3
Voi sitä iloa ja riemua kun vihdoin sain sen yhden vaatteen joka oli muillakin ja koin kuuluvani porukkaan.

Muistan teini iässä kun kaikilla oli Levikset, minulla jotain halpahallin halvimpia farkkuja. Ei puhettakaan että olisin saanut siihen aikaan 500mk Levikset,
sillä summallahan sai jo halpahallista ainakin 10 farkut.
Ja muistan hyvin senkin kun me lomamatkailtiin vaan Suomessa, ei edes laivalla ollut varaa mennä.
Muistan hyvin kun toiset oli käyneet lomillaan laivalla tai etelässä, minä kotona tai jossakin leirintäalueella Suomessa :( jollakin asuntovaunulla.

Niin, ei sitä osannut silloin karavaanari elämää arvostaa kuten nyt vanhempana ;)

Muistan myös kuinka minullekin lässytettiin ettei kaikilla ole kaikkeen varaa ja ei kaikien tarvitse näyttää samalta, kuinka se aina sattui kun sen vuoksi kiusattiin :(
 
Lähti :D Piti vielä jatkaa että tämän vuoksi en kyllä mitään tai ketään perhettä menisi luokittelemaan rikkaaksi jos näen heillä hiukan nykyaikaisen television tai pleikkarin :)
Kyllä pienituloisella pitää ja saa olla lupa nauttia edes jostakin luksuksesta oli se sitten vaikka juuri nuo kaksi asiaa :)
 
"
Se ei minulle ketjussa auennut miksi huonotuloinen ei saa omistaa mitään ylellisyyttä
edes sitä saatanallista pelikonetta "

Pointti oli se, että jos on sen verta huono tilanne että joutuu pyytämään avustuksia muilta, kannattaisi ehkä ensin karsia niistä ylellisyyksistä.
Ja edelleen ensin karsitaan muista kun lapsen tavaroista.

Mulle se on itsestään selvyys, mutta ei näköjään muille. :)
Ehkä sitten tosiaan onkin ne minun prioriteetit mitkä on väärät.

Kukaan muu kun aapee ei oo sanonut että pleikkari olis saatanasta ;)
 
[QUOTE="JOOJOO";30489874]Jep, ja sitten itketään avustusta muilta pienituloisilta.[/QUOTE]
Ongelma onkin, että henkilö, jolla EI ole varaa pleikkaan, lahjoittaa ruokaa sellaiselle, jolla ON varaa pleikkaan. Eli auttaja on köyhempi kuin avustettava.
 
"
Se ei minulle ketjussa auennut miksi huonotuloinen ei saa omistaa mitään ylellisyyttä
edes sitä saatanallista pelikonetta "

Pointti oli se, että jos on sen verta huono tilanne että joutuu pyytämään avustuksia muilta, kannattaisi ehkä ensin karsia niistä ylellisyyksistä.
Ja edelleen ensin karsitaan muista kun lapsen tavaroista.

Karsitaan ylellisyyksistä mutta ei lapsen, öh miten tämä ei nyt minulle avaudu? :O

t:ehkä vahan tyhma
 
Monet haluavat auttaa, mikä on ihanaa. Nettiaikana avustettavien löytäminen on helppoa, mikä sekin on ihanaa. Homma perustuu usein pelkkään luottamukseen ihmisen sanaan ja tämä taas tekee avun pyytämisestäkin helppoa, mutta tuo mukanaan pienen epäilyksen. Jokainen on varmasti kuullut juttuja väärään kohteeseen menneestä avusta ja jotkut ovat kokeneet/epäillyt kokeneensa sellaista. Onko luottamus sitten pleikasta tai telkkarista kiinni; ei varmaankaan.

Välillä antajan ja pyytäjänkin käsitykset siitä, kuka lähtökohtaisesti pyytää (tai saa pyytää) ilmaiseksi, eroavat aikalailla. Itse lahjoitin aikoinaan imetykseen liittyviä tavaroita sellaisen kanavan kautta, johon pääsääntöisesti kirjoittivat rahattomat. Tavarat kävi noutamassa jakkupukuinen nainen, jolla oli kiire töihin. Oli tosi iloinen ja kertoi, ettei töiden vuoksi ole ehtinyt ostamaan näitä ja kiva, kun nyt sai ne näin helposti. Rehellistä, enkä mä toki ollut tuloselvitystä pyytänytkään, mutta oletin antavani tavarat toisenlaiselle henkilölle.

Mä myös myisin aika tavalla asioita pois ennen kuin pyytäisin avustusta. Äidiltä opittua ja ehkä turhaakin nipottamista nykyaikana, kun jouluapua voi pyytää helposti ja välillä aika heppoisestikin. Toivoisin vaan, ettei oikeat tarvitsijat jäisi jalkoihin eikä lahjoittajat kyynistyisi liikaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Inanna
Ensin!
Ensin muista, ihan viimisenä lapsen tavaroista jos se vaatisi sen että saa ruokaa pöytään!

