Haaveena vauva 2025

Jos päädyttiin siihen että lista saa jatkua niin meillä on yritys aloitettu 7/24 ja toiveena 2. lapsi. Tänään 15/25 ja taitaa olla turha edes toivoa kun en ole saanu ovistestillä positiivista tulosta ahkerasta testaamisesta huolimatta .

Älä vielä menetä toivoa. Itse yllätyin alkuun, kun rupesin ovista testailemaan, että useimmiten positiivinen tuli vasta kp 16-19 tienoilla. Kuitenkin, jos kierto on säännöllinen niin ovis kai yleensä tapahtuu.

 

Noniin kp 30/30 ja dpo 14 ehkä.

Ajattelin et teen nyt aamulla clearbluen kun ei oo mitää menkkaoireitakaan eikä pienen pientä verta.

No, kun se aika raksutti viimeisessä palkissa niin alko näyttö himmenee ja himmenee ja sit se sammu. Katoin pakkauksesta niin olipa se nyt vuoden vanha eli patteri loppu.

Samantien revein sen auki kun villieläin et kai siel ees testi on niin tältä näytti. En tiedä mitä näissä tarkoittaa.

20240815 081839

Muoks. Googletin niin taitaa aina olla 2 viivaa.

 

Dpo 8 ja aamulla nega testattu. Aikasta on vielä, mutta heitin jo osittain hanskat tiskiin .. mulla on yleensä näkynyt aikaisin haamu, mutta ei se varmaan sitä tarkota että aina samalla kaavalla? Harmittaa kyllä

saattaahan tässä vielä iloisesti yllättyä, menkat alkanut viimeaikoina dpo 8- 12.

 

Kaikkien tutkimusten jälkeen ongelma löytyi siittiöiden tuotannosta, ei ole liikkuvia ollenkaan.Aiemmin onnistunut raskaudet, mutta jotain tapahtunut kun tilanne muuttunut täysin Mitään syytä tähän ei tiedetä. Oli aikamoinen shokki kuulla ettei niitä ole.

Anteeksi tunkeileva kysymys, mutta onko lahjasolut ihan poissuljettu? Olen itse luovuttanut useamman kerran (munasoluja toki) ja mulla on prosessista tosi lämmin kuva. Suosittelen ainakin kartoittamaan sen vaihtoehdon.

Tsemppiä niin kovasti.

 

Huoh täällä alko menkat vaikka ovisplussasta on nyt 12 päivää ja terolut kuuri menossa eli liian aikasin alko. La tai su olis vasta pitäny alkaa. Viimekierrossa ei ollut teroluttia ja ovis plussasta menkkoihin oli 15 päivää.

Noh ylihuomenna saa alottaa letro kierron, joten toivon että se lyhentää kiertoa ja ovis tulis jo kp 15, ku muuten tullut +25 päivää..

 

Noniin kp 30/30 ja dpo 14 ehkä.

Ajattelin et teen nyt aamulla clearbluen kun ei oo mitää menkkaoireitakaan eikä pienen pientä verta.

No, kun se aika raksutti viimeisessä palkissa niin alko näyttö himmenee ja himmenee ja sit se sammu. Katoin pakkauksesta niin olipa se nyt vuoden vanha eli patteri loppu.

Samantien revein sen auki kun villieläin et kai siel ees testi on niin tältä näytti. En tiedä mitä näissä tarkoittaa.

20240815 081839

Muoks. Googletin niin taitaa aina olla 2 viivaa.

