GAME OVER :(

Tähän on nyt taidettu tulla,että mä pakkaan kamani ja otan lapset mukaan. Omaa elämää ei mikään pelasta enää..oon tuomittu olemaan kotiäitinä lopun elämääni ja elän vai lapsia varten.Ei vaan löydy töitä vaikka kuinka hakee ja kaivaa..liikaa lapsia,liika pitkään ollu pois työelämästä Parempi varmaan nyt ottaa breikki ja lähtee pois pilaamasta miehenki elämää.Mä en vaan jaksa tätä muuten enää kuinkaa.Sitte ois omillaan (=sossun elättinä!!!!!) ja olis vaan lapsia varten,ei tarvis muusta murehtia...

 

Millä tavoin olet töitä etsinyt?? Oletko ottanut puhelinluettelon käteen ja soittanut kaikki työpaikat läpi?? kelpaako sinulle muukin työ kuin se mihin olet kouluttautunut? Millainen on hakemuksesi ja cv:si...osaatko tehdä ne? jos et hae kuntasi työkkäristä apua..

 

:hug: Ootko miten koulutettu?

 

ystävä hyvä kotiäitinä olohan ei oo mikään huono asia. toki jos töihin haluaa mennä niin mikä estää? :hug: sen kun jatkat etsintöjä kyllä se löytyy sieltä!!
mitä sä nyt tollasia höpöjä puhut että on VAAN lapset jole elää? vaan? sehän on se syy miksi elää, ei se oo mikään vähäpätönen juttu.
ei oo ees kauaa aikaa sitten kun mä ajattelin samoin (tosin mulla ei oo lapsia ) mutta jäin tsemppaamaan erään toisen pienen ihmisen takia.

nyt on kaikki ok, työ ei oo millään lailla tyydytävää tai edes kivaa, mutt ajotkut laskut sillä maksaa. elämä ei myöskään ole ruusuilla tanssimista, mutta ainahan ne piikit voi yksitellen poimia ja heittää pois. ennenkuin huomaakaan on jo kasa piikkejä irrotetu ihanista ruusuista :hug: :flower: alahan repiä!

 

Millä tavoin olet töitä etsinyt?? Oletko ottanut puhelinluettelon käteen ja soittanut kaikki työpaikat läpi?? kelpaako sinulle muukin työ kuin se mihin olet kouluttautunut? Millainen on hakemuksesi ja cv:si...osaatko tehdä ne? jos et hae kuntasi työkkäristä apua..

Mulle kelpais KAIKKI työ,mutta kun ei mihkää kelpaa oikeesti,kymmeniä hakemuksia olen laittanut ja kysellyt ja kääntänyt,mutta ei =( osaan tehä hakemukset ja muut,mutta mitäs ku cv on tyhjä...lapsien kanssa ollu 10v kotona,välillä koulussa ollut.Miten tällänen paska voi mitää töitä saada,vähintääs maisteri pitäs olla että kelpaa ees sontaa lapioimaan.
Työkkäristä tarjotaan työharjoittelua...joo,tottahan se sopiiki taloudellisesti hyvin!

 

Miks sie mieheis elämän muka sillä pilaat, että et saa töitä? Jos sanoisit nuo samat sanat miehelleis, niin kuinka hiä vastaisi?

Onko siulla oikeesti sellainen olo, että olet "tuomittu" kotiäidiksi? Mie vaan mietin, että onkohan työnhaku alkanu rassata sinnuu vähän liikaa? Jos vaan rahallisesti mitenkään pärjäätte, niin jos sie hetken aikaa huokaisisit työnhakuasioiden suhteen ja yrittäisit saaha jostain muualta ilon elämääsi? Sitten taas hiljalleen alkaisit etsiskellä työtä, mutta vähemmällä stressillä?

Ei miusta taija mittään apua olla, mutta kovasti jaksamista halluun toivottaa :hug:

 

:hug: Ootko miten koulutettu?

On mulla ammatti,en toki olen mikään korkeasti koulutettu,vaan ihan tavis duunari..

 

Mitäs mieltä miehesi on?Et sinä voi vain pakata lapsia ja lähteä,on sillä toisella osapuolellakin sanansa sanottavana asiasta..

 

Miks sie mieheis elämän muka sillä pilaat, että et saa töitä? Jos sanoisit nuo samat sanat miehelleis, niin kuinka hiä vastaisi?

