Haaveilitko tytöstä mut saitkin pojan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nupunäiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :
ja niin vielä noihin muihin kirjoituksiin viitaten, olen hyvin onnellinen terveistä lapsistani, vaikka ovatkin poikia. Mutta silti kaipaan ja saan kaivata tyttöä!
Mulla se lapsien saaminen ei ollut mikään yksinkertainen, helpo ja nopea juttu. Ja olen kärsinyt myös lukuisista keskenmenoista... Eli osaan kyllä arvostaa sitä että yleensä olen saanut lapsen. Eihän kukaan varmaan esim vammasta lastakaan toivo, mutta sen synnyttyä ei sitä pois antaisi ja rakastaisi kaikesta sydämestään. Äidin vaistot ovat vahvoja ja pikkuistaan rakastaa olipa se millainen tahaansa.

Yleensähän se meneekin niin, että vaikka toivoisi nyt jompaa kumpaa sukupuolta eikä sitä saa, niin lasta rakastaa. Myös vammaista lasta.
Siksi ihmettelenkin, miten tuo ystäväni viitsii/jaksaa puhua aina samasta asiasta. Tulee sellainen olo, että pitää oma tyttö työntää sohvan taakse piiloon.

pitäähän se saada purkaa jollekin se tuska ja pettymys. Kun tuo tuska on noinkin tuore. Jos vauva on nyt 1kk niin tuskin te kovin montaa kertaa olette edes ehtineet nähdä tämän lapsen syntymän jälkeen, eli ei se sitä seuraavat 10vuotta varmasti enää toitota...
 
Mä toivoin tuosta lapsesta salaa poikaa, koska kuvittelin hölmö että mieheni kuitenkin haluaa pojan kuten KAIKKI miehet haluaa. Olin salaa hiukan pettynyt kun kuukautta ennen synnytystä vauva näytti viimein ultrassa sukupuolensa. Olin ja olen ikuisesti kuitenkin kiitollinen että hän on terve! Mutta kuvittelin että mies pettyy. Empä olisi voinut olla enempää väärässä. Mies jumaloi pikku tytärtään alusta asti, ja sanoi tuossa taannoin että oikeastaan hän kyllä vähän tyttöä toivoi... vaikka ei sillä oikeasti olisi mitään väliä kumpi tulee. Olin puulla päähän lyöty. Samaan syssyyn mies tokaisi että jos kuitenkin koitettaisi vielä toista lasta, ja hän ei pahakseen panisi toista tytärtä :)

Ja meille saa siis tulla ihan kumpi vaan, rakastamme täydestä sydämmestä sukupuolesta riippumatta lasta :heart: Mutta mistähän mulla tuollanen harhaluulo oli miehistä ja poikien toivomisesta...?
 
Alkuperäinen kirjoittaja heips:
Mutta mistähän mulla tuollanen harhaluulo oli miehistä ja poikien toivomisesta...?
Mä kans ultran jälkeen, kun oli selvinnyt että tulossa on tyttö, kyselin vähän mieheltäni että harmittaako. Sanoi silloin toivoneensa koko ajan tyttöä ja oli ihan onnessaan. Ajattelin automaattisesti että haluaa pojan. Ja kyllä onki tyttö hurmannu isänsä! :)
 
Juu, mutta olikin poika
toisesta sitten haaveilin toista poikaa, olikin tyttö
kolmannesta sitten tyttöä kaveriksi tytölle, kun oli pieni ikäerokin, mutta tuli poika

Mutta en ole jälkikäteen mitään mussuttanut, haaveitahan saa aina olle, kunhan niihin ei pety.
 

Yhteistyössä