Tietenkin pieni varaus, kun kyseessä on lääkinnällinen laite ja päivämäärät on sikäli ihan valideja, mutta en vain usko, että viiva reagoi jossei ei veressä ole hcg hormoonia. Eli olen tämän realismilauseen jälkeen valmis sanomaan ONNEA

 

Tietenkin pieni varaus, kun kyseessä on lääkinnällinen laite ja päivämäärät on sikäli ihan valideja, mutta en vain usko, että viiva reagoi jossei ei veressä ole hcg hormoonia. Eli olen tämän realismilauseen jälkeen valmis sanomaan ONNEA

Vähän aloin masistelemaan, kun menin googlettamaan.. teen huomenna aamulla (jos ei menkat ole alkanut) VALIDIN ja päivämäärää vielä olevan digitalin niin ihmetellään. Voin toki tikutellakin kaveriksi

Eilen kp 29 oli sen verta (menkkakipuja?) selässä et arvelinkin niiden alkavan. Ja "vähän" hermo kireellä.Nyt ei mitään, kumpaakaan.

 

Suosituksia ovulaatiotesteiksi?

 

Ai hitto miten paha olo, mitä ihmettä tämä nyt on. Velloo mahassa ja oksettaa. Nippailee oikealta ja selkää särkee. En käsitä. KP18/40, että ei tässä vielä pitäisi ovuloida..

 

En muista onko tästä aiheesta keskusteltu tällä palstalla aiemmin, mutta ajattelin nyt avata keskustelua aiheesta. Eli, ootteko kertoneet läheisille, että suunnittelette vauvan hankkimista? Mua erityisesti kiinnostaa niiden näkökulmat, joilla on myös ensimmäinen lapsi haaveissa.

Me ei olla mun kumppanin kanssa kerrottu kellekkään. Sen takia, koska tiedän, että mun ja kumppanin vanhemmat kyselis, että joko on tärpänny. Tiiän ettei ne sitä ilkeenä tarkota, mutta semmonen vain lisäs stressiä turhaan. Meidän lapsi olis kummankin vanhemmille eka lapsenlapsi. Se on meidän mielipide. Mutta toisaalta, joutuu salaileen paljo asioita ja varomasta välillä mitä sanoo. Pelkää, että lipsauttaa sen sitte. Toisaalta siitä olis ihan kiva kertoo jollekkin, jakaa ajatuksia.

Ja mulla on jo hetken ollu sellanen fiilis, että siskolla ja sen miehellä vois olla sama tilanne. Niillä ei oo lapsia ennestään ja mitään keskustelua ei oo ollu koskaan aiheesta. Mutta mun intuitio kovasti niin väittää. Tai sitte vaan yritän heijastella omia fiiliksiä siskoon. Tää varmaan kuulostaa tosi tyhmälle, mutta usein mun intuitio on ainaki jäljillä, jos ei oikeessa

Mä oon kertonut yhdelle ystävälle ja mies parille. Oon tän pitkän yritystaipaleen aikana ehtinyt jo useasti pohtia, millo kerron ja kenellekii. Nyt täl hetkellä koen itselleni hyväksi, etten ole kertonut useammille. On kuitenkin yksi ihminen, jolle voi puhua miehen lisäksi, mutta ei just tarvi vastailla monien uteluihin. Ja helposti just itelle voisi tulla inhottava tunne muiden sanoista, vaikka eivät tarkoita pahaa.

 

Älä vielä menetä toivoa. Itse yllätyin alkuun, kun rupesin ovista testailemaan, että useimmiten positiivinen tuli vasta kp 16-19 tienoilla. Kuitenkin, jos kierto on säännöllinen niin ovis kai yleensä tapahtuu.

Kierukka poistettu reilu kk sitten (eli aivan normaalia ettei ovuloi) ja ovis aina aikaisemmin ollu n. kp 10-11. Nytkin ollut 24-25pvän kiertoja. En siis usko että vielä tulossa, jos jotain toivon että on ollut mutta testissä ei ole jäänyt kiinni

 

En muista onko tästä aiheesta keskusteltu tällä palstalla aiemmin, mutta ajattelin nyt avata keskustelua aiheesta. Eli, ootteko kertoneet läheisille, että suunnittelette vauvan hankkimista? Mua erityisesti kiinnostaa niiden näkökulmat, joilla on myös ensimmäinen lapsi haaveissa.

