Theran, itekin kun eka raskaus päättyi kkm:ään niin kun poikaa alkoi odottamaan, koko aika pelkäsi että pysyykö matkassa ja eteneekö raskaus normaalisti, välillä kun en liikkeitä tuntenut paljoakaan, niin jouduin käydä neuvolassa sydänäänetkin kuunteluttamassa että sai mielenrauhan. Alkuraskaudesta mulla oli doppleri käytössä mutta sitten möin sen pois. Ja sitten kun sairaalassa jouduttiinkin olemaan 10 päivää synnytyksen jälkeen kun pojan crp-arvot oli koholla ja laittoivat päähän antibiootti-kanyylin niin siinä vaiheessa kyllä itku pääsi että voi paska, miks kaikki ei vaan voinut sujua hyvin, vaikka periaatteessa sujuikin, mutta jotenkin se oli vähän niinku semmonen viimenen niitti kun ei päässytkään kotiin aloittelemaan sitä vauva-arkea.
Erikoisia sattumuksiakin tässä on ollut matkan varrella, numerot 2 ja 10 on jotenkin mukana tässä touhussa, ehkäisy lopetettiin 02/12, keskenmeno tuli 02/13, poika syntyi 02/14 ja poika syntyi 10.päivä, sairaalassa oltiin 10 päivää ja sairaalan huonenumero oli 10
Vähän niin kuin tähtiin kirjoitettu tuo 10.2.