Haenko ratakiskoa vai mitä hittoa :D

Ja ihan oikeasti meinaat että meillä Suomessa on sellaisia perheitä jotka ei siinä vaiheessa saa edes sieltä sosiaalihuollosta sitä maksusitoomusta ruokakauppaan :D
Sossuunkaan ei sitten varmaan saa mennä kunnes on oikeasti ihan kaikki muut paitsi vaatteet päältä myyty :laugh:
Jotenkin naurettavaa että nyt yhden television tai pleikkarin takia jotka on voitu lahjoituksenakin saada nostetaan tällainen haloo.
Nähtävästi joku elää vieläkin siinä maailmassa että jos havumajassa asut niin silloin sinua kuuluu auttaa :)
Suosittelen tutustumaan nykyajan sosiaalipalveluihin kuinka perheitä autetaan.
Ei heillä tietenkään saa sitä uusinta mersua pihassa olla mutta jos perheellä juuri ja juuri joku 500€ autonroppana on jolla pääsee pakolliset pidemmät matkat liikkumaan niin ei edes sossu sitä pakota myymään ;)
Sinustahan tulisi oikein hyvä sosiaalitäti, ensin myydään televisio, katsos sinulla on yksi kivi tuikku vaikka kuinka olisi tullut kaupanpäällisenä pesuainepaketin mukana niin ennen ei toimeentulotukea tipu kunnes tuo kivi tuikku on myyty.
Jahas sinulta löytyy pleikkarikin, juu ei tämä kuulkaa käy päinsä, se laitataan heti myyntiin.
Ai sait naapurin mummolta tyhjiä pulloja kassillisen, se summa myös vähennetään.
Mitä, sait joltakin lahjaksi lahjakortin vaatekauppaan, se vähennetään myös,ainahan voit myydä kortin eteenpäin tai myy ne vaatteet
katsos nyt on jo noin ja noin paljon säästöä tervetuloa uudelleen tänne sossuluukulle 6kk päästä katsellaan sitten uudelleen.
 
:laugh:

Kuten sanoin, otetaan yks mun tekstistä, käännetään vähän ja korotetaan potenssiin viisi niin saadaan aihe yllä olevaan vastalauseeseen.

En jaksa enää toistaa samoja asioita kun ymmärrys ei riitä lukemaan koko viestejä.
 
Meinaat ihan oikeasti että nuo tavarat voin niks naks taikoa hetkessä rahaksi?
Entä jos ne tavarat ovat jo myynnissä huutiksessa missä lie ja joku avun viejä katsoo ettette te tarvitse apuja kun voitte järsiä tuota taulutelkan kulmaa.
Supi Suomalainen perikateus nostaa taas upeasti päätään
- kun minullakaan ei ole varaa talutelkkariin niin eihän sitä saa olla minua vielä köyhemmälläkään
 
Olen useita vuosia lähjoittanut jotain erilaisia kanavia myöten ja lahjoituksia toivovienkin toiveet on kyllä muuttuneet vuosien aikana. Kymmenen vuotta sitten yksi paketti lapselle oli ihan riittävä apu. Tänä vuonna parikin perhettä ilmoitti, että kiva joo, mutta tollasia saatiin jo ja haluttais nyt vähän muuta... Hienoa toki, että auttajia on nykyään enemmän tai ainakin apu löytää tietyt pyytäjät. Lahjakortit tuntuu olevan tykättyjä, tavarat ei niinkään.

Joo, yritän varoa orastavaa kyynistymistä :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja lässyn lässyn;30490001:
Supi Suomalainen perikateus nostaa taas upeasti päätään
- kun minullakaan ei ole varaa talutelkkariin niin eihän sitä saa olla minua vielä köyhemmälläkään

Niin, tai sitten lahjoittajalle tulee epäilys, että on auttanut vaan ahnetta henkilöä, joka on löytänyt hyvän keinon saada jotain ilmaiseksi. Osa lahjoittajista on niitä, jotka ovat olleet itse joskus pulassa ja haluavat antaa apua, vaikka omaa varallisuuttakaan ei olisi älyttömästi. Ymmärrettävästi sellaista auttajaa saattaa harmittaa.
 
Työn puolesta monessa perheessä käynnyt. Köyhässä siis. Ja valitettavasti paikat monella notkuu tavaraa. Ei, ei uutta. Käytetty, kirppikseltä ostettua jne. Mutta se määrä. Vaikka yksi tavara on halpa, kun niitä tavaroitavon satoja , onkin tuhlattu jonpieni omaisuus. Onnea yritetään hakea ostamalla tavaraa... vaikka oikeasti kun puoletkin vähemmän osteltaisiin niin rahaa niihin oikeisiin tarpeisiin jäisi. Tää kaava valitettavadt toistuu, mutta taustalla se syy monasti on kyvyttömyys elämän hallinnassa. Se halvinkaan jäätelö ei ole halpaa kunnostetaan tyyliin joka päivä. Ne limut oikeasti maksaa vaikka haetaan Lidlistä....