Me ei olla mun kumppanin kanssa kerrottu kellekkään. Sen takia, koska tiedän, että mun ja kumppanin vanhemmat kyselis, että joko on tärpänny. Tiiän ettei ne sitä ilkeenä tarkota, mutta semmonen vain lisäs stressiä turhaan. Meidän lapsi olis kummankin vanhemmille eka lapsenlapsi. Se on meidän mielipide. Mutta toisaalta, joutuu salaileen paljo asioita ja varomasta välillä mitä sanoo. Pelkää, että lipsauttaa sen sitte. Toisaalta siitä olis ihan kiva kertoo jollekkin, jakaa ajatuksia.

Ja mulla on jo hetken ollu sellanen fiilis, että siskolla ja sen miehellä vois olla sama tilanne. Niillä ei oo lapsia ennestään ja mitään keskustelua ei oo ollu koskaan aiheesta. Mutta mun intuitio kovasti niin väittää. Tai sitte vaan yritän heijastella omia fiiliksiä siskoon. Tää varmaan kuulostaa tosi tyhmälle, mutta usein mun intuitio on ainaki jäljillä, jos ei oikeessa

Yleisellä tasolla perheet tietävät että jossain vaiheessa toinen olisi tervetullut. Parhaat kaverit tietävät, ovat tienneet kierukan poistosta jne ja todennäköisesti kertoisin heti jos tulis plussa

 

En muista onko tästä aiheesta keskusteltu tällä palstalla aiemmin, mutta ajattelin nyt avata keskustelua aiheesta. Eli, ootteko kertoneet läheisille, että suunnittelette vauvan hankkimista? Mua erityisesti kiinnostaa niiden näkökulmat, joilla on myös ensimmäinen lapsi haaveissa.

Me ei olla mun kumppanin kanssa kerrottu kellekkään. Sen takia, koska tiedän, että mun ja kumppanin vanhemmat kyselis, että joko on tärpänny. Tiiän ettei ne sitä ilkeenä tarkota, mutta semmonen vain lisäs stressiä turhaan. Meidän lapsi olis kummankin vanhemmille eka lapsenlapsi. Se on meidän mielipide. Mutta toisaalta, joutuu salaileen paljo asioita ja varomasta välillä mitä sanoo. Pelkää, että lipsauttaa sen sitte. Toisaalta siitä olis ihan kiva kertoo jollekkin, jakaa ajatuksia.

Ja mulla on jo hetken ollu sellanen fiilis, että siskolla ja sen miehellä vois olla sama tilanne. Niillä ei oo lapsia ennestään ja mitään keskustelua ei oo ollu koskaan aiheesta. Mutta mun intuitio kovasti niin väittää. Tai sitte vaan yritän heijastella omia fiiliksiä siskoon. Tää varmaan kuulostaa tosi tyhmälle, mutta usein mun intuitio on ainaki jäljillä, jos ei oikeessa

Meillä tietää mun pari hyvää ystävää, sisko ja eräs toinen sukulainen. Ei kuitenkaan kummankaan vanhemmat. Eikä todennäköisesti kerrotakkaan. Ensimmäiseen vuoteen ei kerrottu kenellekään, mutta sen jälkeen tuntui että pitää päästä purkamaan jollekin

Tää on sillain hauska teema koska oon yrittänyt keksiä syitä että miksi yritys usein halutaan pitää niin visusti salassa? Itsekään en oo halunnut siitä olla kovin avoin mutta en ole keksinyt oikein syytä. Ehkä joku häpeä tai pelko tai haluttomuus näyttää haavoittuvuuttaan voi olla asian taustalla?

 

En muista onko tästä aiheesta keskusteltu tällä palstalla aiemmin, mutta ajattelin nyt avata keskustelua aiheesta. Eli, ootteko kertoneet läheisille, että suunnittelette vauvan hankkimista? Mua erityisesti kiinnostaa niiden näkökulmat, joilla on myös ensimmäinen lapsi haaveissa.

