Haaveissa vauva noin 2011-2012 ~ vol. 2

juu, nää foorumit on mulle ihan uusia tuttavuuksia, mut tälläsinä ylihiljasina työaamuina huomaan kerta toisensa jälkeen kökkiväni täällä ja lukevani ihmisten juttui.. tänään sit rohkenin itekkin kirjotella.
Mitenhän sitä sit ottas selkoo tosta miesten ajatusmaailmasta, ku se tuntuu vaihtelevan.. Kauhian akkamainen piirre ku tuntuu et jos otan sitä kokoajan puheeks, ni pikkuselta painostukselta tuntuu..

 

juu, nää foorumit on mulle ihan uusia tuttavuuksia, mut tälläsinä ylihiljasina työaamuina huomaan kerta toisensa jälkeen kökkiväni täällä ja lukevani ihmisten juttui.. tänään sit rohkenin itekkin kirjotella.
Mitenhän sitä sit ottas selkoo tosta miesten ajatusmaailmasta, ku se tuntuu vaihtelevan.. Kauhian akkamainen piirre ku tuntuu et jos otan sitä kokoajan puheeks, ni pikkuselta painostukselta tuntuu..

No vaikeitahan nuo jutut on, mutta sitten aika helppoja kuitenki -varsinkin kun ois siitä esikoisesta kyse. Että kyllähän nuo lapset ja naimisiinmenot on sellasia asioita, että niistä pitää pystyä puhumaan. Eihän niiden pitäis ahdistaa, paitsi tietysti riippuu vähän miten pitkään on yhdessä oltu. Jos joku mulle täräyttäis heti alkuunsa jotain, niin menisin ihan lukkoon Mutta ehkä se meillä, että kun on ohimennen kumpikin sanonut että haluaa lapsia ja naimisin..niin sitä ei oo ollut vaikeeta silleen. Ja sitten kerran mies oikeen isoon ääneen baarissa möläytti kaveriporukalleen, että hänen puolestaan voisi kesken opintojenkin lapsia tulla (siis minun opintojen)..niin voin sanoa, että olin hieman ihmeissäni kun ei me oltu sen tarkemmin vielä tuosta juteltu. Ja ei ollut edes kovin kummoinen vauvakuume mulla vielä tuolloin, joten ihmetytti tosiaan :heart:

Nämä on kyllä varmaan vähä ikäasioitakin. Että jos on kovin nuori mies, niin nuo lapsiasiat tuntuvat aika vaikeilta. Varsinkin kun jotenkin nuoret miehet omaa sitten niitä vapaiden markkinoiden kavereita paljon, naisethan yleensä nappaa sieltä niitä vanhempia miehiä (tää on ihan tutkittua, että nuoret miehet ei oiken kelpaa)..niin ehkä siinä tulee tuo, että kun on paljon ystäviä, jotka sitten on sinkkuja ja saa rellestää miten sattuu ja lähtee vaikka thaimaaseen, jos siltä tuntuu Mulla kun taas mies on mua vanhempi sen 7 vuotta (jos oikein muistan), niin hänellä on sitten ehtinyt tulla jo uraa ja ammatti ja näin. Että selkeesti huoma, että joskus kuumuloi että haluais sitä jälkikasvua. Mutta se on hyvin eri tyylistä, kun vaikka mun. Tosin minä ennemmin kuumeilen täällä, koska täällä on samoin ajattelevia. Eihän se mitään kotona auta, kun ei se mies osaa niihin kuitenkaan mitään vastata =)

Mutta ei kait se auta ku nostaa kissa pöydälle? Niin minä tein ja samalta istumalta sovittiin se. Mutta ei kannata loukkaantua, jos toinen ei heit haluakaan tuota asiaa käsitellä..meitä kun on niin erilaisia. Ehkä se on helpompi, että vähän jotain sovitaan, niin ei tarvi usein ottaa puheeksi?