Onko siulla oikeesti sellainen olo, että olet "tuomittu" kotiäidiksi? Mie vaan mietin, että onkohan työnhaku alkanu rassata sinnuu vähän liikaa? Jos vaan rahallisesti mitenkään pärjäätte, niin jos sie hetken aikaa huokaisisit työnhakuasioiden suhteen ja yrittäisit saaha jostain muualta ilon elämääsi? Sitten taas hiljalleen alkaisit etsiskellä työtä, mutta vähemmällä stressillä?

Ei miusta taija mittään apua olla, mutta kovasti jaksamista halluun toivottaa :hug:

Kun enää vaan kestä tätä,haluan töitä ja talouden kannaltakin olis pakko päästä töihin..en halua vetää miestäki tähän paskaan.Meen sitte yksin "konkurssiin"..

 

Mitäs mieltä miehesi on?Et sinä voi vain pakata lapsia ja lähteä,on sillä toisella osapuolellakin sanansa sanottavana asiasta..

Taitas oikeesti olla vaan mielissään..ääh,emmä tiä.Ei tää tilanne oo kenenkää kannalta hyvä näin vaikee selittää,mutta näin.

 

Miks sie mieheis elämän muka sillä pilaat, että et saa töitä? Jos sanoisit nuo samat sanat miehelleis, niin kuinka hiä vastaisi?

Onko siulla oikeesti sellainen olo, että olet "tuomittu" kotiäidiksi? Mie vaan mietin, että onkohan työnhaku alkanu rassata sinnuu vähän liikaa? Jos vaan rahallisesti mitenkään pärjäätte, niin jos sie hetken aikaa huokaisisit työnhakuasioiden suhteen ja yrittäisit saaha jostain muualta ilon elämääsi? Sitten taas hiljalleen alkaisit etsiskellä työtä, mutta vähemmällä stressillä?

Ei miusta taija mittään apua olla, mutta kovasti jaksamista halluun toivottaa :hug:

Kun enää vaan kestä tätä,haluan töitä ja talouden kannaltakin olis pakko päästä töihin..en halua vetää miestäki tähän paskaan.Meen sitte yksin "konkurssiin"..

no et sä kyllä yksin siihen konkurssiin menen kun sulla on lapsia!

 

Kun enää vaan kestä tätä,haluan töitä ja talouden kannaltakin olis pakko päästä töihin..en halua vetää miestäki tähän paskaan.Meen sitte yksin "konkurssiin"..

Ja lapset mukkaan? Elä sie ny puhu tuommoisia.
Oikeesti, huokaise hetki ja sitten aloita alusta. Se päivä tullee, kun löyvät paikkasi työelämässä. Ei se helppoo ole, mutta niin ei ole monelle muullekaan.

 

Miks sie mieheis elämän muka sillä pilaat, että et saa töitä? Jos sanoisit nuo samat sanat miehelleis, niin kuinka hiä vastaisi?

Onko siulla oikeesti sellainen olo, että olet "tuomittu" kotiäidiksi? Mie vaan mietin, että onkohan työnhaku alkanu rassata sinnuu vähän liikaa? Jos vaan rahallisesti mitenkään pärjäätte, niin jos sie hetken aikaa huokaisisit työnhakuasioiden suhteen ja yrittäisit saaha jostain muualta ilon elämääsi? Sitten taas hiljalleen alkaisit etsiskellä työtä, mutta vähemmällä stressillä?

Ei miusta taija mittään apua olla, mutta kovasti jaksamista halluun toivottaa :hug:

Kun enää vaan kestä tätä,haluan töitä ja talouden kannaltakin olis pakko päästä töihin..en halua vetää miestäki tähän paskaan.Meen sitte yksin "konkurssiin"..

no et sä kyllä yksin siihen konkurssiin menen kun sulla on lapsia!

Mutta sillon ees sais esim.sossusta apua,eikä olis millään niin väliä kun voi myöntää että on lopullisesti epäonnistunu kaikessa..Joo,en oo koskaa sossus asioinu,mutta kait se on pakko sitte.. ei tätä voi selittää,joku ehkä tajuaa mitä ajan takaa,mutta..

 

Ei muutakun oppisopimuksella johonkin töihin! tai ainakin postille haetaan aina uusia työntekijöitä, siivousala, puhelin työ, ym. Kyllä niit töitä jostain aina löytyy! Itse ollut kanssa reilu viis vuotta kotona, 3 lasta, mut välilä töissä. Kun yhen työpaikan löytää, nii siitä se lähtee eteneen, seur paikka voi olla jo mukavampi.. Toivotan onnea työnhakuun, ja muutenkin!! Alat vaikka liikkuun / ulkoileen, niin saat hieman kohotettua mielialaa ensin

 

Millä tavoin olet töitä etsinyt?? Oletko ottanut puhelinluettelon käteen ja soittanut kaikki työpaikat läpi?? kelpaako sinulle muukin työ kuin se mihin olet kouluttautunut? Millainen on hakemuksesi ja cv:si...osaatko tehdä ne? jos et hae kuntasi työkkäristä apua..