Me ei olla mun kumppanin kanssa kerrottu kellekkään. Sen takia, koska tiedän, että mun ja kumppanin vanhemmat kyselis, että joko on tärpänny. Tiiän ettei ne sitä ilkeenä tarkota, mutta semmonen vain lisäs stressiä turhaan. Meidän lapsi olis kummankin vanhemmille eka lapsenlapsi. Se on meidän mielipide. Mutta toisaalta, joutuu salaileen paljo asioita ja varomasta välillä mitä sanoo. Pelkää, että lipsauttaa sen sitte. Toisaalta siitä olis ihan kiva kertoo jollekkin, jakaa ajatuksia.

Ja mulla on jo hetken ollu sellanen fiilis, että siskolla ja sen miehellä vois olla sama tilanne. Niillä ei oo lapsia ennestään ja mitään keskustelua ei oo ollu koskaan aiheesta. Mutta mun intuitio kovasti niin väittää. Tai sitte vaan yritän heijastella omia fiiliksiä siskoon. Tää varmaan kuulostaa tosi tyhmälle, mutta usein mun intuitio on ainaki jäljillä, jos ei oikeessa

Mä oon tosi avoin ja hyvin herkästi kerron perheelle/ystäville/työkavereille/tutuille, että toinen vauva olisi tervetullut, mutta ei ole vielä tullut. Ensimmäisestä myös tiesi monet, vauvakuume oli niin voimakas, että sanoin monille että häiden jälkeen toivon raskautuvani nopeasti ja sillon onneksi se kävi nopeasti. Nyt toinen kierros selkeästi vaikeampi

Musta tuntuu helpommalta kertoa, kun olla spekulaation kohteena.

 

Onnittelut @burkei ja toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti Millä perusteella sulla todettiin toi PCOS?

Kiitos ja niimpä!

Ei oikeastaan ehditty muuten vielä toteamaan kuin ultrassa selkeästi monirakkulaiset munasarjat. Sain samalla kertaa reseptit teroluteihin ja letroihin, jotka otin heti käyttöön kun oikea kiertopäivä tuli.
Jos nyt olisi menkat alkaneet niin oli tarkoitus soittaa verikoeaikaa itselle, mutta toivottavasti nyt ei tarvitsekaan.

 

Kiinnostaa kokeilla tuota myo-inositoliinia. Mitä valmistetta käytit ja mitkä kierron pv ja monta tablettia? Onko se tabletti muotoinen valmiste?

Mä tilaisn sellaisia kuin Inocaps (https://www.oloapteekki.fi/inocaps-90-kaps?gclsrc=aw.ds&gad_source=1&gclid=EAIaIQobChMI5KL1oN34hwMVvAuiAx3H_QLZEAQYASABEgK1efD_BwE)
Ja tää oli tabletti, mutta ilmeisesti löytyy jauheenakin, mutta halusin välttämättä tabletit.
Tämän valmisteen ohjeessa oli että 3tabl/pv ja muutaman viikon jaksoinkin mutta parin viikon jälkeen pudotin kahteen tablettiin (en jaksanut monta kertaa päivässä napsia).
Käytin tätä joka päivä riippumatta kierron päivästä, ja aloitin heti kun sain tämän postista. Lopetin käytön kun sain plussan varmuuden vuoksi, koska aloitin tämän ominpäin ilman lääkärin suositusta. Aion kyllä ekalla neuvolakäynnillä tästä puhua (jos sinne asti pääsen) että kannattaisiko mun jatkaa tämän käyttöä vai ei.

 

Vähän aloin masistelemaan, kun menin googlettamaan.. teen huomenna aamulla (jos ei menkat ole alkanut) VALIDIN ja päivämäärää vielä olevan digitalin niin ihmetellään. Voin toki tikutellakin kaveriksi

Eilen kp 29 oli sen verta (menkkakipuja?) selässä et arvelinkin niiden alkavan. Ja "vähän" hermo kireellä.Nyt ei mitään, kumpaakaan.

Täys nega testi ja myös digi. Kp 31/30.