Minäpä lähen kahvinkeittoon, pitäis se työkeikka käydä heittään kotha.

 

Mä ostin muutama viikko sitten kirppikseltä yhen 56-senttisen bodyn. :ashamed: Oon nyt ruvennu ehdottelee miehelle että "joko joko nyt?" mutta vielä kauhistelee sen verran että taidetaan odotella sinne alkuvuoteen. Tosin tuskin meillä tärppääkään ennen kuin imetys loppuu.

Metsätähtönen: Miksei raskaana voi mennä ulkomaille? Vai senkö takia että olis häämatka ja haluut rauhassa nautiskella juomista ja muista? Me lennettiin pitkät lennot viime vuonna, kun olin raskaana. Mennessä olin aivan alussa ja tullessa olin puolivälissä. Kiitos luojan saatiin paluumatkalla upgreidaus bisnes-luokkaan! Olis nimittäin ollu nilkat aivan hajalla...

Ääääää mä haluan olla raskaana ja mä haluan synnyttämään!!!!!

 

joo, ollaan siis puhuttu et se vauva tulee, ja mies viel tuntuu työstävän ajatusta. Tos eile se miun ukkoin jutteli lasten kasvatuksesta ihan oma-alotteisesti ja mietti niitä asioita mikkä sille on tärkeitä. Ja kun sen tunnen, ni se miettii tätä ajatusta valmiiks ja kohta se lienee valmis Sanoin sille et ens keväänä voitas mun mielestä alotella työstämään tätä projektia ja se sano siihen et nii, ja sit kuitenki pohti et miks lykkäämään asiaa ensivuoteen. ja sit se kuitenki ns. menee jäihi ja niinku vähä skippaa puheenaiheen. Mä taidan kans tätä keskustelun aihetta jännitellä ku ootan nii kovasti. Tartteis tosiaa nyt itekin rauhottua ja rohkastua keskusteleen..

Meillä ois kanssa jouluks tarkotus lähtee floridaan, et josko sitten kuitenkin vasta jättäis ne pilsut pois.

 

Jenkkivaimo, oon ymmärtänyt etteä se lentäminen ei ole hyväksi raskausaikana? Ja oon ainakin lukenut aina välistä näitä kauhujuttuja, kun on tullut keskenmeno lentokonelennon tähden. Että ehkä siksi oon ajatellut, että se ei ole ihan riskialtitonta.

Tervetuloa, Annu :flower:

 

Tervetuloa uusille! :wave:
Raskaana matkustamisesta on itsellä kokemusta. Olimme tämän vuoden tammikuussa 2viikkoa Vietnamissa ja olin raskaana viikoilla 19-20. Mitään riskiä lentämiseen ei olut, tukisukat ja paljoin jaloittelua vain. Ja matka meni todella hyvin.
Mutta varmasti tilanne olisi toinen jos kyseessä olisi ollut riskiraskaus tai jotain muita ongelmia.
Pakkasin tänään pojan pieneksi jäänneitä vaatteita pois. Voikun kasvaa kovaa vauhtia. :heart:
Minulla on ikävä vauvamahaa.

 

uusille tervetuloa

haluu raskaaks heti/ tai vasta kevääl/ tai vasta syksyl / tai jos kuitenki heti

ikävä sitä mahaa:

 

Tytti, niin just. No minä oon jotenki nsaanut käsityksen, että lentämistä ei suositella, niin ehkä siksikin tämä käsitys jäänyt sitten. Noh, jospa se hääreissu tehtäis sinne ulkomaille ennen raskautumista kuitenkin. Lappiinhan pääsee aina hurauttamaan autolla

Minä en voi sanoa, että olisi ikävä vauvamahaa kun en sitä tiedä. Mutta olen kyllä katsellut noita Mama licious (?) vaatteita ja paljon ihania ois. Onneksi ei lue hintoja Monet vaatteet toki näyttää hyvältä, muttta ovat epämukavat päällä.