Kokonaisuuden hahmotus puuttuu. Siksi en itse rahallisesti auttaisi perheitä, korkeintaan lapsille voisin suoraan lahjan antaa. Ja ennemminnlahjan johonkin kokemukseen. Koska se tavara ei onnea tuo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lässyn lässyn;30490001:
Meinaat ihan oikeasti että nuo tavarat voin niks naks taikoa hetkessä rahaksi?
Entä jos ne tavarat ovat jo myynnissä huutiksessa missä lie ja joku avun viejä katsoo ettette te tarvitse apuja kun voitte järsiä tuota taulutelkan kulmaa.
Supi Suomalainen perikateus nostaa taas upeasti päätään
- kun minullakaan ei ole varaa talutelkkariin niin eihän sitä saa olla minua vielä köyhemmälläkään
Minusta kyse ei ole niinkään kateudesta vaan siitä, onko moraalisesti oikein pyytää taloudellista apua itseään köyhemmältä. Lähtökohta kai yleensä avustuksissa on, että varakkaampi auttaa vähävaraisempaa eikä päinvastoin? Ja jos sitten niin ikävästi käy, että huomaa avustaneensakin itseään rikkaampaa, niin minusta on ihan oikeutettuakin tuntea vähän pahaa mieltä. Yksi pleikkari tai Marimekon verhot ei ole se oleellinen asia vaan avun tarjoajan ja avun saajan varallisuusero.
 
Lukekaas hesarista juttu köyhyydestä ja miten jutun mukaan naamiksessa joku toivoo lapselle lahjaksi shamppoota.

Joo, oikeasti apuja tarvitsevia on ja siksi itsekin erilaisiin keräyksiin osallistun. Jos joskus tulee huti, niin sille ei mitään voi. Ainakaan vielä en halua kyynistyä liikaa. Tietysti pientä omantunnon pistosta toivoisin niille, jotka apuja eivät oikeasti tarvitse.

Toisaalta kun facebookkien yms. kautta viestit myös todella suurista lahjoituksista leviävät, onko ihme, että joku saattaa kokea kiusauksen toivoa valmista joulua joulukuusineen, juhlaruokineen ja lahjakorttinippuineen kotiovelle tai lähipostiin tuotuna. Vaikka sen voisi maksaa itsekin....
 
  • Tykkää
Reactions: Inanna
Alkuperäinen kirjoittaja plörö;30489686:
Voi helkkari sentään :headwall: menin sitte pilaamaan erään perheen joulun lahjoittamalla heille pleikkarin ja parit pelitkin :O
Ajattelin tekeväni hyvänkin palveluksen kun molemmat vanhemmat työttömiä:headwall:
Pitää hakea peli pois ja antaa se vähän varakkaammalle perheelle jotta ei mokoman pelin takia joulu apuja evätä:mad:
Nyt kaivan poteron ja menen sinne loppuvuodeksi häpeämään


Mietin kanssa, että jos olisin lahjoittanut jonkun perheen (jossa taloudellisesti tiukkaa) lapselle pleikan niin hieman ikävältä tuntuisi huomata sen olevan kohta myynnissä...suoraan sanottuna loukkaantuisin!
Loukkaantuisin myös lapsen puolesta. En tosiaan lahjoittaisi pleikkaa lapselle sen takia, että vanhemmat voisivat sen häneltä ottaa pois ja laittaa myyntiin (nyt tai tulevinakaan jouluina). Näkisin vaan silmissäni itkevän lapsen.. Varmaan kävisin sanomassa pari valittua sanaa.
 
[QUOTE="kaisla";30490078]Mietin kanssa, että jos olisin lahjoittanut jonkun perheen (jossa taloudellisesti tiukkaa) lapselle pleikan niin hieman ikävältä tuntuisi huomata sen olevan kohta myynnissä...suoraan sanottuna loukkaantuisin![/QUOTE]

Jos tuollaisia miettii, niin ikinä ei voi tehdä mitään. Ehtoja tulee äkkiä miljoona, kuten täällä jo nähtiin. Avunsaajan pitää olla köyhempi kuin lahjoittajan, lahjaa ei saa myydä, jne, jne.

Jos jonkun puolitutun autamisen tekee siinä uskossa, että saa apua takaisin kun itse tarvitsee niin kannattaa harkita auttaako ollenkaan. Riski mielensäpahoittamiseen on tuossakin aika korkealla.
 

Yhteistyössä