MUTTA nyt ehkä rinnat kipeytyneet ja selkää vihloo eli jos ne menkat sieltä alkaisi ja pääsisi oikeasti yrittää.

En oo mitenkää liian pettynyt, en kuvitellut että heti nyt tämä tärppäiskään. Toki aina oli pieni toivo.

En todellakaan halua julkisesti kertoa meidän yrittävän vauvaa. Lähimmille oon sanonut.

 

Meillä tietää mun pari hyvää ystävää, sisko ja eräs toinen sukulainen. Ei kuitenkaan kummankaan vanhemmat. Eikä todennäköisesti kerrotakkaan. Ensimmäiseen vuoteen ei kerrottu kenellekään, mutta sen jälkeen tuntui että pitää päästä purkamaan jollekin

Tää on sillain hauska teema koska oon yrittänyt keksiä syitä että miksi yritys usein halutaan pitää niin visusti salassa? Itsekään en oo halunnut siitä olla kovin avoin mutta en ole keksinyt oikein syytä. Ehkä joku häpeä tai pelko tai haluttomuus näyttää haavoittuvuuttaan voi olla asian taustalla?

Mieleniiintosta, että löytyy erilaisia mielipiteitä aiheesta.

Mutta noista syistä, jotenki vaan tuntuu, että ei oo mitään kerrottavaa. Sitten kun ja jos plussa tulee, nii sitte on konkreettista kerrottavaa. Ja koska ollaan kumppanin kans kovia ressaamaan asioista, nii pelottaa se, et ulkopuoliset paineet pahentais tilannetta. Toisaalta myös tuntuu, että se on yksityinen asia, meidän kahden välinen juttu. Ja muistan, kun oon ollu jo ala-asteella, kun sain pikkusiskot, nii äiti aina sano, et millon vasta saa sanoa muille, ei nekään ikinä puhunu siitä, että yrittäisivät. Vasta sitten, kun tuli plussa, niin sillon kertovat. Ja kavereille sai vasta kertoo, ku raskaus alko näkymään

Mutta en sitten tiiä, että jos ilman plussaa joutuu vielä oleen kauan aikaa, että muuttuuko tilanne sitten.

 

Anteeksi tunkeileva kysymys, mutta onko lahjasolut ihan poissuljettu? Olen itse luovuttanut useamman kerran (munasoluja toki) ja mulla on prosessista tosi lämmin kuva. Suosittelen ainakin kartoittamaan sen vaihtoehdon.

Tsemppiä niin kovasti.

Kiitos 🩷

Ollaan mietitty kaikki mahdolliset vaihtoehdot ja todettu että ei haluta lähteä luovutettuihin ,kun lapsia jo on omilla saatuja.

 

Heippa,

Olen seuraillut tätä ketjua taustalla, ja voisin liittyä mukaan. Toisaalta koen, että perheemme on hyvän kokoinen näinkin, mutta sydämessä on silti kaipaus mahdollisista uusista pikkuisista. Ja kun kuitenkin seurailen kiertoa, niin olisi helpottavaa jakaa havaintoja vaikka sitten teidän kanssa.

Itselläni käynnistyi kierto kuopuksen jäljiltä toukokuussa. Sen jälkeen uusia menkkoja ei kuulunut, ja tein raskaustestejä aika ajoin. Lopulta 6,5 viikon päästä sain haalean positiivisen ja siitä vajaan viikon päästä vahvemman testituloksen. Raskaus meni kuitenkin kesken, vuoto alkoi 12 päivää ekan positiivisen tuloksen jälkeen.

Keskenmeno tapahtui laskennallisesti siihen aikaan, kuin kuukautiset olisivat voineet tulla, jos olisi ollut kaksi 28 päivän kiertoa. Vuoto oli kuin normaali kuukautisvuoto sekä määrältään että muutenkin, ei erityisiä kipuja tms.