 

Tervetuloa taas uusille ja lisäsin teidät myös listoille =) .
Pikkis, laitoin sulle yrityksen aloittamisajankohtaan kysymysmerkin. Olen laittanut nimimerkit yrityksen aloittamisjärjestyksessä joten siksi olet tuolla muiden alla "erikseen". Eli jos joku ei tiedä tarkkaan koska ja haluaa mukaan niin voidaan laittaa samalla tavalla. Päivitellään sitten aina kun suunnitelmat selkenee .

Onhan se vauvamasu tosiaan ihana ja sitten varsinkin kun liikkeet jo tuntuu ja niitä saa ihmetellä. Loppuajasta sitten jo tuntuu välillä vähän jo vähemmänkin ihanalta kun on kokoajan tiellä Mutta molempien raskauksien jälkeen on kyllä heti ollut tavallaan vähän sellainen haikea fiilis kun se masu on poissa vaikkakin täydellinen vauva sylin puolella . :heart:

 

Voi, ei lentäminen ole raskaana olevalle mitenkään sen vaarallisempaa kuin muillekaan! Yleinen käytäntö on, että rv 28 jälkeen lentoyhtiö haluaa lääkärintodistuksen siitä, että raskaus on sujunut normaalisti, ja rv 36 jälkeen ei yleensä anneta lentää, mutta syynä on se, etteä jos synnytys sattuu lennon aikana käynnistymään, lentoyhtiö ei voi taata että paikalla on osaavia auttajia. Ei lentäminen käynnistä synnytystä tai aiheuta keskenmenoa. Avaruussäteilykin on aivan minimaalista, kyllähän raskaana olevien lentoemäntienkin annetaan lentää tosi pitkään, ja heidät siirretään muihin tehtäviin, koska työssä joutuu nostelemaan, kantelemaan ja kävelemään paljon. Epämukavinta ja vaarallisinta on pitkään paikallaan istuminen (veritulpan riski), mutta se on ihan yhtä vaarallista kaikille muillekin.

Mulla kesti aika kauan ennen kuin tuli ikävä mahaa, koska lihoin 21 kg ja inhosin kroppaani ne vikat viikot (meni 11 pv yli). Oisko poika ollu joku 3 kk kun aloin ikävöidä liikkeitä... Tosin tunsin haamuliikkeitä varmaan puoli vuotta synnytyksen jälkeen! Nyt kun paino on 7 kg alle lähtöpainon, oon täysin unohtanu ne ikävät itsetunto-ongelmat ja haluun mahan.

 

Naureskelen täällä itselleni. Siis voi kamaluutta! Olin ihan täysin unohtanut, että varmaan suurin osa lentokoneen työntekijöistä ovat naisia, siis noh ainakin niistä tarjoilupuolen vastaavista En ollut yhtään ajatellut! Noniin, no tulipahan tällekin selvyyttä sitten. Eli ei tarvitse murehtia tuosta matkusteluasiasta stresssin kanssa. KUn olen sitä miettinyt, että en tiedä yhtään miten se reissu tulisi edes..kun toisaalta olen ajatellut, että jos on kova talouskurimus vielä sillonkin..niin ehkä se hääreissu tehdään myöhemmin. Meillä on siitä hyvä puoli, että voidaan majoittua mieheni siskon luokse ko. maahan. Tosin mua ei yhtään kiinnsota koko reissua olla miehen siskon nurkissa KUHERRUSlomalla Mutta siis noin niinkuin muuten Eli lentosukat vois hankkia sitten.

