Mielestäni teimme vanhempina parhaamme. Yritimme kasvattaa lapsemme niin hyvin kuin osasimme. Olemme olleet mielestäni liberaaleja ja antaneet lapselle hyvät eväät elämään.
Nyt kuitenkin lapsemme (15v) kertoi olevansa homo
Emme mitenkään ole ilmaisseet lapselle pettymystämme. Mutta tunnen silti kauheaa epätoivoa ja pettymystä, mitä tein väärin, miksi lapsestani tuli homo. Miten kestän sen, että poikani tuo kotiin pian poikaystäviään
Miten kestän tämän häpeän, toivon kovasti, että tämä kuitenkin olisi vaan jokin teinin "kokeilu" ja hän lopulta huomaisi kuitenkin olevansa hetero.
Toivon, että lapseni ei huomaa ikinä, että en hyväksy homoutta. Mutta kyllä tulevaisuus pelottaa. Ja se, että lapseni huomaa, että en pidä -enkä hyväksy homoutta.
Ymmärrätkö että et voi kannustaa ketään homoseksuaalisuuteen. Ihminen vain on joko hetero, tai homo, tai mikä nyt sitten kokee olevansa.Onhan tuo tosi ikävää. Toivottavasti ei tule omalle kohdalle. Oma rakas lapsi olisi tietysti silti. Nykyään homoutta ja leboutta oikein kannustetaan joka paikassa. Mut ei mun päässä. En todellakaan kasvata lapsiani miksikään foobikoiksi kun en ole sellainen itsekään mutta pyrin tuomaan esille mahdollisimman heteronormatiivista mallia, en ainakaan kannusta homoseksuaalisuuteen.
Ihmiset ovat erilaisia sille kukaan ei voi mitään. Myönnän että oma äitini on edelleen hiukan outo asiasta kun astuin ulos kaapista. Siitä on jo kuitenkin jo kymmenen vuotta. Isä ei ollut moksiskaan vaan kaveerasi heti ns poikaystäväni kanssa. Siskon ja veljen käytös on jopa parantunut sen jälkeen. Ymmärrän hyvin äidin käytöksen kun hän kuitenkin jonkin lainen uskovainen.Mielestäni teimme vanhempina parhaamme. Yritimme kasvattaa lapsemme niin hyvin kuin osasimme. Olemme olleet mielestäni liberaaleja ja antaneet lapselle hyvät eväät elämään.
Nyt kuitenkin lapsemme (15v) kertoi olevansa homo
Emme mitenkään ole ilmaisseet lapselle pettymystämme. Mutta tunnen silti kauheaa epätoivoa ja pettymystä, mitä tein väärin, miksi lapsestani tuli homo. Miten kestän sen, että poikani tuo kotiin pian poikaystäviään
Miten kestän tämän häpeän, toivon kovasti, että tämä kuitenkin olisi vaan jokin teinin "kokeilu" ja hän lopulta huomaisi kuitenkin olevansa hetero.
Toivon, että lapseni ei huomaa ikinä, että en hyväksy homoutta. Mutta kyllä tulevaisuus pelottaa. Ja se, että lapseni huomaa, että en pidä -enkä hyväksy homoutta.
Sanoit että "olette olleet liberaaleja".Mielestäni teimme vanhempina parhaamme. Yritimme kasvattaa lapsemme niin hyvin kuin osasimme. Olemme olleet mielestäni liberaaleja ja antaneet lapselle hyvät eväät elämään.
Nyt kuitenkin lapsemme (15v) kertoi olevansa homo
Emme mitenkään ole ilmaisseet lapselle pettymystämme. Mutta tunnen silti kauheaa epätoivoa ja pettymystä, mitä tein väärin, miksi lapsestani tuli homo. Miten kestän sen, että poikani tuo kotiin pian poikaystäviään
Miten kestän tämän häpeän, toivon kovasti, että tämä kuitenkin olisi vaan jokin teinin "kokeilu" ja hän lopulta huomaisi kuitenkin olevansa hetero.
Toivon, että lapseni ei huomaa ikinä, että en hyväksy homoutta. Mutta kyllä tulevaisuus pelottaa. Ja se, että lapseni huomaa, että en pidä -enkä hyväksy homoutta.
sinä olet sekaisinHyväksyn homouden, mutta en sitä että oma lapsi on homo.
Kyllähän homot ovat "erilaisia", eivät ole niinkuin normaalit ihmiset yleensä.
On ikävää ettei saa lapselta sitä mitä haluais alunperin.
Kyllä odotan omalta lapselta jälkikasvua yms, jota homo/lesbopareilla harvoin on.
En halua mitään adoptiolasta katella, vaan sitä oikeaa biologista lasta.
Viisaita sanoja!Hyväksyn homouden, mutta en sitä että oma lapsi on homo.
Kyllähän homot ovat "erilaisia", eivät ole niinkuin normaalit ihmiset yleensä.
On ikävää ettei saa lapselta sitä mitä haluais alunperin.
Kyllä odotan omalta lapselta jälkikasvua yms, jota homo/lesbopareilla harvoin on.
En halua mitään adoptiolasta katella, vaan sitä oikeaa biologista lasta.
Totta!Kannattaa muisttaa, että homoudesta voi paranuta ja eheytyä noormaaliksi ihmiseksi.