Tästä parin viikon päästä olin tunnistavinani ovulaation, tosin ilman mitään testejä ym., ja muutaman päivän haarukalla. Siitä viikon päästä oli yhden päivän ajan etova olo. Ja taas siitä noin viiden päivän päästä samaa pahoinvoivaa oloa, ja jälleen pari päivää myöhemmin. Se tuntui aika lailla raskauspahoinvoinnilta, ja kun menkatkaan eivät olleet alkaneet aikaisimman ovis-arvion mukaan, olin jo varma raskaudesta.

Mutta sitten vuoto kuitenkin alkoi myöhäisimmän ovis-arvion mukaan. Olin tosi yllättynyt, mutta sitten luin, että pahoinvointi voikin olla pms-oire. Ei ole itselläni ennen ollut. Nyt toinen kiertopäivä menossa, ja vuodon määrä on aivan järjetön, kuin synnytyksen jälkivuoto konsanaan. Tein tänään raskaustestin, koska mietin, oliko taas keskenmeno, kun vuoto on näin hurjaa, mutta se oli kyllä puhdas negatiivinen. Nyt jännittää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

 

Me ollaan toivottu miehen kanssa jo yli vuosi että raskautuisin. Joka kk on saanut pettyä.. Kierto on ollut säännöllinen ja kellontarkka, kp 22-24. Nyt se on 27/22-24. Menkkaoireita on ollut jo viikon, jokapäivä vatsan jomottelua, viimeksi eilen illalla ja sanoinkin miehelle että aamulla varmaan menkat alkaa. Ei alkanut, ainakaan vielä. Tein testin samana päivänä kun menkkojen olis pitäny alkaa, ko negahan se oli. Nyt mietin että en uskalla enää tehdä uutta testiä jos sekin on nega ja sitten alan miettimään että mikähän mulla on sitten vikana. Olen puhunut siskoille joiden kanssa puhutaan ihan kaikesta. Ne oli vain että joo, olet jo sen ikäinen (35v kohta) että sulla on alkanut vain olemaan vanhuuden merkkejä että kierto pitenee ja tulee häiriöitä. Sekin laitto masentamaan.. Nyt vain odotan että teenkö uuden testin ja milloin? Olen jo miettinyt otanko yhteyttä lääkäriin..

 

Me ollaan toivottu miehen kanssa jo yli vuosi että raskautuisin. Joka kk on saanut pettyä.. Kierto on ollut säännöllinen ja kellontarkka, kp 22-24. Nyt se on 27/22-24. Menkkaoireita on ollut jo viikon, jokapäivä vatsan jomottelua, viimeksi eilen illalla ja sanoinkin miehelle että aamulla varmaan menkat alkaa. Ei alkanut, ainakaan vielä. Tein testin samana päivänä kun menkkojen olis pitäny alkaa, ko negahan se oli. Nyt mietin että en uskalla enää tehdä uutta testiä jos sekin on nega ja sitten alan miettimään että mikähän mulla on sitten vikana. Olen puhunut siskoille joiden kanssa puhutaan ihan kaikesta. Ne oli vain että joo, olet jo sen ikäinen (35v kohta) että sulla on alkanut vain olemaan vanhuuden merkkejä että kierto pitenee ja tulee häiriöitä. Sekin laitto masentamaan.. Nyt vain odotan että teenkö uuden testin ja milloin? Olen jo miettinyt otanko yhteyttä lääkäriin..

Suosittelen että otat yhteyttä lääkäriin ja jos mahdollista tutkittaisiin molemmat osapuolet

 

Suosittelen että otat yhteyttä lääkäriin ja jos mahdollista tutkittaisiin molemmat osapuolet

Eli en ala tekemään uutta raskaustestiä edes myöhemmin?

 

Mut voi ottaa pois plussanneista, meni kesken nyt rv 12.
Palaan ehkä joskus kiertolistalle, en tiedä..

 

Mut voi ottaa pois plussanneista, meni kesken nyt rv 12.
Palaan ehkä joskus kiertolistalle, en tiedä..

Voi ei! Olen niin pahoillani! Etkö sinä ollut maaliskuisissa myös?