Minä pelkään kamalasti, että turpoan hirveesti raskaana ollessa..siis lihon ja turpoan. Oon aika herkästi lihoava, tai silleen että muhun kertyy tosi herkästi ensinnäkin nelisen kiloa nestettä! Joten tämän tähden pelkään sittne toisaalta sitä raskautta, kun haluan jatkaa sen jälkeen elämää myös normaalipainoisena kuten tähänkin asti. Joten siihen tähtään. Tietysti raskausaikana varmaan menen sen yli, mutta sillon onkin vähän eri juttu. Sitä oon miettinyt, että jos sitä on talvella raskaana, niin löytääkö hyvän talvitakin jne =) Oma äitini nimettäin sanio, että hän näytti ihan joltain michelin-manilta untuvatakkinsa kanssa..se mahtui kuulemma juuri ja juuri kiinni. Eli toisin sanottuna hän sanio, että näytti ihan pallolta -joka ei toistaiseksi vielä pyörinyt :heart:

 

Lentosukat on hyvät joo. Käytin niitä myös seisomatyössä, on oikeasti kannattava sijoitus.

Mulla ei tullu kiloja varmaan ekaan 25 viikkoon paljon yhtään, mahakin just ja just näkyi. Sit alkoi joku lihomis-/turpoamisspurtti, ja olin ihan kauhean näköinen (niin siis omasta mielestäni, saatan ehkä olla väärä ihminen arvioimaan ). Mulle kerääntyi kans paljon nestettä, sormus ei menny sormeen moneen viikkoon. Mut niin ne kilot vaan lähti ihan huomaamatta, tosin mä kävin spinningissä viikolle 40 asti kerran viikossa ja menin takasin kun poitsu oli 4-viikkoinen että ehkä se hyvä pohjakunto auttoi. 3,5 kuukaudessa olin takaisin lähtöpainossa, ja siitä on sit menty alespäin ilman mitään treeniä. Nyt painan noin 64 kiloa ja pituuttahan mulla on 178 cm eli painoindeksi tasan 20. Ja kun tissitkin on isommat kuin ennen niin täytyy olla kyllä tyytyväinen. Alussa tuntui, ettei ne kilot lähe millään mutta nyt kun miettii niin tosi nopeastihan mä oon palautunut. Pitäis vaan jaksaa käydä salilla että sais tota keskivartaloakin treenattua. Ossin 12 kiloa toimii sen verran tehokkaana hauistreeninä ettei tarvii käsivarsille muuta.

 

Niin ja piti sanoa tosta talvella viimeisillään olemisesta, että ei mulla kyllä menny mitkään omat takit kunnolla kiinni. Käytin aika paljon miehen takkeja, kun en viittinyt maksaa mansikoita takista, jota käyttää vaan yhden talven.

 

takeista vaan, että mulla oli ihan hirveä anttilasta ostettu jättilästeltta mallia mummo... ja kauheet kömpelöt talvikengät kun mitkään kivat ei mennyt jalkoihin tai jos meni niin niillä ei pysynyt pystyssä. ja mulle ei tullut kuin 11 kiloa. vähän hirvittää, että miten käy tokassa raskaudessa. toisaalta ei pitäisi olla niin turhamainen. mitäs siitä jos tulee raskauskiloja vaikka 25, kun jotkut ei voi saada lapsia lainkaan...

kauhee vauvakuume on taas päällä! pillerilevystä on jäljellä enää yksi pilsu ja koko ajan mietin, että kunpa ei tarttis seuraavaa aloittaakkaan... :heart:

 

"Alussa tuntui, ettei ne kilot lähe millään mutta nyt kun miettii niin tosi nopeastihan mä oon palautunut." -Jenkkivaimo