Mulle kelpais KAIKKI työ,mutta kun ei mihkää kelpaa oikeesti,kymmeniä hakemuksia olen laittanut ja kysellyt ja kääntänyt,mutta ei =( osaan tehä hakemukset ja muut,mutta mitäs ku cv on tyhjä...lapsien kanssa ollu 10v kotona,välillä koulussa ollut.Miten tällänen paska voi mitää töitä saada,vähintääs maisteri pitäs olla että kelpaa ees sontaa lapioimaan.
Työkkäristä tarjotaan työharjoittelua...joo,tottahan se sopiiki taloudellisesti hyvin!

No voihan nenä.. suosittelen kyllä et itse otat yrityksiin yhteytä esim puhelimella ja yrität puhua itseäsi sisään, on kylläkin vaikeaa kun itsetunto on tosi matalalla ja tuntuu siltä et mihinkään ei kelpaa
Eihän toi työkkärin työharjoittelun liksa kauheasti parempaa ole kuin kotona ollessa mutta suosittelen silti kokeilemaan... pääsisit ihmisten ilmoille, alkaisit tuntea itsesi ihmiseksi taas ja työnhakuunkin voisi tulla uutta itsevarmuutta.

Jaksamisia!

 

Kun enää vaan kestä tätä,haluan töitä ja talouden kannaltakin olis pakko päästä töihin..en halua vetää miestäki tähän paskaan.Meen sitte yksin "konkurssiin"..

Ja lapset mukkaan? Elä sie ny puhu tuommoisia.
Oikeesti, huokaise hetki ja sitten aloita alusta. Se päivä tullee, kun löyvät paikkasi työelämässä. Ei se helppoo ole, mutta niin ei ole monelle muullekaan.

Kyllä se masentaa ku sinkkuystävät vaihtaa työpaikkoja ku sukkia ja vähemmällä koulutuksella ja mä en kelpaa mihkää..

 

tai siis helppohan se on täältä neuvoa... mutta jos edes jotain apua sulle..

 

Millä tavoin olet töitä etsinyt?? Oletko ottanut puhelinluettelon käteen ja soittanut kaikki työpaikat läpi?? kelpaako sinulle muukin työ kuin se mihin olet kouluttautunut? Millainen on hakemuksesi ja cv:si...osaatko tehdä ne? jos et hae kuntasi työkkäristä apua..

Mulle kelpais KAIKKI työ,mutta kun ei mihkää kelpaa oikeesti,kymmeniä hakemuksia olen laittanut ja kysellyt ja kääntänyt,mutta ei =( osaan tehä hakemukset ja muut,mutta mitäs ku cv on tyhjä...lapsien kanssa ollu 10v kotona,välillä koulussa ollut.Miten tällänen paska voi mitää töitä saada,vähintääs maisteri pitäs olla että kelpaa ees sontaa lapioimaan.
Työkkäristä tarjotaan työharjoittelua...joo,tottahan se sopiiki taloudellisesti hyvin!

No voihan nenä.. suosittelen kyllä et itse otat yrityksiin yhteytä esim puhelimella ja yrität puhua itseäsi sisään, on kylläkin vaikeaa kun itsetunto on tosi matalalla ja tuntuu siltä et mihinkään ei kelpaa
Eihän toi työkkärin työharjoittelun liksa kauheasti parempaa ole kuin kotona ollessa mutta suosittelen silti kokeilemaan... pääsisit ihmisten ilmoille, alkaisit tuntea itsesi ihmiseksi taas ja työnhakuunkin voisi tulla uutta itsevarmuutta.

Jaksamisia!

Se on taloudellisesti mahdotonta kun hoitomaksut on jo enempi ku mitä saa korvausta..

 

Kyllä se siitä setviintyy ja joku kiva työkin lopulta ilmestyy- sitä odotellessa, eihän kotiäitiys niin huono vaihtoehto ole... ja ainahan siinä sivussa voi vaikka opiskellakin jos haluaa?

Kyllä se siitä!