Tää on muuten ihan sama kaikissa laihdutuskuureissa ja muissa yleensäkin, että itse ei välttämättä näe muutosta mutta muut näkee. Toisaalta ite laihduin tossa kerran 10 kg ja kukaan ei huomannut mitään. Huomautan vielä, että sitä tavaraa lähti rasvasta eikä lihaksista (paitsi sen osuuden mitä se aina vie) ja näytin tosissaan hoikemmalta. Mutta ei niin ei Mulla on silleen, että itse huomaan alussa sen nopean tiputustuloksen, mutta sen jälkeen en huomaa mitään. Joten ite näytin tossa viime maaliskuussa aika tikulta (paitsi rinnoista) kun olinkin vahingossa laihtunut enemmän kuin oli tarkoitust. Nyt ne on ihanasti tulleet toki takaisin, kun oli se pitkä sairasteluputki. Toisaalta mulla jää myös päälle se tulos sit, että pitkään aattelin että oon lihonut vaan kilon pari vaikka totuus oli kyllä tarua ihmeellisempää Että pitemmittä puheitta ois tässä nyt loppukiri edessä, mulla ei nuo omat häät ole mikään semmonen ahdistus vaikka painanki nyt enemmän ku normaalisti..vaan se on semmonen välietappi. Oon ajatellut, että olisin sitten yrityksen aikaan tosiaan siinä kunnossa, ettei ole mitään turhia lisäkiloja sinällään vielä lisäksi siinä. En siis ole mitenkään lihava nyttenkään, mutta jos normisti oisin vaikka bmi 21 ja nyt 23, niin tiedätte varmaan eron =) Mutta ei silleen ahdista. Ja joo, en nyt tiedä mikä tuo mun bmi on ku en ole laskenut, mutta noin niinku heittona. Jotain tuota varmaan onkin. MUlla on nyt ollut tosi pahana, aiheesta jatkaen, tuo flunssakierre mikä tässä tuli kun sitten ei pääse salille eikä mitään. Mutta nyt kun se on ohi, niin ei ole mitään tekosyytä etten menis jumppaan. Että ois hyvä, ku joku aina kyselis että miten ne jumpat meni Taidanki mennä tässä tänään tai huomenna, tästä päivästä en ole varma kun on yksinkertaisesti niin surkeaan aikaan työ+hammaslääkärireissu. Huoh. (Haluan siis olla ennen raskautta nimenomaan fyysisesti hyvässä kunnossa, että sitten jaksaa sen ajan hyvin).

Leli, mullekki tuli hirveä kuume kun huomasin että levystä enää puolet jäljellä. Noh, onhan tossa vielä olikon 5 vai 6 kokonaista laattaa siihen päälle

 

Mulla loppus laatta ny.. Tarttee kysyä tolta ukolta et mitä se on mieltä jos en enää alota uutta.. et jos saisin kiertoo keräiltyä normaaliks tonne kevääseen ja selvittäsin vähä näitä kiertoasioita sille.. käytettäs sit vaiks jotai muuta ehkäsyy ja sit ku se ois henkisesti valmis ni tositoimiin!! ku se ny vaa jahkaa ja jahkaa, mut haluu kuitenki.. ei me tästä enää nuorruta ja muutenki en nää ku positiivisia syitä et miks nyt..

 

ei pitäis yllyttää itteään enempää. luin netissä synnytyskertomuksia ja kattelin plussatestien kuvia. kauhee kuume on päällä!!! kääk! haluun noi pillerit pois ja heti!

kävin tossa eka kerran viihtelläkin raskauden ja synnytyksen jälkeen. eipä ollut kovin ihmeellistä. järkyttävä krapula tuli ja rahaa paloi. jotenkin sen reissun jälkeen tajus, että ne bailuajat on vaan mun kohdalla ohi. siispä lisää lapsia.


Pikkis82 miehet on just tollasia. meilläkin mies välillä toteaa että voishan ne muksut tehdä peräkanaa, niin sitten ois tehty ja toisena päivänä ihmettelee, et miks ei voitas odottaa, että esikko on vanhempi. no, jahkailkoon talven. veikkaan että keväällä kuitenkin kun sanon, että eikös jätetä ehkäsy pois niin kyllä se on samaa mieltä. joskus äijille pitää vaan sanoa, että nyt tehdään näin. tai muuten ei tule valmista koskaan.

 

Tervehdys pitkästä pitkästä aikaa.