 

Ei muutakun oppisopimuksella johonkin töihin! tai ainakin postille haetaan aina uusia työntekijöitä, siivousala, puhelin työ, ym. Kyllä niit töitä jostain aina löytyy! Itse ollut kanssa reilu viis vuotta kotona, 3 lasta, mut välilä töissä. Kun yhen työpaikan löytää, nii siitä se lähtee eteneen, seur paikka voi olla jo mukavampi.. Toivotan onnea työnhakuun, ja muutenkin!! Alat vaikka liikkuun / ulkoileen, niin saat hieman kohotettua mielialaa ensin

Postille oon muutes kans hakenu,siivoojaks en kelpaa..oppisopimustaki olen kysellyt,eipä oo sekään tie auennut mä oon kääntäny kaikki kivet mitä vaan voi kääntää.

 

Ja sitä kautta jalka uuden työpaikan oven väliin

 

Kyllä se masentaa ku sinkkuystävät vaihtaa työpaikkoja ku sukkia ja vähemmällä koulutuksella ja mä en kelpaa mihkää..

No joo, tuo kyllä varmasti masentaa. Ja on ihan perskuleen väärin. Mutta hei, pakko siun on johonkin kelvata, moneenkin. Siulla on nyt vaan niin "luovuttava" meininki, että se suattaa ruveta näkymään ulospäin - myös työnhakutilanteessa. Älä ihtees paskaksi hauku, vaan SISUA NAINEN, tykkää ihestäis enemmän.

Tiijän, ei tuosta apua ole tilanteeseesi, mutta elä kuiteskaan mollaa ittees, kun tuskin ihan niin paska olet kun väität

 

no voi, ompas se hankalaa.. oma yritys! siihenhän saa sitä starttirahaa.. Tai sit viimenen vaihtoehto, mistä täälä just luinkin, että alat myymään pikkuhousuja, niistä kai hyvin maksetaan, tiedä vaikka rikastuisit!! :saint: Tää oli sit ihan vitsillä..

 

Millä tavoin olet töitä etsinyt?? Oletko ottanut puhelinluettelon käteen ja soittanut kaikki työpaikat läpi?? kelpaako sinulle muukin työ kuin se mihin olet kouluttautunut? Millainen on hakemuksesi ja cv:si...osaatko tehdä ne? jos et hae kuntasi työkkäristä apua..

Mulle kelpais KAIKKI työ,mutta kun ei mihkää kelpaa oikeesti,kymmeniä hakemuksia olen laittanut ja kysellyt ja kääntänyt,mutta ei =( osaan tehä hakemukset ja muut,mutta mitäs ku cv on tyhjä...lapsien kanssa ollu 10v kotona,välillä koulussa ollut.Miten tällänen paska voi mitää töitä saada,vähintääs maisteri pitäs olla että kelpaa ees sontaa lapioimaan.
Työkkäristä tarjotaan työharjoittelua...joo,tottahan se sopiiki taloudellisesti hyvin!

No voihan nenä.. suosittelen kyllä et itse otat yrityksiin yhteytä esim puhelimella ja yrität puhua itseäsi sisään, on kylläkin vaikeaa kun itsetunto on tosi matalalla ja tuntuu siltä et mihinkään ei kelpaa
Eihän toi työkkärin työharjoittelun liksa kauheasti parempaa ole kuin kotona ollessa mutta suosittelen silti kokeilemaan... pääsisit ihmisten ilmoille, alkaisit tuntea itsesi ihmiseksi taas ja työnhakuunkin voisi tulla uutta itsevarmuutta.

Jaksamisia!

Se on taloudellisesti mahdotonta kun hoitomaksut on jo enempi ku mitä saa korvausta..

Kaikkea ei voi saada...

Mulla kyllä sellainen cv, että pituudessa riittää, mutta lapset meinas jäädä tekemättä, kun ikää kertyi ja työelämä vei.

Onneksi nyt yli nelikymppisenä vielä onnisti ja meillä kaksi ihanaa lasta,mutta olisi voinut käydä toisinkin...

 

no voi, ompas se hankalaa.. oma yritys! siihenhän saa sitä starttirahaa.. Tai sit viimenen vaihtoehto, mistä täälä just luinkin, että alat myymään pikkuhousuja, niistä kai hyvin maksetaan, tiedä vaikka rikastuisit!! :saint: Tää oli sit ihan vitsillä..

Tota oon vakavissani miettiny,mutta on vielä selvitys kesken.Mitä myydä,mistä alotuslaina kun ei "tuloja" vielä yrityksestä?starttirahan hakukaan ei ole kovin yksinkertainen ja myönnetäänkö sitä?meneekö taloudellisesti miinukselle yritys vai kannattaako?tuleeko enempi vahinkoa kun hyötyä,uskaltaako kokeilla?joka tapauksessa kotiäitinä ja hyvänä vaimona olo ei enää onnistu multa,se on joko tai..ja näyttää siltä että mä oon luuseri ja tuomittu kotiäidiksi