Joopa joo, me otettiin varas lähtö tuohon yrittämiseen. Ensimmäinen alkion siirto on tehty ja se ei tuottanut tulosta. Nyt olen tikuttanut ovista mitä ei sitten tässä kuussa vissiin löytynytkään. Huomenna soitan klinikalle ja kyselen että mitä seuraavaksi.
Pakkasessa on vielä 4 alkiota et toivotaan jonkun niistä onnistuvan.

Kova vauvakuume on mutta pettymyksiä tulee joka kuukausi lisää. Päivä kerrallaan mennään eteen päin ja mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia ei tehdä.

Sunnuntain jatkoja kaikille. Ulkona onkin ihanan aurinkoinen ilma ja aamulla 5 astetta pakkasta, IHANAA!!!!

 

olen 28v ja mies 31v. meillä on 5v2kk poika ja kohta 4v tyttö, kolmatta siis kuumeillaan ja yritys olis tarkoitus aloitaa kesäkuussa 2010. =)

 

Olen 23v ja aviomieheni 27v. Meillä on kaksi ihanaa prinsessaa -06 ja -08 syntyneet. Vauvakuumetta kestänyt jo ainakin yhden vauvan odotusajan verran. Isäntä vielä haluaa miettiä asiaa. B) Tällä hetkellä meillä ei ole käytössä minkäänlaista hormonaalista ehkäisyä, koska jouduin jättämään pillerit pois migreenin vuoksi. Haaveena olisi aloittaa yritys ens tammikuussa.

Mukava liittyä joukkoonne iloiseen! :wave:

 

äitx2 ja Katty- tervetuloa kuumeilemaan kanssamme! =)

Unikeiju-79, ikävää että alkion siirto ei johtanut raskauteen. luin eilen lapsettomuuteen ja lapsettomuushoitoihin liittyviä blogeja ja niistä saa vähän aavistusta siitä millaista on, kun lapsen saaminen on todella kiven takana. riipaisevaa luettavaa. toivon sinulle paljon voimia! :hug:

meillä esikoinen piti huutokonserttia kaksi tuntia putkeen viime yönä. ja sen mitä ei huutanut niin ähki ja möykkkäsi muuten vaan, joten ei olla oikeen nukuttu viime yönä. lasken minuutteja ekoihin päikkäreihin, että sais itekkin oikasta koipensa... |O viime yönä kyllä mietin, että vielä toinenkin penska tähän soppaan, taidan olla hullu kun moista suunnittelen!

 

Leli82: itse kanssa aina huonoina päivinä mietin että vielä kolmas tähän niin huh mut on nuo lapset kuitenkin niin ihania...ainakin ku ne nukkuu

 

Tervetuloa äitx2 :flower:

Lähden tästä loppuviikoksi reissuun ,joten ensi viikolla varmaan näkyillään. Ajelkaahan teki varovasti, täällä ainakin kun pohjoiseen päin mennään niin taitaapi tulla ihan talvivaroitukset..renkaat kyllä on nastat jo =) Mukavaa viikkoa!

 

Tervetuloa äitix2 ja Katty :wave:
Toivottavasti Unikeijun alkion siirto seuraavan kerran onnistuu :hug:
Meilläkin on ollut risaisia öitä. Poika viikonloppuna löysi omat jalkansa ja niitähän pitää tutkia niin ettei nukkumaan malta nukkumaan käydä. Ehkä tuo uutuuden viehätys pian häviää.

 

Minä kans oon miettiny välillä että täytyy kai sitä olla hullu että tähän vielä lisää lapsia haluaa. Vaan minkäs teet kun vauvakuumetta pukkaa ja tunteet menee järjen edelle. Olen yrittänyt ajatella positiivisesti että hetken ne lapset ovat pieniä. Kohta näitä aikoja muistellaan kaiholla. Työkaveri sanoikin ihanasti että sinun pitää nauttia joka hetkestä koska sinä elät elämän parasta aikaa. :heart:

Unikeijulle onnea tulevaan. Toivotaan että tärppää!